Mehiläisiin vaikuttavien kasvinsuojeluaineiden käyttöön haetaan EU-tason ratkaisua
Suomessa ja muuallakin Euroopassa käydään keskustelua neonikotinoideja sisältävien hyönteisten torjuntaan tarkoitettujen kasvinsuojeluaineiden haitallisista vaikutuksista mehiläisille ja muille pölyttäville hyönteisille. Eilen Euroopan komission kokouksessa jäsenmaat käsittelivät ensimmäistä kertaa näiden aineiden käytön rajoittamista. Komissio järjestää aiheesta laajan keskustelutilaisuuden muun muassa teollisuuden, maanviljelijöiden ja kansalaisjärjestöjen kanssa Brysselissä 7.2., minkä jälkeen komissio laatii rajoitusehdotuksen. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) aikoo käydä läpi kaikkien neonikotinoidien nykyiset hyväksymispäätökset.
Komission elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean eilisessä kokouksessa käsiteltiin komission asiakirjaa kolmea neonikotinoidia (klotianidi, imidaklopridi ja tiametoksaami) sisältävien peittausaineiden käytön rajoittamiseksi. Komissio on tarkastellut mahdollisuuksia rajoittaa aineiden käyttöä maissin ja öljykasvien siementen peittauksessa. Käyttö sellaisilla viljelykasveilla, jotka eivät houkuttele mehiläisiä, olisi edelleen sallittua. Kokouksessa monet jäsenmaat halusivat nykyistä selkeämmän ehdotuksen sekä lisäaikaa muodostaakseen kantansa asiasta.
Neonikotinoidit ovat hyönteisten torjuntaan tarkoitettuja kasvinsuojeluaineita, minkä vuoksi mehiläiset ja muut pölyttäjähyönteiset ovat niille herkkä eliöryhmä. Neonikotinoidien vaikutustapa perustuu viivästyneeseen myrkyllisyyteen. Tästä syystä aineelle altistuneet, mutta hengissä säilyneet lentomehiläiset voivat kuljettaa jäämiä pesiin, joissa ne vaikuttavat kehittyviin toukkiin ja sikiöihin.
Suomessa markkinoilla on yhteensä 11 ammatti- tai kuluttajakäyttöön tarkoitettua valmistetta, jotka sisältävät näitä nyt tarkastelussa olevia tehoaineita. Kasvinsuojeluaineiden luvista ja valvonnasta vastaava Tukes seuraa neonikotinoideja koskevaa riskinarviointia, uutta tutkimustietoa sekä Euroopan komission ja muiden jäsenmaiden päätöksiä ja ottaa ne huomioon lupapäätöksissään.
- Tukes kannattaa yhteisötason ratkaisua, koska siemenkauppa on Euroopassa vapaata, joten yksittäisen jäsenmaan tehoaineen kieltopäätöksellä ei pystytä estämään peitatun siemenen maahantuontia ja viljelyä, toteaa johtaja Esa Nikunen kemikaalituotevalvontayksiköstä. Suomessa ei ole korvaavia valmisteita rypsin eikä rapsin siementen peittaukseen. Tukes tarkastaa tänä vuonna kaikkien Suomessa käytössä olevien neonikotinoidien käyttömäärät, käyttötavat sekä käyttöajankohdat ja päättää niiden perusteella mahdollisesti tarvittavista riskinvähentämistoimista.
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA julkaisi 16.1.2013 johtopäätöksensä edellä mainituista kolmesta neonikotinoidista. EFSA arvioi tiettyjen käyttökohteiden olevan mehiläisten kannalta turvallisia, toiset taas osoittautuivat selkeästi riskiä aiheuttaviksi, ja joissakin käyttökohteissa riskejä ei voitu sulkea pois tietojen puutteellisuuden vuoksi.
EU selvittää parhaillaan myös mehiläisten pesäkuolemien laajuutta ja syitä. Viime vuonna käynnistyi pesäkuolleisuuden ja mehiläistautien vapaaehtoinen seurantaohjelma, jota Suomessa toteuttaa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Tavoitteena on saada eri jäsenmaista vertailukelpoista ja luotettavaa tietoa mehiläisten kuolleisuudesta. Ohjelma koskee alkuvaiheessa tarttuvia mehiläistauteja, mutta kaikki pesäkuolemat rekisteröidään tutkimukseen valituissa tarhoissa.
Lisätietoa kasvinsuojeluaineiden hyväksymisestä:
Ryhmäpäällikkö Kaija Kallio-Mannila, Tukes kasvinsuojeluaineet, p. 029 5052036, sähköposti: [email protected]
Johtaja Esa Nikunen, Tukes kemikaalituotevalvonta, p. 029 5052107, sähköposti: [email protected]
Lisätietoa mehiläisten terveydestä:
Professori Sinikka Pelkonen, eläintautibakteriologian tutkimusyksikkö, Evira, p. 0400 287 061, sähköposti: [email protected]
