Valikko

Uusi kaivoslaki voimaan heinäkuun alussa

Tukes 9.6.2011 14.35
Tiedote

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote Valtioneuvoston esityksen mukaan uusi kaivoslaki tulisi voimaan 1.7.2011. Laki korvaa kokonaan nykyisen, vuonna 1965 säädetyn kaivoslain. Laki on tarkoitus vahvistaa 10.6. pidettävässä Tasavallan presidentin esittelyssä.


Kaivoslaissa säädetään malminetsintää, kaivostoimintaa ja kullanhuuhdontaa harjoittavien oikeuksista ja velvollisuuksista toiminnan aikana sekä toiminnan lopetus- ja jälkitoimenpiteistä.

Uusi laki ottaa huomioon aikaisempaa paremmin huomioon niin malminetsinnän ja kaivostoiminnan edellytysten varmistamisen kuin ympäristönäkökohdat, kansalaisten perusoikeudet, maanomistajien oikeudet ja kuntien vaikuttamismahdollisuudet. Laissa sovitetaan yhteen erilaiset yleiset ja yksityiset edut niin, että se kokonaisuudessaan turvaa mahdollisimman hyvin kilpailevien etujen samanaikaisen toteutumisen.

Oikeus malminetsintään, kaivostoimintaan ja kullanhuuhdontaan

Malminetsintää on mahdollista tehdä etsintätyönä, joka muistuttaa jokamiehenoikeuksia. Malminetsintälupa tarvitaan, jos toiminnasta voi aiheutua haittaa ihmisten terveydelle, yleiselle turvallisuudelle tai muulle elinkeinotoiminnalle taikka maisemallisten tai luonnonsuojeluarvojen heikentymistä. Uraanin etsintään vaaditaan aina malminetsintälupa.

Malminetsintälupaan on mahdollista varata etuoikeus nykyistä vastaavalla tavalla. Luvalla saa etuoikeuden kaivoslupaan, johon perustuu esiintymän hyödyntämisoikeus. Maaperässä esiintyvän kullan hyödyntäminen huuhtomalla valtion omistamalla alueella edellyttää kullanhuuhdontalupaa.

Lupaharkinta perustuu kokonaisvaltaiseen tarkasteluun. Huomioon otetaan toisaalta malminetsinnän ja kaivostoiminnan tarpeet ja toisaalta muun muassa kiinteistöjen omistajien ja yksityisten haitankärsijöiden asema, toiminnan vaikutukset ympäristöön, maisemaan, maankäyttöön ja turvallisuuteen, luonnonvarojen säästävä käyttö ja luonnonsuojelu, säteilyturvallisuus sekä erilaisten alueiden käyttötarpeiden yhteensovittaminen.

Luvassa annettavilla määräyksillä voidaan vähentää ja rajoittaa toiminnasta aiheutuvia haittoja yleiselle ja yksityiselle edulle. Lupaan perustuvaa toimintaa ei saa aloittaa, ennen kuin lupa on lainvoimainen ja vaadittu vakuus asetettu.

Malminetsintälupa ja kullanhuuhdontalupa ovat määräaikaisia. Malminetsintälupa voi olla voimassa nykyistä huomattavasti kauemmin, jopa 15 vuotta. Kullanhuuhdontaluvan enimmäisvoimassaoloa ei enää rajoiteta. Kaivoslupa on pääsääntöisesti voimassa toistaiseksi.

Valtioneuvosto voi myöntää luvan käyttää toiselle kuuluvaa aluetta kaivostoimintaa varten, jos kaivoshanke on yleisen tarpeen vaatima. Kaivostoimituksessa lunastetaan kaivosluvan haltijalle tulevat käyttö- ja muut oikeudet alueisiin, määrätään korvaukset ja tehdään tarvittavat kiinteistötekniset toimenpiteet.

Kaivosturvallisuus perustuu kaivostoiminnan harjoittajan johtamisjärjestelmälle asetettuihin vaatimuksiin ja kaivosturvallisuusluvan nojalla tapahtuvaan ennakkovalvontaan.

Korvaukset maanomistajalle nousevat

Malminetsintäluvan, kaivosluvan ja kullanhuuhdontaluvan haltija on nykyiseen tapaan velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingot ja haitat täysimääräisesti. Lisäksi luvanhaltija maksaa edelleen malminetsintäalueeseen, kaivosalueeseen ja kullanhuuhdonta-alueeseen kuuluvien kiinteistöjen omistajille vuotuisen korvauksen, jonka tasoa korotetaan.

Malminetsintäkorvaus on ensimmäiseltä neljältä vuodelta 20 euroa hehtaarilta vuodessa, ja nousee neljännen vuoden jälkeen porrastetusti. Kullanhuuhdontakorvaus on 50 euroa hehtaarilta vuodessa. Valtiolle maksetusta valtausmaksusta (6,75 euroa/ha) luovutaan.

Kaivosluvan haltijan on maksettava kiinteistön omistajalle vuosittainen louhintakorvaus, joka on 50 euroa hehtaarilta. Lisäksi louhintakorvauksena maksetaan 0,15 % vuoden aikana louhitun ja hyödynnetyn metallimalmin kaivosmineraalien arvosta.

Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta kaivosviranomainen ja lupakäsittelijä

Kaivosviranomaistehtävät siirtyvät työ- ja elinkeinoministeriöstä Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes). Kaivosviranomainen ratkaisee lupa-asiat ja valvoo lain noudattamista. Tehtävät hoidetaan Tukesin Rovaniemelle perustettavassa kaivosryhmässä.

Laissa otetaan huomioon malminetsintään ja kaivostoimintaan sovellettava muu keskeinen lainsäädäntö, kuten ympäristönsuojelulaki, luonnonsuojelulaki, erämaalaki, maankäyttö- ja rakennuslaki, työturvallisuuslaki sekä saamelaisten kotiseutualuetta, koltta-aluetta ja poronhoitoaluetta koskeva lainsäädäntö. Se on pyritty sovittamaan yhteen muun lainsäädännön kanssa johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi.

Lain säätämisen yhteydessä muutetaan myös ydinenergialakia. Ydinenergialain ja kaivoslain mukainen uraanikaivosta koskeva lupahakemus käsitellään yhdessä ja ratkaistaan samalla päätöksellä valtioneuvostossa. Luvan myöntäminen edellyttää muun muassa, että kaivoshanke on yhteiskunnan kokonaisedun mukainen, kaivoksen sijaintikunta on antanut sille suostumuksensa ja turvallisuusvaatimukset on täytetty.

Aiemmin kullanhuuhdontaan myönnetyt kaivosoikeudet lakkaavat yhdeksän vuoden siirtymäajan jälkeen. Nykyisillä kaivosoikeuksien haltijoilla on etuoikeus uuden lain mukaiseen kullanhuuhdontalupaan vastaavalle alueelle. Heinäkuusta 2020 lähtien Lemmenjoen kansallispuistossa kullanhuuhdontaa on mahdollista harjoittaa vain perinteisin menetelmin.

Lisätiedot:

kaivosylitarkastaja Pekka Suomela, TEM, puh. 010 606 3727
hallitusneuvos Anja Liukko, TEM, puh. 010 606 2078

www.tem.fi/kaivoslakiuudistus