Vapaa-ajan palveluiden turvallisuus
Vapaa-ajan palveluiden asiakasturvallisuutta koskeva uusi laki on päivitetty. Uuden lain on laki kulutuspalveluiden turvallisuudesta, ja lain numero on 185/2025. Lain lyhyempi nimitys on kulutuspalvelulaki. Uusi laki korvaa kumotun kuluttajaturvallisuuslain 920/2011 palveluita koskevat osat.
Kulutuspalvelulaki tuli voimaan 5.5.2025. Dokumentointivelvollisuuteen liittyen laissa on siirtymäaika: Niiden palveluntarjoajien osalta, joiden ei aiemmin ole tarvinnut laatia kuluttajaturvallisuuslain mukaista turvallisuusasiakirjaa, vaatimusta turvallisuusdokumentaatiosta aletaan soveltaa 6 kk kuluttua lain voimaantulosta. Muita lain vaatimuksia aletaan soveltaa heti lain voimaantulosta lähtien.
Mitä palveluita laki koskee?
Laki kulutuspalveluiden turvallisuudesta koskee laajaa joukkoa vapaa-ajan palveluita, esimerkiksi leikki- ja liikuntapalveluita, hyvinvointipalveluita, ohjelmapalveluita ja muita vapaa-ajan palveluita. Laki koskee esim. seuraavia palveluita:
- huvipuistot ja tivolit
- leikkipuistot, sisäleikkipaikat ja teemapuistot
- kuntosalit, ryhmäliikunta ja liikuntapaikat
- kauneudenhoito- ja kehonmuokkauspalvelut
- uimahallit, kylpylät ja uimarannat sekä ja niillä järjestettävät vesiaktiviteetit
- rinnekeskusten palvelut
- luonto-, elämys- ja seikkailupalvelut ja ulkoilureitit
- ratsastuspalvelut ja muut eläinpalvelut
- leirit
- moottoriurheilutapahtumat ja -palvelut
- yleisötapahtumat
- kuluttajille suunnatut välineiden vuokrauspalvelut.
Kulutuspalvelulaki koskee palveluita, jotka on tarkoitettu käytettäviksi tai joita olennaisessa määrin käytetään yksityiseen tai siihen rinnastuvaan kulutukseen. Kulutuspalvelulakia sovelletaan siltä osin kuin kulutuspalveluiden turvallisuudesta ei muualla laissa ole säännöksiä, joissa edellytetään vähintään samaa turvallisuustasoa.
Kuluttajille suunnattuja palveluita, joita laki ei koske, ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, koulujen ja oppilaitosten opetustoiminnan palvelut sekä liikenteen palvelut. Näiden palveluiden turvallisuudesta on olemassa erillistä lainsäädäntöä.
Mistä saan lisätietoja?
Nämä Tukesin verkkosivut luovat yleissilmäyksen kulutuspalvelulain sisältöön. Palveluntarjoajia koskevia velvollisuuksia on tarkemmin avattu Tukes-ohjeessa Kulutuspalvelujen turvallisuus. Tukes Kampus -oppimisympäristössä on avattu uusi kurssi vapaa-ajan palveluiden turvallisuudesta, jonka avulla voi perehtyä palveluntarjoajan tehtäviin vielä tarkemmin.
Tukes tulee päivittämään kaikki aineistonsa vastaamaan uuden lain vaatimuksia. Osa vanhoista ohjeista poistuu verkkosivuilta. Tukes julkaisee yksityiskohtaisempia ohjeita eri palvelusektoreille vuoden 2025 aikana.
Kuka on palveluntarjoaja?
Kulutuspalvelulaki sisältää useita velvoitteita palveluntarjoajille. Palveluntarjoaja voi olla yksityishenkilö, yritys, kunta, yhteisö tai muu taho, joka tarjoaa kulutuspalvelua, eli antaa yksityisille henkilöille mahdollisuuden käyttää palvelua tai hankkia sen käyttöönsä.
Yhdistys tai yhteisö ei ole palveluntarjoaja, jos se tarjoaa palvelua vain omille jäsenilleen eikä kyse ole elinkeinotoiminnasta. Esimerkiksi urheiluseuran omille jäsenilleen järjestämä liikuntapalvelu kuten harjoitukset, jolla ei tavoitella merkittävää taloudellista hyötyä, ei ole lain tarkoittama kulutuspalvelu. Palveluntarjoajia eivät myöskään ole ne yksityishenkilöt, jotka tarjoavat palvelua muussa kuin elinkeinotoiminnassa.
Miten Tukes valvoo kulutuspalveluiden asiakasturvallisuutta?
Tukes on toimivaltainen viranomainen, joka valvoo, että palveluntarjoajat noudattavat lakia kulutuspalveluiden turvallisuudesta. Tukesin valvontakeinoja ja -valtuuksia on kuvattu sivulla Valvonta. Tukes tekee valvonnassa yhteistyötä useiden muiden viranomaisten kanssa.