Kasvinsuojeluaineiden myyntimäärät
Kasvinsuojeluaineiden myyntimäärätiedot julkaistaan vuosittain tammi-helmikuussa. Tilastotietoa myyntimääristä on kerätty Suomessa jo vuodesta 1953. Tukes on vastannut myyntimäärien tilastoinnista vuodesta 2011 lähtien.
Suomessa markkinoille saatettavista kasvinsuojeluaineista valtaosa on metsätalouskäyttöön tarkoitettua ureaa, jota käsitellään myyntimäärätilastoissa erikseen. Muiden, pääasiassa maa- ja puutarhatalouteen tarkoitettujen, kasvinsuojeluaineiden myyntimäärä on liikkunut viime vuosina reilun 1300 tehoainetonnin tietämillä.
Valmisteryhmien vuosittaiset myyntimäärät ovat suuruusluokaltaan seuraavat:
- Rikkakasvien torjuntaan tarkoitettuja kasvinsuojeluaineita, eli herbisidejä myydään noin 1119 tehoainetonnia (5 v. keskiarvo).
- Kasvitautien torjuntaan tarkoitettuja kasvinsuojeluaineita, eli fungisidejä myydään noin 137 tehoainetonnia (5 v. keskiarvo).
- Kasvunsääteitä myydään noin 53 tehoainetonnia (5 v. keskiarvo).
- Tuhoeläinten torjuntaan tarkoitettuja kasvinsuojeluaineita myydään noin 31 tehoainetonnia (5 v. keskiarvo).
Kuva 1. Rikkakasvien (A), kasvitautien (B) ja tuhoeläinten (C) torjunnassa sekä kasvunsääteenä (D) käytettävien kasvinsuojeluaineiden myyntimäärät vuosina 1953–2022. Tiedot on esitetty tehoainetonneina. (excel-tiedosto, 46 kt)
Eri herbisidiryhmien myyntimäärät ovat muuttuneet merkittävästi viimeisen 40 vuoden aikana. Glyfosaatin myyntimäärä on kasvanut tasaisesti 1970-luvulta lähtien. Nykyään glyfosaattia myydään karkeasti 600-800 tehoainetonnia vuosittain. Fenoksihappoherbisidien myyntimäärä on vastaavasti laskenut. Suurin muutos tapahtui 90-luvun taitteessa, jolloin tehoaineista poistettiin rikkakasveihin tehoamattomat kemialliset isomeerit. Fenoksihappoherbisidien myyntimäärä on laskenut 1980-luvun alkupuolen reilusta 1000 tehoainetonnista noin 200 – 450 tehoainetonniin.
Kuva 2: Glyfosaatin, fenoksihappojen ja muiden herbisidien myynti Suomessa 1976–2022. Tiedot on esitetty tehoainetonneina. (excel, 31 kt)
Metsätaloudessa käytettäviä aineita ei voida yksiselitteisesti erotella tilastoista. Myyntimäärät kerätään valmisteittain ja valmisteella voi olla useita eri käyttökohteita sekä maa- että metsätaloudessa. Urea-valmisteet ovat kuitenkin tarkoitettu yksinomaan metsäkäyttöön ja niiden myynti kasvoi voimakkaasti 2000-luvun alusta vuoteen 2020 saakka, jolloin urean osuus oli jo 74 % kaikkien kasvinsuojeluaineiden myyntimäärästä. Ureaa käytetään juurikäävän torjunnassa, mikä on pakollista Etelä-Suomessa suurimmalla osalla kasvukauden aikaisista havupuuvaltaisten metsien hakkuista.
Kuva 3: Metsäkäyttöön täysin tai osittain tarkoitettujen aineiden myynti vuosina 2000–2022. Osittain metsäkäytössä olevien aineiden määrä on esitetty vaihteluvälinä, koska toteutunutta käyttömäärää ei tiedetä. Tiedot on esitetty tehoainetonneina. (excel-tiedosto, 29 kt).
Valmisteet on vuodesta 2015 lähtien hyväksytty joko kuluttaja- tai ammattikäyttöön. Kuluttajatuotteiden osuus kokonaismyynnistä on alle prosentin. Glyfosaattivalmisteiden myynti laski vuosien 2015 – 2020 aikana ja tilalle tuli erilaisia karboksyylihappoja (esimerkiksi pelargoni-, kapryyli-, kapriini tai etikkahappoa) sisältäviä herbisidejä.
Kuva 4: Kuluttajakäyttöön tarkoitettujen tuhoeläin- ja fungisidivalmisteiden sekä herbisidien myynti vuosina 2015–2022. Tiedot on esitetty tehoainetonneina. (excel-tiedosto myyntimääristä, 27 kt)
Näin tilastot kerätään
Tukesin on toimitettava vuosittain EU:n tilastotoimistolle (Eurostat) tiedot kasvinsuojeluaineiden sisältämien tehoaineiden myyntimääristä ja selostus tietojen keräysmenetelmästä. Määrätiedot on toimitettava EU:n torjunta-ainetilastoja koskevan asetuksen (EY 1185/2009) mukaisesti ryhmiteltynä.
Kasvinsuojeluaineiden luvanhaltijoiden on ilmoitettava vuosittain 31.3. mennessä edeltävän vuoden valmistemyyntimäärät Tukesille. Vuodesta 2021 lähtien tiedot on kerätty suoraan Kemidigi-palvelun kautta.
Tietojen saatavuus
Tukesille luovutetut valmisteiden myyntimäärätiedot ovat salassa pidettäviä asiakirjoja (julkisuuslaki (621/1999) 24.1 § 20 k). Tehoainekohtaisia myyntimäärätietoja käsitellään vastaavasti salassa pidettävinä, mikäli tämä määrä on epäsuorasti liitettävissä tiettyyn luvanhaltijaan tai valmisteeseen. Tukes ei voi julkaista salassa pidettäviä tietoja ilman tietojen luovuttajan hyväksyntää, mutta tehoainekohtaisiin määrätietoihin voidaan myöntää käyttöoikeus tutkimustarkoituksissa, tilastointia varten taikka viranomaisen suunnittelu- tai selvitystyötä varten. Julkisuuslain mukainen yleinen salassapitoaika on 25 vuotta. Tukes kerää myyntimäärätietoja EU-tason tilastointia varten ja on velvollinen noudattamaan toiminnassaan myös tilastosalaisuutta (EU:n tilastoasetus (EY) N:o 223/2009 20 artikla).
Vuosien 1953–1998 määrätiedot ovat tällä hetkellä vain Tukesin fyysisessä arkistossa, eikä niitä ole talletettu sähköisesti.
Salassa pidettävien tietojen käyttöoikeutta varten toimitetaan hakemus tietojen saamiseksi viranomaisen salassa pidettävistä asiakirjoista Tukesin kirjaamoon ([email protected]). Tukes käsittelee hakemuksen ja valmistelee siitä valituskelpoisen päätöksen. Tietopyynnön käsittelystä voidaan periä Tukesin hinnaston mukainen maksu.