Leima on jalometallituotteisiin tarkoitettu pysyvä merkintä, joka joko lyödään, laseroidaan, valetaan tai kaiverretaan tuotteeseen.
Jalometallituotteen myyjä vastaa siitä, että myynnissä olevissa tuotteissa on leimat, joiden avulla vastuutaho Suomessa voidaan jäljittää. Viime kädessä myyjä on vastuussa myymistään tuotteista. Tuotteista pitää löytyä Suomessa vaaditut pakolliset leimat.
Jos myyt jalometallituotteita Suomessa, tuotteissa pitää olla:
Jalometallituotteen valmistajana, maahantuojana tai vähittäismyyjänä olet vastuussa siitä, että myynnissä olevassa tuotteessa on vähintään pakolliset leimat.
Kevyiden jalometallituotteiden leimaaminen ei ole pakollista. Jos tuotteesi painaa vähemmän kuin
- 1 g (kulta-, palladium- ja platinatuotteet)
- 10 g (hopeatuotteet), tuotteita ei tarvitse leimata.
Tuotteiden pitää kuitenkin täyttää kaikki muut jalometallituotteille asetetut vaatimukset, katso ne Jalometallituotteet - valmistus, myynti ja maahantuonti -oppaasta.
Pakollisten nimi- ja pitoisuusleimojen lisäksi voit käyttää tuotteissa vapaaehtoisia leimoja. Pakollisen nimileiman voi korvata tarkastusleimalla.
Vapaaehtoisia, vain jalometallituotteisiin tarkoitettuja leimoja, ovat tarkastus-, vuosi-, paikkakunta- ja CCM-leimat. Jotkut käyttävät tuotteissa on myös ns. designleimaa, joka voi olla esimerkiksi tekijän nimikirjoitus. Muita merkintöjä voit jalometallituotteissa käyttää, jos niitä ei voi sekoittaa jalometallituotteiden leimoihin.
Jalometallituotteiden leimaus alkoi Suomessa 1600-luvulla. Historiallisista, yli 50 vuotta vanhoista leimoista löydät lisää tietoa leimatoimikunnan sivustolta www.leimat.fi.
Nimileima kertoo, kuka on jalometallituotteen valmistaja, valmistuttaja, myyjä tai tuotteen Suomeen tuonut maahantuoja. Nimileimaan merkitty taho, eli nimileiman haltija, on vastuussa tuotteesta. Nimileiman haltija vastaa siitä, että jalometallituote täyttää vaatimukset. Katso vaatimukset
Suomessa myytävissä jalometallituotteissa pitää olla Tukesin nimileimarekisteriin rekisteröity nimileima tai vapaaehtoinen tarkastusleima tai CCM-leimasarja. Tukesin nimileirekisteristä löytyvät nimileimat 50 vuotta taaksepäin. Sitä vanhemmat nimileimat löytyvät leimatoimikunnan sivuilta.
Lisätietoa ja nimileiman hakuohjeet löydät Näin haet nimileimaa -sivulta.
Pitoisuusleima on kolminumeroinen numerosarja. Se kertoo, kuinka paljon tuotteessa vähintään on leimattua jalometallia. Jalometallin määrä on ilmoitettu promilleina. Esimerkiksi jos pitoisuusleimassa on luku 925, se kertoo, että tuotteessa on 92,5 % hopeaa. Pitoisuusleiman pohjamuoto kertoo, mistä jalometallista on kyse. Pohjamuoto on nimileiman ympärillä käytettävä kehys.
Pohjamuodon käyttö leimassa on vapaaehtoista. Tukes suosittelee pohjamuodon käyttöä epäselvyyksien välttämiseksi. Esimerkiksi palladiumilla ja platinalla on samoja pitoisuuksia, joten pitoisuusleimoissa on tarpeen käyttää materiaalin ilmaisevaa pohjamuotoa.
Voit leimauttaa jalometallituotteen valtuutetussa tarkastuslaitoksessa tarkastusleimalla. Leima osoittaa, että tarkastuslaitos on analysoinut tuotteen jalometallipitoisuuden ja tutkinut tuotteen vaatimustenmukaisuuden. Vain tarkastuslaitoksella on oikeus käyttää tarkastusleimaa. Tarkastusleima on vapaaehtoinen leima muiden leimojen lisäksi, mutta se voi myös korvata pakollisen nimileiman.
Suomessa ei ole tällä hetkellä jalometallituotteiden tarkastusleimauksia tekeviä tarkastuslaitoksia. Tukes ei tee tarkastusleimausta. Tarkastusleimausoikeuden jalometallituotteiden tarkastuksille myöntää Tukes, joka myös valvoo tarkastuslaitoksen toimintaa.
Vuosileima kertoo jalometallituotteen valmistus- tai maahantuontivuoden. Vuosileima on tarkkaan määritelty kirjaimen ja numeron yhdistelmä. Suomessa käytössä olevat eri vuosien leimat löydät vuosileima-avaimesta.
Vuosileiman käyttö on vapaaehtoista, mutta kuitenkin suositeltava tapa osoittaa tuotteen valmistus- tai maahantuontiajankohta. Myös tuotteen historian kannalta valmistusvuosi on tärkeä tieto. Nimileimat ovat voineet kuulua eri vuosina eri tahoille. Lisätietoa jalometallituotteiden historiasta löydät leimatoimikunnan sivuilta: www.leimat.fi.
Jalometallituotteen valmistuspaikkakunta käy ilmi paikkakuntaleimasta. Paikkakuntaleimaa voit käyttää vain Suomessa valmistetuissa jalometallituotteissa. Paikkakuntaleimaus on hyvä keino tuoda tuotteen kotimaisuutta esille.
Kaikki paikkakuntaleimat löydät Tukesin nimileimarekisteristä.
Vuodesta 2001 lähtien uusien paikkakuntaleimojen pohjamuoto on ollut vaakuna. Aikaisemmin hyväksyttyjen paikkakuntaleimojen pohjamuoto voi olla myös suorakaide tai neliö. Myös nämä leimat ovat edelleen voimassa, jos niitä ei ole lakkautettu. Rekisterissä aktiivisena olevat paikkakuntaleimat ovat käytössä kuntaliitoksista huolimatta. Saman kunnan alueella voi olla käytössä myös useampia paikkakuntaleimoja.
Kunta voi hakea Tukesista uutta paikkakuntaleimaa: Paikkakuntaleiman haku.
Suomi on jäsenenä kansainvälisessä sopimuksessa jalometallituotteiden tarkastamisesta ja leimaamisesta. Sopimuksella on luotu jäsenvaltioiden alueelle jalometallituotteiden yhteismarkkinat. Yhteisellä CCM-leimalla (Common Control Mark) leimattuja tuotteita voidaan myydä sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Jos harkitset jalometallituotteiden vientiä, harkitse myös CCM-leiman käyttöä.
CCM-leiman voi merkitä tuotteeseen valtuutettu tarkastuslaitos. Tarkastuslaitos leimaa tuotteen sen jälkeen, kun on tarkastanut tuotteen ja todennut sen täyttävän sopimuksen vaatimukset. Jokaisella sopimuksen jäsenvaltiolla on valtuutettu tarkastuslaitos, joka voi leimata tuotteet.
CCM-sopimuksen kansainvälisiltä verkkosivuilta (Hallmarking Convention) löytyvät mm. viralliset sopimustekstit. Epävirallisen käännöksen sopimuksesta löydät täältä.
| Perinteiset CCM-leimat (tyyppi 1) | Uusi CCM-leima (tyyppi 2) | |||
| Platina | Kulta | Palladium | Hopea | |
