Tukesin näkemykset kaavoitukseen ja rakennusjärjestykseen

Tämä sivu on tarkoitettu sidosryhmille, jotka pyytävät Tukesilta lausuntoja kaavoituksen ja rakennusjärjestyksen suunnittelussa. Se sisältää Tukesin näkemyksiä erityisesti kemikaaliturvallisuuslainsäädännön (390/2005) kannalta huomioon otettavista asioista.

Ensimmäinen osio käsittelee erityisesti maakunta- ja yleiskaavoitukseen liittyviä seikkoja, kuten kemikaalilaitosten sijoittamista, niiden ympäristön maankäytön suunnittelua ja mahdollisten onnettomuusriskien huomioimista. Toinen osio keskittyy rakennusjärjestykseen liittyviin erityisvaatimuksiin, kuten kemikaalilaitosten sijoittumisen huomioimiseen, herkille kohteille asetettaviin turvallisuusharkintoihin, ilmanvaihdon suunnitteluun ja evakuointimahdollisuuksiin.

Kaavoituksessa huomioitavia asioita

Rakennusjärjestyksessä huomioitavia asioita

Kaavoituksessa huomioitavia asioita kemikaaliturvallisuuslainsäädännön (390/2005) näkökulmasta

Kaavoituksessa ja rakentamisen ohjaamisessa pitää huomioida olemassa olevat ja mahdollisesti suunnitelmissa olevat kemikaaleja käsittelevät ja varastoivat laitokset sekä laitosten mahdollisten onnettomuuksien vaikutukset.

Kemikaalilaitoksen kaavoitus:

• Tontille, jossa on tai jolle suunnitellaan sijoitettavaksi laajamittainen kemikaalilaitos, Tukes suosittelee kaavamerkinnäksi T/kem tai kaavamääräyksissä mainintaa kaavan soveltuvuudesta kemikaalilaitokselle.
  • Vaikka T/kem-kaava olisi olemassa, se ei automaattisesti takaa laitoksen sijoittamista kyseiselle tontille. Tukes arvioi erikseen kemikaaliturvallisuusluvan käsittelyssä laitoksen sijoittamisen edellytykset, erityisesti onnettomuuksien seuraukset ja niiden ulottumisen laitosalueen ulkopuolelle. 
  • On mahdollista, että kemianteollisuudelle suunniteltu ja tätä tarkoitusta varten kaavoitettu alue voi soveltua yhden laitoksen sijoituspaikaksi, mutta toiselle, suurempaa onnettomuusvaaraa aiheuttavalle laitokselle se ei välttämättä enää sovellukaan.
• Kaavoituksen tueksi voidaan tehdä turvallisuustarkasteluita tai mallinnuksia, jotta varmistetaan alueen soveltuvuus eri kemikaalilaitoksille. Kaavoituksessa on hyvä huomioida riittävän pitkät suojaetäisyydet, jotta alue mahdollistaisi mahdollisimman kattavasti erilaisten kemikaalilaitosten sijoittumisen. Riittävät suojaetäisyydet on hyvä varmistaa myös silloin, kun tiedossa on kohteessa toimintansa aloittava tuotantolaitos, sillä yrityksellä voi olla tarve laajentaa tai muuttaa kemikaalitoimintaansa myöhemmin. 
• Kemikaaliturvallisuuslainsäädäntö ja kaavoitus:
  • Tukes arvioi lupakäsittelyssään laitoksen sijoittamisen edellytykset ja huomioi mahdollisten kemikaalionnettomuuksien seuraukset ja ulottumisen laitosalueen ulkopuolelle. Lupaa ei voida myöntää, jos kaava ei ole soveltuva.
    • Kemikaaliturvallisuusluvassa kaavan soveltuvuutta arvioidaan sekä tuotantolaitokseen että sen ympäristöön : 1) tuotantolaitoksen sijoituspaikan kaavan tulee olla käyttötarkoitukseen ja kaavamääräyksiin soveltuvaa 2) tuotantolaitoksen onnettomuusriskit eivät saa estää tai vaikeuttaa tuotantolaitoksen ympäristön oikeusvaikutteisten kaavojen toteuttamista.
  • Uudessa rakentamislaissa määritetty ”puhtaan siirtymän sijoittamislupa” (751/2023 43 a §) on osoitus sijoituspaikan kaavan soveltuvuudesta kyseisen tyypin tuotantolaitokselle. Näissäkin tapauksissa laitoksen sijoittumisen edellytysten arviointi kemikaalionnettomuuksien vaikutusten perusteella tehdään Tukesin kemikaaliturvallisuuslupakäsittelyssä tai vähäisen kemikaalitoiminnan osalta pelastusviranomaisen toimesta.

Kemikaalilaitoksen ympäristön kaavoitus ja rakentaminen:

• Tukesin valvonnassa oleville kemikaalikohteille on määritetty ns. konsultointivyöhykkeet. Konsultointivyöhykkeellä tapahtuvista kaavoitusmuutoksista tai merkittävämmästä rakentamisesta (esim. herkät kohteet) pyydetään lausunto Tukesilta ja pelastusviranomaiselta.
  • Konsultointivyöhykeluettelo on toimitettu kaavoittajien kirjaamoihin. 
  • Lisätietoa Tukesin verkkosivulta Maankäytön suunnittelu
  • Huomioi, että Tukesin valvontakohteissa ja konsultointivyöhykkeissä voi tapahtua muutoksia.
• Rakentaminen Tukesin valvonnassa olevien kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavien laitosten läheisyydessä saattaa asettaa erityisvaatimuksia alueiden käytölle ja rakentamiselle (esim. sijoittuminen, ilmanvaihdon suunnittelu, sisälle suojautuminen, evakuointi).
  • Erityishuomiota tulee kiinnittää ns. herkkiin kohteisiin, koska niiden kohdalla etäisyysvaatimukset ovat tiukemmat kuin esim. teolliselle toiminnalle. Herkkiä kohteita ovat esim. hoitolaitokset, terveyskeskukset, ostoskeskukset, koulut, päiväkodit, kokoontumistilat ja -alueet sekä asuinalueet, liikenteen solmukohdat ja muut kohteet, joissa voi samanaikaisesti olla suuri joukko ihmisiä ja joista poistuminen tai joissa suojautuminen voi olla onnettomuustilanteissa erityisen hankalaa.

Muuta huomioitavaa:

• Maakaasuputkistot: Maakaasun korkeapaineiset siirtoputkistot ovat löydettävissä Gasgridin karttapalvelusta
• Bio- ja kiertotalous: Bio- ja kiertotalouskohteet (esim. biokaasun varastointi, kemikaalijätteiden käsittely) saattavat edellyttää Tukesin kemikaaliturvallisuuslupaa tai ilmoitusta pelastusviranomaiselle (390/2005). 
• Vetylaitokset ja tankkausasemat, datakeskukset: Toiminta saattaa edellyttää Tukesin kemikaaliturvallisuuslupaa tai ilmoitusta pelastusviranomaiselle (390/2005).
• Tuulivoimalat: Lähtökohtainen suojaetäisyys tuulivoimalasta tuotantolaitokseen on 600 m. Jos etäisyys on lyhyempi, tulee tehdä selvitys tuulivoimalan turvallisesta sijoittamisesta. Arvioinnissa huomioitava mm. tornin kaatuminen, lapojen irtoaminen, jään kertyminen ja irtoaminen sekä tulipalo.
• Pienydinvoima: STUK on ydinvoimalaitosten keskeisin viranomainen. Toiminta saattaa edellyttää myös Tukesin kemikaaliturvallisuuslupaa (390/2005) tai ilmoitusta pelastusviranomaiselle (390/2005).
• Palo- ja pelastusturvallisuuden (Pelastuslaki 379/2011) asiantuntijana toimii pelastusviranomainen. Pelastusviranomainen toimii vähäistä kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavien laitosten valvontaviranomaisena (390/2005).
• Kaava-aineiston vaikutustenarvioinnissa olisi hyvä huomioida laajamittaista kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavat yritykset.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

• Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VATpäätös14.12.2017_FI.pdf (ymparisto.fi)), on myös onnettomuusvaarallista toimintoja ja laitoksia koskevia alueidenkäyttötavoitteita. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Onnettomuusvaarallisten kohteiden sijoittamista koskevat tavoitteet ovat:
  • Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille jätetään riittävän suuri etäisyys tai riskit hallitaan muulla tavoin.
  • Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset, kemikaaliratapihat ja vaarallisten aineiden kuljetusten järjestelyratapihat sijoitetaan riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista.

Katso myös
Vedyn käsittelyn ja varastoinnin turvallisuudesta löytyy lisätietoa Vedyn käsittelyn ja varastoinnin turvallisuus | Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)
Lisätietoa tuotantolaitoksen sijoittamisesta Tukesin oppaassa "Tuotantolaitoksen sijoittaminen": Kemikaalilaitokset - ohjeet ja oppaat | Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Opas on päivitettävänä. Tukes tiedottaa oppaan valmistumisesta verkkosivuillaan.
Aurinkosähköjärjestelmistä ja turvallisuudesta löytyy lisätietoa Aurinkosähköjärjestelmät

Rakennusjärjestyksessä huomioitavia asioita erityisesti kemikaaliturvallisuuslainsäädännön (390/2005) näkökulmasta

Tukes suosittelee, että rakentamisen ohjaamisessa ja kaavoituksessa huomioidaan olemassa olevat ja mahdollisesti suunnitelmissa olevat kemikaaleja käsittelevät ja varastoivat laitokset sekä laitosten mahdollisten onnettomuuksien vaikutukset. Rakentaminen Tukesin valvonnassa olevien kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavien laitosten läheisyydessä saattaa asettaa erityisvaatimuksia rakentamiselle. 

Erityishuomiota tulee kiinnittää ns. herkkiin kohteisiin, koska niiden kohdalla vaatimukset ovat tiukemmat kuin esim. teolliselle toiminnalle. Herkkiä kohteita ovat esim.

• hoitolaitokset, 
• terveyskeskukset
• ostoskeskukset 
• koulut
• päiväkodit 
• kokoontumistilat ja -alueet
• sekä asuinalueet 
• liikenteen solmukohdat
• muut kohteet, joissa voi samanaikaisesti olla suuri joukko ihmisiä ja joista poistuminen tai joissa suojautuminen voi olla onnettomuustilanteissa erityisen hankalaa.

Huomioitavia asioita kemikaaliturvallisuuslainsäädännön (390/2005) perusteella ovat esim.:

• Kemikaaliturvallisuusluvan myöntämisen edellytyksenä on, että tuotantolaitoksen toiminta on sijoituspaikan kaavan käyttötarkoitukseen ja kaavamääräyksiin soveltuvaa. 
  • Tontille, jolle suunnitellaan sijoitettavaksi laajamittainen kemikaalilaitos, Tukes suosittelee kaavamerkinnäksi T/kem tai kaavamääräyksissä mainintaa kaavan soveltuvuudesta kemikaalilaitokselle. 
    • Myös muut kaavamerkinnät, kuten T, TV, TT, LS, EK ja EN, voivat olla soveltuvia. Soveltuvuus arvioidaan tapauskohtaisesti toiminnan luonteen, kaavassa osoitetun käyttötarkoituksen ja kaavamääräyksien perusteella.
• Tuotantolaitoksen onnettomuusriskit eivät saa estää tai vaikeuttaa tuotantolaitoksen ympäristön oikeusvaikutteisten kaavojen toteuttamista.
• Tukesin valvonnassa oleville kemikaalikohteille on määritetty ns. konsultointivyöhykkeet. Konsultointivyöhykkeellä tapahtuvista kaavoitusmuutoksista tai merkittävämmästä rakentamisesta (esim. herkät kohteet) pyydetään lausunto Tukesilta ja pelastusviranomaiselta. Konsultointivyöhykeluettelo on toimitettu kaavoittajien kirjaamoihin. Lisätietoa Tukesin verkkosivulta Maankäytön suunnittelu
  • Myös satunnaisten tapahtumien järjestelyssä tulee huomioida kemikaalilaitosten mahdolliset erityisvaatimukset.
• Maakaasuputkistot: Maakaasun korkeapaineiset siirtoputkistot ovat löydettävissä Gasgridin karttapalvelusta: Gasgrid kartta
• Tuulivoimalat: Lähtökohtainen suojaetäisyys tuulivoimalasta tuotantolaitokseen on 600 m. Jos etäisyys on lyhyempi, tulee tehdä selvitys tuulivoimalan turvallisesta sijoittamisesta. Arvioinnissa huomioitava mm. tornin kaatuminen, lapojen irtoaminen, jään kertyminen ja irtoaminen sekä tulipalo.

Ilmanvaihtosuunnittelu, sisälle suojautuminen ja evakuointi sellaisten kohteiden lähistöllä, joissa myrkyllisen kaasun leviämisvaara: 

• Kiinnitettävä huomiota ihmisten mahdollisuuksiin suojautua rakennuksen sisään ja estää tarvittaessa kaasupilven leviäminen sisätiloihin esim. ilmanvaihdon pysäyttämisellä. 
• Toimiminen kaasuvaaratilanteessa ja sisälle suojautuminen on opastettava rakennusten pelastussuunnitelmissa.

Huomioitavia asioita rakennustuotteiden turvallisuudesta: 

• Rakennustuotteista ja niiden turvallisuudesta löytyy lisätietoa Tukesin verkkosivulta Rakennustuotteet
• Tukes toimii rakentamislain (751/2023) 154 §:n mukaisesti rakennustuotteiden markkinavalvontaviranomaisena.

Huomioitavia asioita sähköturvallisuuslaista (1135/2016):

• Sähköturvallisuuslaista johtuvien teknisten turvallisuusvaatimusten kannalta huomioitavia asioita rakennusjärjestyksessä, maankäytön suunnittelussa ja rakentamisen valmistelussa ovat mm. sähköntuotantolaitokset ja sähköverkot niihin liittyvine laitteistoineen, jotka voivat asettaa haasteita tai rajoittaa rakentamista ja maankäyttöä mm. vaadittujen turvaetäisyyksien kannalta. Verkon rakentamiseen liittyen on syytä olla yhteydessä jakeluverkkojen haltijoihin – sähköyhtiöihin. 
• Sähköturvallisuudesta löytyy lisätietoa: Sähkö | Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)
• Aurinkosähköjärjestelmistä ja turvallisuudesta löytyy lisätietoa: Aurinkosähköjärjestelmät | Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)

Huomioitavia asioita painelaitelainsäädännöstä (1144/2016): 

• Jos alueelle sijoitetaan painelaitelainsäädännön alaisia rekisteröitäviä painelaitteita tai kattiloita, tulee huomioida yleiset lainsäädännön vaatimukset. Näitä ovat sijoitussuunnitelma, laitoksen painelaitteiden rekisteröinti ja painelaitteiden käytön valvoja ja varavalvojan nimitys.

Huomioitavia asioita palo- ja pelastusturvallisuudesta (Pelastuslaki 379/2011) 

• Asiantuntijana toimii pelastusviranomainen. Pelastusviranomainen toimii vähäistä kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavien laitosten valvontaviranomaisena (390/2005).