Työympäristön turvallisuus ja henkilöstön hyvinvointi
Hyvinvoivat ja ammattitaitoiset tukeslaiset ovat toimintamme perusta. Tukesin keskeisimmät roolit tässä tavoitteessa ovat osaamisen kehittäminen, työhyvinvoinnin turvaaminen ja oikeudenmukaisuuden vahvistaminen. Haluamme taata kaikille turvallisen työympäristön sekä monipuoliset mahdollisuudet kehittää osaamistaan.
Osaamisen kehittäminen: Henkilöstön koulutuspäivien määrä ja tukeslaisten kokemus osaamisen kehittämisen mahdollisuuksista
Työhyvinvoinnin turvaaminen: Tukeslaisten työtyytyväisyys, kokemus työn ja yksityiselämän tasapainosta ja sairauspoissaolot
Oikeudenmukaisuuden vahvistaminen: Tukeslaisten kokemus työyhteisön oikeudenmukaisuudesta sekä kokemukset ja yhteydenotot työssä kohdatusta epäasiallisesta käytöksestä tai häirinnästä
Nostoja viime vuodelta:
- Tekoäly kaikkien tukeslaisten apuriksi – vastuullisesti
- Riskienhallintamalli auttaa tunnistamaan ja hallitsemaan riskejä
- Ilmoittajansuojelun toimintaprosessit käyttöön
Osaamisen kehittäminen
Tukesin monipuoliset viranomaistehtävät edellyttävät korkeaa osaamistasoa ja jatkuvaa oppimista. Valtaosalla tukeslaisista on korkeakoulututkinto, ja moni on suorittanut myös tohtorin tutkinnon. Osaamisen kehittämisellä varmistetaan sekä asiantuntemus että henkilöstön työmotivaatio ja hyvä johtaminen – kaikki nämä tukevat Tukesin strategisten tavoitteiden saavuttamista.
Koulutussuunnitteluamme ohjaa Ammattitaito Tukesissa -malli, jonka mukaan järjestämme vuosittain koulutuksia viidestä eri teemasta:
- oman tehtävän ammattiosaaminen
- johtamistyö
- tieto
- työtaidot
- vuorovaikutus ja viestintä
Vuonna 2024 koulutuksia järjestettiin eniten työtaitoihin liittyen (50 %). Näihin kuuluivat esimerkiksi Sun Tukes -henkilöstöpäivä koko henkilöstölle sekä tiimeissä toimimiseen liittyvät koulutukset. Lisäksi järjestimme sisäisiä tekoälykoulutuksia, jotka tukivat uuden teknologian hyödyntämistä arjessa.
Koulutuspäivien määrä pysyi korkealla tasolla: tukeslaiset osallistuivat keskimäärin 6,6 koulutuspäivään vuodessa, mikä ylittää selvästi valtionhallinnon keskiarvon (2,9 päivää). Henkilöstön kokemus työnantajan tuesta osaamisen kehittämiseen säilyi hyvänä (3,96/5), vaikka työaika ei aina henkilöstön palautteen mukaan riitä kaikkeen toivottuun oppimiseen.
Tekoälyn käyttöönotto oli yksi vuoden 2024 keskeisiä kehityshankkeita, jossa osaamisen kehittäminen, hyvinvoinnin tukeminen ja vastuullisuus kohtasivat. Tämän esimerkin kautta näkyy, miten uudet työvälineet otetaan käyttöön tukeslaisia kuunnellen ja käytännönläheisesti.
Nosto: Tekoäly kaikkien tukeslaisten apuriksi – vastuullisesti
Vuonna 2024 panostimme Tukesissa tekoälytyökalujen vastuulliseen käyttöönottoon. Tukesin tekoälyprojektissa oli tunnistettu, että tekoäly tehostaa työtä ja voi auttaa työkuorman hallitsemisessa, mutta sen vastuullinen käyttö vaatii riskien ymmärtämistä ja selkeitä pelisääntöjä. Uusien tekoälytyökalujen omaksuminen voi myös kuormittaa henkilöstöä. Siksi päätimme keskittyä projektissa erityisesti henkilöstön tukemiseen tekoälyn käytön omaksumisessa.
Vuoden mittaan järjestimme lukuisia matalan kynnyksen demoja, joissa yli 100 tukeslaista kokeili tekoälyn käyttöä kokeneempien työkavereiden opastamina. Demojen rinnalla julkaisimme Tukesin pelisäännöt tekoälypalveluiden käyttöön. Niiden ansiosta tukeslaisten ei tarvitse pähkäillä, miten tekoälyä voi ja saa töissä käyttää.
Pelisäännöt ohjaavat tekoälypalveluiden tarkoituksenmukaiseen ja turvalliseen käyttöön ja huomioivat esimerkiksi lainmukaisuuden ja tietoturvan näkökulmat. Pelisääntöjä päivitetään jatkuvasti käytännön kokemusten ja uuden tiedon karttuessa. Lisäksi loimme projektissa tekoälyn hallintamallin tukemaan tulevaisuudessa tilanteita, joissa Tukesiin hankitaan uusia tekoälyratkaisuja.
Riskienhallinnan kehittäminen on hyvä esimerkki siitä, miten osaamista vahvistetaan strategisesti ja käytännönläheisesti. Riskien tunnistaminen ja hallinta kuuluvat yhä vahvemmin jokaisen tukeslaisen ammatilliseen osaamiseen – ja tätä osaamista on tuettu systemaattisesti vuoden 2024 aikana.
Nosto: Riskienhallintamalli auttaa tunnistamaan ja hallitsemaan riskejä
Käynnistimme riskienhallinnan kehittämishankkeen elokuussa 2023. Vuoden 2024 aikana laadimme Tukesille riskienhallintapolitiikan, joka asettaa tavoitteet ja periaatteet riskienhallinnalle sekä määrittää vastuut. Yksi politiikan keskeisiä periaatteita on: Riskitietoinen toiminta on osa jokaisen tukeslaisen ammattitaitoa. Periaate sopii mainiosti noudatettavaksi turvallisuutta valvovalle, lupia myöntävälle ja arviointeja tekevälle viranomaiselle.
Vuoden 2024 aikana hankkeessa laadittiin myös riskienhallintamalli, joka tarjoaa selkeät vaiheet riskien tunnistamiselle, arvioinnille, käsittelylle ja seurannalle. Malli tukee sekä operatiivisten että strategisten riskien hallintaa. Lisäksi vuoden aikana laadittiin riskienhallintatyökalu ja toistuville tehtäville laadittiin aikataulut. Riskienhallintaa on hankkeen avulla kehitetty kokonaisuutena systemaattisemmaksi tavoitteena, että hallitsemattomia riskejä ei jää.
Kokonaisvaltainen riskienhallinta parantaa Tukesin kykyä tunnistaa ja hallita tavoitteiden saavuttamiseen ja toimintaan liittyviä riskejä.
Työhyvinvoinnin turvaaminen
Pyrimme huolehtimaan siitä, että tukeslaiset voivat työssään hyvin. Työhyvinvointia mittaamme muun muassa vuosittaisella henkilöstökyselyllä ja seuraamalla sairauspoissaolojen määrää.
Laadimme vuosittain henkilöstö- ja koulutussuunnitelman sekä työhyvinvointisuunnitelman, joilla varmistetaan aktiiviset toimet työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Tukeslaisilla on käytössään laajat työnantajan kustantamat työterveyspalvelut. Lisäksi henkilöstön työtyytyväisyyttä tukee hyvinvointiryhmän aktiivinen toiminta, kuten yhteisten harrastusmahdollisuuksien järjestäminen.
Loppusyksyn raskaista YT-neuvotteluista huolimatta tukeslaisten työtyytyväisyys pysyi lähes edellisvuoden tasolla. Kokonaistyötyytyväisyys vuonna 2024 oli 3,71/5 (vuonna 2023: 3,74). Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ja työ- ja elinkeinoministeriön välisessä tulossopimuksessa vuosille 2024–2027 kokonaistyötyytyväisyyden tavoitteeksi on asetettu 3,9, jota ei aivan saavutettu.
Tukeslaisten kokemus työn ja yksityiselämän yhteensovittamisesta oli erinomaisella tasolla: 4,39/5 (4,37 vuonna 2023). Hyvät arviot selittyvät osin laajoilla hybridityökäytännöillä. Henkilöstökyselyn avoimissa vastauksissa useat tukeslaiset toivat esiin tyytyväisyytensä nykyisiin käytäntöihin, eikä niihin koettu tarvetta muutoksille.
Yhtenä työhyvinvoinnin osa-alueena seuraamme sairauspoissaolojen määrää. Tavoitteena on, että sairauspoissaoloja olisi mahdollisimman vähän.
Vuonna 2024 sairauspoissaolot vähenivät edellisvuoteen verrattuna. Kalenteripäiviä henkilötyövuotta kohden kertyi 8,5 (vuonna 2023: 9,7).
Noin 40 % henkilöstöstä ei ollut sairauslomalla lainkaan vuoden 2024 aikana. Pidempiä, yli 30 päivän poissaoloja oli noin 6 %:lla henkilöstöstä.
Työkyvyn tukitoimia on toteutettu yhteistyössä työterveyshuollon ja esihenkilöiden kanssa, muun muassa työterveysneuvotteluiden, osasairausvapaiden ja kuntoutustuen avulla.
Sairauspoissaolojen ehkäisyssä hyödynnämme aktiivista yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Työterveyspalveluihimme sisältyy muun muassa Mielen huoli -palvelu, joka tarjoaa matalan kynnyksen etätukea jaksamisen ongelmiin, ahdistukseen, mielialavaihteluihin, äkillisiin elämänmuutoksiin ja muihin työkykyä uhkaaviin tilanteisiin.
Oikeudenmukaisuuden vahvistaminen
Tavoitteenamme on tarjota fyysisesti ja psykologisesti turvallinen työympäristö. Edistämme aktiivisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä torjumme syrjintää kaikessa toiminnassamme. Tukesissa on nollatoleranssi häirinnälle, epäasialliselle kohtelulle ja työpaikkakiusaamiselle. Olemme myös tunnistaneet, että tukeslaiset saattavat kohdata epäasiallista käytöstä asiakaskohtaamisissa ja sosiaalisessa mediassa.
Työyhteisön oikeudenmukaisuutta seuraamme henkilöstökyselyn tulosten sekä epäasiallisesta käytöksestä tehtyjen ilmoitusten perusteella. Vuonna 2024 oikeudenmukaisuusindeksi oli 4,08/5, mikä vastaa edellisvuoden tasoa. Kyselyssä 15 % (39 henkilöä) vastaajista kertoi kohdanneensa häirintää tai epäasiallista käytöstä asiakkaiden tai työtovereiden taholta. Lisäksi 6 % (15 henkilöä) ilmoitti joutuneensa häirinnän tai vihapuheen kohteeksi verkossa – hieman vähemmän kuin vuonna 2023 (7 %, 18 henkilöä).
Tukesissa on käytössä ilmoituskanava epäasiallisesta käytöksestä. Vuonna 2024 kanavan kautta tehtiin yksi ilmoitus. Tavoitteena on, ettei epäasiallista kohtelua esiintyisi lainkaan.
Vuonna 2024 päivitimme Tukesin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Suunnitelma auttaa tunnistamaan ja poistamaan syrjiviä rakenteita sekä edistämään oikeudenmukaista kohtelua riippumatta esimerkiksi sukupuolesta, iästä, etnisestä taustasta, vammaisuudesta, uskonnosta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Suunnitelma perustuu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslainsäädäntöön ja laadittiin yhteistoiminnassa henkilöstöjärjestöjen ja työsuojeluvaltuutettujen kanssa. Se päivitetään kahden vuoden välein.
Suunnitelmassa arvioimme nykytilanteen, aiemmat toimenpiteet ja niiden vaikutukset. Tämän pohjalta määrittelemme uusia tavoitteita, kuten rekrytoinnin monimuotoisuuden lisääminen ja työyhteisön tasa-arvoisen kohtelun varmistaminen. Tulevia toimenpiteitä ovat myös henkilöstölle ja johdolle suunnatut koulutukset ja tiedotuskampanjat, jotka tukevat osallistavaa ja avoimuuteen perustuvaa toimintakulttuuria.
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on tärkeä työkalu kestävän ja oikeudenmukaisen työympäristön rakentamisessa. Sen toteuttaminen edellyttää johdon sitoutumista ja koko työyhteisön osallistumista.
Ilmoituskynnystä mataloitettiin myös lainsäädäntöön pohjautuvalla uudistuksella, joka vahvistaa henkilöstön oikeuksia turvalliseen työympäristöön.
Nosto: Ilmoittajansuojelun toimintaprosessit käyttöön
Seuraamme aktiivisesti EU-lainsäädännön kehittymistä. Vuonna 2019 annettiin direktiivi Euroopan unionin lainsäädännön rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta, ns. Whistleblower-direktiivi. Direktiivin kansallinen toimeenpano vaikuttaa myös Tukesin tehtäviin, joten nimesimme osa-aikaisen tiimin valmistelemaan ilmoittajansuojelulain edellyttämät prosessit. Lisäksi koulutimme henkilöstöä tunnistamaan, millaiset ilmoitukset kuuluvat ilmoittajansuojelulain soveltamisalaan.
Ilmoittajansuojelulaki tuli voimaan 1.1.2023. Olemme käsitelleet kuluneen kahden vuoden aikana 28 lain soveltamisalaan kuuluvaa ilmoitusta suuren ilmoitusmassan joukosta. Nämä ilmoitukset on käsitelty uuden prosessin mukaan siten, että ilmoittajan henkilöllisyys pysyy salassa ja vain erikseen nimetyt henkilöt käsittelevät ilmoituksia. Laki ja sen nojalla kehitetty luottamuksellinen prosessi madaltavat työnsä yhteydessä väärinkäytöksiä havainneiden henkilöiden ilmoituskynnystä merkittävästi.