Kemikaaliluettelon laadinnassa huomioitavia asioita

Ammoniakki on nimetty kemikaali. Lisää ammoniakki suhdelukulaskentaan / kemikaaliluetteloon aineena, jolloin ohjelma huomioi automaattisesti, että kyseessä on nimetty kemikaali. Mikäli lisäät nimetyn kemikaalin ”Kemikaali kauppanimellä” tai ”Muu kemikaali” -valinnalla, muista tehdä erikseen ”VNa 685/2015 mukainen nimetty kemikaali” -valinta.

Jos ammoniakin pitoisuus ammoniakkivedessä on alle 25%, sillä ei ole aquatic acute 1 -luokitusta (H400). Ainerekisterissä oleva ammoniakkivedellä on H400 luokitus, sillä kyseessä on kylläinen liuos. Tukesin havaintojen perusteella, jotkin toimijat ovat vieneet ammoniakkiveden luetteloon aineena ainerekisteristä (vaikka siis käyttävät 24,5 % ammoniakkivettä) - tällöin heidän ammoniakkiveden luokitus on virheellinen (H400, vaikka ei pitäisi olla). 

Biometaani / jalostettu biokaasu on nimetty kemikaali. Lisää kemikaali kauppanimellä, jolloin saat kemikaalille käyttöturvatiedotteen järjestelmästä. Koska kyseessä on nimetty kemikaali, tee valinta “Vna 685/2015 mukainen nimetty kemikaali, polttoaine tai nestekaasu” ja valitse ”Syttyvät nesteytetyt kaasut kategoria 1 tai 2”.

Voit syöttää biometaanin myös ”ryhmä” -valinnalla, mutta tällöin järjestelmästä ei tule käyttöturvallisuustiedotetta.

Happi on nimetty kemikaali, jonka ilmoitusraja on 5 t ja luparaja 60 t. Lisää happi suhdelukulaskentaan / kemikaaliluetteloon aineena, jolloin ohjelma huomioi automaattisesti, että kyseessä on nimetty kemikaali. Mikäli lisäät nimetyn kemikaalin ”Kemikaali kauppanimellä” tai ”Muu kemikaali”  -valinnalla, muista tehdä erikseen ”VNa 685/2015 mukainen nimetty kemikaali” -valinta.

Mikäli laitoksella syntyy vaaralliseksi luokiteltavaa jätettä, jota varastoidaan laitoksella merkittäviä määriä, tulee jäte luokitella ja merkitä kemikaaliluetteloon. Lähtökohtaisesti jätteet syötetään ”Muu kemikaali” -valinnalla, myös ”Ryhmä”-valintaa voidaan jossain tilanteissa käyttää. Lisäksi tulee valita ”jäte” -täppä. 

Laitokset, jotka vastaanottavat jätteitä ja varastoivat tai prosessoivat niitä, tulee myös luokitella jätteet ja merkitä ne kemikaaliluetteloon.

”Jäte”-täpän käyttö vaikuttaa siten, että suhdeluvussa huomioidaan vain kemikaalit, joilla on SEVESO-direktiivin mukainen luokitus, mutta kaikki varastoitavat vaaralliseksi luokiteltavat jätteet tulee silti merkitä luetteloon.

Jätekemikaali tulee merkitä luetteloon, jos yksittäisen kemikaalin määrä ylittää ilmoitusrajan. Esimerkiksi yksittäisiä pieniä jäteöljykanisteria ei tarvitse merkitä.

Maakaasu on nimetty kemikaali. Lisää kemikaali kauppanimellä, jolloin saat kemikaalille käyttöturvatiedotteen järjestelmästä. Koska kyseessä on nimetty kemikaali, tee valinta “Vna 685/2015 mukainen nimetty kemikaali, polttoaine tai nestekaasu” ja valitse ”Syttyvät nesteytetyt kaasut kategoria 1 tai 2”.

Nesteytetylle maakaasulle käytetään laskennassa tiheyttä 0,5, eli mikäli kohteessa on 10 m³ maakaasusäiliö ilmoitetaan varastointimääräksi 5 t.

Putkiston kautta tulevaa maakaasua ei katsota varastoinniksi, joten sitä ei merkitä kemikaaliluetteloon (Vna 551/2009).

Metanoli on nimetty kemikaali, metanolin ilmoitusraja on 1 t ja luparaja 10 t. Lisää metanoli suhdelukulaskentaan / kemikaaliluetteloon aineena, jolloin ohjelma huomioi automaattisesti, että kyseessä on nimetty kemikaali. Mikäli lisäät nimetyn kemikaalin ”Kemikaali kauppanimellä” tai ”Muu kemikaali”  -valinnalla, muista tehdä erikseen ”VNa 685/2015 mukainen nimetty kemikaali” -valinta.

Nestekaasu on nimetty kemikaali, nestekaasun ilmoitusraja on 0,2 t ja luparaja 5 t. Nestekaasulle käytetään laskennassa tiheyttä 0,5, eli mikäli nestekaasusäiliö on 10 m³ tai yli, kohde tulee Tukesin valvontaan. Lisää nestekaasu suhdelukulaskentaan / kemikaaliluetteloon aineena, jolloin ohjelma huomioi automaattisesti, että kyseessä on nimetty kemikaali. Mikäli lisäät nimetyn kemikaalin ”Kemikaali kauppanimellä” tai ”Muu kemikaali” -valinnalla, muista tehdä erikseen ”VNa 685/2015 mukainen nimetty kemikaali” -valinta.

Mikäli laitoksella käytetään nestekaasua teknisessä käytössä (esimerkiksi lämmitykseen) tulee valita nestekaasu-täppä.

Mikäli nestekaasua käytetään kemiallisessa prosessissa tai aerosolien ponneaineena tulee valita VNa 685/2015 mukainen nimetty kemikaali ”Syttyvät ja nesteytetyt kaasut kat. 1 ja 2”.

Katso biometaani

Käyttäjän tulee itse tunnistaa, varastoidaanko laitoksella nimettyä kemikaalia, sillä tämä vaikuttaa suhdelukulaskennan toimintaan.  

Nimetyt kemikaalit on luetteloitu asetuksen 685/2015 liitteen 1 osassa 2. Nimettyjen kemikaalien kemikaalikohtaiset vähimmäismäärät on lueteltu taulukossa. Yleisiä nimettyjä kemikaaleja ovat esimerkiksi: asetyleeni, happi, metanoli, vety, polttoöljyt, nestekaasu, hydratsiini ja vedetön ammoniakki, mutta käyttäjän on syytä tutustua nimettyjen kemikaalien listaan, sillä joidenkin kemikaalien osalta myös pienet pitoisuudet seoksessa (esim. 5%) voivat aiheuttaa sen, että nimetty kemikaali tulee huomioida kemikaaliluettelossa.

Mikäli kemikaali lisätään luetteloon ”Kemikaali kauppanimellä” tai ”Muu kemikaali” -valinnalla, muista tehdä erikseen ”VNa 685/2015 mukainen nimetty kemikaali, polttoaine tai nestekaasu” -valinta alasvetovalikosta, sillä tämä vaikuttaa olennaisesti suhdelukulaskentaan.

Nimettyjä kemikaaleja ei tule syöttää ”Ryhmä”-valinnalla. (Ainoa poikkeus on metaania 80 % tai yli sisältävä biokaasu, joka voidaan syöttää ”Ryhmä”-valinnalla. Kts. lisätietoja tämän sivun kohdasta Biokaasu) 

Vaaraluokitusten lisäksi palavien nesteiden osalta tulee huomioida käsittely- ja varastointiolosuhteet, sillä ne vaikuttavat suhdelukulaskentaan ja toiminnanlaajuuden määrittämiseen. Mikäli olosuhteet vaihtelevat prosessin eri vaiheissa, tulee kemikaali mahdollisesti jakaa useammalle riville, jotta käsittely- ja varastointiolosuhteet pystytään huomioimaan kemikaaliluettelossa.

Tällainen poikkeava olosuhde on esimerkiksi, kun syttyvää nestettä (kategoria 1) säilytetään kiehumispistettään korkeammassa lämpötilassa.
Tässä kohdassa tarkoitetaan seuraavia poikkeavia olosuhteita (VNa685/2012 liite 1 osa 1):

P5a Syttyvät nesteet - syttyvät nesteet, kategoria 1, tai - syttyvät nesteet, kategoria 2 tai 3, joita säilytetään kiehumispistettään korkeammassa lämpötilassa, tai - muut nesteet, joiden leimahduspiste on ≤ 60 °C ja joita säilytetään kiehumispistettään korkeammassa lämpötilassa (ks. huomautus 6)

P5b Syttyvät nesteet - syttyvät nesteet, kategoria 2 tai 3, jotka tietyissä prosessiolosuhteissa, kuten korkeassa paineessa tai korkeassa lämpötilassa, voivat aiheuttaa suuronnettomuuden vaaran, tai - muut nesteet, joiden leimahduspiste on ≤ 60 °C ja jotka tietyissä prosessiolosuhteissa, kuten 

P5c Syttyvät nesteet - syttyvät nesteet, kategoria 2 tai 3, jotka eivät kuulu kategorioihin P5a tai P5b

Palavat nesteet, joiden leimahduspiste on yli 60 °C mutta enintään 100 °C (kohdasta liitteen 1 osa 1 kohdasta Kemikaalit, joihin sovelletaan ainoastaan ilmoitus- ja luparajoja)

Huomautus 6 (VNa685/2012 liite 1 osa 2):
CLP-asetuksen liitteessä I olevan 2.6.4.5 kohdan mukaisesti sellaisia nesteitä, joiden leimahduspiste on yli 35 °C, ei tarvitse luokitella kategoriaan 3, jos YK:n Kokeet ja kriteerit -käsikirjan III osan 32 jaksossa esitetyssä palamisen ylläpitämistä koskevassa testissä L.2 on saatu negatiiviset tulokset. Tätä ei kuitenkaan voida soveltaa olosuhteissa, joissa esimerkiksi lämpötila on kohonnut tai paine kasvanut, joten tällaiset nesteet luokitellaan tähän kategoriaan.

Merkitse poikkeava olosuhde kemikaaliluetteloon tai suhdelukulaskentaan seuraavasti:

• P5a, P5b tai P5c mukaiset määrittelyt valitaan kohdasta Poikkeavat käyttöolosuhteet, jolloin järjestelmä osaa valita oikeat suhdeluvun rajat kyseiselle kemikaalille

• Palavat nesteet, joiden leimahduspiste on >60 °C ja <100 °C valitaan kohdasta Poikkeavat käyttöolosuhteet

Tyypillisesti polttoöljyn jakeluasemat ja yksittäinen polttoöljyn varastointisäiliö eivät tarvitse Tukesin lupaa, sillä polttoöljyn luparaja on 1000 t (eli 1000 000 l). Ole tarvittaessa yhteydessä paikalliseen pelastusviranomaiseen. Mikäli laitos tulee suhdeluvun perusteella Tukesin valvontaan, myös polttoöljysäiliö tulee huomioida osana Tukesin lupaprosessia.

Kevyt ja raskas polttoöljy ovat nimettyjä kemikaaleja. Lisäksi mm. moottori- ja teollisuusbensiinit, petrolit ja vaihtoehtoiset polttoaineet, joita käytetään edellä mainittuihin tarkoituksiin ovat nimettyjä kemikaaleja. Nimetty kemikaali tulee huomioida suhdelukulaskennassa. Katso lisätietoja tämän sivun kohdasta ”Nimetty kemikaali”.

Raakakaasu ei ole nimetty kemikaali. Lisää kemikaali kauppanimellä, jolloin saat kemikaalille käyttöturvatiedotteen järjestelmästä.

Voit syöttää raakakaasun myös ”ryhmä” -valinnalla, mutta tällöin järjestelmästä ei tule käyttöturvallisuustiedotetta.

Kun käytät seosta, jonka olet valmistanut sekoittamalla vähintään yhtä vaaralliseksi luokiteltua ainetta toisiin aineisiin, on sinun selvitettävä seoksen luokitus. Esimerkiksi vedellä laimennettu kemikaali on tällainen seos. Ilmoita kemikaaliluettelossa tällöin koko seoksen määrä (t) ja kyseisen seoksen vaaraluokitus.

Vety on nimetty kemikaali. Vedyn ilmoitusraja on 0,1 t ja luparaja 2 t, joten tyypillisesti vedyn tankkausasemista tulee tehdä ilmoitus pelastusviranomaiselle ja suuremmat vedyn varastointimäärät vaativat Tukesin luvan. Katso lisätietoja tämän sivun kohdasta ”Nimetty kemikaali”.

Saattavat vaatia Tukesin kemikaaliturvallisuusluvan hakemista. Datakeskuksessa varastoidaan usein varavoimakoneita varten polttoöljyä (luparaja 1000 tonnia). Muita datakeskuksessa varastoitavia kemikaaleja voivat olla mm. kylmäaineet. Kemikaaliturvallisuusluvan tarpeeseen vaikuttavat kaikki datakeskuksessa käsiteltävät ja varastoitavat vaaralliset kemikaalit ja niiden enimmäisvarastointimäärät.

Katso lisätietoa kohdasta polttoöljy.

Kaasupullojen varastoinnissa suhdelukulaskennassa huomioidaan täydet ja tyhjät pullot. Tyhjät kaasupullot huomioidaan täysinä kemikaaliluettelossa.

Kappaletavaravarastoille on tyypillistä, että varastoitavat kemikaalinimikkeet vaihtelevat tai nimikkeitä on hyvin paljon. Tällaisessa kohteessa kemikaalit voidaan syöttää luetteloon ryhminä. Ryhmävalinta tarkoittaa sitä, että enimmäisvarastointimäärä määritetään ryhmäkohtaisesti, ei kemikaalinimikekohtaisesti. 

Kappaletavaravaraston kemikaaliluettelo laaditaan siten, että kemikaalivaraston varastohyllyt oletetaan lähtökohtaisesti aina täysiksi. Lattiavarastoinnin osalta kemikaaliluettelo laaditaan varastointitapojen mukaisesti huomioiden sen, pinotaanko pakkauksia varastossa vai ei. 

Mikäli kappaletavaravarastolla voidaan varastoida useita eri kemikaalinimikkeitä, joiden vaaraluokitukset vaihtelevat, on kemikaaliluetteloon valittava suurimman suhdeluvun aiheuttamat vaaraluokitukset, ts. luettelo laaditaan ”pahimman mahdollisen tilanteen perusteella”. Jos käytetään jotain muuta laatimisperustetta, on toiminnanharjoittajan esitettävä perustelut valinnalle.  

Huomautus 1: Mikäli samalla kemikaalilla on useita Liitteen I osa 1 vaaraluokkia, kemikaali huomioidaan kaikkien niiden vaaraluokkien enimmäismäärässä, johon kemikaali kuuluu. 

Huomautus 2: Jos varastoitava kemikaali on 685/2015 liitteen I osan 2 mukainen nimetty kemikaali, se tulee merkitä kemikaaliluetteloon yhtenä rivinä, ja ryhmävalintaa ei voi käyttää. 

Huomautus 3: Kauppanimellä kemikaaliluetteloon lisätty kemikaali johtaa siihen, että enimmäisvarastointimäärä määrittyy kemikaalinimikekohtaisesti. Tukes ei suosittele tätä tapaa kappaletavaravarastoille, jonka kemikaalinimikkeet vaihtuvat usein tai nimikkeitä on lukuisia. Poikkeuksena yllä mainitut nimetyt kemikaalit.  

Laitoksen kunnossapidon ja siivouksen kemikaaleja ei tyypillisesti tarvitse lisätä kemikaaliluetteloon, sillä määrät ovat pieniä (alle ilmoitusrajan).

Kemikaali tulee lisätä kemikaaliluetteloon, jos yksittäisen kemikaalin määrä ylittää ilmoitusrajan tai samaan ryhmään kuuluvien kemikaalien yhteismäärä ylittää ilmoitusrajan.

Pienet laboratoriot esimerkiksi oppilaitoksissa ovat tyypillisesti kemikaalimääriltään vähäisiä, eivätkä ne edellytä Tukesin kemikaaliturvallisuuslupaa.

Laajamittaisten tuotantolaitosten yhteydessä olevat laboratoriot ovat kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin osalta Tukesin valvomia. Laboratorioiden kemikaaleja ei yleensä ole tarpeen huomioida kemikaaliluettelossa, sillä määrät ovat pieniä (alle ilmoitusrajan).

Kemikaali tulee lisätä kemikaaliluetteloon, jos yksittäisen kemikaalin määrä ylittää ilmoitusrajan tai samaan ryhmään kuuluvien kemikaalien yhteismäärä ylittää ilmoitusrajan.

Katso lisätietoa kohdasta kappaletavaravarasto.

Prosessilaitteissa ja putkistoissa olevat kemikaalit on sisällytettävä kemikaaliluetteloon. Prosessilaitteiden sisältö sisällytetään kemikaaliluetteloon niiden tilavuuden mukaisesti (vrt. kemikaalin varastointi säiliössä). Putkistojen osalta selvitetään/arvioidaan niiden tilavuus ja sisällytetään se kemikaaliluetteloon.  

Huomautus 1: Mikäli prosessilaitteessa tai putkistossa oleva kemikaali/seos vaihtuu, on se lisättävä kemikaaliluetteloon siten, että se aiheuttaa suurimman suhdeluvun, ts. pahimpina mahdollisina vaaraluokituksina. 

Huomautus 2: Jos kyse on välituotteesta, jota ei varastoida, on toiminnanharjoittajan selvitettävä/arvioitava sen vaaraluokitukset. 

Huomautus 3: Jos laitteesta ei voi poistaa tai sinne lisätä kemikaaleja (esim. jotkut akut), ne katsotaan esineiksi, eikä kemikaalia oteta huomioon suhdelukulaskennassa.

Katso myös kohta ”Vaihtuvat kemikaalit”.

Satamissa voidaan harjoittaa sekä vaarallisten kemikaalien varastointia että tilapäistä säilytystä.

Tilapäinen säilytys on lyhytaikaista ja kiinteästi kuljetustapahtumaan liittyvää. Tilapäinen säilytys voi liittyä esimerkiksi kuljetusmuodon vaihtumiseen. 

Varastoalueella ei voi harjoittaa tilapäistä säilytystä, eikä tilapäisen säilytyksen alueella voi olla varastointia. Mikäli satamassa on molempia toimintoja, on ne eriytettävä toisistaan. 

Satamissa voidaan varastoida kappaletavaroita, bulk-kemikaaleja tai satamissa voi olla varastosäiliöitä. Mikäli satamassa varastoidaan kemikaaleja, suhdeluku tulee tarkistaa.

Katso lisätietoa esimerkiksi: Varastosäiliöt, kappaletavarat, polttoöljy. 

Katso lisätietoa tilapäisestä säilytyksestä Traficomin sivuilta: Vaarallisten aineiden tilapäinen säilytys | Traficom

Säiliössä varastoitavat kemikaalit lisätään kemikaaliluetteloon koko säiliötilavuuden mukaisesti, ei täyttöasteen perusteella.

Mikäli kohteessa on vaihtuvia kemikaaleja, huomioidaan niistä vaarallisin. Esimerkiksi jos panosprosessissa samalla prosessilaitteella valmistetaan eri välituotetta, joilla on erilaisia vaaraominaisuuksia, huomioidaan kemikaaliluettelossa se kemikaali, joka aiheuttaa korkeimman suhdeluvun.