Usein kysyttyä kemikaaleista

Kaikissa EU-maissa noudatetaan samaa EU:n kemikaalilainsäädäntöä, joten EU:sta ostettujen kemikaalien pitää täyttää REACH- ja CLP-lainsäädännön mukaiset vaatimukset. Omalta osaltasi vastaat Suomessa kemikaalien lainmukaisuudesta. 

Kun tuot kemikaaleja Suomeen ja toimitan niitä Suomessa: 
•    merkintöjen on oltava suomeksi ja ruotsiksi. 
•    käyttöturvallisuustiedote pitää olla suomeksi ja/tai ruotsiksi vastaanottajan tarpeen mukaisesti.

Kielivaatimusten täyttämiseksi voit tehdä yhteistyötä kemikaalitoimittajasi kanssa tai voit hoitaa käännökset itse.  

Sinun tulee myös varmistaa, että kemikaalista on tehty ilmoitus myrkytystietokeskukselle Suomeen: Ilmoitukset vaarallisista seoksista myrkytystietokeskuksille.

Suomen kansallisen lainsäädännön mukaan sinun on huolehdittava kemikaali-ilmoituksen tekemisestä Tukesille, jos kemikaaleista vaaditaan käyttöturvallisuustiedote: Kemikaalitietojen ilmoittaminen.

Mikäli tuot pesuaineita, tutustu Tukesin sivuun pesuaineista. 

Mikäli kemikaalituote sisältää biosideja, Suomessa myytävät ja käytettävät biosidivalmisteet tarvitsevat Tukesin hyväksymisen. Tutustu Tukesin sivuun biosideistä.

Merkinnöistä löytyy lisätietoa täältä.

Käyttöturvallisuustiedotteesta tietoa löytyy täältä.
 

Biohiili on rekisteröitävä REACH-asetuksen mukaisesti.

Kokonaisiin eläviin tai käsittelemättömiin kuolleisiin organismeihin tai niiden osiin (esim. oksat, lehdet, kukat jne.) sellaisenaan ei sovelleta REACH-asetusta, mutta niistä valmistettuihin aineisiin sovelletaan. Myöskään lantaa ei pidetä REACH-asetuksen mukaisena aineena tai seoksena.

Tietyt luonnossa esiintyvät tai luonnon lähteistä saadut aineet puolestaan ovat vapautettuja REACH-rekisteröinnistä, jos niitä ei muuteta kemiallisesti.

Biohiilen valmistuksessa käytetty prosessi, kuten pyrolyysi, muuttaa raaka-aineesta huolimatta sen kemiallista koostumusta (eikä esim. poista vain vettä) ja prosessin tuloksena syntyvä aine, kuten biohiili tai pyrolyysiöljy, kuuluu REACH-asetuksen soveltamisalaan ja on rekisteröitävä.

Jos biohiili valmistetaan jäteperäisestä materiaalista, jätteistä tuotteistetun uusiomateriaalin rekisteröintipoikkeusta (REACHin artikla 7 kohta d) voidaan hyödyntää. Tällöin aineen on oltava sama kuin aikaisemmin rekisteröity aine (aineiden samuus on pystyttävä osoittamaan), ja hyödyntävällä yrityksellä oltava käytettävissään aineen käyttöturvallisuustiedote (tai REACHin artiklassa 32 vaaditut tiedot).

Huomioithan, että biohiilituotteita koskee myös CLP-asetuksen velvoitteet.

Koksi on vapautettu rekisteröintivelvollisuudesta REACH-liitteen V mukaisesti. Lisätietoja poikkeuksista ja liitteen V ohjeistus löytyvät ECHAn verkkosivuilta.

REACH-asetus koskee elintarviketeollisuutta. Rekisteröinnin, arvioinnin, toimitusketjussa tiedottamisen, luvanvaraisuuden ja jatkokäyttäjien velvollisuuksien ulkopuolella ovat kuitenkin aineen käyttö elintarvikkeissa sekä niiden lisä- tai aromiaineissa (artikla 2(5-6)). Laitteistojen pesuissa käytetyt kemikaalit ovat REACHin velvoitteiden piirissä.

Maahantuonnilla tarkoitetaan REACH-asetuksen artiklan 3 mukaisesti fyysistä tuomista yhteisön tullialueelle. EU-alueen sisällä ei siis tapahdu REACHin määritelmän mukaista maahantuontia. Jos aineita tuodaan Suomeen esimerkiksi Saksasta, ei ole kyse REACH-asetuksen mukaisesta maahantuonnista.

REACH-asetus koskee kuitenkin myös aineita (joko sellaisenaan, valmisteissa tai esineissä), jotka liikkuvat EU:n sisällä. EU-alueen sisältä aineita Suomeen tuovat yritykset ovat REACH-asetuksen mukaisia jatkokäyttäjiä tai jakelijoita, joille on asetettu omat REACH-velvollisuutensa.

Rekisteröinnin ulkopuolella ovat aineet siltä osin kuin niitä käytetään asetuksen (EY) N:o 726/2004, direktiivin 2001/82/EY tai direktiivin 2001/83/EY tarkoittamissa lääkevalmisteissa. Poikkeuksen piiriin kuuluvat sekä varsinaiset lääkeaineet (tehoaineet) että lääkevalmisteiden muut ainesosat (lisä- tai apuaineet). Sen sijaan raaka-aineita, joita käytetään edellä mainittujen teho-, lisä- tai apuaineiden valmistamiseen, ei ole vapautettu rekisteröinnistä tai muistakaan REACHin menettelyistä.

Tietyille luonnossa esiintyville ja luonnon lähteistä saaduille aineille, joita ei ole muunnettu kemiallisesti, on poikkeuksia rekisteröintivelvoitteesta REACH-asetuksen liitteen V kohdissa7, 8 ja 9. Euroopan kemikaalivirasto on julkaissut ohjeen liitteen V soveltamisesta. Ohje löytyy ECHAn sivuilta.

REACH-asetus on suoraan jäsenmaita sitovaa lainsäädäntöä, jota sovelletaan sellaisenaan myös Ahvenanmaalla.

REACH-asetusta sovelletaan yleisesti aineiden valmistukseen, markkinoille saattamiseen ja käyttöön sellaisenaan, seoksissa tai esineissä määrästä riippumatta. Soveltamisalaan on poikkeuksia, mutta ne eivät ole riippuvaisia määrästä. REACH-asetuksen mukainen rekisteröintivelvoite koskee vain aineita, joita valmistetaan tai maahantuodaan EU-alueelle 1 tonni tai enemmän vuodessa. Määräraja ei koske kaikkia REACH-asetuksen mukaisia velvollisuuksia, kuten tiedottamisvelvollisuutta toimitusketjussa (artiklat 31, 32 ja 33) tai käyttöturvallisuustiedotteen laatimista. Lupamenettelyn (liite XIV) tai rajoitusmenettelyn (liite XVII) piiriin kuuluville aineille ei ole myöskään asetettu tonnirajaa.

Eri toimijoiden REACH-asetuksen mukaisia tehtäviä ja velvollisuuksia on kuvattu sivulla Toimijat.

REACH-asetusta sovelletaan kosmeettisiin valmisteisiin siten, että niiden sisältämät aineet on pääsääntöisesti rekisteröitävä. Rekisteröintivelvoite koskee kosmeettisten valmisteiden EU:hun maahantuojia sekä kosmeettisissa valmisteissa käytettävien aineiden valmistajia ja EU:hun maahantuojia. Kosmeettiset valmisteet sellaisenaan on kuitenkin vapautettu useista muista REACH-velvoitteista.

Kosmeettisista valmisteista ei tarvitse laatia käyttöturvallisuustiedotetta (artikla 2 kohta 6b). Kosmeettisissa valmisteissa olevista aineista ei tarvitse kemikaaliturvallisuusraportissa arvioida terveysriskejä, mutta ympäristöriskit on arvioitava (artikla 14 kohta 5). Lisäksi lupamenettely ei koske kosmetiikassa käytettävää ainetta, jos aine on luvanvarainen ainoastaan terveydelle aiheutuvien vaarojen takia, mutta lupamenettely ympäristövaaran takia koskee myös kosmetiikassa käytettäviä aineita (artikla 56 kohta 5). REACH-asetuksen liitteen XVII rajoituksia ei sovelleta kosmeettisten valmisteiden terveysriskeihin, mutta ympäristöriskeihin rajoituksia sovelletaan.

Kyllä. REACH-asetus koskee myös aineita esineissä. Valmisvaatteet ja kengät katsotaan REACH-asetuksen mukaisiksi esineiksi (artikla 3 kohta 3). Esineistä koskevista velvoitteista löydät lisätietoa tältä sivulta.

Terva kuuluu REACH-asetuksen rekisteröintivelvoitteen piiriin. Jokaisen yrityksen, joka valmistaa tai maahantuo tervaa 1 tonnia tai enemmän vuodessa, on tehtävä REACH-rekisteröinti.

EU:n lainsäädännössä ei ole erillistä laadullista luokitusta kosmetiikassa käytettäville raaka-aineille. Kosmetiikan raaka-aineita koskevat samat kemikaalisäädökset kuin muita kemikaaleja. 

Kosmetiikan raaka-aineita koskee EU:n CLP-asetus, jonka vaatimusten mukaisesti raaka-aineet pitää luokitella, merkitä ja pakata. 

Luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista koskevaa CLP-asetusta ei sovelleta lopullisessa muodossaan loppukäyttäjille tarkoitettuihin kosmeettisiin valmisteisiin. Kosmeettisen valmisteen raaka-aineena oleva aine voi olla luokiteltu CLP-asetuksen mukaan, mutta kosmeettista valmistetta ei luokitella samalla tavalla kuin kemikaaliseokset CLP-asetuksen mukaan.

Kosmetiikan raaka-aineita koskevat myös kemikaaleja koskevat EU:n REACH-asetuksen vaatimukset, kuten vaatimus aineiden rekisteröinnistä, käyttöturvallisuustiedotteen toimittamisesta, rajoituksista ja lupamenettelystä. Kosmetiikan raaka-aineiden toimittaja on kemikaalin toimittaja, joka välittää tietoa kemikaalin ominaisuuksista ja turvallisesta käytöstä käyttöturvallisuustiedotteella asiakkailleen.

Markkinoille saatettavia kemikaaleja ei tarkasteta tai hyväksytä etukäteen. Jos kemikaalista pitää tehdä käyttöturvallisuustiedote, siitä on tehtävä myös kemikaali-ilmoitus Tukesin kemikaalituoterekisteriin, joka löytyy KemiDigi-palvelusta.

Kemikaalin toimittaja vastaa lainsäädännön vaatimusten täyttämisestä osaltaan, kuten kosmeettisen tuotteen valmistaja omalta osaltaan. Kemikaalin ostajan kannattaa ehkä määritellä toimittajalleen, minkälaista kemikaalia tarvitsee ja haluaa, ja pyytää tarvittaessa dokumentaatiota vaatimusten täyttymisestä.

Kosmetiikan raaka-aineiden osalta kannattaa olla selvillä kosmeettisten lopputuotteiden, kosmeettisten valmisteiden rajoituksista. Kun jokin aine saa CLP-asetuksen kriteerien mukaisen harmonisoidun luokituksen syöpää aiheuttavaksi, perimää vaurioittava, lisääntymiselle vaaralliseksi, eli CMR-aineeksi, aine lisätään kosmetiikka-asetuksessa kiellettyjen aineiden luetteloon kosmetiikka-asetuksen liitteeseen II, joka on luettelo kosmeettisissa valmisteissa kielletyistä aineista.

Kosmetiikka-asetus rajoittaa myös muilta osin tiettyjen aineiden käyttöä kosmeettisissa valmisteissa seuraavasti:

• liite III: luettelo aineista, joita kosmeettiset valmisteet saavat sisältää vain määrätyin rajoituksin
• liite IV: kosmeettisissa valmisteissa sallitut väriaineet
• liite V: luettelo kosmeettisissa valmisteissa sallituista säilöntäaineista
• liite VI: kosmeettisissa valmisteissa sallittujen uv-suodattimien luettelo.

Kosmeettisten valmisteiden pitää täyttää kosmetiikkalainsäädännön vaatimukset, joista voit lukea lisää kosmetiikkaa koskevalta verkkosivulta.

Kemikaalien luokituksesta CLP-asetuksen mukaisesti kerrotaan luokitusta koskevalla sivulla.

Linkki REACH-asetuksen liitteeseen XVII rajoitetuista aineista löytyy kieltoja ja rajoituksia koskevalta sivulta.

REACH-asetuksesta on mm. kaksi nimikettä, nimikkeet 46 ja 70, joissa aineiden käyttöä on rajoitettu kosmeettisissa valmisteissa aineiden aiheuttaman ympäristövaaran takia.

Lue lisää REACH-asetuksen luvanvaraisista aineista.

Lue lisää käyttöturvallisuustiedotteesta.

Lue lisää kemikaali-ilmoituksesta. 

C&L-tietokannasta Euroopan kemikaaliviraston sivulla voi hakea aineita ja niiden luokituksia esimerkiksi aineen englanninkielisen kemiallisen nimen, nimen osan tai CAS-numeron avulla.

Kootusti tietoa REACH- ja CLP-asetuksien velvoitteista löydät toimijoiden REACH- ja CLP-velvoitteista kertovalta verkkosivulta.  

Maahantuojan pitää rekisteröidä REACH-asetuksen (EU-asetus 1907/2006) soveltamisalaan kuuluva aine Euroopan kemikaalivirastolle (ECHA), mikäli aineen vuotuinen maahantuontimäärä on vähintään 1 tonni. Kemikaali voi olla yksittäinen aine tai seos, joka koostuu kahdesta tai useammasta aineesta (ks. aineen tunnistaminen). Jos on kyseessä seos, maahantuojan pitää selvittää rekisteröintivelvoite jokaisen seoksen sisältämän yksittäisen aineen osalta.

Maahantuoja vastaa aineensa/seoksensa luokituksesta ja merkinnöistä CLP-asetuksen (EU-asetus 1272/2008) mukaisesti. Luokitus- ja merkintätiedot on ilmoitettava ECHAlle (luokitusilmoitus) vaarallisiksi luokitelluista aineista, joita maahantuodaan sellaisenaan tai seoksessa niin, että seos tulee luokitelluksi vaaralliseksi, sekä REACH-asetuksen mukaan rekisteröitävistä aineista. Erillistä luokitusilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos maahantuoja on jo toimittanut tiedot REACH-rekisteröinnin yhteydessä. Tammikuusta 2021 maahantuojaa koskee ilmoitusvelvollisuus myrkytystietokeskukselle terveydelle vaarallisista tai fysikaalista vaaraa aiheuttavista seoksista ja UFI-koodin merkintävelvoite varoitusetikettiin.

Vaarallisiksi luokitelluista aineista sekä pysyvistä, kertyvistä ja myrkyllisistä (PBT/vPvB) aineista ja erityistä huolta aiheuttavista kandidaattilistan aineista (SVHC-aineista) sekä vaarallisiksi luokitelluista seoksista on toimitettava REACH-asetuksen mukainen käyttöturvallisuustiedote (KTT) kemikaalin vastaanottajalle. Lisäksi tietyissä tapauksissa KTT on toimitettava pyynnöstä. Mikäli KTT:n laatimisen edellytykset eivät täyty, vastaanottajaa tiedotetaan aineen mahdollisesta luvanvaraisuudesta ja rajoituksista sekä välitetään muut saatavilla olevat, riskinhallinnan kannalta olennaiset tiedot.

Luvanvaraisia aineita (REACH-liite XIV) saa maahantuoda sellaisenaan tai seoksissa ainoastaan, jos niiden käytölle on Euroopan komission myöntämä lupa. Lisäksi maahantuojan on noudatettava REACH-liitteen XVII ainekohtaisia rajoituksia.

Lisäksi yrityksen, joka vastaa kemikaalin saattamisesta markkinoille tai käyttöön Suomessa tulee tehdä kemikaalilain mukainen kemikaali-ilmoitus Tukesin kemikaalituoterekisteriin.

(30.8.2019)

EU:n ulkopuolisen valmistajan nimittämä EU-alueella toimiva oikeushenkilö, esimerkiksi yritys, voi toimia ainoana edustajana. Ainoalla edustajalla on oltava riittävä kokemus aineiden käsittelystä käytännössä ja niihin liittyvästä tiedosta, jotta tämä kykenee hoitamaan ainoana edustajana maahantuojien velvollisuudet. Lisätietoa löytyy ECHAn rekisteröintiä koskevien toimintaohjeiden kappaleesta 2.1.2.5.

EU:n ulkopuolinen valmistaja, joka valmistaa ainetta, seosta tai esineitä, joita tuodaan Euroopan unioniin, voi nimittää ainoan edustajan täyttämään maahantuojien velvollisuudet. Nimeämisestä on tiedotettava asiaankuuluvia maahantuojia. Lisätietoa löytyy ECHAn rekisteröintiä koskevien toimintaohjeiden kappaleesta 2.1.2.5.

Ainoa edustaja voi edustaa useaa EU:n ulkopuolista aineen valmistajaa, seoksen formuloijaa tai esineen tuottajaa. Lisätietoa löytyy ECHAn rekisteröintiä koskevien toimintaohjeiden kappaleesta 2.1.2.5.

Oikeushenkilö (legal person) muuttuu, kun ainoa edustaja (only representative, OR) vaihtuu. Uuden ainoan edustajan on todistettava, että EU:n ulkopuolinen valmistaja on nimennyt hänet ainoaksi edustajakseen ja että aikaisempi ainoa edustaja on muutoksen hyväksynyt. Rekisteröintitietojen päivityksestä peritään maksu, joka riippuu EU:n ulkopuolisen yrityksen koosta, jota ainoa edustaja edustaa.

REACH-asetuksen rekisteröintivelvoite koskee vain valmistajia ja maahantuojia (ja joissain tapauksissa esineiden tuottajia tai maahantuojia). Rekisteröintivelvoite ei koske jatkokäyttäjiä tai jakelijoita. Siten rekisteröintivelvoite ei koske sinua, jos olet valmistanut tai maahantuonut esirekisteröityjä aineita ja lopettanut tämän toiminnan ennen määräaikaa. Lopetettuasi valmistuksen/maahantuonnin ennen määräaikaa voit jatkaa aineen käyttöä ja/tai toimittamista. Jatkokäyttäjät ja jakelijat voivat jatkaa rekisteröimättömän aineen käyttöä ja/tai toimittamista niiden määrien osalta, joiden valmistus tai maahantuonti on tapahtunut ennen määräaikaa. Valmistuksen ja maahantuonnin loppumisen ajankohta ennen rekisteröintimääräajan päättymistä on pystyttävä osoittamaan.

ECHAn Q&A 40

Määräaika 31.5.2018 oli viimeinen rekisteröintimääräaika esirekisteröidyille ns. olemassa oleville aineille, joita valmistetaan tai maahantuodaan yli tonni vuodessa. Jos määräaika koski sinua ja rekisteröinti jäi tekemättä, kesäkuun alusta ko. aineen valmistus tai maahantuonti on laitonta. Voit kuitenkin saattaa markkinoille niitä varastoja, jotka on valmistettu tai maahantuotu ennen määräaikaa.

Jos haluat jatkaa tai aloittaa uudelleen aineen valmistuksen tai maahantuonnin määräajan jälkeen, aine pitää ensin rekisteröidä. Aineiden rekisteröinti aloitetaan tekemällä tiedustelu ECHAan. Voit tehdä rekisteröinnin suoraan, jos olet esirekisteröinyt aineen. Esirekisteröintinumeroa voi vielä käyttää toistaiseksi. Valmistuksen tai maahantuonnin voi aloittaa, kun rekisteröinti on tehty hyväksytysti ja siitä on saatu rekisteröintinumero.

ECHAn Q&A 1513

Kyllä. Tieteellisellä tutkimuksella ja kehittämisellä (TT&K) tarkoitetaan tieteellisiä kokeita, analyyseja tai kemiallista tutkimusta, jotka suoritetaan valvotuissa olosuhteissa määrän ollessa alle yksi tonni vuodessa. Luvanvaraisen aineen käyttöön analyysitarkoituksiin ei vaadita lupaa, kun analyysi tapahtuu valvotuissa olosuhteissa ja aineen määrä on alle tonnin vuodessa.
ECHAn Q&A 585

Ei. Kun tuotannosta otettu näyte sisältää luvanvaraista ainetta, itse näytteenottoon vaaditaan lupa, vaikka näytteen käyttöön laadunvalvonta-analyyseissa lupaa ei vaadita.
ECHAn Q&A 1153

ECHAn PACT-sivulta (Public Activities Coordination Tool) löydät aineet, joille jäsenvaltio tai ECHA tulee mahdollisesti esittämään EU-laajuisia riskinhallintatoimia, esim. tunnistamista SVHC-aineeksi.

ECHAn aierekisteristä (RoI, Registry of Intentions) löydät aineet, joiden tunnistamista SVHC-aineeksi jäsenvaltio tai ECHA on aikeissa ehdottaa.

ECHA lisää verkkosivuilleen SVHC-aineiksi ehdotetut aineet, joita voit kommentoida 45 päivän julkisen kuulemisen aikana. Lisäykset tehdään yleensä kaksi kertaa vuodessa, helmikuussa ja elokuussa. Riippuen siitä tuleeko julkisen kuulemisen aikana kommentteja, aine joko tunnistetaan suoraan SVHC-aineeksi ja lisätään kandidaattilistalle tai käsittelyä jatketaan jäsenvaltioiden komiteassa ja mahdollisesti Euroopan komissiossa.

ECHA laatii ja julkaisee suositusluonnoksen SVHC-aineiden lisäämisestä luvanvaraisten aineiden luetteloon vähintään joka toinen vuosi. Luetteloa voi kommentoida kolmen kuukauden mittaisen julkisen kuulemisen aikana.  ECHA valmistelee lopullisen suosituksen Euroopan komissiolle huomioiden julkisen kuulemisen kommenttien lisäksi jäsenvaltioiden komitean lausunnon. Euroopan komissio päättää aineiden lisäämisestä luvanvaraisten aineiden luetteloon. Julkisen kuulemisen aikana Euroopan komissio voi pyytää tietoja myös mahdollisista sosioekonomisista seuraamuksista, joita aineen luvanvaraisuus aiheuttaisi.

Di-isosyanaatteja sellaisenaan tai muissa kemikaaleissa ei saa käyttää teollisuus- ja ammattikäytössä 24.8.2023 jälkeen, ellei käyttäjä ole suorittanut koulutusta hyväksytysti di-isosyanaattien turvallisesta käytöstä. Koulutusvaatimus koskee di-isosyanaatteja, joiden kemiallinen rakenne on O = C=N-R-N = C=O, jossa R on määrittelemättömän pituinen alifaattinen tai aromaattinen hiilivetyryhmä. Rajoitusta ei sovelleta, mikäli kemikaali sisältää di-isosyanaatteja alle 0,1 painoprosenttia.

Koulutuksen vähimmäisvaatimuksista on kerrottu rajoituksessa. Sen mukaan mm. koulutuksen toteuttajana on oltava työterveys- ja työturvallisuusasiantuntija, jolla on asiaankuuluva ammatillinen koulutus. Koulutusosioihin sisältyy yleisluontoinen, keskitason ja syventävä koulutus, joiden sisältö on määritelty rajoituksessa. Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) sivulta löytyvissä kysymys-vastaus-pareissa koulutusvaatimuksia on avattu lisää. Linkit niihin löydät alta.

Kansallisesti ei ole tarkempia vaatimuksia koulutuksen osalta, ja mikäli tällaisia tulee, niistä tiedotetaan erikseen.

Koulutuksia voi olla saatavilla kaupallisilta toimijoilta. Esimerkiksi:
- ISOPA-ALIPA 
- Di-isosyanaatti-verkkokoulutus (koulutusmaailma.fi) 
- Työterveyslaitoksen di-isosyanaattien turvallinen käyttö -verkkovalmennus

Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) verkkosivujen Q&A:t: 
"Who is responsible for preparation of training material and courses for safe use of diisocyanates? (ID 1917)
"Which are the qualifications required for the experts conducting the training on safe handling of diisocyanates and how can it be provided?" (ID 1916)

Lisätietoa:
Tukesin uutinen di-isosyanaattien koulutusvaatimuksesta
Di-isosyanaatteja koskeva koulutusvaatimus - Tyosuojelu.fi - Työsuojeluhallinto
Kemikaalineuvonta yrityksille

Tukes ei myönnä todistuksia tuotteiden kemikaalilainsäädännön mukaisuudesta eikä tarkasta kaikkia markkinoille tulevia tuotteita vaan vastuu tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta on valmistajilla, jakelijoilla ja jälleenmyyjillä.

Kemikaalit on kuitenkin huomioitu joidenkin maksullisten tuotemerkintöjen kriteereissä (esim. EU-ympäristömerkki, Joutsenmerkki, Öko-Tex Standard 100 ja GOTS-standardi). Yksi merkinnän edellytyksistä on, että tuotteessa ei ole tiettyjä haitallisia kemikaaleja. Merkinnät ovat maksullisia, ne myönnetään määräajaksi ja merkintäkriteerejä päivitetään muutaman vuoden välein. Lisätietoja merkinnöistä saa niitä myöntäviltä järjestöiltä. Huomaathan että merkinnät ovat vapaaehtoisia, ja myös sertifioimattomat tuotteet voivat täyttää samat kriteerit.

Aspiraatiovaaraa aiheuttavaksi luokitellut ja lausekkeella ’Voi olla tappavaa nieltynä ja joutuessaan hengitysteihin.’ (H304) merkityt, kuluttajakäyttöön tarkoitetut grillinsytytysnesteet ja lamppuöljyt on pakattava enintään litran vetoisiin, mustiin läpinäkymättömiin pakkauksiin.

Tällaiset grillinsytytysnesteet on myös merkittävä teksteillä:

• ’Pienikin määrä sytytysnestettä nieltynä saattaa aiheuttaa hengenvaarallisen keuhkovaurion’ ja
• ’Förtäring av tändvätska, även mycket små mängder, kan leda till livshotande lungskador’.

Vastaavat lamppuöljyt on merkittävä teksteillä:

• ’Pidettävä tällä nesteellä täytetyt lamput poissa lasten ulottuvilta’
• ’Pienikin määrä lamppuöljyä nieltynä tai jo lampunsydämen imeskely saattaa aiheuttaa hengenvaarallisen keuhkovaurion’
• ’Förvara lampor fyllda med denna vätska utom räckhåll för barn’
• ’Förtäring av lampolja, även mycket små mängder eller genom att suga på veken, kan leda till livshotande lungskador’.

Aspiraatiovaaraa aiheuttavien lamppuöljyjen saattaminen kuluttajakäyttöön on kokonaan kielletty, jos niihin on lisätty väriaineita, ellei tätä verotussyistä vaadita, ja/tai hajusteita. Lisäksi kuluttajakäyttöön tarkoitettujen lamppuöljyä sisältävien koristeöljylamppujen tulee olla standardin EN 14059 mukaisia.

Puute tuotteen turvallisuudessa on kuluttajaturvallisuuslain mukainen virhe.

Lainsäädäntö: REACH-liitteen XVII rajoitusnimike 3
(27.11.2019)

Kuluttajille myytävissä lannoitteissa typen määrä ammoniumnitraatista laskettuna pitää olla alle 16 painoprosenttia. Viljelijöille ja ammatillisille toimijoille tarkoitetuissa lannoitteissa vastaava raja-arvo on 28 painoprosenttia, ellei lannoite täytä runsastyppisiä ammoniumnitraattilannoitteita koskevia säännöksiä. Typen määrän laskemisessa on huomioitava, että typen (N) paino-osuus ammoniumnitraattimolekyylissä (NH4NO3) on 34,97%.
Lainsäädäntö: REACH-liitteen XVII rajoitus 58

Kyllä. Kylmäpusseja, jotka sisältävät typpeä 16 painoprosenttia tai enemmän ammoniumnitraatista laskettuna, ei saa myydä kuluttajille.
Lainsäädäntö: REACH-liitteen XVII rajoitus 58

Nikkelirajoitus koskee ihon kanssa suoraan ja pitkäaikaiseen kosketukseen tarkoitettuja esineitä. Pitkäaikaisella kosketuksella tarkoitetaan kontaktia ihon kanssa vähintään 10 minuuttia kolmesti tai useammin kahdessa viikossa tai vähintään 30 minuuttia kerran tai useammin kahdessa viikossa. Käsilaukkuun sovelletaan nikkelirajoitusta edellä mainitusssa tapauksessa. Olkahihnasta vapautuvan nikkelin määrä ei saa olla yli 0,5 µg/cm2/viikko.
Lainsäädäntö: REACH-liitteen XVII rajoitus 27

REACH-liitteen XVII nimikkeiden 28–30 ns. CMR-rajoitus koskee syöpävaarallisia, perimää vaurioittavia ja lisääntymiselle vaarallisia aineita, joille on säädetty EU:ssa yhdenmukaistettu luokitus ko. vaaraluokkien kategorioissa 1A tai 1B. Näitä ns. CMR-aineita tai niitä yli luokitusrajan sisältäviä seoksia ei saa saattaa markkinoille eikä käyttää toimitettavaksi yleiseen kulutukseen. Luokitusrajalla tarkoitetaan CLP-asetuksen mukaista pitoisuusrajaa, jolloin CMR-aine aiheuttaa seoksen luokituksen ko. vaaraluokkiin ja -kategorioihin.

Rajoitus ei koske moottoripolttoaineita, polttoaineena käytettäviä mineraaliöljytuotteita tai suljetuissa järjestelmissä myytäviä polttoaineita (esimerkiksi nestekaasupullot) eikä taiteilijavärejä. Rajoitusta ei myöskään sovelleta lääke- tai eläinlääkevalmisteisiin eikä kosmetiikkaan.

CMR-kemikaali on merkitty varoitusmerkillä GHS08 – vakava terveysvaara ja ainakin yhdellä seuraavista vaaralausekkeista:

• Saattaa aiheuttaa perimävaurioita.
• Saattaa aiheuttaa syöpää.
• Saattaa heikentää hedelmällisyyttä.
• Voi vaurioittaa sikiötä.

Lisäksi pakkauksessa on merkintä ”Vain ammattikäyttöön. Endast för yrkesmässigt bruk.”

Ulkomaisen toimittajan tulee toimittaa Suomeen tuotavan aineen/seoksen käyttöturvallisuustiedote suomeksi ja/tai ruotsiksi suomeksi ja suomalaisilla HTP-arvoilla (haitalliseksi tunnettu pitoisuus) varustettuna, koska se saattaa aineen tai valmisteen markkinoille Suomessa. Käytännössä jakelija voi joutua arvot lisäämään (ja kääntämään KTT:n), koska hän ei saa toimittaa kemikaalia seuraavalle vastaanottajalle ilman säädöksien mukaista KTT:ta.

REACH-asetus ei suoraan velvoita valmistajaa tai maahantuojaa laatimaan käyttöturvallisuustiedotetta, vaan toimittamaan sen aineen tai seoksen vastaanottajalle (artikla 31). Valtioneuvoston asetuksessa kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001) työnantajaa kielletään kuitenkin käyttämästä sellaista kemikaalia, josta hänellä ei ole käytettävissä KTT:ta tai sitä vastaavia tietoja (8 §). Lisäksi työnantajan on tarvittaessa laadittava kirjalliset ja yksityiskohtaiset vaarallisen kemikaalin käyttö- ja turvallisuusohjeet (16 §). Käytännössä yritykset usein toteuttavat työnsuojelulainsäädännön vaatimukset laatimalla KTT:n.

Lisäksi Suomessa käyttöön luovutetusta kemikaalista on tehtävä STM:n asetuksen (1118/2020) mukainen kemikaali-ilmoitus Tukesin kemikaalituoterekisteriin. Ilmoitus sisältää käytännössä samat tiedot kuin käyttöturvallisuustiedote.

Viipymättä. käyttöturvallisuustiedotteessa annettavien tietojen on vastattava kemikaaliturvallisuusraportin tietoja ja asiaankuuluvat altistumisskenaariot on liitettävä KT-tiedotteeseen. KT-tiedotteet on aina päivitettävä viipymättä, kun tulee saataville uusia tietoja, jotka voivat vaikuttaa riskinhallintatoimenpiteisiin tai uusia tietoja vaaroista. Päivitetty KT-tiedote on toimitettava kaikille, joille ainetta tai seosta on toimitettu edellisen vuoden aikana.

Käyttöturvallisuustiedotteen tässä kohdassa ilmoitetaan ainetta tai seosta koskevat muut lainsäädännölliset tiedot, joita ei ole vielä annettu käyttöturvallisuustiedotteessa. Tällä tarkoitetaan yhteisön turvallisuus-, terveys- ja ympäristösäännöksiä koskevia tietoja tai kansallisia tietoja aineen tai seoksen (myös seoksen sisältämien aineiden) lainsäädännöllisestä asemasta sekä ohjeet siitä, mihin toimiin vastaanottajan olisi näiden säännösten johdosta ryhdyttävä.

Täydellistä luetteloa tällaisista säädöksistä ei voi antaa, vaan olennaiset säädökset tulee valita kyseessä olevien aineiden ja niiden käyttötarkoituksen perusteella. Mm. seuraavat säädökset voidaan huomioida:

• REACH-asetuksen VII osaston mukainen lupa
• REACH-asetuksen VIII osaston mukaiset rajoitukset
• aineen maininta REACH-kandidaattilistalla
• otsonikerrosta heikentävistä aineista annettu asetus N:o (EY) 1005/2009, lisätietoja
• pysyvistä orgaanisista yhdisteistä sekä direktiivin 79/117/ETY muuttamisesta annettu asetus (EY) N:o 850/2004, ns. POP-asetus, lisätietoja
• vaarallisten kemikaalien viennistä ja tuonnista annettu asetus (EY) N:o 689/2008, ns. PIC-asetus, lisätietoja
• kemikaaliturvallisuuslaki (390/2005) ja sen nojalla annetut asetukset (sisältävät vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta annetun neuvoston direktiivin 96/82/EY (ns. Seveso-direktiivi) liitteessä I nimetyt aineet tai Seveso-luokan. Ns. Seveso III direktiivi 2012/18/EU kumoaa direktiivin 96/82/EY 1.6.2015. Lisätietoja
• valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001), jolla toimeenpannaan EU:n direktiivi 98/24/EY, ja  valtioneuvoston asetus työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta (716/2000), jolla toimeenpannaan EU:n direktiivi 2004/37/EY
• nuorten työntekijöiden osalta seuraavat kansalliset säädökset: työturvallisuuslaki (738/2002), laki nuorista työntekijöistä (998/1993), valtioneuvoston asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006), sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta (188/2012) sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille sopivien kevyiden töiden esimerkkiluettelosta (189/2012). (Näillä täytäntöönpannaan neuvoston direktiivi 94/33/EY.)
• raskaana olevien työntekijöiden osalta keskeiset kansalliset säädökset: työturvallisuuslaki (738/2002), sosiaali- ja terveysministeriön päätös haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista (268/2014) ja valtioneuvoston asetus lisääntymisterveydelle työssä vaaraa aiheuttavista tekijöistä ja vaaran torjunnasta (603/2016). Näillä täytäntöönpannaan neuvoston dirktiivi 92/85/ETY.
• kasvinsuojelu- ja biosidituotteita koskevaan lainsäädäntöön (biosidivalmisteasetus (EU) N:o 528/2012 sekä kemikaalilaki (599/2013) ja kasvinsuojeluaineasetus (EY) N:o 1107/2009 ja -laki (1563/2011) perustuvat tiedot, kuten hyväksymis- tai lupanumero tai hakemuksen tila.
• tiedot ympäristönlaatunormeista, esimerkiksi valtioneuvoston asetuksessa 1022/2006 annetut pintaveden laatunormit ja vesienhoitoasetuksen 1040/2006 liitteessä 7 A annetut pohjaveden laatunormit. (Asetuksilla täytäntöönpannaan vesipuitedirektiiviä (2000/60/EY), direktiivi 2008/105/EY ja sen muutosdirektiivi 2013/39/EU.)
• maalien ja lakkojen osalta voidaan tarvittaessa viitata valtioneuvoston asetukseen 837/2005 ns. tuote-VOC-asetukseen. (Asetuksella täytäntöönpannaan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta annettu direktiivi 2004/42/EY). Lisätietoja
• pesuaineiden osalta pesuaineasetuksen (EY) N:o 648/2004 mukainen luettelo ainesosista (ellei sitä ole jo annettu alakohdassa 3.2) eli pesuaineasetuksen artiklan 11 kohdan 3 ja liitteen VII A mukaiset koostumustiedot siltä osin kuin niitä ei ole ilmoitettu jo käyttöturvallisuustiedotteen kohdassa 3.2.

• Ihoa herkistävä tai hengitysteitä herkistävä aine, kategoria 1 tai 1B, on ilmoitettava seoksen aineosana kohdassa 3.2, jos pitoisuus on vähintään 0,1 %. Jos aineelle on erityinen pitoisuusraja, joka on pienempi kuin 1 %, ilmoittamisen pitoisuusraja on kymmenesosa erityisestä pitoisuusrajasta.

• Ihoa herkistävä tai hengitysteitä herkistävä aine, kategoria 1A, on ilmoitettava seoksen aineosana kohdassa 3.2, jos pitoisuus on vähintään 0,01 %. Jos aineelle on erityinen pitoisuusraja, joka on pienempi kuin 0,1 %, ilmoittamisen pitoisuusraja on kymmenesosa erityisestä pitoisuusrajasta.

Tämä koskee sekä vaaralliseksi luokiteltujen että luokittelemattomien seosten käyttöturvallisuustiedotteita uusien vaatimusten mukaan. Lisätietoa uusista vaatimuksista uutisessa.

Ks. myös UKK herkistävien aineiden ilmoittamisesta etiketissä kohdasta CLP > Merkinnät.

Tukes ei myönnä todistuksia tuotteiden kemikaalilainsäädännön mukaisuudesta eikä tarkasta kaikkia markkinoille tulevia tuotteita vaan vastuu tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta on valmistajilla, jakelijoilla ja jälleenmyyjillä.

Kemikaalit on kuitenkin huomioitu joidenkin maksullisten tuotemerkintöjen kriteereissä (esim. EU-ympäristömerkki, Joutsenmerkki, Öko-Tex Standard 100 ja GOTS-standardi). Yksi merkinnän edellytyksistä on, että tuotteessa ei ole tiettyjä haitallisia kemikaaleja. Merkinnät ovat maksullisia, ne myönnetään määräajaksi ja merkintäkriteerejä päivitetään muutaman vuoden välein. Lisätietoja merkinnöistä saa niitä myöntäviltä järjestöiltä. Huomaathan että merkinnät ovat vapaaehtoisia, ja myös sertifioimattomat tuotteet voivat täyttää samat kriteerit.

CLP-asetusta sovelletaan elintarvikkeiden tuotannossa käytettäviin aineisiin ja seoksiin, mutta ei lopullisessa muodossa oleviin, loppukäyttäjille tarkoitettuihin elintarvikkeisiin eikä elintarvikkeiden lisä- tai aromiaineisiin. CLP-asetus koskee esimerkiksi elintarvikkeiden lisäaineiden (mm. säilöntäaineiden) valmistajia ja toimittajia, jotka toimittavat ainetta toiselle yritykselle käytettäväksi elintarvikkeiden tuotannossa.

Lisätietoa: ECHAn Q&A: 1534

CLP-asetusta ei sovelleta lopullisessa muodossa oleviin, loppukäyttäjille tarkoitettuihin rehuihin. Rehujen lisäaineita tai esiseoksia ei käytetä sellaisenaan eläinten ruokintaan, vaan ne täytyy sekoittaa rehuun tai käsitellä ennen niiden käyttöä eläinten ruokinnassa. Rehujen lisäaineet ja esiseokset eivät ole lopullisessa muodossa olevia loppukäyttäjille tarkoitettuja tuotteita ja siten niihin sovelletaan CLP-asetusta, vaikka ne olisivat hyväksyttyjä, merkittyjä ja pakattuja eläinten ruokinnassa käytettäviä lisäaineita koskevan EU-asetuksen (1831/2003) mukaan.

Lisätietoja: ECHAn Q&A: 1535

CLP-asetuksen soveltaminen eteerisiin öljyihin riippuu niiden käyttötarkoituksesta. CLP-asetuksen artiklan 1 kohdassa 5 on lueteltu erityisen tuotekohtaisen lainsäädännön piiriin kuuluvat aineet ja seokset, joihin ei sovelleta CLP-asetusta, kun on kyseessä lopullisessa muodossa lopulliselle käyttäjälle tarkoitettu aine tai seos. Esimerkiksi jos eteerinen öljy on EU:n kosmetiikka-asetuksen (1223/2009) määritelmän mukainen, lopullisessa muodossaan oleva loppukäyttäjälle tarkoitettu kosmeettinen valmiste, ei siihen sovelleta CLP-asetusta.

Lisätietoa: ECHAn Q&A: 1536

Poikkeuksellisesti CLP-asetuksen liitteen VI aineluettelossa (taulukko 3.1) esiintyvät happojen ja emästen vesiliuokset nimikkeillä ”…%” katsotaan aineiksi ja niistä on tehtävä CLP-luokitusilmoitus.

EU:n lainsäädännössä ei ole erillistä laadullista luokitusta kosmetiikassa käytettäville raaka-aineille. Kosmetiikan raaka-aineita koskevat samat kemikaalisäädökset kuin muita kemikaaleja. 

Kosmetiikan raaka-aineita koskee EU:n CLP-asetus, jonka vaatimusten mukaisesti raaka-aineet pitää luokitella, merkitä ja pakata. 

Luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista koskevaa CLP-asetusta ei sovelleta lopullisessa muodossaan loppukäyttäjille tarkoitettuihin kosmeettisiin valmisteisiin. Kosmeettisen valmisteen raaka-aineena oleva aine voi olla luokiteltu CLP-asetuksen mukaan, mutta kosmeettista valmistetta ei luokitella samalla tavalla kuin kemikaaliseokset CLP-asetuksen mukaan.

Kosmetiikan raaka-aineita koskevat myös kemikaaleja koskevat EU:n REACH-asetuksen vaatimukset, kuten vaatimus aineiden rekisteröinnistä, käyttöturvallisuustiedotteen toimittamisesta, rajoituksista ja lupamenettelystä. Kosmetiikan raaka-aineiden toimittaja on kemikaalin toimittaja, joka välittää tietoa kemikaalin ominaisuuksista ja turvallisesta käytöstä käyttöturvallisuustiedotteella asiakkailleen.

Markkinoille saatettavia kemikaaleja ei tarkasteta tai hyväksytä etukäteen. Jos kemikaalista pitää tehdä käyttöturvallisuustiedote, siitä on tehtävä myös kemikaali-ilmoitus Tukesin kemikaalituoterekisteriin, joka löytyy KemiDigi-palvelusta.

Kemikaalin toimittaja vastaa lainsäädännön vaatimusten täyttämisestä osaltaan, kuten kosmeettisen tuotteen valmistaja omalta osaltaan. Kemikaalin ostajan kannattaa ehkä määritellä toimittajalleen, minkälaista kemikaalia tarvitsee ja haluaa, ja pyytää tarvittaessa dokumentaatiota vaatimusten täyttymisestä.

Kosmetiikan raaka-aineiden osalta kannattaa olla selvillä kosmeettisten lopputuotteiden, kosmeettisten valmisteiden rajoituksista. Kun jokin aine saa CLP-asetuksen kriteerien mukaisen harmonisoidun luokituksen syöpää aiheuttavaksi, perimää vaurioittava, lisääntymiselle vaaralliseksi, eli CMR-aineeksi, aine lisätään kosmetiikka-asetuksessa kiellettyjen aineiden luetteloon kosmetiikka-asetuksen liitteeseen II, joka on luettelo kosmeettisissa valmisteissa kielletyistä aineista.

Kosmetiikka-asetus rajoittaa myös muilta osin tiettyjen aineiden käyttöä kosmeettisissa valmisteissa seuraavasti:

• liite III: luettelo aineista, joita kosmeettiset valmisteet saavat sisältää vain määrätyin rajoituksin
• liite IV: kosmeettisissa valmisteissa sallitut väriaineet
• liite V: luettelo kosmeettisissa valmisteissa sallituista säilöntäaineista
• liite VI: kosmeettisissa valmisteissa sallittujen uv-suodattimien luettelo.

Kosmeettisten valmisteiden pitää täyttää kosmetiikkalainsäädännön vaatimukset, joista voit lukea lisää kosmetiikkaa koskevalta verkkosivulta.

Kemikaalien luokituksesta CLP-asetuksen mukaisesti kerrotaan luokitusta koskevalla sivulla.

Linkki REACH-asetuksen liitteeseen XVII rajoitetuista aineista löytyy kieltoja ja rajoituksia koskevalta sivulta.

REACH-asetuksesta on mm. kaksi nimikettä, nimikkeet 46 ja 70, joissa aineiden käyttöä on rajoitettu kosmeettisissa valmisteissa aineiden aiheuttaman ympäristövaaran takia.

Lue lisää REACH-asetuksen luvanvaraisista aineista.

Lue lisää käyttöturvallisuustiedotteesta.

Lue lisää kemikaali-ilmoituksesta. 

C&L-tietokannasta Euroopan kemikaaliviraston sivulla voi hakea aineita ja niiden luokituksia esimerkiksi aineen englanninkielisen kemiallisen nimen, nimen osan tai CAS-numeron avulla.

Kootusti tietoa REACH- ja CLP-asetuksien velvoitteista löydät toimijoiden REACH- ja CLP-velvoitteista kertovalta verkkosivulta.  

Maahantuojan pitää rekisteröidä REACH-asetuksen (EU-asetus 1907/2006) soveltamisalaan kuuluva aine Euroopan kemikaalivirastolle (ECHA), mikäli aineen vuotuinen maahantuontimäärä on vähintään 1 tonni. Kemikaali voi olla yksittäinen aine tai seos, joka koostuu kahdesta tai useammasta aineesta (ks. aineen tunnistaminen). Jos on kyseessä seos, maahantuojan pitää selvittää rekisteröintivelvoite jokaisen seoksen sisältämän yksittäisen aineen osalta.

Maahantuoja vastaa aineensa/seoksensa luokituksesta ja merkinnöistä CLP-asetuksen (EU-asetus 1272/2008) mukaisesti. Luokitus- ja merkintätiedot on ilmoitettava ECHAlle (luokitusilmoitus) vaarallisiksi luokitelluista aineista, joita maahantuodaan sellaisenaan tai seoksessa niin, että seos tulee luokitelluksi vaaralliseksi, sekä REACH-asetuksen mukaan rekisteröitävistä aineista. Erillistä luokitusilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos maahantuoja on jo toimittanut tiedot REACH-rekisteröinnin yhteydessä. Tammikuusta 2021 maahantuojaa koskee ilmoitusvelvollisuus myrkytystietokeskukselle terveydelle vaarallisista tai fysikaalista vaaraa aiheuttavista seoksista ja UFI-koodin merkintävelvoite varoitusetikettiin.

Vaarallisiksi luokitelluista aineista sekä pysyvistä, kertyvistä ja myrkyllisistä (PBT/vPvB) aineista ja erityistä huolta aiheuttavista kandidaattilistan aineista (SVHC-aineista) sekä vaarallisiksi luokitelluista seoksista on toimitettava REACH-asetuksen mukainen käyttöturvallisuustiedote (KTT) kemikaalin vastaanottajalle. Lisäksi tietyissä tapauksissa KTT on toimitettava pyynnöstä. Mikäli KTT:n laatimisen edellytykset eivät täyty, vastaanottajaa tiedotetaan aineen mahdollisesta luvanvaraisuudesta ja rajoituksista sekä välitetään muut saatavilla olevat, riskinhallinnan kannalta olennaiset tiedot.

Luvanvaraisia aineita (REACH-liite XIV) saa maahantuoda sellaisenaan tai seoksissa ainoastaan, jos niiden käytölle on Euroopan komission myöntämä lupa. Lisäksi maahantuojan on noudatettava REACH-liitteen XVII ainekohtaisia rajoituksia.

Lisäksi yrityksen, joka vastaa kemikaalin saattamisesta markkinoille tai käyttöön Suomessa tulee tehdä kemikaalilain mukainen kemikaali-ilmoitus Tukesin kemikaalituoterekisteriin.

(30.8.2019)

Ei, jos jatkokäyttäjä ei muuta aineen tai seoksen koostumusta. Tällöin hän voi käyttää aineelle tai seokselle luokitusta, jonka aikaisempi toimitusketjun toimija on tehnyt.

Tervalle ei ole yhdenmukaistettua luokitusta. Tervan luokitus on valmistajan/maahantuojan vastuulla. CLP-asetuksen mukaisesta luokituksesta on ilmoitettava Euroopan kemikaalivirastoon, ellei luokitusta ole jo ilmoitettu REACH-rekisteröinnin yhteydessä. Euroopan kemikaalivirasto julkaisee luokitukset luokitusten ja merkintöjen luettelossa.

Luokitus-, merkintä- ja pakkaamissäännöt koskevat vaaralliseksi luokiteltuja kemikaaleja. Tervan käyttöturvallisuustiedotteen tulee sisältää myös luokitustiedot, joita toimitusketjussa käytetään tervatuotteita luokiteltaessa.

Kyllä. Aineella voi olla useampi luokitus johtuen esim. eroista epäpuhtauksissa, lisäaineissa, kiderakenteessa, partikkelikoossa tai -muodossa.

Varoitusetiketissä on käytettävä sen jäsenvaltion tai niiden jäsenvaltioiden yhtä tai useampaa virallista kieltä, jossa tai joissa aine tai seos saatetaan markkinoille (eli maahantuodaan, myydään tai luovutetaan vastikkeetta), paitsi jos kyseinen jäsenvaltio tai kyseiset jäsenvaltiot määräävät toisin. (CLP-asetuksen artiklan 17 kohta 2)

Suomessa markkinoille saatettavissa aineissa ja seoksissa pitää olla suomen- ja ruotsinkieliset varoitusetiketit.

Toimittajat voivat käyttää varoitusetiketeissään useampia kieliä kuin jäsenvaltio vaatii, jos kaikilla käytetyillä kielillä annetaan samat tiedot.

Huomioitavaa on, että merkintöjen pitää olla kokonsa ja tekstitiheytensä puolesta helposti luettavissa ja varoitusetiketti on luettavissa vaakatasossa, kun pakkaus on normaaliasennossa. Vaara- ja turvalausekkeet on varoitusetiketissä ryhmiteltävä kielen mukaan.

CLP-asetuksessa on tietyt ensisijaisuusperiaatteet tarvittavien varoitusmerkkien määrän rajoittamiseksi. Varoitusmerkkien lukumäärää ei ole rajoitettu tiettyyn maksimimäärään. Varoitusmerkkejä koskevat ensisijaisuusperiaatteet löytyvät CLP-asetuksen artiklasta 26.

Merkinnät voi sijoitella vapaasti, kuitenkin niin, että varoitusmerkit, huomiosana, vaaralausekkeet ja turvalausekkeet on sijoitettava varoitusetiketissä lähelle toisiaan. Yritys voi myös päättää vaara- ja turvalausekkeiden järjestyksestä varoitusetiketissä. Vaara- ja turvalausekkeiden ryhmät on sijoitettava etiketissä lähelle toisiaan kielen mukaan.

CLP-asetuksen 31 artiklan kohdan 1 mukaan varoitusetiketti on kiinnitettävä pitävästi ainetta tai seosta välittömästi sisältävän pakkauksen yhdelle tai useammalle pinnalle, ja sen on oltava luettavissa vaakatasossa pakkauksen ollessa normaaliasennossa. Pakkauksen pohjassa oleva varoitusetiketti ei täytä näitä vaatimuksia eikä varoitusetikettiä voi sijoittaa pakkauksen pohjaan.

Jos pakkaus on joko muodoltaan sellainen tai kooltaan niin pieni, että on mahdotonta täyttää 31 artiklan vaatimuksia sen jäsenvaltion kielillä, jossa aine tai seos saatetaan markkinoille, varoitusetiketin pakolliset merkinnät voidaan ilmoittaa taitettavassa varoitusetiketissä (haitarietiketissä), sidottavassa merkissä tai ulkopakkauksessa (CLP-asetuksen 29 artikla kohta 1). Artiklassa 29 tai liitteessä I ei ole erikseen mainintaa siitä, että artiklan 31 vaatimuksia tulisi noudattaa näissä tapauksissa.

CLP-asetuksen mukaan tällä hetkellä ei ole lainsäädännöllistä estettä sijoittaa esim. taitettavaa varoitusetikettiä muodoltaan hankalan tai pienen pakkauksen pohjaan, jotta esimerkiksi varoitusmerkkien kokovaatimukset edelleen täyttyvät. On kuitenkin noudatettava artiklan 31 vaatimuksia niin pitkälle kuin mahdollista, esim. taitettava varoitusetiketti on sijoitettava ensisijaisesti pakkauksen sivupinnalle, jos se siihen mahtuu. Lisätietoa merkintöjä ja pakkaamista koskevista vaatimuksista löytyy ECHAn ohjeesta.

CLP-asetuksen revisiossa on ehdotettu, että merkinnät voisi esittää taitettavassa varoitusetiketissä eikä kyseessä olisi enää poikkeus pienille tai hankalan muotoisille pakkauksille. Siten artiklan 31 vaatimuksia sovellettaisiin myös taitettaviin varoitusetiketteihin. Mikäli tämä muutos hyväksytään, taitettava varoitusetiketti ei voi olla pakkauksen pohjassa tulevaisuudessa ja on löydettävä jokin muu ratkaisu, esim. kasvattaa pakkauksen kokoa tai muuttaa pakkauksen muotoa, merkintävaatimusten täyttämiseksi.

Taitettavan etiketin käyttö on sallittua, jos aineen tai seoksen pakkaus on niin pienikokoinen tai muodoltaan sellainen, että on mahdotonta täyttää varoitusetikettiä koskevat vaatimukset sen jäsenvaltion kielillä, jossa aine tai seos saatetaan markkinoille.

Taitettavaa varoitusetikettiä ei kuitenkaan saa käyttää siinä tapauksessa, että varoitusetiketti tulee mahdottomaksi lukea siksi, että toimittaja on päättänyt lisätä siihen enemmän kieliä kuin vain sen jäsenvaltion edellyttämät kielet, jossa aine tai seos saatetaan markkinoille (eli maahantuodaan, myydään tai luovutetaan vastikkeetta). Tällaisissa tapauksissa lisäkielet on jätettävä varoitusetiketistä pois, ja muita jäsenvaltioita varten on tarpeen mukaan laadittava erillinen varoitusetiketti.

Sovellettavat CLP-asetuksen säädöskohdat: artiklat 31.1, 29.1 sekä liite I kohta 1.5.1.

Kyllä, jos raikasteena käytetty aine tai seos tulee luokitelluksi vaaralliseksi. 

Pahvisessa ilmanraikastimessa pahvi toimii raikasteena käytetyn aineen tai seoksen kantajamatriisina. Ko. aine tai seos pitää luokitella ja merkitä CLP-asetuksen mukaisesti. Pahvin voi katsoa sisäpakkaukseksi ja merkinnät voi tehdä sen mukaisesti. Pienten pakkausten merkintäpoikkeuksia voi soveltaa, jos aineen tai seoksen määrä on alle 125 ml.

Etiketin tuotetunnisteosassa pitää ilmoittaa seoksen sellaisten aineosien tunnistetiedot, jotka aiheuttavat seoksen luokituksen herkistäväksi (CLP-asetuksen artikla 18).

Etiketin täydentävien tietojen osiossa pitää ilmoittaa niiden herkistävien aineiden nimet, jotka eivät aiheuta seoksen luokitusta herkistäväksi mutta joita on seoksessa vähintään CLP-asetuksen liitteen I taulukossa 3.4.6 vahvistettuina pitoisuuksina (CLP-asetuksen liitteen II kohta 2.8).

Jos seosta ei ole luokiteltu herkistäväksi, mutta se sisältää herkistäväksi luokiteltua ainetta vähintään CLP-asetuksen liitteen I taulukossa 3.4.6 vahvistettuna pitoisuutena, pakkauksen varoitusetiketissä pitää olla lauseke EUH208: ”Sisältää (herkistävän aineen nimi). Voi aiheuttaa allergisen reaktion.” (CLP-asetuksen liitteen II kohta 2.8)

Seosta koskevassa mainonnassa on mainittava varoitusetiketissä ilmoitettu vaaratyyppi tai ilmoitetut vaaratyypit, jos kuluttaja voi mainonnan perusteella tehdä ostosopimuksen näkemättä varoitusetikettiä (CLP-asetuksen 48(2) artikla). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että verkkokaupasta pitää käydä ilmi seoksen varoitusetiketin vaaralausekkeet sekä lisävaaralausekkeet auki kirjoitettuina. Lisäksi on suositeltavaa esittää varoitusmerkki tai -merkit sekä huomiosana. Suomessa kemikaalin varoitusetiketin merkinnät on kirjoitettava suomeksi ja ruotsiksi myös verkkokaupassa.

Lisäksi kansallisen kemikaalilain (599/2013) mukaan kemikaaleja koskevassa markkinoinnissa ei saa viitata kemikaaliin tavalla, joka on harhaanjohtava tai totuudenvastainen kemikaalista ihmisten terveydelle tai ympäristölle aiheutuvien riskien osalta.

Jos kemikaali on merkitty lausekkeella ”Vain ammattikäyttöön. Endast för yrkesmässigt bruk”, sitä ei saa myydä kuluttajille verkkokaupassa.

Ilmoitus myrkytystietokeskuksille pitää tehdä seoksista, jotka ovat CLP-asetuksen mukaisesti luokiteltu terveydelle vaarallisiksi tai fysikaalista vaaraa aiheuttaviksi. Poikkeuksena tästä ovat seokset, jotka on luokiteltu ainoastaan vaaraluokkiin paineen alaiset kaasut tai räjähteet, joista ilmoitusta ei tarvitse tehdä.

Tieteellisessä tutkimuksessa ja kehittämisessä käytettävät seokset sekä tuote- ja prosessisuuntautuneessa tutkimuksessa ja kehittämisessä käytettävät seokset on myös vapautettu ilmoituksen tekemisestä.

Velvoite ei koska aineita, eikä ilmoitusta aineista tehdä.

Jos seosta ei ole luokiteltu terveydelle vaaralliseksi tai fysikaalisia vaaroja aiheuttavaksi, eivät erityissäännökset (esimerkiksi EUH-lausekkeet) yksinään velvoita tekemään ilmoitusta, eivätkä tällaiset seokset tarvitse UFI-tunnistetta.

CLP-asetuksen liitteessä II on aineiden ja seosten merkintöjä ja pakkaamista koskevia erityissäännöksiä, kuten EUH208-lauseke: "Sisältää <herkistävän aineen nimi>. Voi aiheuttaa allergisen reaktion." Jos seos on merkittävä vain näiden erityissäännösten mukaan, ilmoitusta ei tarvitse tehdä, eikä UFI-tunnistetta tarvita. 

Seuraavat seokset on vapautettu ilmoitusvelvollisuudesta, vaikka niihin sovellettaisiin CLP-asetusta ja ne olisi luokiteltu terveysvaaran tai fysikaalisen vaaran osalta ja saatettu markkinoille: 

• Seokset, jotka on tarkoitettu tieteelliseen tutkimukseen ja kehittämiseen (TT&K)
• Seokset, jotka on tarkoitettu tuote- ja prosessisuuntautuneeseen tutkimukseen ja kehittämiseen (PPORD)
• Seokset, jotka on luokiteltu ainoastaan vaaraluokkiin paineen alaiset kaasut tai räjähteet.

Artikla 45 asettaa suoran ilmoitusvelvoitteen EU/ETA-maissa alueella toimiville maahantuojille ja jatkokäyttäjille. Näiden toimijoiden pitää tehdä CLP-asetuksen liitteen VIII mukainen ilmoitus myrkytystietokeskuksille niihin EU/ETA-maihin, joissa he saattavat markkinoille seoksia, jotka on luokiteltu terveydelle vaarallisiksi tai fysikaalista vaaraa aiheuttaviksi. Velvoite koskee seosten valmistajia ja uudelleenpakkaajia, jotka saattavat seoksia markkinoille mutta ei sellaisia jatkokäyttäjiä, jotka ainoastaan käyttävät seoksia (loppukäyttäjiä). 

Uudelleenpakkaajien ei tarvitse tehdä omaa ilmoitusta, jos toimittajan ilmoitus kattaa tarvittavat tiedot myös uudelleenpakkaajan osalta. Tästä on hyvä olla sopimus. Huomathan että myös tapauksissa, joissa toimittaja ilmoittaa tiedot, uudelleenpakkaaja pysyy vastuussa toimitetuista tiedoista. 

Kaikkien toimijoiden on toimitusketjussa tarkistettava artiklan 4 (10) mukaisesti, että seos, jota he saattavat markkinoille, täyttää CLP-asetuksen mukaiset velvoitteet. Näin ollen jakelijoiden, kuten esimerkiksi uudelleennimeäjien ja -etiketöijien, pitää tarkistaa, että ilmoitus on tehty asianmukaisesti. Jos tiedoissa on puutteita, pitää heidän itse huolehtia, että ilmoitus tehdään oikeilla tiedoilla. Lisää tietoa velvoitteesta löytyy ECHAn ohjeistuksesta.

ECHAn ilmoitusportaali mahdollistaa kolmannen osapuolen tekemään ilmoituksen toiminnanharjoittajan puolesta. Näin ollen esim. emoyhtiö tai konsultti voi toimittaa tiedot.

Kyllä – maahantuonti EU/ETA-maiden ulkopuolelta katsotaan markkinoille saattamiseksi, ja tällöin ilmoitus on tehtävä myös kyseiseen maahan.

UFI-tunniste (Unique Formula Identifier) on seoksen yksilöity koostumustunniste, jonka toimija luo ECHAn kotisivuilta löytyvällä sovelluksella. UFI-tunniste on 16 merkkinen numero/kirjainyhdistelmä, joka liitetään varoitusetiketin tietoihin.

Samaa UFI-tunnusta voivat käyttää toimitusketjun kaikki toimijat, kunhan seoksen koostumus pysyy samana. Valmistaja tai EU/ETA-maahantuoja voi myös halutessaan luoda samalle seokselle useampia UFI-tunnisteita, kunhan kaikki tunnisteet on annettu ilmoituksessa.

UFI-tunnisteen lisääminen tulisi ajoittaa samanaikaisesti myrkytystietokeskuksille tehtävän ilmoituksen kanssa (PCN). UFI-tunnisteen voi kuitenkin halutessaan lisätä varoitusetikettiin tai sen välittömään läheisyyteen jo ennen ilmoitusta.

Ilmoitusvelvoite koskee kuluttaja- ja ammattikäyttöön tarkoitettuja seoksia 1.1.2021 alkaen ja teollisuuskäyttöön tarkoitettuja seoksia 1.1.2024.

Jos olet tehnyt kansallisen kemikaali-ilmoituksen ennen kyseisiä soveltamisajankohtia, on sinulla mahdollisuus hyödyntää siirtymäaikaa 1.1.2025 asti, ellei seoksen koostumuksessa tai tiedoissa tapahdu muutoksia. Jos seoksen ilmoitusta on tarpeen päivittää siirtymäaikana, olet velvollinen tekemään päivitetyn ilmoituksen liite VIII mukaisesti ja lisäämään UFI-tunnisteen varoitusetikettiin.

Ei korvaa. Myrkytystietokeskuksille tehtävä ilmoitus on toteutunut Suomessa samalla, kun yritys on toimittanut Tukesille Kemidigin kautta kemikaalilain 22 §:n mukaisen kemikaali-ilmoituksen vaarallisista ja vaaraa aiheuttavista kemikaaleista. Tämä kemikaali-ilmoitusvelvollisuus säilyy ennallaan ja tehdään eri käyttötarkoitusta varten.  

ECHAn portaalin kautta tehtävän ilmoituksen pitää olla ajan tasalla niin kauan kuin seos on markkinoilla. Ilmoitus pitää päivittää viipymättä, jos seoksessa tai sen tiedoissa tapahtuu muutoksia. Kun tuotetta ei enää saateta markkinoille, ei päivitysvelvoitetta myöskään ole. Ilmoitus säilyy kuitenkin edelleen ECHAn ilmoitusportaalissa (PCN-portaali).

Ilmoitus myrkytystietokeskuksille pitää tehdä ennen seoksen markkinoille saattamista seuraavasti: 

• kuluttaja- ja ammattikäyttöön tarkoitetusta seoksista 1.1.2021 alkaen
• teollisuuskäyttöön tarkoitetuista seoksista 1.1.2024 alkaen.

Jos olet tehnyt kansallisen kemikaali-ilmoituksen ennen kyseisiä soveltamisajankohtia, voit hyödyntää siirtymäaikaa. Tällöin ilmoitus ko. EU/ETA-maahan pitää tehdä 1.1.2025 mennessä, ellei seoksen koostumuksessa tai tiedoissa tapahdu muutoksia.