Energian saatavuushäiriöihin varautuminen

Onko kotonasi tulisija? Varmista, että palovaroitin on toimintakunnossa ja sijoitettu oikein. Häkävaroitin ei ole pakollinen, mutta suositeltava.

Lue myös pelastustoimen ohjeet tulisijojen käytöstä.

Lämmitätkö kaasulla? Muista laitteen huolto ja oikea käyttö! Lue lisää tiedotteesta

Ohjeita ilmalämpöpumpun hankintaan, asennukseen ja käyttöön.

Jos käytät sähkökäyttöistä lisälämmitintä, vältä jatkojohtoja ja erityisesti jatkojohtojen ketjutusta.

Huolehdi, että lisälämmitin on riittävän kaukana verhoista, seinistä ja muista pinnoista.

Suurimpaan osaan kodin laitteista sähkökatko ei jätä jälkiä. Sähkökatko vastaa tilannetta, että ottaa pistotulpan irti seinästä. 

Joidenkin laitteiden asetukset voivat nollaantua. Tämän vuoksi kannattaa selvittää etukäteen, miten laite käyttäytyy sähkökatkossa ja mitkä asetukset esimerkiksi ilmanvaihtolaitteessa on syytä olla.

Herkkä elektroniikka saattaa rikkoutua jännitepiikin vuoksi. Kun sähkökatko alkaa, herkemmistä laitteista voi ottaa pistotulpan irti.

On tärkeää, että sähkölaitteet laitetaan pois päältä sähkökatkon alkaessa. Kun sähköt palaavat, yllättäen takaisin päälle kytkeytyvä liesi voi sytyttää jopa tulipalon.

Valaisimen voi jättää päälle. Silloin näkee, kun sähköt palaavat.

Onko kotonasi tarve muuttaa sähköasennuksia? Käytä ammattilaista! Lisää ohjeita verkkosivulla

Oletko siirtymässä aurinkosähköön? Valitse työhön asiantunteva ammattilainen. Lue myös tiedote aurinkosähköasennuksista.

Näin vältät sähköstä johtuvan tulipalon.

Normaali asuinkerrostalon hissi pysähtyy paikoilleen. Hissin ohjaus- ja käyttöjärjestelmä lakkaavat toimimasta ja hissin jarrut menevät kiinni. Hissin ovia ei ole mahdollista avata. Jos hississä on ihmisiä, he eivät pääse sieltä pois.

Aivan kaikki hissit eivät kuitenkaan pysähdy. Uudempiin hisseihin on saatavilla toiminto, jossa hissi pystyy ajamaan seuraavan kerrostason kohdalle ja avaamaan ovet. Toiminto ei ole kuitenkaan kovin yleisesti käytössä, varsinkaan asuinkerrostaloissa. Useimmin se on asennettu liike- ja toimistokiinteistöissä oleviin hisseihin.

Rakennuksessa voi myös olla sähkökatkoja varten varavoimalähde, kuten dieselgeneraattori. Sillä pidetään rakennuksessa sähköt päällä ja hissit toiminnassa. Esimerkiksi sairaaloissa varsinkin potilasturvallisuuden kannalta tärkeimmät hissit pysyvät toiminnassa sähkökatkonkin aikana.

Kyllä, hissin hälytysjärjestelmä on akkuvarmennettu ja toimii myös sähkönsyötön katkettua. Uusissa hisseissä saadaan hälytysnapista painamalla puheyhteys hälytyspäivystykseen. Vanhoissa asuintalojen hisseissä soi vain äänihälytin porraskäytävässä.

Hissikorin valaisimet sammuvat sähkökatkon aikana. Korissa syttyy kuitenkin himmeä varavalaistus, aivan vanhimpia hissejä lukuun ottamatta. Varavalaistus on aika himmeä, joten hämärää hississä on.

Hissikorin ilmastointireikien ansiosta hengitysilmaa riittää sähkökatkonkin aikana. Jos korissa on useita henkilöitä, lämpötila voi toki nousta ja olo tuntua tukalalta.

Sähköjen tullessa takaisin hissi palautuu yleensä normaaliin toimintaan. Uudet hissit ajavat aluksi automaattisesti ns. referenssiajon, jossa kori käy suunnilleen alimman kerroksen luona. Sen jälkeen hissi toimii normaalisti. Vanhat hissit lähtevät liikkeelle, kun sähköjen palattua painetaan kutsunappia korissa tai kerrostasolla.

Sähköjen yllättävä katkeaminen saattaa joskus aiheuttaa sen, että hissin ohjausjärjestelmä jää sähköjen palauduttua vikatilaan. Harvinaisempaa, mutta kuitenkin mahdollista, on sekin, että jokin hissin komponentti rikkoontuu. Edellä mainituissa tapauksissa hissi ei palaudu normaaliin toimintaan itsestään, vaan hissiasentajan on tultava paikalle.

Normaaleissa yksittäisissä hissien jumiutumisissa hissihuoltoliikkeen asentaja saapuu pelastamaan hissiin loukkuun jääneen melko pian. Jos kyseessä on kuitenkin laaja alueellinen sähkökatko kerrostalovaltaisella alueella ja useita hissejä jää jumiin, kestää kaikista hisseistä pelastaminen jonkin aikaa.

Yleensä hissi osaa toipua itsestään sähkökatkosta, jolloin hissistä pääsee pois viimeistään sähköjen palauduttua.

Jos hissi ei toivu itsestään, vaan jää sähkökatkon jälkeen vikatilaan, hissistä pois pääsy edellyttää hissiasentajan toimenpiteitä. Jos kyseessä on suunniteltu alueellinen sähkökatko, voi odotusaika venyä pidemmäksi kuin sähkökatkon pituus.

Paina hissikorin painonappitaulussa olevaa hälytysnappia. Hälytys välittyy hissihuoltoliikkeen hälytyspäivystykseen ja saat sinne myös puheyhteyden. Vanhoissa asuintalojen hisseissä saattaa soida vain äänihälytin porraskäytävässä. Soita silloin puhelimella hissihuoltoliikkeeseen tai pyydä jotakuta porraskäytävässä olevaa soittamaan. Hissihuoltoliikkeen yhteystiedot löytyvät hissikorista ja porraskäytävästä sisääntulokerroksesta.

Kun hälytys on tehty, odota rauhallisesti hissistä pois pääsyä. Jumiutuneessa hississä oleminen ei ole vaarallista. Pääset hissistä pois joko hissiasentajan pelastamana tai sähkökatkon päätyttyä hissin palauduttua itsestään toimintaan.

Hisseissä toimii yleensä matkapuhelinverkko, joten voit ilmoittaa esimerkiksi sinua odottaville viivästyksestä.

Jos on ennakkoon tiedossa, että tulee sähkökatko kyseisellä alueella, älä käytä hissiä.

Jos jäät loukkuun hissiin, älä yritä itse päästä pois hissikorista ovia väkisin auki vääntämällä. Myöskään porraskäytävän puolelta eivät muut saa yrittää avata ovia. Pahimmassa tapauksessa hissikori lähtee liikkeelle juuri silloin, kun olet ahtautumassa ulos korista matalasta ja kapeasta oviraosta.

Kun sähkökatko sattuu, hissikori saattaa pysähtyä niin lähelle kerrostasoa, että käsikäyttöisen kääntöoven tai veräjäoven mekaaninen lukitus avautuu ja oven saa avattua. Hissikori ei kuitenkaan ole välttämättä täysin kerrostason kohdalla, vaan se voi olla jopa 15 cm sen ylä- tai alapuolella. Sähkökatkon takia valaistus ei toimi hissikorissa eikä porraskäytävässä, joten hissistä poistuessa on varottava kompastumasta pimeässä korin ja kerrostason välille syntyneeseen kynnykseen.

Hissin hälytysjärjestelmää ja varavalaistusta testataan huoltokäynneillä ja määräaikaistarkastuksilla. Hissihuoltoliikkeiden on hyvä kiinnittää erityistä huomiota niiden testaamiseen nyt ennen mahdollisia laajoja sähkökatkoja.

Palvelun turvallisuus ei saa heikentyä erityistilanteiden tai säästötoimenpiteiden vuoksi. 

Seuraavia ohjeita voi soveltaa esimerkiksi suunniteltuihin tai suunnittelemattomiin sähkökatkoksiin sekä vapaaehtoisiin energiankäytön rajoituksiin tai energiansäästötoimenpiteisiin.

Tunnista vaarat ja vaikutukset etukäteen

Palveluista tulee tunnistaa vaarat sekä palvelun normaaliolosuhteissa että erityistilanteissa. Nyt on hyvä hetki tarkistaa, miten omassa palvelussasi on huomioitu tulevalle talvelle ennakoitujen mahdollisten sähkökatkosten ja sähkön säästötoimenpiteiden aiheuttamat vaarat. 

Mieti, mitä tapahtuu ja millaista vaaraa asiakkaille voi aiheutua, jos seuraavissa toiminnoissa ilmenee esimerkiksi sähkökatkon aiheuttamia häiriöitä:

• sisä- ja ulkovalaistus (ml. turvavalaistus!)
• kulkureitit (lukitus, hissit, esteet, liukuportaat)
• lämmitys
• vedentulo
• sähköllä toimivat laitteet, rakenteet ja järjestelmät
• tietokoneet (tiedot, opasteet, asiakkaiden perehdytys)

Miten asiakkaat todennäköisesti käyttäytyvät edellä mainituissa tilanteissa? Miten heitä ohjeistetaan toimimaan oikein? Miten palvelu palautetaan ennalleen, kun häiriö on ohi?

Vapaaehtoisten energiansäästötoimenpiteiden suunnittelussa on huomioitava niiden aiheuttamat vaikutukset palvelun turvallisuudelle. Esim. ilmanvaihdon vähentämisestä, huonelämpötilan alentamisesta tai käyttöveden lämpötilan alentamisesta voi aiheutua asiakkaille vaaraa tai terveyshaittaa.

Varmistu palvelun turvallisuudesta

Palvelu ei missään olosuhteissa saa aiheuttaa vaaraa asiakkaille. Nyt on viimeistään hyvä hetki tarkastella, onko varautumisessa huomioitu riittävällä tavalla palvelulle tyypillisten vaaratilanteiden lisäksi normaalista poikkeavat (yllättävät ja äkilliset) onnettomuus- ja poikkeustilanteet. Toimintaohjeet on hyvä käydä läpi ja varmistaa, että niissä on huomioitu esimerkiksi tilanteet, jotka edellyttävät toiminnan keskeyttämistä ja asiakkaiden evakuointia. Häiriötilanteissa tarvittavat apuvälineet (esim. taskulamput ja varavirtalähteet) kannattaa koota yhteen paikkaan ja varmistua siitä, että koko henkilöstö tietää välineiden sijainnin ja osaa käyttää niitä.

Hätätilannevalmiutta tulee ylläpitää koulutuksin ja käytännön harjoittelun avulla. Huolella laadituista ohjeista ei ole hyötyä, jos niitä ei osata soveltaa käytännössä. Toistuvien tai pitkittyvien sähkökatkojen vaikutukset laitteiden, välineiden ja rakenteiden turvallisuuteen on arvioitava osana huolellisuusvelvollisuutta. Vaikutukset voivat olla välittömiä tai ne voivat ilmetä vasta pidemmän ajan kuluttua. 

Voit harjoitella toimintaa sähkökatkon aikana etukäteen. Kun sähköt palautuvat, seuraa laitteiden kytkeytymistä päälle ja varmista, että ne toimivat normaalisti ja palautuvat turvalliseen tilaan. Laitteiden palautuminen täyteen toimintakuntoon voi kestää, eikä niitä tule käyttää, mikäli tästä aiheutuu vaaraa asiakkaille. 

Teknisiä järjestelmiä on hyvä testata ja koeponnistaa säännöllisesti laite- ja välinekohtaisten kunnossapito-ohjelmien mukaisesti, etenkin jos häiriötilanteita ei ole aiemmin tapahtunut tai niiden seurauksista ei ole riittävästi tietoa. 

Kuluttajaturvallisuuslaki

Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011) koskee kuluttajille tarkoitettujen palveluiden ja tuotteiden turvallisuutta. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) valvoo kuluttajaturvallisuuslain noudattamista. Lisätietoja kuluttajaturvallisuuslain vaatimuksista palveluntarjoajille löytyy Tukesin verkkosivuilta: Palveluntarjoajan velvollisuudet.

Lisätietoja ja muuta materiaalia

Vaarojen tunnistamisen työkalu
Turvallisuustoiminnan itsearviointi
Uimahallien energiakriisin hallinta (Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys)
Kiinteistön omistajan on otettava huomioon legionellabakteerin riski – energiansäästössä muistettava maltillisuus - Valvira
Tukesin asiantuntijoiden yhteystiedot palvelutyypeittäin löytyvät Tukesin verkkosivuilta.

Paloilmoitin

Paloilmoittimen toiminta on varmistettu akustolla, joka pitää laitteiston toiminnassa ilman sähköä 72 tuntia. Tämän takia on tärkeää, että laitteen akut ovat kunnossa ja akkujen kapasiteetti on testattu säännöllisesti kk-testien yhteydessä.

Pitemmän sähkökatkon aikana laitteet saattavat antaa vikahälytyksiä hätäkeskukseen. On tärkeää, että laitteen hoitajan yhteystiedot ovat ajan tasalla hätäkeskuksessa ja laitteen kunnossapito-ohjelmassa / päiväkirjassa. Näin vältytään kuormittamasta hätäkeskusta ja pelastuslaitosta turhaan vikatilanteissa. Myös paloilmoittimen ohjaamien toimintojen toimivuus sähkökatkon aikana on hyvä selvittää etukäteen.

Automaattiset sammutuslaitteistot

Sammutuslaitteiston toiminta saattaa häiriintyä sähkökatkon aikana. Laitteistokohtainen toiminta sähkökatkon aikana kannattaa selvittää etukäteen, jotta mahdollisiin ongelmiin osataan varautua. Etukäteen kannattaa selvittää mm. varavoiman toimivuus, mahdollistan akustojen kunto, sähkökatkon pitkittyessä muodostuvat mahdolliset ongelmat mm. paineen korotus sprinklerilaitteistojen märkä ja kuivalinjoissa, lämpötilan laskun vaikutukset, suunnittele mahdolliset toimenpiteet, jos laitteisto joudutaan kytkemään pois käytöstä väliaikaisesti. Tarkasta, että laitteiston hoitajan yhteystiedot ovat ajan tasalla hätäkeskuksessa ja laitteiston kunnossapito-ohjelmassa / päiväkirjassa.

Lisää ohjeita on saatavilla SPEK:n verkkosivuilta.