Palveluntarjoajan yleiset velvollisuudet
Tällä sivulla kuvataan yleisesti kulutuspalvelulain 185/2025 velvollisuuksia vapaa-ajan palveluiden tarjoajille. Tarkempia ohjeita löytyy Tukes-ohjeesta Kulutuspalvelujen turvallisuus.
Huolellisuusvelvollisuus
Kulutuspalvelun tarjoajaa koskee yleinen huolellisuusvelvollisuus: Palveluntarjoajan tehtävänä on huolehtia siitä, että kulutuspalvelu on turvallinen palvelun käyttäjille ja muille palvelun välittömässä vaikutuspiirissä oleville henkilöille.
Huolellisuusvelvollisuus tarkoittaa sitä, että palveluntarjoajan tuntea oman palvelunsa turvallisuuteen liittyvät asiat ja pitää toteuttaa käytännön toimenpiteitä turvallisuuden varmistamiseksi. Toimenpiteiden on oltava riittäviä ja kohtuullisia, mutta niiden sisältö ja laajuus ovat erilaisia eri palveluntarjoajilla.
Huolellisuusvelvollisuuden arvioinnissa otetaan huomioon mm. kulutuspalvelun tyyppi, luonne, laajuus ja toteuttamisen olosuhteet, kulutuspalvelua käytettävien ja muiden sen välittömässä vaikutuspiirissä olevien henkilöryhmien erityispiirteet sekä juuri kyseisestä palvelusta tehdyn riskien arvioinnin tulokset.
Palvelun käyttäjillä tarkoitetaan niitä henkilöitä, jotka osallistuvat palveluun. Palvelun käyttäjiä ovat esim. konserttiin tuleva yleisö, kauneudenhoitopalvelun asiakas, ratsastustunnin oppilas tai koiravaljakkosafarille osallistuva turisti.
Palvelun välittömässä vaikutuspiirissä olevat henkilöt eivät itse osallistu palveluun, mutta he voivat olla silti alttiina palvelusta aiheutuville vaaroille. Palvelun vaikutuspiiriin kuuluva henkilö voi olla esimerkiksi henkilö, joka saattaa palvelun käyttäjää, seuraa ulkopuolelta palvelun suorittamista tai liikkuu tai asuu palvelun suorittamispaikan läheisyydessä.
Muut laissa palveluntarjoajille asetetut velvoitteet täydentävät ja tarkentavat huolellisuusvelvollisuuden sisältöä.
Mitä tarkoittaa, että palvelu on turvallinen?
Kulutuspalvelun turvallisuus tarkoittaa, että:
- kulutuspalvelusta ei aiheudu palvelun käyttäjille tai muille palvelun välittömässä läheisyydessä olevalle henkilölle sellaista terveysvahingon vaaraa, joka ei ole hyväksyttävissä ja
- palveluntarjoaja on suunnitellut ja toteuttanut palvelun lain säännösten mukaisesti.
Kulutuspalvelun turvallisuus tarkoittaa siis sitä, että palveluntarjoaja on lain velvoitteita noudattamalla varmistanut, että hänen tarjoamassaan palvelussa riskit ovat hyväksyttävällä tasolla ja hallinnassa.
Terveysvahingolla tarkoitetaan palvelun aiheuttamaa fyysistä tai henkistä sairautta, vammaa tai muuta haittaa palvelun käyttäjän tai palvelun vaikutuspiirissä olevan henkilön terveydelle. Kyse voi olla esim. murtumasta, allergisesta reaktiosta tai psyykkisestä traumasta.
Tiedot kulutuspalvelusta
Palveluntarjoajalla on oltava riittävät ja oikeat tiedot tarjoamastaan kulutuspalvelusta. Tiedot voivat liittyä esim. palvelun toiminnalliseen sisältöön, teknisiin vaatimuksiin, asiakkaiden erityisiin turvallisuustarpeisiin tai palveluntarjoajalta vaadittavaan osaamiseen.
Vaatimus rajoittuu sellaisiin tietoihin ja osaamiseen, jotka ovat palveluntarjoajan kohtuudella saatavissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tietojen pitäisi olla saatavilla ilmaiseksi tai vain julkisista lähteistä. Palvelun turvallisuuden kannalta olennaisiin tietoihin perehtyminen voi vaatia palveluntarjoajalta esimerkiksi maksullista kouluttautumista tai maksullisten standardien hankkimista.
Dokumentointivelvollisuus
Palveluntarjoajalla pitää olla kirjallinen dokumentaatio siitä, miten hän on varmistanut palvelun turvallisuuden. Dokumentaation sisältö on erilainen eri palveluissa.
Dokumentaatioon pitää sisällyttää vaarojen tunnistamisen ja riskien arvioinnin tulokset sekä tietoa siitä, miten palvelu on suunniteltu ja toteutettu.
Palvelun turvallisuusdokumentaation tulee sisältää tietoja, jotka liittyvät esimerkiksi
- vaarojen tunnistamisen ja riskien arvioinnin tuloksiin ja niiden perusteella toteutettuihin turvallisuustoimenpiteisiin
- palvelussa havaittuihin turvallisuuspoikkeamiin
- välineiden, rakenteiden ja tilojen hankintaan, rakentamiseen, tarkastamiseen ja huoltoon
- henkilöstön koulutukseen, pätevyyteen ja perehdyttämiseen
- asiakkaiden opastamiseen ja palvelun sääntöihin
- toimintaan hätä- ja onnettomuustilanteissa
- palvelussa tapahtuneisiin onnettomuuksiin.
Dokumentaation pitää olla kirjallista ja sen pitää olla ajan tasalla, mutta muuten se on muotovapaata. Kaikkea palvelun asiakasturvallisuuteen liittyvää aineistoa ei tarvitse koota yhteen tiedostoon. Tiedot voivat olla esim. eri tiedostoissa tai tietokannoissa ja ne voivat sisältää tekstiä, kuvia, numeerista dataa, videota tai muita tiedostomuotoja. Tiedot voivat myös sisältyä muun lainsäädännön edellyttämiin dokumentteihin (esim. pelastuslain (379/2011) mukaiseen pelastussuunnitelmaan).
Palvelun turvallisuutta koskevasta dokumentaatiosta kannattaa koota sisällysluettelo, josta käy nopeasti ilmi, mistä dokumentaatio koostuu ja mistä tiedot löytyvät. Dokumentaatiota ei koota ensisijaisesti viranomaisia varten, vaan sen on tarkoitus hyödyttää palveluntarjoajaa palvelun turvallisuuden suunnittelussa ja käytännön turvallisuustyössä.
Dokumentaatiota ei tarvitse lähettää Tukesiin muuten kuin pyydettäessä. Valvonta-asian käsittelyn yhteydessä Tukes voi pyytää palveluntarjoajalta asian käsittelemisen kannalta olennaisia dokumentteja.