Kertakäyttöiset muovituotteet, SUP (single use plastics)

Eräitä kertakäyttöisiä muovituotteita koskee tuotekielto tai niihin kohdistuu merkintävaatimuksia sekä muita vastuita. Joillekin tuoteryhmille voi olla useita vaatimuksia. Tällä sivulla kerrotaan voimassa olevista tuotekielloista ja merkintävaatimuksista.

Tuotekiellot

Seuraavien muovista tai osittain muovista valmistettujen kertakäyttöisten tuotteiden markkinoille saattaminen Suomessa on kiellettyä 23.8.2021 alkaen:

  • vanupuikot
  • ruokailuvälineet
  • lautaset
  • pillit
  • juomien sekoitustikut
  • ilmapallojen varret
  • paisutetusta polystyreenistä valmistetut elintarvikepakkaukset eli astiat, joissa säilytetään elintarvikkeita, jotka
    • on tarkoitettu syötäväksi välittömästi
    • syödään tavallisesta astiasta
    • ovat valmiita syötäväksi ilman lisävalmistamista 
  • paisutetusta polystyreenistä valmistetut juomapakkaukset, korkit ja kannet
  • paisutetusta polystyreenistä valmistetut juomamukit, korkit ja kannet
  • kaikki oxo-hajoavasta muovista valmistetut tuotteet.

Jos muovipilleillä ja muovivartisilla vanupuikoilla on lääkinnällinen käyttötarkoitus, niitä saattaa olla mahdollista saattaa markkinoille 23.8.2021 jälkeen lääkinnällisinä laitteina. Lisätietoja lääkinnällisiä laitteita koskevasta lainsäädännöstä löytyy Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean verkkosivuilta.

Direktiivissä säädetyt vaatimukset edellyttävät kansallista lainsäädäntöä. Suomessa kansallisen lainsäädännön toimeenpano viivästyi. Siitä syystä markkinoille saattamisajankohdat poikkeavat kansallisessa lainsäädännössä ja direktiivissä. 

Merkintävaatimukset

23.8.2021 alkaen seuraavat markkinoille saatettavat muovista tai osittain muovista valmistetut tuotteet pitää merkitä komission täytäntöönpanoasetuksen (EU)2020/2151 mukaisilla merkinnöillä:

  • terveyssiteet, tamponit ja tamponien asettimet
  • kosteuspyyhkeet (henkilökohtaiseen hygieniaan ja kotitalouksien käyttöön tarkoitetut esikosteutetut pyyhkeet)
  • suodattimelliset tupakkatuotteet
  • suodattimet, joita käytetään yhdessä tupakkatuotteiden kanssa
  • juomamukit.

Suodattimellisissa tupakkatuotteissa merkintä pitää olla vähittäismyyntipakkauksessa ja myyntipäällyksissä.

Juomamukien merkintä on painettava tai kaiverrettava itse mukiin.

Myyntipakkaus on pakkaus, jossa tuote myydään kuluttajalle. Ryhmäpakkaus on pakkaus, johon on pakattu useampi myyntipakkaus. Esimerkiksi myyntipakkaus on pakkaus, johon on pakattu 10 kpl yksittäisiä terveyssiteitä tai kosteuspyyhkeitä. Kaupan hyllyllä oleva pahvipakkaus, jossa säilytetään esimerkiksi terveysside- tai kosteuspyyhepakkauksia, on ryhmäpakkaus. 

Suodattimellisten tupakkatuotteiden osalta täytäntöönpanosäädöksessä viitataan tupakkatuotteita koskevaan lainsäädäntöön. Tupakkalain (549/2016) mukaisesti:

  • vähittäismyyntipakkaus on tupakkatuotteen tai muun tässä laissa tarkoitetun tuotteen pienin yksittäispakkaus, joka on saatettu markkinoille (tupakkalain 2 § 31 kohta). Esimerkiksi kartongista valmistettu savukeaski.
  • myyntipäällys on pakkaus, jossa tupakkatuotteet tai muut tässä laissa tarkoitetut tuotteet saatetaan markkinoille ja joka sisältää vähittäismyyntipakkauksen tai useita vähittäismyyntipakkauksia; myyntipäällyksellä ei kuitenkaan tarkoiteta vähittäismyyntipakkauksen läpinäkyvää käärettä (tupakkalain 2 § 32 kohta). Esimerkiksi savukekartonki

Tukes valvoo tupakkatuotteiden SUP-lainsäädännön edellyttämiä merkintöjä. Tupakkatuotteiden vähittäismyyntipakkauksia koskevien, tupakkalakiin sisältyvien säännösten noudattamista valvovat Suomessa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira sekä kunnat

Merkintävaatimukset koskevat 23.8.2021 alkaen Suomessa markkinoille saatettavia tuotteita. Merkinnän voi kiinnittää tarralla ennen 4.7.2022 markkinoille saatettuihin tuotteisiin. 

Komission täytäntöönpanoasetuksessa merkinnöistä säädetään, että merkintävaatimukset koskevat 3.7.2021 alkaen markkinoille saatettuja tuotteita. Täytäntöönpanoasetus on suoraan sovellettavaa EU- lainsäädäntöä. Säädöksen toimeenpano edellyttää Suomessa kansallista lainsäädäntöä (jätelaki ja valtioneuvoston asetus eräistä muovituotteista), jossa säädetään mm. siitä, kuka vastaa merkinnän kiinnittämisestä. Kansallinen lainsäädäntö viivästyi, joten komission täytäntöönpanoasetuksessa säädettyä päivämäärää (3.7.2021) tuotteiden merkitsemisestä ei voida soveltaa.

Kuka vastaa merkinnän kiinnittämisestä?

Suomessa merkinnän kiinnittämisestä vastaa valmistaja, markkinoille saattaja tai jakelija. Ennen 23.8.2021 markkinoille saatettuja tuotteita ei tarvitse merkitä. Katso lisätietoja kohdasta ”usein kysytyt kysymykset”.

Millainen merkinnän pitää olla?

Jokaiselle merkintää vaativalle tuoteryhmälle on oma merkintänsä. Esimerkkinä kuvat juomamukien merkinnöistä.

Symboli tuotteessa on muovia, värillinen

Symboli tehty muovista, mustavalkoinen

Symboli tehty muovista, harmaa

Täytäntöönpanosäädöksestä löytyvät kuvat juomamukimerkinnöistä. Juomamukeihin, jotka on tehty osittain muovista, pitää painaa värillinen merkintä. Kokonaan muovista tehtyihin juomamukeihin joko painetaan tai kaiverretaan tai kohokuviodaan oikea merkintä. 

Merkintä koostuu kuvasta ja kuvan alla olevasta tietolaatikosta ja -tekstistä, joka kertoo, että tuotteessa on muovia. Suomessa tietotekstin pitää olla sekä suomeksi että ruotsiksi.

Täytäntöönpanoasetuksessa on säädetty tarkemmin merkinnän yksityiskohdista. Merkinnän osalta pitää huomioida vaatimukset, jotka koskevat mm. merkinnän paikkaa, kokoa, kuvan värikoodeja ja tekstin fonttia. Tarkista omaa tuoteryhmääsi koskevat vaatimukset täytäntöönpanoasetuksesta.

Muovin määritelmä

Muovi määritellään SUP-lainsäädännössä materiaaliksi, joka koostuu REACH-asetuksen mukaisesta polymeeristä, johon on mahdollisesti lisätty lisäaineita tai muita aineita. Sitä voidaan käyttää päärakenneosana lopputuotteissa. Luonnolliset polymeerit, joiden katsotaan syntyvän luonnossa tapahtuvassa polymerisaatiossa ja joita ei ole muunnettu kemiallisesti, eivät kuulu SUP-direktiivin soveltamisalaan. 

SUP-lainsäädäntö kattaa muovit, jotka on valmistettu muunnetuista luonnonpolymeereistä. Sama koskee muovia, joka on valmistettu biopohjaisista, fossiilisista tai synteettisistä raaka-aineista. Lainsäädäntö kattaa myös biohajoavat muovit ja polymeeripohjaiset kumituotteet. SUP-lainsäädännön mukaisen muovin määritelmän soveltamisalan ulkopuolelle jäävät kuitenkin maalit, musteet ja liimat polymeerimateriaaleina.

Yleensä teollisesta prosessista saatu polymeeri määritellään muunnetuksi polymeeriksi, vaikka sitä esiintyisikin luonnossa. Tämä tarkoittaa, että polymeeri, joka on tuotettu biosynteesillä synteettisessä viljelyssä ja käymisprosesseissa, esimerkiksi polyhydroksialkanoaatit (PHA), katsotaan muunnetuksi luonnonpolymeeriksi.

Luonnossa syntyvä ja sieltä jatkokäsittelyä varten talteen otettava polymeeri lasketaan luonnonpolymeeriksi. Esimerkiksi puusta ja viljasta mekaanisesti eroteltu selluloosa ja ligniini vastaavat suoraan luonnonpolymeerin määritelmää. Kriteerinä käytetään alku- ja lopputuotteen kemiallista vertailua. Näin ollen selluloosasta regeneroitu viskoosi katsotaan luonnonpolymeeriksi. Siksi viskoosi, lyocell ja selluloosakalvot eivät kuulu direktiivin soveltamisalaan. Selluloosa-asetaatti määritellään taas kemiallisesti muunnelluksi ja muoviksi, koska tuotantoprosessin aikana tapahtuneet muutokset säilyvät lopputuotteessa. 

Muovin määritelmään liittyviä käsitteitä on selvennetty komission ohjeistuksessa (SUP-suuntaviivat),  joka julkaistiin kesäkuun alussa 2021.

Markkinoille saattaminen ja asettaminen saataville markkinoille SUP-direktiivissä

Asettaminen saataville markkinoilla tarkoittaa tuotteen toimittamista Suomen markkinoille liiketoiminnan yhteydessä jakelua, kulutusta tai käyttöä varten joko maksua vastaan tai veloituksetta. Markkinoille saattaminen on tuotteen asettamista ensimmäistä kertaa saataville Suomen markkinoilla. 

Jos toimijalla on liiketoimintaa toisessa EU:n jäsenvaltiossa, pitää yrityksen varmistaa kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön tilanne erikseen. SUP-lainsäädännössä markkinoille saattaminen tapahtuu useista muista lainsäädännöistä poiketen aina kyseissä jäsenvaltiossa.

Lainsäädännön taustaa

Kertakäyttöisiä muovituotteita koskevan lainsäädännön tavoitteena on ehkäistä ja vähentää muoviroskan määrää ympäristössä, erityisesti vesiympäristössä. Lisäksi lainsäädännön tavoitteena on kiertotalouteen siirtymisen edistäminen. Kansallinen lainsäädäntö pohjautuu EU-direktiiviin (2019/904/EU) tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutuksen vähentämisestä. 

EU:n alueella merenrannoilta löytyvistä roskista noin 80 prosenttia on muovia. Tuoteryhmät, joita lainsäädännön vaatimukset koskevat, ovat valikoituneet EU:n rantaroskia koskevan tutkimuksen perusteella. Ympäristöministeriö teetti selvityksen myös Suomen merien rantaroskien koostumuksesta ja Suomessa rannoilta löytyy paljon SUP-lainsäädännön piiriin kuuluvia tupakantumppeja. 

Lainsäädännön tavoitteeseen on tarkoitus pyrkiä eri toimilla, mm. kansallisen kulutuksen vähennystoimilla, tuotekielloilla, tuotesuunnittelu- ja merkintävaatimuksilla sekä laajennetulla tuottajavastuulla. Valitut toimet riippuvat tuoteryhmästä ja joillekin tuoteryhmälle voi olla useampia vaatimuksia. 

Direktiivin kansallinen toimeenpano on yhä kesken, mutta tiettyjä tuoteryhmiä koskevat tuotekiellot ja merkintävaatimukset ovat voimassa 23.8.2021 alkaen. Tukes valvoo tuotekieltoja ja merkintävaatimuksia. Tukesille on suunniteltu myös korkkien kiinnipysymistä koskevan vaatimuksen valvontaa. Pirkanmaan ELY-keskukselle, joka on tuottajavastuun valtakunnallinen valvontaviranomainen, on suunniteltu muiden direktiivin vaatimusten valvontaa. Lainsäädännön valmistelusta löytyy lisätietoja ympäristöministeriön verkkosivuilta
 

Usein kysyttyä - ympäristöministeriö ja Tukes vastaavat