EU:n tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämistä koskevan direktiivin (ns. SUP-direktiivi) tavoitteena on vähentää muoviroskan määrää erityisesti vesiympäristössä, edistää kiertotaloutta ja yhtenäistää tuotesääntelyä EU:n sisämarkkinoilla.
Tiettyjä kertakäyttöisiä muovituotteita ei varastojen loputtua saa enää myydä. Osaan kertakäyttöisistä muovituotteista kohdistuu merkintävaatimuksia sekä muita vastuita. Joillekin tuoteryhmille voi olla useita vaatimuksia.
Tukes valvoo tiettyjen muovituotteiden tuotekieltoja ja merkintävaatimuksia sekä kertakäyttöisiä, muovia sisältäviä juomapakkauksia koskevaa korkkien kiinnipysymisvelvoitetta.
Tuotekiellot
Seuraavien muovista tai osittain muovista valmistettujen tuotteiden markkinoille saattaminen Suomessa on ollut kiellettyä 23.8.2021 alkaen:
kaikki oxo-hajoavaa muovia sisältävät tuotteet
seuraavat kertakäyttöiset muovituotteet:
ruokailuvälineet
lautaset
vanupuikot
pillit
juomien sekoitustikut
ilmapallojen varret
paisutetusta polystyreenistä valmistetut elintarvikepakkaukset eli astiat, joissa säilytetään elintarvikkeita, jotka
on tarkoitettu syötäväksi välittömästi
syödään tavallisesti astiasta
ovat valmiita syötäväksi ilman lisävalmistamista
paisutetusta polystyreenistä valmistetut juomapakkaukset, korkit ja kannet
paisutetusta polystyreenistä valmistetut juomamukit, korkit ja kannet.
Jos muovipilleillä ja muovivartisilla vanupuikoilla on lääkinnällinen käyttötarkoitus, niitä saa tiettyjen reunaehtojen mukaisesti saattaa markkinoille lääkinnällisinä laitteina. Lisätietoja lääkinnällisiä laitteita koskevasta lainsäädännöstä löytyy Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean verkkosivuilta.
Merkintävaatimukset
Tiettyjen Suomen markkinoille saatettavien muovista tai osittain muovista valmistettujen tuotteiden pakkauksessa tai itse tuotteessa pitää olla näkyvä, helposti luettava ja pysyvä merkintä. Merkintöjen pitää olla komission täytäntöönpanoasetuksen (EU)2020/2151 mukaisia. Vaatimus on ollut voimassa 23.8.2021 alkaen. Merkintävaatimusten piiriin kuuluvat:
terveyssiteet, tamponit ja tamponien asettimet
kosteuspyyhkeet (henkilökohtaiseen hygieniaan ja kuluttajakäyttöön tarkoitetut esikosteutetut pyyhkeet)
suodattimelliset tupakkatuotteet ja suodattimet, joita käytetään yhdessä tupakkatuotteiden kanssa
juomamukit.
Merkinnän pitää olla terveyssiteiden, tamponien ja niiden asettimien, sekä kosteuspyyhkeiden myynti- ja ryhmäpakkauksessa. Suodattimellisissa tupakkatuotteissa sekä tupakkatuotteiden kanssa käytettävien suodattimien merkintä pitää olla vähittäismyyntipakkauksessa ja myyntipäällyksissä. Alle 10 cm2 pakkausta ei tarvitse merkitä.
Juomamukien merkintä on painettava, kaiverrettava tai kohokuvioitava itse mukiin.
Myyntipakkaus on pakkaus, jossa tuote myydään kuluttajalle. Ryhmäpakkaus on pakkaus, johon on pakattu useampi myyntipakkaus. Myyntipakkaus on esimerkiksi pakkaus, johon on pakattu 10 kpl yksittäisiä terveyssiteitä tai kosteuspyyhkeitä. Kaupan hyllyllä oleva pahvipakkaus, jossa säilytetään esimerkiksi terveysside- tai kosteuspyyhepakkauksia, on ryhmäpakkaus.
Suodattimellisten tupakkatuotteiden osalta tupakkalain (549/2016) mukaisesti:
vähittäismyyntipakkaus on tupakkatuotteen tai muun tässä laissa tarkoitetun tuotteen pienin yksittäispakkaus, joka on saatettu markkinoille (tupakkalain 2 § 31 kohta), esimerkiksi kartongista valmistettu savukeaski.
myyntipäällys on pakkaus, jossa tupakkatuotteet tai muut tässä laissa tarkoitetut tuotteet saatetaan markkinoille ja joka sisältää vähittäismyyntipakkauksen tai useita vähittäismyyntipakkauksia, esimerkiksi savukekartonki. Myyntipäällyksellä ei tarkoiteta vähittäismyyntipakkauksen läpinäkyvää käärettä (tupakkalain 2 § 32 kohta).
Tukes valvoo tupakkatuotteiden SUP-lainsäädännön edellyttämiä merkintöjä. Tupakkatuotteiden vähittäismyyntipakkauksia koskevien, tupakkalakiin sisältyvien säännösten noudattamista valvovat Suomessa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira sekä kunnat.
Kuka vastaa siitä, että merkintä löytyy tuotteesta?
Tuotteen valmistaja, markkinoille saattaja tai jakelija Suomessa vastaa siitä, että merkintä löytyy tuotteesta. Katso lisätietoja kohdasta ”usein kysyttyä”.
Millainen merkinnän pitää olla?
Jokaiselle merkintää vaativalle tuoteryhmälle on oma merkintänsä. Alla on esimerkkinä kuvat juomamukien merkinnöistä. Juomamukeihin, jotka on tehty osittain muovista, pitää painaa värillinen merkintä. Kokonaan muovista tehtyihin juomamukeihin joko painetaan tai kaiverretaan tai kohokuvioidaan oikea merkintä.
Merkintä koostuu kuvasta ja kuvan alla olevasta tietotekstistä, joka kertoo, että tuotteessa on muovia tai että se on valmistettu muovista. Suomessa tietotekstin pitää olla sekä suomeksi että ruotsiksi.
Täytäntöönpanoasetuksessa on säädetty tarkemmin merkinnän yksityiskohdista. Merkinnän osalta pitää huomioida vaatimukset, jotka koskevat mm. merkinnän paikkaa, kokoa, kuvan värikoodeja ja tekstin fonttia. Haluttua tuoteryhmää koskevat vaatimukset tulee tarkistaa täytäntöönpanoasetuksesta.
Tuotevaatimus korkin kiinni pysymisestä juomapakkauksessa 3.7.2024 alkaen
SUP-direktiivissä on tuotevaatimus korkin kiinni pysymisestä juomapakkauksessa tuotteen suunnittelun käyttövaiheen ajan. Suomessa vaatimus on toimeenpantu pakkaus- ja pakkausjäteasetuksen muutoksella. Vaatimus on tullut voimaan 3.7.2024 alkaen.
Vaatimus koskee enintään kolmen litran kertakäyttöisiä muovisia tai muovia sisältäviä juomapakkauksia, joiden korkki tai kansi on valmistettu muovista. Katso lisätietoja kohdasta ”usein kysyttyä”.
Testausmenetelmistä ja -vaatimuksista, joilla osoitetaan korkin tai kannen kiinni pysyminen juomapakkauksessa, on annettu yhdenmukaistettu standardi:
Yhdenmukaistetun standardin mukaiset juomapakkaukset täyttävät korkin kiinnipysymisvelvoitteen. Yhdenmukaistetun standardin käyttö ei kuitenkaan ole pakollista, sillä juomapakkaus voi täyttää korkin kiinnipysymisvelvoitteen, vaikka sitä ei ole testattu yhdenmukaistetulla standardilla.
Tuotevaatimusta ei sovelleta, jos kyseessä on:
juomapakkaus, joka on valmistettu metallista tai lasista, ja siinä on muovinen korkki tai kansi
metallikorkki tai -kansi, jossa on muovinen tiiviste
juomapakkaus, joka on tarkoitettu ja jota käytetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 609/2013 2 artiklan g alakohdassa määriteltyihin nestemäisiin elintarvikkeisiin, joilla on erityinen lääkinnällinen tarkoitus.
Lisätietoa nestemäisistä elintarvikkeista, joilla on erityinen lääkinnällinen tarkoitus, on saatavilla Ruokaviraston verkkosivuilta.
Muovin määritelmä
Muovi määritellään SUP-lainsäädännössä materiaaliksi, joka koostuu REACH-asetuksen mukaisesta polymeeristä, johon on mahdollisesti lisätty lisäaineita tai muita aineita. Sitä voidaan käyttää päärakenneosana lopputuotteissa. Luonnolliset polymeerit, joiden katsotaan syntyvän luonnossa tapahtuvassa polymerisaatiossa ja joita ei ole muunnettu kemiallisesti, eivät kuulu SUP-direktiivin soveltamisalaan.
SUP-lainsäädäntö kattaa muovit, jotka on valmistettu muunnetuista luonnonpolymeereistä. Sama koskee muovia, joka on valmistettu biopohjaisista, fossiilisista tai synteettisistä raaka-aineista. Lainsäädäntö kattaa myös biohajoavat muovit ja polymeeripohjaiset kumituotteet. SUP-lainsäädännön mukaisen muovin määritelmän soveltamisalan ulkopuolelle jäävät kuitenkin maalit, musteet ja liimat polymeerimateriaaleina.
Yleensä teollisesta prosessista saatu polymeeri määritellään muunnetuksi polymeeriksi, vaikka sitä esiintyisikin luonnossa. Tämä tarkoittaa, että polymeeri, joka on tuotettu biosynteesillä synteettisessä viljelyssä ja käymisprosesseissa teollisessa ympäristössä, esimerkiksi polyhydroksialkanoaatit (PHA) ja polylaktidit (PLA), katsotaan muunnetuksi luonnonpolymeeriksi.
Luonnossa syntyvä ja sieltä jatkokäsittelyä varten talteen otettava polymeeri lasketaan luonnonpolymeeriksi. Esimerkiksi puusta ja viljasta mekaanisesti eroteltu selluloosa ja ligniini vastaavat suoraan luonnonpolymeerin määritelmää. Kriteerinä käytetään alku- ja lopputuotteen kemiallista vertailua. Näin ollen selluloosasta regeneroitu viskoosi katsotaan luonnonpolymeeriksi, eivätkä viskoosi, lyoselli ja selluloosakalvot kuulu direktiivin soveltamisalaan. Selluloosa-asetaatti puolestaan määritellään kemiallisesti muunnelluksi ja muoviksi, koska tuotantoprosessin aikana tapahtuneet muutokset säilyvät lopputuotteessa.
Muovin määritelmään liittyviä käsitteitä on selvennetty komission ohjeistuksessa (SUP-suuntaviivat), joka julkaistiin kesäkuussa 2021.
Kertakäyttöisen muovituotteen määritelmä
Kertakäyttöisellä muovituotteella tarkoitetaan tuotetta, joka on tehty kokonaan tai osittain muovista ja jota ei ole suunniteltu tai saatettu markkinoille kestämään elinkaarensa aikana useita käyttökertoja siten, että se palautettaisiin tuottajalle täytettäväksi tai sitä käytettäisiin uudelleen alkuperäiseen tarkoitukseen.
Tuotteen kertakäyttöisyyttä voidaan arvioida tarkastelemalla tuotteen odotettua käyttöikää ja kuluttajien kokemusta tuotteen uudelleenkäytettävyydestä. Arvioinnissa tarkastellaan seuraavia asioita:
onko tuote tarkoitettu ja suunniteltu käytettäväksi useita kertoja ilman, että tuote menettää ominaisuutensa
mieltävätkö kuluttajat tuotteen uudelleenkäytettäväksi
käyttävätkö kuluttajat tuotetta kuin uudelleenkäytettävää tuotetta.
Kertakäyttöisyyden arviointiin vaikuttavat myös tuotteen materiaali, sen pestävyys ja korjattavuus ja se, mahdollistavatko ominaisuudet tuotteen käytön useita kertoja samaan käyttötarkoitukseen.
Esimerkiksi EU komission epävirallisissa SUP-lainsäädäntöä koskevissa tulkinnoissa on lausuttu standardin EN 12875-1-2005 (Mechanical dishwashing resistance of utensils) mukaisesti valmistetuista muovisista ruokailuvälineistä. Ne kestävät pesun 25 kertaa astianpesukoneessa, joten niiden voidaan katsoa olevan suunniteltu käytettäväksi useita kertoja ruokailuvälineiden menettämättä toiminnallisuuttaan ja ominaisuuksiaan. Tyypillisesti myös kuluttajat pitävät tällaisia ruokailuvälineitä uudelleenkäytettävinä tuotteina.
Jos kertakäyttöinen muovituote on pakkaus, sen kertakäyttöisyyden arviointiin annetaan ohjeita pakkauksista ja pakkausjätteistä annetussa lainsäädännössä (1029/2021). Jos kertakäyttöinen muovituote kuuluu sekä SUP-lainsäädännön että pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun lainsäädännön soveltamisalaan, on tuotteen oltava molempien lainsäädäntöjen vaatimusten mukainen. Jos nämä lainsäädännöt ovat keskenään ristiriidassa, sovelletaan SUP-lainsäädäntöä.
Kertakäyttöisiin muovituotteisiin, joiden ei katsota olevan pakkauksia, sovelletaan ainoastaan kertakäyttöisistä muovituotteista annetun direktiivin vaatimuksia, vaikka niillä voi olla samanlaisia käyttötarkoituksia tai ominaisuuksia kuin pakkauksilla.
Markkinoille saattaminen ja asettaminen saataville markkinoilla SUP-direktiivissä
SUP-lainsäädäntöä sovellettaessa markkinoille saattaminen on tuotteen asettamista ensimmäistä kertaa saataville Suomen markkinoilla. Markkinoille saattaja on tuotteen valmistaja tai maahantuoja.
Asettaminen saataville markkinoilla puolestaan tarkoittaa tuotteen toimittamista Suomen markkinoille liiketoiminnan yhteydessä jakelua, kulutusta tai käyttöä varten joko maksua vastaan tai veloituksetta.
Jos toimijalla on liiketoimintaa toisessa EU:n jäsenvaltiossa, pitää yrityksen tuotteita markkinoille saattaessaan varmistaa kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön tilanne erikseen. SUP-lainsäädännössä markkinoille saattaminen tapahtuu useista muista lainsäädännöistä poiketen aina kyseissä jäsenvaltiossa.
Katso lisätietoja kohdasta ”usein kysyttyä”.
Lainsäädännön taustaa
Tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutuksen vähentämisestä koskevan EU-direktiivin (EU) 2019/904 tavoitteena on ehkäistä ja vähentää erityisesti vesiympäristöön kertyvän muoviroskan määrää. Lisäksi lainsäädännön tavoitteena on kiertotalouteen siirtymisen edistäminen. Kansallisesta lainsäädännöstä on saatavissa kootusti lisätietoja ympäristöministeriön verkkosivuilta.
EU:n alueella merenrannoilta löytyvistä roskista noin 80 prosenttia on muovia. Tuoteryhmät, joita lainsäädännön vaatimukset koskevat, ovat valikoituneet EU:n rantaroskia koskevan tutkimuksen perusteella. Ympäristöministeriö teetti selvityksen myös Suomen merien rantaroskien koostumuksesta ja Suomessa rannoilta löytyy paljon SUP-lainsäädännön piiriin kuuluvia tupakantumppeja.
Lainsäädännön tavoitteisiin pyritään eri toimilla, mm. kansallisen kulutuksen vähennystoimilla, tuotekielloilla, tuotesuunnittelu- ja merkintävaatimuksilla sekä laajennetulla tuottajavastuulla. Valitut toimet riippuvat tuoteryhmästä ja joillekin tuoteryhmälle voi olla useampia vaatimuksia.
Jätelain (646/2011) mukaan Tukes valvoo SUP-direktiivin eräitä muovituotteita koskevia tuotekieltoja, merkintävaatimuksia sekä kertakäyttöisiä muovia sisältäviä juomapakkauksia koskevaa korkkien kiinnipysymisvelvoitetta. Pirkanmaan ELY-keskus, joka on tuottajavastuun valtakunnallinen valvontaviranomainen, vastaa direktiivin tuottajavastuuseen liittyvien vaatimusten valvonnasta.
Usein kysyttyä
Tukesin markkinavalvonta perustuu riskiperusteiseen valvontaan. SUP-lainsäädännön piiriin kuuluvien tuotteiden markkinaa on kartoitettu ja tuotevalvonta on aloitettu oxo-hajoavista muovituotteista.
Ennen velvoitteen voimaantuloa (23.8.2021) markkinoille saatetut tuotteet saa myydä, vaikka tuotetta koskisi kielto tai merkintävaatimus.
Velvoite kiinnipysyvistä sulkimista juomapakkauksissa on tullut voimaan 3.7.2024. Juomapakkauksia, jotka eivät täytä vaatimusta, voi löytyä markkinoilta myöhemmin, sillä ennen 3.7.2024 Suomen markkinoille saatetut tuotteet saa myydä loppuun.
Markkinoille saattamisen ajankohta on tärkeä SUP-lainsäädännössä olevien voimaantulopäivämäärien takia. Näitä ovat tuotekiellot ja merkintävaatimukset 23.8.2021 alkaen ja tuotevaatimus kiinnipysyvästä korkista juomapakkauksessa 3.7.2024 alkaen.
SUP-lainsäädännössä markkinoille saattaminen on aina jäsenvaltiokohtaista. Markkinoille saattaminen tarkoittaa tuotteen asettamista ensimmäistä kertaa saataville Suomen markkinoilla. Asettaminen saataville markkinoilla on puolestaan toimittamista Suomen markkinoille liiketoiminnan yhteydessä jakelua, kulutusta tai käyttöä varten joko maksua vastaan tai veloituksetta. Toimitus kattaa kaikki tarjoukset, jotka koskevat jakelua, kulutusta tai käyttöä Suomen markkinoilla ja jotka voivat johtaa jo valmistettujen tuotteiden tosiasialliseen toimitukseen (kuten ostokehotus, mainoskampanjat).
Saataville asettamisen käsite viittaa yksittäiseen tuotteeseen, riippumatta siitä onko kyseessä yksittäiskappale tai sarjatuotantona valmistettu tuote. Tuotteen saataville asettaminen edellyttää kahden tai useamman luonnollisen tai oikeushenkilön välistä tarjousta tai (kirjallista tai suullista) sopimusta kyseistä tuotetta koskevan omistusoikeuden, hallintaoikeuden tai muun oikeuden siirtämiseksi valmistusvaiheen jälkeen. Siirto ei välttämättä edellytä tuotteen fyysistä luovuttamista.
Apuna markkinoille saattamisen käsitteen tulkinnassa on mahdollista käyttää Sinistä opasta (Blue Guide) eli EU:n tuotesääntöjen täytäntöönpano-opasta. Sinistä opasta luettaessa tulee kuitenkin muistaa saman termin (esim. markkinoille saattaminen) erilaiset määritelmät eri EU-säädöksissä.
Muita huomioita markkinoille saattamiseen liittyen
Koska SUP-direktiivissä markkinoille saattaminen on jäsenvaltiokohtaista, toiseen jäsenvaltioon viedyt tuotteet saatetaan ensimmäistä kertaa markkinoille kyseisessä jäsenvaltiossa. Eri jäsenvaltioissa SUP-direktiivin toimeenpanon aikataulu voi vaihdella ja SUP-velvoitteet (kiellot, merkinnät) ovat voineet tulla eri aikaan voimaan. Velvoitteet tulee tarkastaa jokaisen jäsenvaltion lainsäädännöstä erikseen.
Tuote on markkinoille saatettu, kun EU:n ulkopuolelta Suomeen tuotu tuote on luovutettu vapaaseen liikkeeseen (tullimenettely).
Jos yritys valmistuttaa tuotteen toisella yrityksellä, tuotteen valmistajaksi katsotaan yritys, jonka tuotenimellä tuotetta markkinoidaan.
On huomioitava, että tuotetta, jota ei ole valmistettu, ei voi saattaa markkinoille. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tilattua tuotetta, jota ei ole valmistettu, ei ole myöskään saatettu markkinoille.
Saa myydä, jos ne on saatettu Suomen markkinoille ennen velvoitteiden voimaantuloa.
Suomessa tuotekiellot ja merkintävaatimukset koskevat 23.8.2021 alkaen markkinoille saatettuja tuotteita.
Tuotevaatimus kiinnipysyvästä korkista juomapakkauksessa koskee 3.7.2024 alkaen Suomen markkinoille saatettuja juomapakkauksia.
Katso myös kysymys ”Milloin tuote on saatettu markkinoille?”.
Tuotteita, joita tuotekielto koskee, voi olla edelleen myynnissä. Kaupan hyllyllä ja sen omassa varastossa olevat tuotteet saa myydä, jos ne on saatettu Suomen markkinoille ennen 23.8.2021.
Ensisijainen vastuu merkinnän huolehtimisesta tuotteeseen on tuotteen valmistajalla jätelain (646/2011) 9. §:n mukaisesti. Toissijainen vastuu on tuotteen markkinoille saattajalla (esim. maahantuoja Suomeen) ja jakelijalla.
Kyllä, jos niitä toimitetaan eri jakelukanavissa myös kuluttajakäyttöön. Merkintä pitää olla suomeksi ja ruotsiksi.
SUP-suuntaviivojen mukaan ostopaikka, jakelukanava ja loppukäyttäjän tyyppi ovat huomioitavia tekijöitä, kun määritetään kosteuspyyhkeiden käyttötarkoitusta. Esimerkiksi yritysten välisten jakelukanavien kautta myytävien terveydenhuollon ammattilaisten käyttämien kosteuspyyhkeiden katsotaan olevan ammattimaiseen käyttöön tarkoitettuja. Ne eivät kuulu direktiivin soveltamisalaan. Jos kosteuspyyhkeitä myydään esimerkiksi apteekista kuluttajakäyttöön, pakkauksessa on oltava merkintä.
Kosteuspyyhkeiden, joiden osalta on epäselvää, onko ne tarkoitettu teolliseen, ammattimaiseen vai kotitalouksien käyttöön, katsotaan kuuluvan direktiivin soveltamisalaan.
Komissio on antanut SUP-direktiivin toimeenpanoon liittyvässä komission Technical Adaption Committeen (TAC/SUP) kokouksessa 7.9.2022 suullisen tulkinnan, että vesipohjainen polymeeridispersio on muovia. Polymeeridispersiolla käsitellyt tuotteet kuuluvat SUP-lainsäädännön soveltamisalaan. Komissio on luvannut antaa kirjalliset perustelut tulkinnalleen myöhemmin.
Kyse on juomapakkauksesta, jota koskee direktiivin 6 artiklan 1-kohdan mukainen tuotevaatimus kiinnipysyvistä korkeista 3.7.2024 alkaen.
SUP-juomapakkauksella tarkoitetaan muovia sisältäviä, tilavuudeltaan max. 3 l pakkauksia, joita käytetään sellaisenaan juotavissa olevia nesteitä/juomia varten. Kansallisen viranomaislinjauksen mukaan väkevien alkoholijuomien (yli 22 til-%) pakkaukset eivät kuulu soveltamisalaan.
Markkinoille saatettavalla juomapakkauksella tarkoitetaan pakkausta, joka on täytetty juomalla joko teollisuudessa tai myyntipaikassa, ja siinä on asiaankuuluvat pakkausmerkinnät. Markkinoille saatettava kokonaisuus on juomapakkaus, mukaan lukien sen suljinratkaisu sekä pakkausmerkinnät/etiketöinti.
SUP-direktiivin vaatimuksissa mainitaan juomapakkauksille kiinnipysyvä korkki tai kansi, mutta komission SUP-suuntaviivat-asiakirjassa myös muut sulkimet, jotka estävät pakkauksessa olevan nesteen vuotamisen sekä mahdollistavat pakkauksen kuljettamisen, katsotaan kuuluvaksi soveltamisalaan. Myös pakkauksen sinetöinti on osa suljinratkaisua (Komission näkemys 06/2024). Yksi esimerkki tällaisesta SUP-juomapakkaustyypistä on muovia sisältävä hanapakkaus, jossa kaikki hanaan sisältyvät osat, mukaan luettuna avaamattomuudesta kertovat sinetöinnit, muodostavat yhdessä juomapakkauksen sulkimen ja johon sovelletaan tuotevaatimusta kiinnipysyvistä korkeista.
Muovia sisältävässä juomapakkauksessa (pullossa) olevia nestemäisiä ravintolisiä ei koske vaatimus kiinnipysyvästä muovikorkista tai -kannesta, jos ravintolisää ei ole tarkoitus nauttia suoraan pullosta tai jos se vaatii laimentamista ennen käyttöä (Komission näkemys 06/2024). Muussa tapauksessa muovia sisältävä pullo katsotaan juomapakkaukseksi ja vaatimusta kiinnipysyvästä muovikorkista sovelletaan. Samaa sovelletaan myös ravintolisinä markkinoitavien tiettyjen virvoitusjuomien kaltaisten juomien pakkauksiin.
Lisätietoa ravintolisistä ja niiden pakkauksille asetetuista vaatimuksista on saatavissa Ruokaviraston verkkosivuilta.
