Jyrsijämyrkkyjen kansalliset rajoitukset

Suurin osa Suomen markkinoilla olevista jyrsijämyrkyistä sisältää tehoaineena antikoagulanttia eli veren hyytymistä estävää ainetta. Antikoagulantit tappavat jyrsijät noin viikon kuluessa tappavan annoksen syömisestä. Antikoagulantit voidaan jakaa kolmeen ryhmään niiden pysyvyyden, myrkyllisyyden ja resistenssin suhteen. Eri tehoaineille on hieman erilaiset riskinhallintatoimet, eikä niitä sen vuoksi voi käsitellä yhtenä ryhmänä. Antikoagulanttien lisäksi on kaksi muulla tavalla vaikuttavaa tehoainetta, alfakloraloosi ja kolekalsiferoli. Suomessa saa käyttää vain Tukesin hyväksymiä jyrsijämyrkkyjä ja ne löytyvät Tukesin biosidirekisteristä.

Alfakloraloosi on keskushermostoon vaikuttava myrkky, joka on hyväksytty hiirien torjumiseen sisätiloissa. Tehoa rotille ei ole osoitettu. Alfakloraloosia sisältävät valmisteet on hyväksytty sekä kuluttajille että ammattilaisille. Alfakloraloosi tappaa hiiret vuorokauden kuluessa syötin myrkyn syömisestä. Alfakloraloosille ei ole vastamyrkkyä. Eläinlääkärit ovat raportoineet Tukesille epäilyjä alfakloraloosin aiheuttamista kissojen myrkytystapauksista. Kissat ja koirat kannattaa pitää kiinni jyrsijämyrkkyjen käytön aikana ja käytöstä kannattaa kertoa myös naapurissa asuville kissojen ja koirien omistajille.

Kolekalsiferoli eli D3-vitamiini tappaa hiiret ja rotat 2-5 päivän kuluessa siitä, kun ne ovat syöneet tappavan annoksen. Jyrsijät menettävät ruokahalunsa ja lakkaavat syömästä 1-2 päivän kuluttua syötin syömisestä. Kolekalsiferolin vaikutus perustuu vitamiinimyrkytykseen: veren kalsiumpitoisuus kasvaa liian suureksi, mikä johtaa mm. munuaisten ja sydämen toimintahäiriöihin, keskushermoston lamaantumiseen ja lopulta kuolemaan. Kolekalsiferoli on hyväksytty vain ammattikäyttöön, koska se vaikuttaa hormonin kaltaisesti. Kolekalsiferolin ei pitäisi kertyä jyrsijöistä syöviin eläimiin, toisin kuin antikoagulanttien. Kolekalsiferoli on myrkyllistä koirille, jos ne pääsevät syömään syöttejä.

Kumatetralyyli on ensimmäisen polven antikoagulantti, jota on Racumin Pasta P ja Racumin Foam -valmisteissa. Molemmat valmisteet on rajoitettu vain ammattikäyttöön. Jälkimmäinen on kontaktimyrkky, jonka tehoainepitoisuus on korkeampi kuin syötäviksi tarkoitetuissa syöteissä. Jyrsijöiden ei ole tarkoitus syödä vaahtomaista valmistetta, jota laitetaan jyrsijöiden kulkureittien ympärille. Vaahto tarttuu jyrsijöiden turkkiin, josta ne nuolevat sen pois. Vaahto on tarkoitettu käytettäviksi erityisen hankalissa paikoissa ja sitä käytetään tehostamaan syöteillä tehtävää jyrsijätorjuntaa.

Difenakumia ja bromadiolonia sisältäviä valmisteita myydään useilla eri kauppanimillä. Valmisteet löytyvät Tukesin  biosidirekisteristä, josta voi hakea valmisteita tehoaineen nimen perusteella.  Kaikki difenakumi- ja bromadiolonivalmisteet on hyväksytty vain ammattikäyttöön, koska niiden pitoisuusraja (0,005 %) ylittää lisääntymisvaaraluokituksen rajan 0,003 %. Kuluttajille ei voi hyväksyä lisääntymisvaaralliseksi luokiteltuja valmisteita.

Brodifakumi, difetialoni ja flokumafeeni ovat kaikkein myrkyllisimpiä ja luonnossa pysyvämpiä antikoagulantteja. Ne ovat tehokkaita myös alle 0,003 %:n pitoisuuksissa eli niitä voidaan käyttää myös kuluttajille hyväksytyissä valmisteissa. Myös näitä tehoaineita sisältäviä valmisteita myydään useilla eri kauppanimillä, jotka löytyvät yllä mainitusta biosidirekisteristä.
 

Antikoagulantteja sisältävien jyrsijämyrkkyjen jatkuva käyttö eli niiden pitäminen jatkuvasti syöttilaatikoissa on kielletty muiden, kuin difenakumia tai bromadiolonia sisältävien valmisteiden osalta. Näiden tehoaineiden täytäntöönpanoasetuksissa todetaan, että jatkuva käyttö on sallittu ainoastaan paikoissa, joissa uuden jyrsijäinvaasion todennäköisyys on suuri, kun muut torjuntamenetelmät ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Jatkuva käyttö on mahdollista vain ammattimaisille tuholaistorjujille tai kasvinsuojelututkinnon suorittaneille maanviljelijöille, jotka torjuvat jyrsijöitä omassa maataloustoiminnassaan. Tukesin sivuilla on ohje jyrsijöiden torjunnasta rehu- ja elintarviketuotannossa, jossa on tarkemmin selostettu, millaisissa olosuhteissa jatkuva käyttö voidaan hyväksyä.
 

Jyrsijämyrkyt, jotka sisältävät antikoagulantteja tehoaineina, johtavat aina muiden eläinten altistumiseen, vaikka niitä käytetään käyttöohjeiden mukaan. Käyttöohjeiden vastainen käyttö lisää muiden eläinten altistumista.

Muut eläimet altistuvat antikoagulanteille, kun ne syövät myrkyttyneitä jyrsijöitä. Jyrsijät eivät koskaan kuole heti, ne eivät hakeudu veden äärelle tai koloihin kuolemaan vaan jatkavat elämistä normaalisti ainakin muutamia päiviä myrkyn syömisen jälkeen. Antikoagulantti siirtyy petoeläimiin tai haaskansyöjiin, kun ne syövät myrkyttyneitä eläviä tai kuolleita jyrsijöitä. 

Suomessa muiden eläinten altistuminen on yleistä, yli 80 % tutkituista eläimistä sisälsi antikoagulanttien jäämiä. Tutkittuja eläimiä olivat mm. kettu, supikoira, kärppä, lumikko, haukat, pöllöt ja varislinnut. Tutkimuksessa oli mukana myös neljä kissaa, joista kaikista löytyi antikoagulanttien jäämiä. Jäämät muissa eläimissä jäävät alhaisiksi, eivätkä yleensä akuutisti tapa muita eläimiä. Jäämien pitkäaikaisvaikutuksia luonnonvaraisissa eläimissä ei ole tutkittu, mutta niillä voi olla haitallisia vaikutuksia lisääntymiseen (lisää keskenmenoja) tai immuunipuolustukseen.

Tukesille on viime aikoina raportoitu kissojen myrkytystapauksia, joiden aiheuttajaksi on arveltu alfakloraloosia. Kissojen epäillään saaneen myrkytyksen joko niin, että ne ovat syöneet alfakloraloosia sisältävää valmistetta (käyttöohjeiden mukaan käytettynä tämän ei pitäisi olla mahdollista) tai sitten ne ovat syöneet myrkkyä syöneen hiiren. Alfakloraloosille ei ole vastamyrkkyä. Myrkytystapauksessa voidaan yrittää hoitaa eläimen oireita. Myrkytysepäilyjen takia Tukes kehottaa pitämään koirat ja kissat ja muut kotieläimet kiinni jyrsijämyrkkyjen käytön aikana. Myös naapurissa asuvia kissojen ja koirien omistajille kannattaa kertoa myrkyn käytöstä.
 

Jos koet, että käyttämäsi myrkky vaikuttaa tehottomalta, syynä on todennäköisesti joku seuraavista:

• torjumasi populaatio on suuri ja uusia jyrsijöitä tulee jatkuvasti lisää torjunta-alueen ulkopuolelta
• et ole asettanut jyrsijämyrkkyjä riittävästi tai ne eivät ole jyrsijöiden kannalta oikeissa paikoissa
• jyrsijöille on tarjolla vaihtoehtoista ravintoa
• jos alueella on tehty pitkään jatkuvaa torjuntaa, jyrsijät ovat voineet kehittää resistenssin tehoainetta vastaan, jolloin valmiste ei enää tehoa niin kuin sen pitäisi (ks. kysymys resistenssistä)

Toimi näin:

• Jos jyrsijätorjunta ei onnistu, ota yhteys kunnan terveysviranomaiseen tai tuholaistorjujaan.
• Jos epäilet resistenssiä, ilmoita siitä Tukesille (biosinfo @ tukes.fi) ja valmisteen jakelijalle tai luvanhaltijalle.

Kaikki hyväksytyt jyrsijämyrkkyvalmisteet ovat tehokkaita. Jyrsijämyrkkyvalmisteiden hyväksymisen yhteydessä vaaditaan tutkimuksia tehokkuudesta. Laboratorio-oloissa jyrsijämyrkkyjen pitää tappaa vähintään 90 % jyrsijöistä, mutta useimmat valmisteet tappavat kaikki hiiret. Laboratoriossa jyrsijöille tarjotaan sekä myrkkyvalmistetta että normaalia ruokaa. Hiiren syömästä ruoasta jyrsijämyrkyn osuuden tulee olla vähintään 20 %. Tällä varmistetaan, että myrkkyvalmiste on tarpeeksi houkuttelevaa ja maittavaa jyrsijöille. Kenttäkokeissa eli tavallisissa torjuntaolosuhteissa jyrsijäpopulaation koon tulee pienentyä vähintään 90 % alkuperäisestä koosta. Tehokkuus on ensimmäinen kriteeri, joka tarkistetaan luvan myöntämisen yhteydessä. Jos valmiste ei ole tehokas, sitä ei hyväksytä.

Kaikki antikoagulanttitehoaineet luokiteltiin lisääntymiselle vaaralliseksi yli 0,003 %:n pitoisuudessa vuonna 2016 (Komission asetus (EU) 2016/1179). Kuluttajakäyttöön ei voi myydä valmisteita, jotka on luokiteltu lisääntymisterveydelle vaaralliseksi. Kun luokitus tuli voimaan, kaikissa Suomen markkinoilla olevissa jyrsijämyrkkyvalmisteissa tehoaineen pitoisuus oli 0,005 % tai enemmän. Luokituksen muutokseen annettiin siirtymäaika, joka loppui helmikuun lopussa 2018. Tuolloin kaikki valmisteet, joissa oli vanha luokitus, piti poistaa markkinoilta.

Difetialoni on uusi tehoaine Suomen markkinoilla. Difetialonin pitoisuus valmisteissa on aina ollut 0,0025 %. Alhaisen tehoainepitoisuuden vuoksi difetialonivalmisteita ei luokitella lisääntymisterveydelle vaaralliseksi, joten niitä voidaan myydä myös kuluttajille. Difetialonin lisäksi myös brodifakumi ja flokumafeeni ovat tehokkaita alle 0,003 %:n pitoisuudessa, joten myös niitä sisältäviä valmisteita voidaan myydä kuluttajille.

Ensimmäisen sukupolven antikoagulantit (meillä markkinoilla vain kumatetralyyli) ovat tehokkaita vain reilusti yli 0,005 %:n pitoisuudessa. Ne eivät näillä näkymin tule enää kuluttajakäyttöön. Sama koskee difenakumia ja bromadiolonia, joiden tehokkuutta alle 0,003 %:n pitoisuudessa ei toistaiseksi ole osoitettu.

Antikoagulantteja sisältävät jyrsijämyrkyt ovat vaarallisia kemikaaleja, jotka on luokiteltu lisääntymiselle vaaralliseksi. Tällaisia valmisteita saa myydä vain ammattilaisille. Lisäksi useimmat jyrsijämyrkyt sisältävät ympäristön kannalta erittäin haitallisia aineita. Rottia torjutaan yleensä rakennusten ulkopuolella, mikä aiheuttaa muille eläimille suuremman altistumisriskin kuin myrkkyjen käyttö sisätiloissa. Rottien torjunta vaatii myös 20 kertaa suuremmat annokset verrattuna hiirien torjuntaan.

Rotta on ovela eläin, jonka torjuminen ei ole helppoa. Rotat liikkuvat laajoilla alueilla, ja onnistunut torjunta edellyttää niiden torjuntaa koko populaatiossa yhtä aikaa. Yksityishenkilöt eivät pysty torjumaan rottia tehokkaasti jyrsijämyrkyillä. Tehoton torjunta altistaa muut eläimet myrkyille ja lisää sietokyvyn eli resistenssin kehittymistä rotissa.

Ennaltaehkäisy
Ennaltaehkäisy on ensiarvoisen tärkeää jyrsijöiden torjunnassa. Tärkeintä on siivota kaikki jyrsijöille kelpaava ruoka niiden ulottuvilta. Säilytä rehut ehjissä suljetuissa astioissa ja lavojen päällä, niin että pystyt siivoamaan niiden alta ja näkemään mahdolliset jyrsijöiden jätökset. Maatilarakennusten ympärille ei kannata istuttaa kasvillisuutta tai säilyttää tavaroita. Kun piha on tasainen (lyhyt nurmikko, sora tai asvaltti), ei jyrsijöillä ole piilopaikkoja. Tuki kaikki rakennuksiin johtavat reiät ja läpiviennit ja pidä ovet ja ikkunat suljettuina.

Tappoloukut
Suomessa yleisin tuhojyrsijä on metsähiiri, joka menee helposti perinteiseen tappoloukkuun eli räpsään. Toinen yleinen jyrsijä maatilojen liepeillä on metsämyyrä, joka sekin on helppo pyydystää tappoloukulla. Rottien pyynti tappoloukuilla on haastavampaa, sillä rotta oppii varomaan loukkua, johon toinen rotta on kuollut. Aseta tappoloukut syöttilaatikoiden sisälle tai suojaa ne muuten siten, että muut eläimet tai lapset eivät loukkaa niihin itseään. Tappoloukkuja kannattaa pitää useita. Metsähiiret eivät kavahda loukkuun joutuneita lajitovereita, vaan voivat jopa tulla syömään niitä. Tappoloukut ovat edullisia ja voit käyttää niitä monta kertaa.

Sähköloukut
Markkinoille on viime aikoina tullut sähköisiä loukkuja, joiden houkutehaju houkuttelee jyrsijän menemään loukkuun. Kun jyrsijä on mennyt loukkuun, sisäänmenoaukko sulkeutuu ja jyrsijä saa kuolettavan sähköiskun, jonka jälkeen se kipataan loukun sisälle olevaan roskikseen. Voit käyttää loukkuja sisätiloissa tai ulkona, joskin kosteus voi haitata sähköloukkujen toimimista ulkona.

Sähkö- ja mekaanisten loukkujen etu on se, että tiedät, mitä jyrsijöitä maatilalla vierailee ja saat myös käsityksen jyrsijöiden määrästä. Nämä tiedot auttavat jyrsijätorjunnan suunnittelussa.

Kissat ja koirat
Jotkut koirarodut voidaan opettaa pyydystämään jyrsijöitä, esim. jackrusselinterrieri voi tehokkaasti pyydystää rottia. Maatiloilla myös kissat näyttävät pitävän jyrsijäkannat kurissa. Toisaalta kissat eivät ole toivottuja vierailijoita tuotantoeläintiloissa.

Seuranta
Voit käyttää jyrsijöiden seurantaan myrkyttömiä monitorointisyöttejä (Harmonix), joka saa jyrsijöiden virtsan näkymään, kun sitä valaistaan UV-lampulla. Voit seurata jyrsijöitä myös riistakameroiden avulla.

KMVet-lehdessä 5/2018 on esitelty vaihtoehtoisten menetelmien käyttöä maatiloilla.

Kemikaalilaissa ei ole määritelty maanviljelijää tai maataloustoimintaa. Tukesin tulkinnan mukaan maataloustoimintaa on tuotantoeläinten kasvatus ja kasviviljely. Ammattikäyttöön rajoitettujen jyrsijämyrkkyjen käyttö on sallittu navetoissa, kanaloissa, sikaloissa, turkistarhoilla ja kasviviljelytilojen varastoissa ja kuivureissa sekä muissa vastaavissa tiloissa.

Jyrsijämyrkkyjen käyttö syöttilaatikoissa ei tarjoa 100 % varmuutta sille, että myrkkyä ei kulkeudu eläintiloihin tai kasvituotteiden joukkoon. Metsähiiret voivat kuljettaa jyrsijämyrkkyjä poskipusseissaan ja myrkkyjä voi kulkeutua myös niiden virtsassa tai ulosteissa.

Luomuviljelijät saavat ostaa ja käyttää kuluttajille tarkoitettuja jyrsijämyrkkyjä. Kaikki kuluttajakäyttöön hyväksytyt jyrsijämyrkyt on hyväksytty myös ammattikäyttöön. Ne sisältävät kaikkein tehokkaimpia jyrsijämyrkkyjä, mitä markkinoilta löytyy. Kuluttajakäyttöön hyväksytyt jyrsijämyrkyt on tarkoitettu hiirien torjuntaan sisätiloissa ja ne myydään valmiiksi täytetyissä syöttilaatikoissa.

Kasvinsuojeluaineiden käyttö edellyttää kasvinsuojelututkintoa. Luomuviljelyssä ei ole tarkoitus käyttää tavanomaisia kasvinsuojeluaineita. Kasvinsuojeluaineita hyväksytään tiettyjen periaatteiden mukaan. Ne eivät saa esimerkiksi olla lisääntymiselle vaarallisia tai pysyviä, kertyviä ja myrkyllisiä aineita. Samanlaisia periaatteita noudatetaan myös biosidivalmisteille, joita jyrsijämyrkytkin ovat, mutta jyrsijämyrkyt on poikkeuksellisesti hyväksytty, vaikka ne täyttävät edellä mainitut hyväksymättä jättämisen ehdot. Niille on kuitenkin asetettu erilaisia rajoituksia ja riskinhallintatoimia, joista rajoittaminen ammattikäyttöön on yksi.

Jos luomuviljelijä haluaa käyttää antikoagulantteja sisältäviä jyrsijämyrkkyjä, on hänen suoritettava joko tuholaistorjujan tutkinto tai kasvinsuojelututkinto. Brodifakumia, difetialonia ja flokumafeeniä sisältävät ammattikäyttöön tarkoitetut jyrsijämyrkkyvalmisteet ovat samoja kuin kuluttajavalmisteet, mutta niitä myydään suuremmissa pakkauksissa (vähintään 3 kg pakkauksissa) ja niiden käyttömahdollisuudet ovat laajemmat. Ammattikäyttöön rajoitettuja valmisteita saa käyttää myös ulkona rottien torjuntaan. Lisäksi ammattikäyttöön on tarkoitettu kontaktimyrkyt (Racumin Foam), joita saa käyttää vain sisätiloissa tehostamaan tavanomaisilla syöteillä tehtävää torjuntaa.

Kemikaalilaissa ei ole tehty poikkeusta luomuviljelijöiden suhteen. Kasvinsuojelututkinnon voi suorittaa eri puolella Suomea ja se on lyhyempi ja edullisempi kuin tuholaistorjujan tutkinto.

Ensimmäiset antikoagulanttijyrsijämyrkyt ovat tulleet markkinoille toisen maailmansodan jälkeen. Kun jyrsijät kehittyivät resistenteiksi eli sietokykyisiksi ensimmäisen polven antikoagulanteille (varfariini, kumatetralyyli), kehitettiin 1970-luvulla uusia pysyvämpiä ja myrkyllisempiä antikoagulantteja eli toisen polven antikoagulantteja.

Antikoagulanttiresistenssi perustuu yhden geenin mutaatioon ja sitä esiintyy luontaisesti jyrsijäpopulaatioissa. Kun jyrsijät eivät altistu jyrsijämyrkyille, mutaatio ei yleisty populaatiossa. Kun käytetään jyrsijämyrkkyjä, mutaatiosta muodostuu valintaetu ja sitä kantavat jyrsijät runsastuvat populaatiossa.

Antikoagulanttiresistenssi on yleinen monessa Euroopan maassa, jossa resistenssiä on tutkittu (Tanska, Saksa, Hollanti, Ranska, Englanti). Näissä maissa on alueita, joissa vain kaikkein tehokkaimmat antikoagulantit tehoavat jyrsijöihin. Toisaalta voi olla alueita, joilla resistenssi ei ole ongelma ja sellaisilla alueilla kaikki antikoagulantit ovat tehokkaita. Suomessa antikoagulanttiresistenssi on harvinainen rotissa, mutta yleinen kotihiirissä. Resistentteihin kotihiiriin tehoavat brodifakumia, difetialonia ja flokumafeenia sisältävät valmisteet. Metsähiiri on kotihiirtä yleisempi tuhojyrsijä, mutta sen resistenssiä antikoagulanteille ei ole toistaiseksi pystytty tutkimaan.

Resistenssi kehittyy helpoiten ensimmäisen polven antikoagulanteille (kumatetralyyli), minkä takia niitä ei saa käyttää yhtäjaksoisesti jyrsijöiden torjuntaan. Seuraavaksi helpoiten resistenssi kehittyy bromadiolonia ja difenakumia vastaan. Jyrsijä, joka on resistentti difenakumille, on sitä myös ensimmäisen polven antikoagulanteille ja todennäköisesti myös bromadiolonille. Kaikkein myrkyllisimmille ja pysyvimmille antikoagulanteille ei ole toistaiseksi havaittu resistenssiä, mutta teoriassa sen kehittyminen on mahdollista.

Resistenssin kehittymisen ja leviämisen ehkäisemiseksi on tärkeää olla käyttämättä jatkuvasti antikoagulantteja. Jatkuva käyttö on sallittu vain poikkeustapauksissa. Jatkuvan käytön lisäksi tehoton käyttö edistää resistenssin kehittymistä. Käyttö on tehotonta silloin, kun myrkkyjä on asetettu liian vähän jyrsijöiden määrään nähden tai myrkkyjä lisätään liian harvoin. Jos tarjolla on paljon muuta ravintoa, jyrsijät voivat myös syödä myrkkyä liian vähän. Mikäli myrkytyksen aikana ei saada koko paikallista jyrsijäpopulaatiota hävitetyksi, riski resistenssin kehittymiseen kasvaa.

Jyrsijämyrkkyjen tilaaminen ulkomaisesta nettikaupasta tai tuonti Suomeen omaan käyttöön on asettamista saataville markkinoilla. Jos yrityksellä tai yksityishenkilöllä ei ole Tukesin myöntämää lupaa tietylle valmisteelle, sen tuonti Suomeen ei ole sallittua. Kaikki Suomessa sallitut jyrsijämyrkkyvalmisteet löytyvät Tukesin biosidirekisteristä.
 

Sisätiloiksi katsotaan tilat, joissa on seinät, katto ja ovi ja jonne jyrsijöitä suuremmat eläimet eivät pääse vapaasti kulkemaan. Jyrsijämyrkkyjen käyttö sisätiloissa aiheuttaa pienemmän riskin muille eläimille, mutta ei poista sitä kokonaan. Sisätiloissa myrkytetyt jyrsijät voivat kulkea ulos sisätiloista, jolloin muut eläimet voivat syödä ne.
 

Ammattikäyttöön rajoitettuja jyrsijämyrkkyjä saavat ostaa ja käyttää tuholaistorjujan tutkinnon suorittaneet henkilöt.

Toinen ryhmä, joka saa ostaa ja käyttää ammattikäyttöön rajoitettuja jyrsijämyrkkyjä, on maanviljelijät, jotka ovat suorittaneet kasvinsuojelututkinnon ja jotka tekevät tuholaistorjuntaa omassa maataloustoiminnassaan. Suppea kasvinsuojelututkinto metsänhoidossa ei oikeuta ammattikäyttöön rajoitettujen jyrsijämyrkkyjen ostamiseen.

Jälleenmyyjillä on velvollisuus tarkastaa, että ammattikäyttöön rajoitettua valmistetta ei toimiteta muille kuin joko tuholaistorjujan tutkinnon tai kasvinsuojelututkinnon suorittaneille henkilöille. Jälleenmyyjät eivät ole velvollisia tarkistamaan sitä, onko kasvinsuojelututkinnon suorittaneella henkilöllä omaa maataloustoimintaa.

Tuholaistorjujien tutkinnon suorittaneet henkilöt näkyvät Tukesin tuholaistorjujan tutkintorekisterissä. Kasvinsuojelututkinnon suorittaneista henkilöistä ei ole julkista rekisteriä. Kummankin tutkinnon suorittaneille henkilöille myönnetään todistus suoritetusta tutkinnosta.

Ammattikäyttörajoitus on mainittu jyrsijämyrkkyvalmisteiden pakkauksissa ja se perustuu tehoaineiden täytäntöönpanoasetuksiin.

Suomessa saa myydä vain Tukesin hyväksymiä jyrsijämyrkkyvalmisteita ja ne löytyvät Tukesin biosidirekisteristä. Biosidirekisteristä näkyy myös, mille käyttäjäryhmälle kukin valmiste on hyväksytty. Monet jyrsijämyrkkyvalmisteet ovat hyväksytty sekä kuluttaja- että ammattikäyttöön, mutta myyntipakkaukset ovat erilaisia. Ammattikäyttövalmisteiden minimipakkauskoko on 3 kg.

Henkilöt, jotka ovat suorittaneet kasvinsuojelututkinnon ja käyttävät ammattikäyttöön rajoitettuja jyrsijämyrkkyjä muualla kuin omassa maataloustoiminnassaan, syyllistyvät kemikaalirikkomukseen.

Kemikaalilaki 599/2013 38 §
Laki kasvinsuojeluaineista 1563/2011 10 §
Jyrsijämyrkkytehoaineiden täytäntöönpanoasetukset (EU) 2017/1376, 2017/1377, 2017/1378, 2017/1379, 2017/1380, 2017/1381, 2017/1382, 2017/1383

Kasvinsuojelututkinnon suorittanut henkilö saa käyttää ammattikäyttöön rajoitettuja jyrsijämyrkkyjä, kun hän tekee torjuntaa omassa maataloustoiminnassaan. Tämä poikkeus on sallittu maatalousyrittäjille, koska heidän oletetaan suorittavan kasvinsuojelututkinnon maataloustoimintaansa varten. Kasvinsuojeluaineita ja jyrsijämyrkkyjä koskevat osin samat periaatteet: käyttöohjeet tulee lukea, annostelua ja riskinhallintatoimia tulee noudattaa. Kasvinsuojelututkinto sisältää suppean osion jyrsijämyrkyistä ja jyrsijätorjunnasta. Jos sinun on tarve torjua jyrsijöitä palkkatyössä (esim. kiinteistönhuolto, teiden ja ratojen ylläpito ym.), täytyy sinun suorittaa tuholaistorjujan tutkinto.

Jyrsijämyrkkyjen hyväksymisen yhteydessä niiden käyttö on arvioitu eri kohteissa: sisätiloissa, rakennusten ympärillä, kaatopaikoilla, viemäreissä ja puistomaisilla alueilla. Rakennusten ympäristöä ei ole tarkemmin määritelty eikä etäisyyttä rakennuksista ole määritelty. Rakennusten ympärillä ei kuitenkaan tarkoita kymmeniä metrejä pois rakennuksista. Rakennusten ympärillä tarkoittaa aluetta, jossa tehty jyrsijätorjunta ehkäisee jyrsijöiden pääsyä sisätiloihin.