Sähkö pihapiirissä ja ulkona

Pidä huolta, ettet vahingoita sähkölaitteen johtoa moottorisahan terällä.

1. Sähkölaitteiden käyttö ulkona

Sähköturvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota ulkotiloissa. Ulkona käytettävien sähkölaitteiden on aina oltava suojaeristettyjä, suojamaadoitettuja tai pienoisjännitteellä toimivia. Pitkäaikaiseen ulkokäyttöön tarkoitetun sähkölaitteen koteloinnin on oltava niin tiivis, ettei sen sisään pääse vettä. Sähkölaitteen koteloinnin tiiviys on ilmoitettu laitteen kuoreen kiinnitetyllä kotelointiluokkaa ilmaisevalla merkinnällä.

Tavallisimmat ulkona käytettävien laitteiden kotelointiluokat:

IP-tunnus          Selitys

IP 23 tai IP 43    Sateenpitävä
IP 34 tai IP 44    Roiskevedenpitävä
IP 67                  Vedenpitävä 
 

Kuivissa ja lämpimissä ulko-olosuhteissa voidaan tilapäisesti käyttää myös sisäkäyttöön tarkoitettuja kädessä pidettäviä sähkölaitteita. Näitä laitteita ei kuitenkaan saa jättää ulos sateeseen tai kosteaan. Kosteus voi tehdä vahinkoa kuivan tilan sähkölaitteelle aiheuttaen jopa hengenvaaran.

Vikavirtasuojakytkin tuo lisäturvaa ulkopistorasioissa. Uudet asennukset on varustettu vikavirtasuojakytkimillä. Mikäli sähkökeskuksessa ei vikavirtasuojakytkintä ole, voi käyttää pistorasiaan liitettävää vikavirtasuojaa. 

Sähkölaitteita ei tulisi säilyttää kosteissa tiloissa. Ulkovarastossa säilytettävät sähkölaitteet saattavat vaurioitua talviaikaan pakkasen vaikutuksesta. Pakkasessa kovettunut muovieristeinen johto saattaa murtua, kun sitä taivutellaan. Näin syntyneet eristeviat voivat aiheuttaa laitteessa toimintahäiriöitä ja laitteen käyttäjälle hengenvaaran.

Pienoisjännitteellä toimivat sähkölaitteet 

Pienoisjännitteellä eli vanhalta nimeltään suojajännitteellä toimivat sähkölaitteet ovat ulkokäytössä turvallisempia kuin verkkojännitteellä toimivat laitteet. Tavallinen verkkojännite muutetaan muuntajan avulla.

Tavallisimpia ulkona käytettäviä pienoisjännitteellä toimivia sähkölaitteita ovat:

• Kausivalot
• koristevalaisimet
• suihkulähdepumput.

Pienoisjännitteellä toimivien sähkölaitteiden asentamisessa ja käyttämisessä on noudatettava valmistajien antamia ohjeita ja suosituksia. Ohjeet on syytä säilyttää myöhempää käyttöä ja huoltoa varten. 

Akkukäyttöiset työkalut

Akkukäyttöisten työkalujen määrä on merkittävästi kasvanut viime aikoina. Akkukäyttöisiä työkaluja on turvallista käyttää ulkotiloissa.

Akut tulee ladata laitteen omalla laturilla käyttöohjeen mukaisesti tyypillisesti kuivissa sisätiloissa. 

Kausivalot toimivat usein pienoisjännitemuuntajalla.  
 

 2. Jatkojohdon käyttö pihalla

Ulkokäyttöön tarkoitettu jatkojohto ja suojamaadoitettu pistorasia.

Ulkotiloissa joudutaan usein turvautumaan jatkojohtoon. Pihalla on käytettävä roiskevedenpitäviä jatkojohtoja (IP 44).

MUISTA!

• Käytä ulos asennettuja roiskevedenpitäviä suojamaadoitettuja pistorasioita ja jatkojohtoja. Jos kiinteässä asennuksessa ei ole vikavirtasuojakytkintä, on hyvä käyttää siirrettävää vikavirtasuojakytkintä.
• Käytä yhtä riittävän pitkää jatkojohtoa.
• Jos joudut viemään johdon ajoreitin poikki, suojaa se esim. lautakouruilla. Yliajo voi vahingoittaa johtoa.
• Kelalla olevat jatkojohdot on vedettävä auki käytön ajaksi. Kelalla oleva jatkojohto lämpiää paljon käytettäessä suuritehoista laitetta, koska johto ei pääse jäähtymään.
• Säilytä jatkojohto kuivassa varastossa, kun et käytä sitä.
• Jatkopistorasiat on suojattava sateelta ja keinokastelulta muovilla tai muulla sadesuojalla. Huolehdi myös, ettei johto eikä varsinkaan jatkopistorasia jää vesilammikkoon.
• Uppo- tai vesipumppua ei tulisi siirtää paikasta toiseen pumpun ollessa liitettynä pistorasiaan. Vikavirtasuojakytkimen käyttö pumppuja syöttävässä virtapiirissä on erittäin suositeltavaa.
• Ketjusahalla tai pensasleikkurilla työskenneltäessä on oltava erittäin varovainen. Työkalun liitäntäjohto on vain muutaman kymmenen sentin pituinen, joten sen käytössä tarvitaan jatkojohtoa. Johto viedään selän takaa ja olkapään yli pistotulppaan.
• Sähkögrilli saadaan etäämmäksi rakennuksen seinästä ja palonaroista materiaaleista, kun käytetään jatkojohtoa. On varottava, ettei johto pääse sulamaan grillin kuumilla pinnoilla.

Johdon kunnosta huolehtiminen

Tarkasta jatko- ja liitäntäjohtojen kunto säännöllisesti.

Irrota johto sähköverkosta ja katso, että:

• pistotulpassa ja jatkopistorasiassa ei ole halkeamia tai palaneita kohtia eikä niistä ole irronnut palasia
• johdon ulkovaippa ei ole rikkoutunut
• johto ei ole irtoamassa pistotulpasta tai jatkopistorasiasta.

Älä koskaan käytä rikkinäistä jatkojohtoa tai sähkölaitetta, jonka liitäntäjohto tai pistotulppa on viallinen. Hanki uusi tai korjauta vioittuneet osat.

Jos johdon eristys on rikki, siinä on viiltoja tai halkeamia tai metalliset johdinsäikeet näkyvät, sitä ei saa korjata teippaamalla. Johto on vaihdettava uuteen tai katkaistava niin, että käyttöön jää vain ehjä osa. Sähkölaitteen liitäntäjohtoa ei saa itse vaihtaa, jos laitetta ei saa auki tavallisilla työkaluilla tai vaihtaminen kielletään huolto-ohjeessa. 
 

3. Polttomoottoriajoneuvojen sähkölämmitys

Autojen esilämmityslaitteet ovat Suomessa yleisiä. Auton sisätilan lämmittimenä saa käyttää turvallisuussyistä vain erikseen autoon tarkoitettua sisätilan lämmitintä. Lämmittimessä tulee lukea ”Ajoneuvon sisätilanlämmitin”. Tavallinen asunnossa käytettävä lämmitin ei palovaaran vuoksi sovi auton lämmitykseen.

Auton esilämmitykseen on käytettävä vain tarkoitukseen soveltuvaa liitäntäkaapelia eli lämmitysjohtoa. Johdon tulee olla riittävän pitkä, jotta jatkojohtoja ei tarvita. Jatkojohdot eivät yleensä ole lapsisuojattuja ja ne joutuvat helposti maahan, jossa ne ovat alttiita vedelle, lialle ja lumelle. Jos auton lämmitykseen on kuitenkin tilapäisesti käytettävä jatkojohtoja, on lämmitys suoritettava valvottuna. Johtoa ei saa vetää kulkuväylien poikki.

Auton lämmitysjohdon saa kytkeä vain suojamaadoitettuun pistorasiaan. Lämmityspistorasiana ei saa käyttää rakennuksen sisällä tai kerrostalon parvekkeella olevaa pistorasiaa. Sisätiloista virran ottamiseen liittyy vaaratekijöitä, kuten suojamaan saannin varmistaminen autolle asti. Lämmitysjohdon sekä pistorasian ja -tulpan kunto tulee tarkistaa riittävän usein vaurioiden tai vikojen havaitsemiseksi.

Älä unohda liitäntäjohtoa kiinni lämmityspistorasiaan, kun lähdet ajamaan! Auton lämmitysjohto tulee turvallisuussyistä aina käytön jälkeen irrottaa pistorasiasta eikä rasiassa olevaa johtoa saa jättää esimerkiksi lämmitystolppaan roikkumaan. Myös lämmitystolpankotelon kansi on syytä pitää lukittuna. Avoin pistorasiakotelo ja vapaasti roikkuva jännitteinen lämmitysjohto aiheuttavat sähköiskun vaaran. Jos pistokytkin putoaa vesilätäkköön tai lumisohjoon, se saattaa tehdä ympärillä olevan alueen sähköiseksi. Lisäksi lämmitysjohto voi rikkoutua esimerkiksi paikoitusalueen lumenluonnin yhteydessä. Avoimena oleva pistorasiakotelo puolestaan on altis ilkivallalle.

Autojen lämmitysjärjestelmissä käytetään usein kellokytkimiä eli ajastimia. Ulkokäyttöön tarkoitetuissa ajastimissa on jousitettu läppä, joka sulkeutuu, kun laitteen pistorasia ei ole käytössä. Ajastimia, jotka eivät ole roiskevedenpitäviä, voidaan käyttää autojen lämmitykseen ainoastaan sellaisissa lämmityspistorasioissa, joissa ajastin ja siihen liitetty pistotulppa mahtuvat kotelon sisään, kun sen kansi lukitaan kiinni.

Taloyhtiöiden ja muiden vastaavien tahojen tulee ohjeistaa auton lämmitysjohdon turvallisesta käytöstä ja säilytyksestä. Taloyhtiö vastaa kiinteistön turvallisuudesta. Taloyhtiön edustaja, eli isännöitsijä, huoltomies tai taloyhtiön hallituksen edustaja voi poistaa roikkuvan lämmitysjohdon pistorasiasta.  
 

4. Sähköajoneuvojen lataaminen

Sähköajoneuvon lataus tapahtuu liittämällä latausjohto sähköajoneuvossa olevaan vastakkeeseen ja latauspisteen pistorasiaan. Sähköajoneuvon akuston latautuminen täyteen kestää lataustavasta riippuen 30 minuutista (pikalataus) yli kahteentoista tuntiin.

Sähköajoneuvojen (täyssähköautot, ladattavat hybridit ja kevyet sähköajoneuvot) lataamiseen on käytettävissä erityyppisiä lataustapoja.

Lataustapa 1: Kevyiden sähköajoneuvojen lataus

Kevyet pienitehoiset sähköajoneuvot kuten sähköpolkupyörät tai -skootterit voidaan ladata vaihtosähköllä tavanomaisesta maadoitetusta kotitalouspistorasiasta, joka on suojattu kiinteään asennukseen kuuluvalla vikavirtasuojalla.

Lataustapa 2: Hidas lataus

Sähköajoneuvossa olevaa laturia syötetään vaihtosähköllä tavanomaisesta maadoitetusta kotitalouspistorasiasta tai voimapistorasiasta ajoneuvon valmistajan hyväksymällä liitäntäjohdolla, jossa on turvallisuuden varmistavat ohjaus- ja suojalaitteet sisältävä koteloitu yksikkö.

Lataustapa 3: Peruslataus

Tämä on sähköauton varsinainen ja pääasiallinen lataustapa. Sähköajoneuvossa olevaa laturia syötetään vaihtosähköllä erityisestä sähköautopistorasiasta. Latausjohto voi olla myös kiinteästi liitetty latauspisteeseen.

Lataustapa 4: Pikalataus (asiointilataus)

Sähköajoneuvo ladataan tasasähköllä suurella virralla auton ulkopuolella olevasta tasasähkölaturista. Liitäntäjohto on kiinteästi liitetty lataustolppaan.

Täyssähköautojen ja pistokehybridien lataamiseen tulee ensisijaisesti käyttää sähköajoneuvoille erityisesti tarkoitettuja latausasemia. Kotitalouspistorasioita, autolämmityspistorasioita ja -koteloita voidaan turvallisesti käyttää sähköajoneuvojen lataamiseen, jos latausvirta rajoitetaan 8 A:iin. Kokemus on osoittanut, että normaali kotitalouspistorasia ja -pistotulppa eivät varmuudella kestä pitkäaikaisesti suurempaa virtaa. Liitäntäjohdossa olevaa ohjaus- ja suojalaiteyksikköä ei saa jättää roikkumaan kaapelinsa varaan, vaan se on tuettava esim. ripustuskoukulla. Olemassa olevien asennusten soveltuvuus on syytä tarkistuttaa ennen latauskäyttöä ja latauslaitteita on huollettava säännöllisesti, koska ne ovat jatkuvasti alttiina kulumiselle ja likaantumiselle. 

MUISTA!

• Sähköajoneuvo on latauksen aikana valvomatta liitettynä pistorasiaan, joten syötöt pitää aina suojata mitoitustoimintavirraltaan enintään 30 mA:n vikavirtasuojalla.
• Sähköajoneuvojen lataamiseen tulee käyttää niiden lataamiseen suunniteltuja tai muutoin latauskäyttöön sopivaksi todettuja latauspisteitä.
• Käytä ajoneuvon valmistajan hyväksymää liitäntäjohtoa.
• Syöttöä ei saa ottaa rakennuksen sisätiloista esim. ikkunoiden tai ovien kautta.
• Jatkojohtoja ei saa käyttää. 

Katso myös verkkosivu Sähköauton akku ja lataaminen. 
 

5. Vapaa-ajan asunnot

Erityisesti kylmänä pidettävissä vapaa-ajan asunnoissa on kiinnitettävä huomioita seuraaviin asioihin, kun niihin tullaan esimerkiksi viikonlopun ajaksi.

Herkkää elektroniikkaa sisältäviä sähkölaitteita ei kannata kytkeä sähköverkkoon ennen kuin niiden sisälle mahdollisesti tiivistynyt kosteus on haihtunut. Lämmitä siis ensin asuntoa rauhassa.

Tarkista laitteiden johdot. Katso, että hiiret eivät ole nakertaneet niitä ja että ne ovat muutenkin kunnossa. Älä kuitenkaan taivuttele muovieristeisiä virtajohtoja, kun ne ovat vielä kylmiä, sillä ne saattavat vaurioitua.

Kylmälaitteita ei saa käynnistää liian kylmässä tilassa. Pakkasella laitteen kompressorin öljy jäykistyy, mikä haittaa laitteen käynnistymistä. Pahimmillaan tällainen kylmäkäynnistys voi rikkoa laitteen. Lisäksi sähköosiin tiivistynyt kosteus voi aiheuttaa oikosulun ja palovaaran. Paristot ja akut menettävät varauskykyä pakkasessa. Ne saattavat mennä jopa täysin käyttökelvottomiksi. Häkävaroittimet eivät myöskään toimi luotettavasti, jos niitä on säilytetty pakkasessa. Muista siis tarkistaa palo- ja häkävaroittimien toiminta.  

6. Sähköjohdoista aiheutuva vaara ulkona

Maakaapelit

Ennen kuin ryhdyt kaivutyöhön, selvitä aina ennen aloittamista alueella sijaitsevien maakaapelien paikat, jottei niitä vahingoiteta kaivun yhteydessä. Maakaapelista varoittavaa keltaista merkkinauhaa ei välttämättä ole käytetty. Nyrkkisääntönä uudet kaapelit asennetaan 70 cm syvyyteen, tai jos tähän ei päästä esimerkiksi maaperän takia, suojataan mekaanisesti putkella, kourulla tai betonilla. Kaapelin tyypistä ja asennusajankohdasta riippuen varsinkaan vanhempia kaapeleita ei välttämättä ole asennettu tähän syvyyteen, joten siihen ei voi kaivutyössä luottaa. Kaapelin asentaminen kaapeliojaan ja sen peittäminen on aina sähkötyötä, jota sähköalan maallikko ei saa tehdä itse edes oman kiinteistönsä alueella.

Huomioi myös, että yksityisomisteisella tontilla saattaa sijaita omistajan lisäksi myös jakeluverkonhaltijan omistamia maakaapeleita. Ennen kaivamisen aloittamista kannattaa olla yhteydessä alueen jakeluverkkoyhtiöön ja pyytää tarvittaessa kaapelinäyttö, jonka useat verkkoyhtiöt tekevät ilmaiseksi. Huomioi kuitenkin, että jakeluverkkoyhtiöllä ei ole sijaintitietoa yksityisen maa-alueen omistajan ns. mittauksen takaisista kaapeleista. Niiden sijaintitiedot ovat maanomistajan vastuulla.

Hyödyllisiä sivustoja on esimerkiksi kaivulupa.fi ja Johtotieto Oy, jotka kertovat alueen verkonomistajat. Varsinainen sijaintitieto pyydetään aina suoraan verkonhaltijalta.

Jos kaivutyön yhteydessä tulee kaikesta huolimatta vastaan tuntematon kaapeli, työ on keskeytettävä välittömästi ja kaapelin omistaja selvitettävä. Kaapeliin ei missään tapauksessa saa koskea ennen kuin omistaja on tiedossa ja tarkemmat toimintaohjeet saatuna. Pienenkin näköinen naarmu kaapelin eristeessä voi aiheuttaa hengenvaaran, kun kosteus pääsee kaapelin sisään. Esiin kaivettua, käytössä olevaa sähkökaapelia ei saa peittää ennen kuin sähköalan ammattilainen on tarkistanut, ettei se aiheuta vaaraa. Kaapelin peittäminen on silloinkin sähkötyötä. 

Ilmajohdot

Nykyiset pihapiirissä käytettävät ilmajohdot ovat tavallisesti eristepäällysteisiä riippukierrekaapeleita (AMKA). Aiemmin etenkin maaseudulla käytettiin myös paljaslankaisia avojohtoja. Alueesta riippuen molempia on vielä käytössä.

Erityisesti avojohdot voivat muodostaa vaaratekijän silloin, kun rakennusta maalataan, sen julkisivulle tehdään korjaustoimenpiteitä tai niiden lähistöltä ajetaan korkeiden kuormien kanssa. Tällaisissa tilanteissa on sattunut useita vakavia, kuolemaankin johtaneita sähkötapaturmia. Eristepäällysteinen AMKA-johto on paremmin kosketukselta suojattu, mutta siihenkään ei pidä koskea. AMKA-liittimet talon seinällä ovat useimmiten kosketussuojaukseltaan puutteelliset. Pihapiirin vanhojen ilmajohtojen muuttaminen maakaapeliksi tai vähintäänkin avojohtojen korvaaminen eristepäällysteisellä ilmakaapelilla on erittäin suositeltavaa.

Ilmajohtojen vähimmäiskorkeuden pelloilla, yksityisteillä ja muilla alueilla, joissa voidaan liikkua isoilla koneilla, on nykyisten vaatimusten mukaan normaalisti oltava 5,5 metriä. Esimerkiksi piha-alueella eristepäällysteiset pienjänniteilmajohdot, kuten AMKA-riippukierrekaapeli, voivat olla 4 metrin korkeudessa. Rakennukseen päättyvän eristetyn riippujohdon kiinnityspiste voi olla 3,5 metrin korkeudessa. Uusissa asennuksissa ilmajohdon päättäminen rakennukseen on sallittua vain paikoissa, joissa esimerkiksi kallioinen maaperä estää maakaapeloinnin.

Työskentely ilmajohtojen läheisyydessä

Varo menemästä liian lähelle ilmajohtoja, kun työskentelet tai liikut niiden läheisyydessä. Erityisesti on varottava, etteivät esimerkiksi tikkaat, onkivapa, nosturin puomi tai kaatuva puu pääse koskettamaan ilmajohtoa. Sähköiskun saamiseen ei tarvita edes ilmajohtoon koskemista, koska sähkö hyppää ilmavälin yli. Ilmavälin pituus riippuu ilmajohdon jännitteestä ja jossain määrin myös sääolosuhteista. Mitä suurempi jännite tai kosteampi sää, sitä pidemmän matkan sähkö hyppää.

Aina ei voida välttyä töiltä ilmajohtojen läheisyydessä. Tyypillisiä tilanteita ovat rakennuksen julkisivulle tehtävät maalaus- ja korjaustyöt silloin kun ilmajohto päättyy rakennukseen, sekä puiden kaato ilmalinjan lähistöltä. Työskentelyalueen vähimmäisetäisyys eristepäällysteiseen AMKA-johtoon on 0,5 m ja avojohdon johtimeen 2 m. Varmista, että ilmajohdon sähkö on katkaistu, kun työskennellään ilmajohdon läheisyydessä seinällä tai katolla.

Useat jakeluverkkoyhtiöt tarjoavat verkkoalueellaan puunkaatoapua ilmaiseksi silloin, kun kaadettava puu on lähellä jakeluverkkoyhtiön ilmalinjaa. Myös ilmajohtoverkon lähellä työskennellessä kannattaakin olla hyvissä ajoin yhteydessä alueen jakeluverkkoyhtiöön, jolloin riskit voidaan kartoittaa yhdessä ennen työhön ryhtymistä.
 

 Riippukierrekaapeli eli AMKA-johto

Lue myös: Mitä sähkötöitä saan tehdä itse