Sähkölaitteiston lakisääteiset määräaikaistarkastukset

Sähkölaitteiston määräaikaistarkastus on yksi keinoista, joilla varmistetaan kiinteistön sähkönkäytön turvallisuus ja varmuus. Sähköasennukset voivat olla varsin iäkkäitäkin, jos niitä on pidetty kunnossa ja ne ovat säilyttäneet asennusajankohtansa turvallisuusvaatimukset. 

Määräaikaistarkastus on samalla tavoin lakisääteinen velvoite kuin esimerkiksi ajoneuvon katsastus.

Mitä määräaikaistarkastuksen laiminlyönnistä seuraa?

Sähkövahingon sattuessa määräaikaistarkastuksen laiminlyönnillä voi olla oikeudellisia seurauksia ja vaikutusta vakuutusehtojen mukaisiin korvauksiin.

Minkälaisten kiinteistöjen sähköjärjestelmät on tarkastettava?

Määräaikaistarkastuksia on tehtävä yli 35 ampeerin (A) sulakkeilla varustetuille liike-, toimisto-, teollisuus- ja maatalousrakennuksille sekä näitä laajemmille sähkölaitteistoille.

Asuinrakennuksia velvoite ei varsinaisesti koske. Määräaikaistarkastus kuitenkin vaaditaan sellaisille asuinrakennuksissa sijaitseville yli 35 A sulakkeilla suojatuille laitteistoille, jotka eivät ole asuintiloja tai muita pääasiassa asumista palvelevia tiloja. Näitä voivat olla esimerkiksi liiketilat ja toimistot, julkiset tilat (esim. ravintola, päiväkoti, kauppa, lääkäriasema) yms.

Kuinka usein määräaikaistarkastus tulee suorittaa?

Sähkölaitteistot jaetaan sähköturvallisuuslaissa niiden tarkastusvaatimusten sekä kunnossapito-ohjelmaa koskevien vaatimusten osalta laitteistoluokkiin.

Käytössä oleville sähkölaitteistoille on tehtävä määräaikaistarkastukset laitteistoluokkien mukaan seuraavasti:

Laitteistoluokka Laitteisto Tarkastusväli
Luokka 3 verkkoyhtiöiden sähköverkot 5 vuotta
Luokka 2 yli 1000V osia sisältävät laitteistot, liittymisteholtaan yli 1600kVA:n pienjännitelaitteistot 10 vuotta
Luokka 1 pääsulakkeiltaan yli 35A:n sähkölaitteistot (liike-, julkiset ja teollisuusrakennukset, maatalousrakennukset, yleisten paikkojen asennukset 10 vuotta

Kenen velvoite on huolehtia, että määräaikaistarkastukset tehdään ajallaan? 

Sähköturvallisuuslaissa velvoite huolehtia tarkastuksesta on osoitettu sähkölaitteiston haltijalle. Yleensä velvoite kohdistuu kiinteistön omistajaan ja vuokrasuhteessa tahoon, joka vastaa kiinteistön pidempiaikaisesta kunnossapidosta. Pääsääntöisesti tarkastuksesta sopii ja sen tilaa kiinteistön omistaja, kiinteistöä käyttävä tai taho, joka huolehtii omistajan tai käyttäjän puolesta rakennusten ylläpidosta sekä hoitaa muuta päivittäistä hallintoa ja isännöintiä. 

Mitä määräaikaistarkastuksessa tehdään? 

Määräaikaistarkastuksessa varmistetaan, että sähkölaitteiston käyttö on turvallista ja että laitteistoa on pidetty asianmukaisesti kunnossa. Sähköjärjestelmän kunnossapito tarkoittaa sitä, että sähköasennusten, sähkölaitteiden ja sähköllä toimivien koneiden kuntoa seurataan ja niitä huolletaan ja testataan ohjeiden mukaan. Ilmenneet viat sekä puutteet pitää korjata riittävän nopeasti siten, että käyttö on turvallista.

Laajemmille ja teknisesti vaativammille sähköjärjestelmille (laitteistoluokat 2 ja 3) pitää laatia erityinen sähkölaitteiston turvallisuuden ylläpitävä kunnossapito-ohjelma. Tällöin määräaikaistarkastuksella kiinnitetään huomiota varsinkin siihen, että suunnitellut toimenpiteet ovat toteutuneet. Suunnitelmaan kirjattuja toimenpiteitä ovat esimerkiksi

  • ammattihenkilön suorittamat kunnossapitotarkastukset, 
  • laitteiston osien valmistajien määrittelemien huoltotoimenpiteiden suorittaminen,
  • laitteiston osien puhdistukset,
  • suojalaitteiden, kuten suojareleiden, vikavirtasuojien ja katkaisijoiden sekä poistumisreittivalaistuksen säännönmukaiset toimintakokeet ja testaukset.

Tarkastuksen kuluessa selvitetään, että sähkölaitteistossa on sen turvallisessa käytössä tarvittavat virtapiirien merkinnät, sähköpiirustukset, -kaaviot ja ohjeet. Tarkastuksessa selvitetään myös, että käytettävissä on hoidon kannalta tarvittavat välineet. Jos sähköasennuksia on laajennettu tai muutettu, kiinnitetään huomiota sähköurakoitsijan laatimiin ja haltijalle luovutettuihin käyttöönottotarkastuspöytäkirjoihin sekä selvitetään, että tarvittavat muutokset on tehty kiinteistön sähköpiirustuksiin.

Tarkastettavat sähköjärjestelmät vaihtelevat tekniseltä iältään, laajuudeltaan ja ratkaisuiltaan, mikä vaikuttaa kulloiseenkin tarkastusotantaan eli siihen, mitä sähkölaitteistosta kulloinkin tarkastetaan. Tarkastus on yleensä pistokoeluonteinen, mutta tarkastettavaan kohteeseen ja käytössä oleviin laitteistoa koskeviin asiakirjoihin nähden riittävän kattava. Tarkastus tehdään riskiperusteisesti eli siinä keskitytään erityisesti asioihin, joissa on suurimmat riskit. Tarkastaja on perehtynyt turvallisuusasioihin ja hän tunnistaa sähköisku- ja palovaaraa aiheuttavat riskit, viat ja puutteet.

Millainen on määräaikaistarkastukseen sisältyvä tekninen tarkastus? 

Määräaikaistarkastukseen sisältyy tekninen tarkastus, jossa tarkastaja selvittää erilaisin tarkastustoimenpitein ja mittauksin sähköjärjestelmän turvallisuutta.

Tekninen tarkastus kohdistuu erityisesti sähkökeskuksiin, suojalaitteiden, kuten sulakkeiden oikeaan valintaan sekä sähkölaitteiston osien, kuten pistorasioiden, kytkimien sekä valaisimien kotelointien, eheyteen ja siisteyteen. 

Rikkinäinen tai huonokuntoinen asennuksen osa tai sähkölaite voi aiheuttaa sähköiskun vaaran lisäksi merkittävän tulipalon riskin. Rikkinäisessä pistorasiassa, valokytkimessä tai sähkökeskuksen tulppavarokkeen sulakekannessa voi olla hengenvaarallisesti jännitteinen osa suoraan käyttäjän kosketeltavissa. Kun tarkastaja avaa sähkökeskusten kansia tutkittavaksi, hän havainnoi palovaaroja aiheuttavia vikoja, kuten liiallisesti lämmenneitä komponentteja tai epäluotettavia sähköisiä liitoksia. Mittaamalla tutkitaan mm. vikatilanteessa suojalaitteiden toiminnan kannalta tärkeiden suojajohdinpiirien ja maadoitusten kuntoa ja yhtenäisyyttä. 

Tarkastettavaan kokonaisuuteen saattaa kuulua tiloja, joiden sähköasennuksille ja -laitteille on erityisiä turvallisuusvaatimuksia. Tällaiset mm. palovaaralliset, räjähdysvaaralliset ja lääkintätilat tarkastetaan aina osana laitteistoa. Tarkastusotannan laajuuteen kiinnitetään näissä tiloissa myös erityistä huomiota. 

Määräaikaistarkastuspöytäkirjassa mainitut viat ja puutteet on korjattava 

Osoitukseksi suoritetusta tarkastuksesta tarkastaja kiinnittää kiinteistön pääkeskukseen tarkastustarran, josta esimerkiksi palo- tai työsuojelutarkastuksen yhteydessä voidaan todeta, että määräaikaistarkastus on suoritettu.

Tarkastaja kirjaa tarkastuksessa havaitut viat ja puutteet perusteineen laitteiston haltijalle luovutettavaan määräaikaistarkastuspöytäkirjaan. Pöytäkirja on laitteiston haltijaa sitova hallintopäätös, joka on säilytettävä seuraavaan määräaikaistarkastukseen asti. 

Sähkölaitteiston haltijan on huolehdittava siitä, että pöytäkirjassa mainitut puutteet tulevat korjattua. Tarvittaessa esim. vahinkotilanteessa pitää pystyä osoittamaan, että pöytäkirjaan kirjatut asiat on korjattu asianmukaisesti.

Voiko tarkastaja korjata määräaikaistarkastuksessa havaitut puutteet?

Sähköturvallisuuslaissa vaadittu tarkastustoiminta on kaikkiin tarkastuksen osapuoliin nähden puolueetonta ja riippumatonta. Siksi tarkastaja ei voi korjata tai osallistua havaittujen puutteiden korjaamiseen.

Esimerkki tavanomaisen määräaikaistarkastuksen kulusta

  • Tarkastaja on toimittanut haltijalle tai sen edustajalle etukäteen ohjeet tarkastukseen valmistautumisesta. Tarkastaja pyytää kokoamaan valmiiksi aiempien tarkastusten asiakirjat (käyttöönottotarkastus-, varmennustarkastus, edellisen määräaikaistarkastuksen pöytäkirja), sähköpiirustukset, huoltohistoria ja muu mahdollinen tarkastuksessa tarvittava aineisto. Samoin sovitaan tarkastukseen osallistujista sekä pääsystä ja kulusta kiinteistöllä.
  • Tarkastus alkaa aloituspalaverilla, jossa tarkastaja perehtyy tarkastuskohteeseen mm. ennakkoon kerättyyn materiaaliin tutustumalla.
  • Aloituspalaverissa määritellään tarkastuksen laajuus ja mihin tarkastusotannat pyritään kohdistamaan. 
  • Tarkastaja kuvailee tarkastusta sähkölaitteiston haltijalle tai tämän edustajalle ja kertoo pistokokeenomaisesta tarkastustavasta, jonka otanta tarkentuu lopullisesti tarkastuksen aikana tehtyjen havaintojen perusteella. On mahdollista, että tehdyt havainnot aiheuttavat tarpeen tarkastuksen tehostamiseen, toisaalta tarkastusotanta saattaa pienentyä esim. tehdyn saneerauksen tai käytettävissä olevan luotettavan kunnossapitohistorian vuoksi.
  • Tarkastuskierros on suositeltavaa tehdä yhdessä kunnossapitoa ja haltijaa edustavien henkilöiden kanssa. Tällöin tarkastaja voi antaa suoraa palautetta kunnossapitoon liittyen, sekä turvallisuutta ja toimintavarmuutta parantavia suositusluonteisia kehitysehdotuksia.
  • Tekninen tarkastus on pääosin aistinvarainen. Tarkastaja voi käyttää apuna myös asennustesteriä, IR-lämpömittaria, lämpökameraa ja muita mittalaitteita, joilla varmistetaan asennuksen ja sen käytön turvallisuus.
  • Tehdyn tarkastuksen merkiksi tarkastaja kiinnittää kiinteistön pääkeskukseen tai vastaavaan paikkaan tarkastustarran, josta ilmenee tarkastuksen suorittaja, tarkastuspäivä ja seuraavan tarkastuksen ajankohta.   
  • Tarkastuksen jälkeen tarkastaja kertoo tarkastuksessa mukana olleelle haltijalle tai tämän edustajalle  lyhyen yhteenvedon tarkastuksen tuloksesta ja myöhemmin toimitettavasta tarkastuspöytäkirjasta, johon on kirjattu yksityiskohtaisesti tarkastushavainnot.
  • Pöytäkirjaan merkityt puutteet voivat koskea säädösten tai asennusta koskevien teknisten vaatimusten (asennusstandardien) vastaisuuksia. Niiden korjausvaatimuksen peruste yksilöidään pöytäkirjaan.
  • Tarkastuspöytäkirjassa otetaan mahdollisesti kantaa myös laitteiston turvallisuuden seurannan ja kunnossapidon kehittämiseksi.
  • Mikäli tarkastuksessa havaitaan välittömiä vaaroja, kuten sähköiskun tai vakava palovaara, ne pyritään haltijan suostumuksella poistamaan jo tarkastuksen aikana.
  • Jos tarkastaja havaitsee kohteessa vakavia puutteita, tarkastajan on määrättävä sellaisten puutteiden korjausten varmistamiseksi uusintatarkastus.
  • Tarkastaja antaa myös ohjeet puutteiden korjausten dokumentoinnista, koska sellainen on yhdessä määräaikaistarkastuspöytäkirjan kanssa tallennettava seuraavaan määräaikaistarkastukseen saakka.

Mitä hyötyä sähkölaitteiston määräaikaistarkastuksesta on?

Sähkö on normaalitilanteessa huomaamaton energianmuoto, jonka olemassaoloon havahdutaan usein vasta, kun se joko puuttuu kokonaan tai aiheuttaa jo vaaraa. Määräaikaistarkastuksen keskeisin tarkoitus on ehkäistä sähkövahinkoja, sähköiskuja, tulipaloja ja odottamattomia käyttökeskeytyksiä, joilla on usein myös merkittäviä välillisiä kustannusvaikutuksia.

Harvoin tehtävät määräaikaistarkastukset eivät kuitenkaan yksinään riitä pitämään kiinteistön sähköturvallisuutta jatkuvasti yllä, vaan tarvitaan käytönaikaista seurantaa, huoltoa ja kunnossapitoa. Vikaantuneet tai käyttöikänsä päähän tulleet asennukset ja laitteet pitää korjata tai uusia ennen kuin niistä aiheutuu vaaraa.

Tarkastushavainnot pitääkin nähdä laajemmin kuin vain vaatimuksena yksittäisten vikojen ja puutteiden korjaamiseksi. Tarkastuksen tulos osoittaa yleensä puutteita ja kehitystarpeita kiinteistön sähköturvallisuuden pitempiaikaisessa ylläpidossa. On erittäin suositeltavaa, että sähkölaitteiston haltija, tämän edustaja tai muu kiinteistönpidon vastuutaho, esimerkiksi kunnossapitohenkilö tai kiinteistönhoitaja osallistuu tarkastukseen.

Määräaikaistarkastuksessa tehdyistä havainnoista yhdessä tarkastajan ohjaavan ja opastavan toimintatavan kanssa saa kuvan kiinteistön sähköjärjestelmän sen hetkisestä turvallisuustilanteesta kunnossapidon riittävyydestä ja tasosta. Tämä tieto auttaa jatkossa sähköstä aiheutuvien riskien ennakoinnissa ja kunnossapitomenettelyiden kehittämisessä.

Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan tarpeellisilla toimenpiteillä työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan pitää muun muassa huolehtia, että vaara- ja haittatekijöiden syntyminen estetään sekä syntyneet vaara- ja haittatekijät poistetaan. Sähköturvallinen työympäristö ja sähköstä syntyvien vaarojen ehkäisy on osa työsuojelua. Työnantajan onkin syytä varmistua, että työpaikan sähkölaitteistoa pidetään kunnossa ja niin vaadittaessa määräaikaistarkastus on tehty ajallaan.

Ketkä tekevät lakisääteisiä määräaikaistarkastuksia?

Lakisääteisiä määräaikaistarkastuksia tekevät valtuutetut laitokset ja valtuutetut tarkastajat. Tukesin verkkosivuilla on luettelo tarkastuspalveluja tarjoavista toiminnanharjoittajista yhteystietoineen (xls, 81 kt). Lisäksi Sähkötarkastusyhdistys SÄTY ry:n sivuilta löytyvät yhdistyksen jäseninä toimivat tarkastajat yhteystietoineen.

Tukesin verkkosivuilta löytyvät tarkastuksia koskevat keskeisimmät säädökset ja tarkentavat ohjeet
(Tukes-ohje: Sähkölaitteistot ja tarkastukset, pdf, 274 kt) sekä opas Kiinteistöjen sähkökunnossapito ja määräaikaistarkastukset (pdf, 216 kt).

Mitä vapaaehtoisia sähköturvallisuuteen liittyviä tarkastuksia voi teettää? 

Sähköturvallisuuteen perehtyneet asiantuntijat voivat tarjota myös muita kuin lakisääteisiä tarkastuspalveluita silloin, kun tarkastustoiminnan puolueettomuus ja riippumattomuus ei vaarannu. Kiinteistönhaltija voi halutessaan tilata vapaaehtoisen tarkastuksen, muun selvityksen tai asiantuntijalausunnon sähkölaitteistolleen. Tällöin haltijan ja tarkastajan välinen sopimus määrittelee toimeksiannon laajuuden ja sisällön.

Vapaaehtoinen tarkastus voidaan suorittaa esimerkiksi omakotitalon tai asuinkerrostalon sähkölaitteistolle, jonka turvallisuudesta halutaan syystä tai toisesta varmistua. Sähkölaitteistossa ilmenneet epämääräiset asennukset, poikkeava toiminta tai usein tapahtuvat vikaantumiset ovat hyvä syy tehdä toimeksianto vapaaehtoisesta tarkastuksesta tai muusta selvityksestä. 

Asunto- tai kiinteistökaupan yhteydessä sähkölaitteiston tarkastus voi olla varsinkin vanhemmissa kiinteistöissä perusteltua ja suositeltavaa.

Asiantuntijapalvelua voidaan pyytää, kun sähköasennusten jäljellä olevaa käyttöikää halutaan arvioida taloyhtiön hallituksen investointi- ja peruskorjausten tarpeiden tueksi. 

Tarkastustahot voivat tarjota myös lisäpalveluja, kuten sähkönlaadun mittausta tai lämpökuvausta.  Lämpökameran käyttö eli lämpökuvaus on havaittu hyväksi toimenpiteeksi osana kunnossapitoa. Sillä voidaan havaita alkavaa vikaantumista ja siten ehkäistä odottamatonta, mahdollisesta palovaarallista vikaantumista.