Sähkölaitteiston määräaikaistarkastus on yksi keinoista, joilla varmistetaan kiinteistön sähkönkäytön turvallisuus ja varmuus. Sähköasennukset voivat olla varsin iäkkäitäkin, jos niitä on pidetty kunnossa ja ne ovat säilyttäneet asennusajankohtansa turvallisuusvaatimukset.
Määräaikaistarkastus on samalla tavoin lakisääteinen velvoite kuin esimerkiksi ajoneuvon katsastus.
Sähkövahingon sattuessa määräaikaistarkastuksen laiminlyönnillä voi olla oikeudellisia seurauksia ja vaikutusta vakuutusehtojen mukaisiin korvauksiin.
Määräaikaistarkastuksia on tehtävä yli 35 ampeerin (A) sulakkeilla varustetuille liike-, toimisto-, teollisuus- ja maatalousrakennuksille sekä näitä laajemmille sähkölaitteistoille.
Asuinrakennuksia velvoite ei varsinaisesti koske. Määräaikaistarkastus kuitenkin vaaditaan sellaisille asuinrakennuksissa sijaitseville yli 35 A sulakkeilla suojatuille laitteistoille, jotka eivät ole asuintiloja tai muita pääasiassa asumista palvelevia tiloja. Näitä voivat olla esimerkiksi liiketilat ja toimistot, julkiset tilat (esim. ravintola, päiväkoti, kauppa, lääkäriasema) yms.
Sähkölaitteistot jaetaan sähköturvallisuuslaissa niiden tarkastusvaatimusten sekä kunnossapito-ohjelmaa koskevien vaatimusten osalta laitteistoluokkiin.
Käytössä oleville sähkölaitteistoille on tehtävä määräaikaistarkastukset laitteistoluokkien mukaan seuraavasti:
| Laitteistoluokka | Laitteisto | Tarkastusväli |
|---|---|---|
| Luokka 3 | verkkoyhtiöiden sähköverkot | 5 vuotta |
| Luokka 2 | yli 1000V osia sisältävät laitteistot, liittymisteholtaan yli 1600kVA:n pienjännitelaitteistot | 10 vuotta |
| Luokka 1 | pääsulakkeiltaan yli 35A:n sähkölaitteistot (liike-, julkiset ja teollisuusrakennukset, maatalousrakennukset, yleisten paikkojen asennukset | 10 vuotta |
Sähköturvallisuuslaissa velvoite huolehtia tarkastuksesta on osoitettu sähkölaitteiston haltijalle. Yleensä velvoite kohdistuu kiinteistön omistajaan ja vuokrasuhteessa tahoon, joka vastaa kiinteistön pidempiaikaisesta kunnossapidosta. Pääsääntöisesti tarkastuksesta sopii ja sen tilaa kiinteistön omistaja, kiinteistöä käyttävä tai taho, joka huolehtii omistajan tai käyttäjän puolesta rakennusten ylläpidosta sekä hoitaa muuta päivittäistä hallintoa ja isännöintiä.
Määräaikaistarkastuksessa varmistetaan, että sähkölaitteiston käyttö on turvallista ja että laitteistoa on pidetty asianmukaisesti kunnossa. Sähköjärjestelmän kunnossapito tarkoittaa sitä, että sähköasennusten, sähkölaitteiden ja sähköllä toimivien koneiden kuntoa seurataan ja niitä huolletaan ja testataan ohjeiden mukaan. Ilmenneet viat sekä puutteet pitää korjata riittävän nopeasti siten, että käyttö on turvallista.
Laajemmille ja teknisesti vaativammille sähköjärjestelmille (laitteistoluokat 2 ja 3) pitää laatia erityinen sähkölaitteiston turvallisuuden ylläpitävä kunnossapito-ohjelma. Tällöin määräaikaistarkastuksella kiinnitetään huomiota varsinkin siihen, että suunnitellut toimenpiteet ovat toteutuneet. Suunnitelmaan kirjattuja toimenpiteitä ovat esimerkiksi
Tarkastuksen kuluessa selvitetään, että sähkölaitteistossa on sen turvallisessa käytössä tarvittavat virtapiirien merkinnät, sähköpiirustukset, -kaaviot ja ohjeet. Tarkastuksessa selvitetään myös, että käytettävissä on hoidon kannalta tarvittavat välineet. Jos sähköasennuksia on laajennettu tai muutettu, kiinnitetään huomiota sähköurakoitsijan laatimiin ja haltijalle luovutettuihin käyttöönottotarkastuspöytäkirjoihin sekä selvitetään, että tarvittavat muutokset on tehty kiinteistön sähköpiirustuksiin.
Tarkastettavat sähköjärjestelmät vaihtelevat tekniseltä iältään, laajuudeltaan ja ratkaisuiltaan, mikä vaikuttaa kulloiseenkin tarkastusotantaan eli siihen, mitä sähkölaitteistosta kulloinkin tarkastetaan. Tarkastus on yleensä pistokoeluonteinen, mutta tarkastettavaan kohteeseen ja käytössä oleviin laitteistoa koskeviin asiakirjoihin nähden riittävän kattava. Tarkastus tehdään riskiperusteisesti eli siinä keskitytään erityisesti asioihin, joissa on suurimmat riskit. Tarkastaja on perehtynyt turvallisuusasioihin ja hän tunnistaa sähköisku- ja palovaaraa aiheuttavat riskit, viat ja puutteet.
Määräaikaistarkastukseen sisältyy tekninen tarkastus, jossa tarkastaja selvittää erilaisin tarkastustoimenpitein ja mittauksin sähköjärjestelmän turvallisuutta.
Tekninen tarkastus kohdistuu erityisesti sähkökeskuksiin, suojalaitteiden, kuten sulakkeiden oikeaan valintaan sekä sähkölaitteiston osien, kuten pistorasioiden, kytkimien sekä valaisimien kotelointien, eheyteen ja siisteyteen.
Rikkinäinen tai huonokuntoinen asennuksen osa tai sähkölaite voi aiheuttaa sähköiskun vaaran lisäksi merkittävän tulipalon riskin. Rikkinäisessä pistorasiassa, valokytkimessä tai sähkökeskuksen tulppavarokkeen sulakekannessa voi olla hengenvaarallisesti jännitteinen osa suoraan käyttäjän kosketeltavissa. Kun tarkastaja avaa sähkökeskusten kansia tutkittavaksi, hän havainnoi palovaaroja aiheuttavia vikoja, kuten liiallisesti lämmenneitä komponentteja tai epäluotettavia sähköisiä liitoksia. Mittaamalla tutkitaan mm. vikatilanteessa suojalaitteiden toiminnan kannalta tärkeiden suojajohdinpiirien ja maadoitusten kuntoa ja yhtenäisyyttä.
Tarkastettavaan kokonaisuuteen saattaa kuulua tiloja, joiden sähköasennuksille ja -laitteille on erityisiä turvallisuusvaatimuksia. Tällaiset mm. palovaaralliset, räjähdysvaaralliset ja lääkintätilat tarkastetaan aina osana laitteistoa. Tarkastusotannan laajuuteen kiinnitetään näissä tiloissa myös erityistä huomiota.
Osoitukseksi suoritetusta tarkastuksesta tarkastaja kiinnittää kiinteistön pääkeskukseen tarkastustarran, josta esimerkiksi palo- tai työsuojelutarkastuksen yhteydessä voidaan todeta, että määräaikaistarkastus on suoritettu.
Tarkastaja kirjaa tarkastuksessa havaitut viat ja puutteet perusteineen laitteiston haltijalle luovutettavaan määräaikaistarkastuspöytäkirjaan. Pöytäkirja on laitteiston haltijaa sitova hallintopäätös, joka on säilytettävä seuraavaan määräaikaistarkastukseen asti.
Sähkölaitteiston haltijan on huolehdittava siitä, että pöytäkirjassa mainitut puutteet tulevat korjattua. Tarvittaessa esim. vahinkotilanteessa pitää pystyä osoittamaan, että pöytäkirjaan kirjatut asiat on korjattu asianmukaisesti.
Sähköturvallisuuslaissa vaadittu tarkastustoiminta on kaikkiin tarkastuksen osapuoliin nähden puolueetonta ja riippumatonta. Siksi tarkastaja ei voi korjata tai osallistua havaittujen puutteiden korjaamiseen.
Sähkö on normaalitilanteessa huomaamaton energianmuoto, jonka olemassaoloon havahdutaan usein vasta, kun se joko puuttuu kokonaan tai aiheuttaa jo vaaraa. Määräaikaistarkastuksen keskeisin tarkoitus on ehkäistä sähkövahinkoja, sähköiskuja, tulipaloja ja odottamattomia käyttökeskeytyksiä, joilla on usein myös merkittäviä välillisiä kustannusvaikutuksia.
Harvoin tehtävät määräaikaistarkastukset eivät kuitenkaan yksinään riitä pitämään kiinteistön sähköturvallisuutta jatkuvasti yllä, vaan tarvitaan käytönaikaista seurantaa, huoltoa ja kunnossapitoa. Vikaantuneet tai käyttöikänsä päähän tulleet asennukset ja laitteet pitää korjata tai uusia ennen kuin niistä aiheutuu vaaraa.
Tarkastushavainnot pitääkin nähdä laajemmin kuin vain vaatimuksena yksittäisten vikojen ja puutteiden korjaamiseksi. Tarkastuksen tulos osoittaa yleensä puutteita ja kehitystarpeita kiinteistön sähköturvallisuuden pitempiaikaisessa ylläpidossa. On erittäin suositeltavaa, että sähkölaitteiston haltija, tämän edustaja tai muu kiinteistönpidon vastuutaho, esimerkiksi kunnossapitohenkilö tai kiinteistönhoitaja osallistuu tarkastukseen.
Määräaikaistarkastuksessa tehdyistä havainnoista yhdessä tarkastajan ohjaavan ja opastavan toimintatavan kanssa saa kuvan kiinteistön sähköjärjestelmän sen hetkisestä turvallisuustilanteesta kunnossapidon riittävyydestä ja tasosta. Tämä tieto auttaa jatkossa sähköstä aiheutuvien riskien ennakoinnissa ja kunnossapitomenettelyiden kehittämisessä.
Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan tarpeellisilla toimenpiteillä työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan pitää muun muassa huolehtia, että vaara- ja haittatekijöiden syntyminen estetään sekä syntyneet vaara- ja haittatekijät poistetaan. Sähköturvallinen työympäristö ja sähköstä syntyvien vaarojen ehkäisy on osa työsuojelua. Työnantajan onkin syytä varmistua, että työpaikan sähkölaitteistoa pidetään kunnossa ja niin vaadittaessa määräaikaistarkastus on tehty ajallaan.
Lakisääteisiä määräaikaistarkastuksia tekevät valtuutetut laitokset ja valtuutetut tarkastajat. Tukesin verkkosivuilla on luettelo tarkastuspalveluja tarjoavista toiminnanharjoittajista yhteystietoineen (xls, 81 kt). Lisäksi Sähkötarkastusyhdistys SÄTY ry:n sivuilta löytyvät yhdistyksen jäseninä toimivat tarkastajat yhteystietoineen.
Tukesin verkkosivuilta löytyvät tarkastuksia koskevat keskeisimmät säädökset ja tarkentavat ohjeet
(Tukes-ohje: Sähkölaitteistot ja tarkastukset, pdf, 274 kt) sekä opas Kiinteistöjen sähkökunnossapito ja määräaikaistarkastukset (pdf, 216 kt).
Sähköturvallisuuteen perehtyneet asiantuntijat voivat tarjota myös muita kuin lakisääteisiä tarkastuspalveluita silloin, kun tarkastustoiminnan puolueettomuus ja riippumattomuus ei vaarannu. Kiinteistönhaltija voi halutessaan tilata vapaaehtoisen tarkastuksen, muun selvityksen tai asiantuntijalausunnon sähkölaitteistolleen. Tällöin haltijan ja tarkastajan välinen sopimus määrittelee toimeksiannon laajuuden ja sisällön.
Vapaaehtoinen tarkastus voidaan suorittaa esimerkiksi omakotitalon tai asuinkerrostalon sähkölaitteistolle, jonka turvallisuudesta halutaan syystä tai toisesta varmistua. Sähkölaitteistossa ilmenneet epämääräiset asennukset, poikkeava toiminta tai usein tapahtuvat vikaantumiset ovat hyvä syy tehdä toimeksianto vapaaehtoisesta tarkastuksesta tai muusta selvityksestä.
Asunto- tai kiinteistökaupan yhteydessä sähkölaitteiston tarkastus voi olla varsinkin vanhemmissa kiinteistöissä perusteltua ja suositeltavaa.
Asiantuntijapalvelua voidaan pyytää, kun sähköasennusten jäljellä olevaa käyttöikää halutaan arvioida taloyhtiön hallituksen investointi- ja peruskorjausten tarpeiden tueksi.
Tarkastustahot voivat tarjota myös lisäpalveluja, kuten sähkönlaadun mittausta tai lämpökuvausta. Lämpökameran käyttö eli lämpökuvaus on havaittu hyväksi toimenpiteeksi osana kunnossapitoa. Sillä voidaan havaita alkavaa vikaantumista ja siten ehkäistä odottamatonta, mahdollisesta palovaarallista vikaantumista.
