Torjunta-aineiden kestävän käytön puitedirektiivi velvoittaa EU-jäsenmaita vähentämään kasvinsuojeluaineiden käytöstä aiheutuvia terveys- ja ympäristöriskejä. Jotta riskien vähentymistä voidaan seurata, komissio on laatinut seurantatyökaluiksi kaksi harmonisoitua riski-indikaattoria, jotka perustuvat:
myyntimääriin (HRI 1)
poikkeuslupien lukumäärään (HRI 2).
Tyypillisistä riskilaskelmista poiketen kyseiset indikaattorit eivät huomioi eri aineiden erilaisia ominaisuuksia, kuten niiden haitallisuutta terveydelle ja ympäristölle. Haitallisia ominaisuuksia kuvaavien tunnuslukujen sijaan myyntimäärille käytetään painotuskerrointa, joka määräytyy tehoaineiden hyväksymisasetuksen (EU) 540/2011 listojen perusteella.
Ryhmä
(EU) 540/2011
Tehoaineet
Painotuskerroin
1: Vähäriskiset aineet
Liitteet, osa D
Aineita, jotka ovat osoittautuneet riskinarvioinnissa vähemmän haitalliseksi kuin muut. Sisältää kymmeniä aineita, jotka ovat pääasiassa mikrobiologisia.
1
2: Muut aineet
Liitteet, osat A ja B
Aineet, jotka on hyväksytty, mutta eivät kuulu ryhmään 1 tai 3. Sisältää satoja aineita, kuten glyfosaatti, urea, deltametriini ja etikkahappo.
8
3: Korvattavat aineet
Liitteet, osa E
Aineita, jotka ovat esimerkiksi pysyviä, biokertyviä, karsinogeenisiä, mutageenisiä tai lisääntymistoksisia. Sisältää kymmeniä aineita.
16
4: Kielletyt aineet
(Ei listattu)
Aineita, joiden hyväksyntä ei ole voimassa EU-tasolla.
64
HRI 1: Muutokset painotetuissa myyntimäärissä suhteessa vuosien 2011–2013 keskiarvoon
HR1 kuvaa kasvinsuojeluun käytettävien tehoaineiden, eli valmisteen vaikuttavien ainesosien, myyntimäärien muutosta verrattuna vuosien 2011-2013 keskiarvoon (indikaattorin arvo = 100).
Kuva 1. Harmonisoitu riski-indikaattori 1 kuvaa painotettujen myyntimäärien muutosta suhteessa vuosien 2011-2013 keskiarvoon (indikaattorin arvo = 100). Virallinen indikaattori (musta) mukailee urean myyntimäärää, joka on noussut tasaisesti 2000-luvun alusta alkaen. Ilman ureaa (sininen), indikaattori olisi vastaavasti lievässä laskussa. (xlxs, 34 kt)
HRI 1 mukailee urean myyntimäärää
Indikaattorin perusteella kasvinsuojeluaineiden käytöstä aiheutuva riski muodostuu Suomessa lähes yksiomaan ureasta (~ 70 % indikaattorin arvosta, katso kuva 2), ja muutokset urean myynnissä määrittävät indikaattorin suunnan. Urea on kuitenkin ominaisuuksiensa puolesta suhteellisen harmiton torjunta-aine, eikä Tukes näe urean käyttöä merkittävänä terveys- tai ympäristöriskinä. Ureaa käytetään juurikäävän torjuntaan metsissä, joten sen myynti on yhteydessä hakkuumääriin. Metsätuholaki velvoittaa metsänomistajan tekemään torjunnan kesäaikaisissa hakkuissa havupuuvaltaisissa metsissä.
Kuva 2. Painotetut myyntimäärät koostuvat pääosin ryhmän 2 aineista (sininen), joista myydyimpiä ovat urea ja glyfosaatti. Ryhmien 1 (syaani), 3 (lila) ja 4 (musta) painotetut myyntimäärät ovat häviävän pieniä ryhmään 2 verrattuna, suuremmista kertoimista huolimatta. (xlsx, 36 kt)
Ryhmäkohtaiset indikaattoriarvot on esitetty kuvassa 3. Suhteellista muutosta kuvaavassa indikaattorissa lähtötasolla on merkitystä. Parin tonnin lisäys matalaan lähtötasoon (ryhmä 1) näyttäytyy dramaattisena muutoksena, kun taas korkeassa lähtötasossa (ryhmä 2) satojen tonnien heilahtelut eivät juurikaan näy. Ryhmät elävät tehoaineiden arviointilanteen mukana. Esimerkiksi jos korvattava aine kielletään, sen myyntimäärät siirretään kokonaisuudessaan ryhmästä 3 ryhmään 4.
Kuva 3. Ryhmäkohtainen indikaattori kuvaa kyseisen ryhmän myyntimäärissä tapahtunutta muutosta suhteessa saman ryhmän myyntiin vuosina 2011-2013 (HRI = 100). (xlsx, 35 kt)
Harmonisoitu indikaattori HRI 2: Poikkeuslupien painotettu lukumäärä
HRI 2 kuvaa kasvinsuojeluaineille vuosittain myönnettyjen hätälupien painotettua lukumäärää suhteessa vuosien 2011- 2013 keskiarvoon (Indeksin arvo = 100). Vuosina 2011 – 2012 ei myönnetty hätälupia, joten vertailutaso on melko matala. Painotuksessa käytetään samoja kertoimia kuin HRI 1 -indikaattorissa.
Kuva 4. HRI 2 kuvaa poikkeuslupien painotettua lukumäärää, suhteessa vuosien 2011-2013 keskiarvoon (indikaattorin arvo = 100). (xlsx, 34 kt)
Tukes voi myöntää poikkeusluvan kasvinsuojelun hätätilanteessa 120 vrk:ksi rajoitettua ja valvottua käyttöä varten.
Kasvinsuojeluaineiden käytöstä aiheutuvien riskien vähentäminen
Tiedotuksella, neuvonnalla, koulutuksella, riskinarvioinnilla ja riskinhallintamenetelmillä pyritään tarkentamaan kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja vähentämään käytöstä aiheutuvia riskejä. Viestintää tehdään monipuolisesti ja monikanavaisesti.
Niin ammatti- kuin harrastekäyttäjien tietoisuuden lisääminen kasvinsuojeluaineiden käytön riskeistä on merkittävä osa kestävän käytön toimintaohjelmaa. Viljelytekniset keinot kasvintuhoojien esiintymisen ennaltaehkäisemiseksi integroidun torjunnan periaatteita noudattaen ovat avainasemassa kasvinsuojeluaineiden käytön ja riskien vähentämisessä.
Erityisesti tarkkailtavat tehoaineet
Komissio velvoittaa jäsenmaat valitsemaan erityisesti tarkkailtavia aineita, joiden osalta seurataan käyttöä, myyntiä sekä harmonisoidun indikaattorin kehitystä. Suomessa erityisesti tarkkailtaviksi aineiksi valittiin seuraavat tehoaineet: glyfosaatti, atsoksistrobiini, deltametriini, esfenvaleraatti ja indoksakarbi. Aineet valittiin yhteistyössä mm. Suomen Mehiläishoitajain Liiton, Suomen ympäristökeskuksen ja Tukesin asiantuntijoiden kanssa.
Glyfosaatti valittiin erityisesti tarkkailtavaksi aineeksi, koska se on Suomessa ja maailmanlaajuisesti myydyin kasvinsuojeluaine, jonka syöpävaarallisuudesta kiistellään.
Atsoksistrobiini on yleisesti käytetty sienitautien torjunta-aine, jota havaitaan Suomen ympäristökeskuksen pintavesimonitoroinneissa yleisimmin vaikkakin pienininä pitoisuuksina.
Hyönteisten vähenemisestä ollaan maailmanlaajuisesti huolissaan, minkä vuoksi tuhoeläinten torjuntaan tarkoitetut deltametriini, esfenvaleraatti ja indoksakarbi valittiin erityisesti tarkkailtaviksi aineiksi. Nämä aineet ovat vesieliöille ja myös muille kuin torjuttaville hyönteisille erittäin myrkyllisiä.
Pellolta pöytään -strategian indikaattorit
Pellolta pöytään- (F2F) ja biodiversiteettistrategian (BD) tavoitteiden mukaan EU pyrkii
puolittamaan kemiallisten torjunta-aineiden käytön ja riskit 2030 mennessä (F2F-1) ja
puolittamaan vaarallisempien torjunta-aineiden käytön 2030 (F2F-2) mennessä.
Tavoitteiden etenemistä seurataan mittarilla, joka vastaa HRI-indikaattoria, mutta poikkeaa tästä esimerkiksi viiteajanjakson (HRI: 2011-2013, F2F: 2015-2017) ja tarkasteltujen aineiden (HRI: Kasvinsuojeluaineet, F2F: Kemialliset kasvinsuojeluaineet) osalta. Nimensä mukaisesti Pellolta pöytään strategia koskee maataloutta, mutta indikaattorissa on mukana myös muilla sektoreilla käytettäviä kasvinsuojeluaineita.
Koska tavoitteissa käytetyt termit eivät ole täysin yksiselitteisiä, niitä on avattu alla olevaan listaan.
Torjunta-aine tarkoittaa kasvinsuojeluainetta, eikä koske muita torjunta-aineita, kuten biosidejä.
Kemiallisen aineen määrittely on vielä epäselvä, mutta sillä voidaan tarkoittaa muita kuin mikrobiologisia aineita, semiokemikaaleja ja biologista alkuperää olevia tai näihin rinnastettavia aineita.
Vaarallisimmilla aineilla tarkoitetaan korvattavaksi määritettyjä aineita (HRI-ryhmä 3).
Käytön puolittamisella tarkoitetaan myynnin puolittamista vuosien 2015-2017 keskiarvoon verrattuna.
Riskien puolittamisella tarkoitetaan painotetun myyntimäärän puolittamista 2015-2017 keskiarvoon verrattuna.
Pellolta pöytään -indikaattori 1 (F2F 1): Muutokset ’kemiallisten’ aineiden painotetuissa myyntimäärissä suhteessa vuosien 2015–2017 keskiarvoon
F2F 1 -indikaattorin arvo mukailee urean myyntimäärää (~ 70 % kokonaisarvosta, katso kuva 2) ja tavoitetaso voidaan saavuttaa vain urean myyntiä vähentämällä.
Kuva 5. Pellolta pöytään -indikaattori 1 kuvaa painotettujen myyntimäärien muutosta suhteessa vuosien 2015-2017 keskiarvoon (indikaattorin arvo = 100). Virallinen indikaattori (musta) mukailee urean myyntimäärää, joka on noussut tasaisesti 2000-luvun alusta alkaen. Ilman ureaa (sininen), indikaattori olisi vastaavasti lievässä laskussa. EU:ssa asetettujen tavoitteiden mukaan virallisen indikaattorin arvon pitäisi alittaa 50 (harmaa katkoviiva) vuoteen 2030 mennessä. (xlsx, 36 kt)
Pellolta pöytään -indikaattori 2 (F2F 2): Muutokset korvattavien aineiden myyntimäärissä suhteessa vuosien 2015-2017 keskiarvoon.
Vaikka F2F 2 -indikaattori ei huomioi eri korvattavien aineiden suhteellista haitallisuutta, kaikki korvattavat aineet ovat tavalla tai toisella ongelmallisia (katso Taulukko 1), minkä vuoksi niiden käyttöä on pyritty vähentämään jo pitkään. HRI-indikaattorista poiketen, korvattavan tehoaineen historiallisia myyntimääriä ei siirretä tässä indikaattorissa toiseen ryhmään tehoaineen kiellon yhteydessä.
Kuva 6. Pellolta pöytään -indikaattori 2 kuvaa korvattavien tehoaineiden myyntimäärien muutosta suhteessa vuosien 2015-2017 keskiarvoon (indikaattorin arvo = 100). EU:ssa asetettujen tavoitteiden mukaan indikaattorin arvon pitäisi alittaa 50 (harmaa katkoviiva) vuoteen 2030 mennessä. (xlsx, 35 kt)
Taulukko 1: Valtaosa Suomessa 2011-2023 käytössä olleista korvattavista aineista on myrkyllisyyden lisäksi pysyvä ja/tai biokertyvä, eli täyttää vähintään kaksi PBT (Persistent, Bioaccumulative, Toxic) -kriteeriä. Muut aineet on sisällytetty korvattavien listalle esimerkiksi matalan toksikologisen viitearvon, lisääntymistoksisuuden ja/tai hormonitoiminnan häiritsemisen perusteella.
Korvattavuuden syy
EU-hyväksynnän tilanne (2023)
Aine(et)
Täyttää vähintään kaksi PBT-kriteeriä (Pysyvä, Biokertyvä ja Myrkyllinen)
