Kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön ohjelman toteutuminen 2018–2022

Tällä sivulla kerrotaan kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön toimintaohjelman (NAP) toimenpiteiden toteutumisesta Suomessa vuosina 2018–2022. 

Toimenpiteet on jaoteltu torjunta-aineiden kestävän käytön puitedirektiivin artiklojen mukaisesti.

1. Erityisesti tarkkailtavat tehoaineet (artikla 4)

Tavoitteita: 

  • Vähennetään kasvinsuojeluaineiden käytöstä ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia riskejä ja vaikutuksia. 
  • Vähennetään erityisesti tarkkailtavien tehoaineiden käytöstä aiheutuvia riskejä ohjaamalla käyttö vain välttämättömiin kohteisiin.

2. Kasvinsuojelukoulutus (artikla 5)

Tavoitteita: 

  • Kasvinsuojelukoulutuksen avulla lisätään tietoa kasvinsuojeluaineiden turvallisesta käytöstä ja vähennetään niiden käytöstä aiheutuvia riskejä. 
  • Kaikki kasvinsuojeluaineita ammattitoiminnassaan käyttävät henkilöt ovat suorittaneet kasvinsuojelututkinnon. 
  • Kaikki kasvinsuojelukouluttajat ja tutkinnonjärjestäjät osallistuvat Tukesin järjestämään jatkokoulutukseen.

3. Kasvinsuojeluaineiden myyntiä koskevat vaatimukset (artikla 6)

Tavoitteita:

  • Kaikilla ammattikäyttöön hyväksyttyjen valmisteiden myyjillä on riittävästi tutkinnon suorittanutta henkilökuntaa.
  • Ammattikäyttöön hyväksyttyjen valmisteiden myyjä tarkastaa aina, että ostajalla on voimassa oleva kasvinsuojelututkinto.

4. Tiedottaminen ja tietoisuuden lisääminen (artikla 7)

Tavoitteita:

  • Kuluttajien ja kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjien tietoisuus kasvinsuojeluaineiden käytön hyödyistä, riskeistä, vaikutuksista ihmisten terveyteen ja ympäristöön lisääntyy. 
  • Kuluttajien tietoisuus suomalaisten elintarvikkeiden ja rehujen alhaisista jäämätasoista lisääntyy. 
  • Suomalaiset elintarvikkeet ja rehut ovat EU:n puhtaimpia. 
  • Kasvinsuojeluaineiden myyntipäällykset ovat sisällöltään aiempaa selkeämpiä ja käyttäjäystävällisempiä. 
  • Akuutteja ja kroonisia kasvinsuojeluaineiden myrkytystapauksia ei esiinny.

5. Ruiskuntestaus (Artikla 8)

Tavoitteita: 

  • Ammattikäyttäjät huolehtivat ruiskujen kunnosta säännöllisesti siten, että ruiskut ovat ihmisten terveyden ja ympäristön kannalta turvallisia. 
  • Kaikki ammattikäytössä olevat ruiskut on testattu. 
  • Kaikkien ruiskuntestaajien toimintaa on tarkastettu vähintään kertaalleen 2022 mennessä.

6. Lentolevitys (Artikla 9)

Tavoite: Kasvinsuojeluaineiden lentolevitystä tehdään vain erityisissä perustelluissa tapauksissa.

7. Tiedottaminen yleisölle kasvinsuojeluainekäsittelyistä (Artikla 10)

Tavoitteita: 

  • Kasvinsuojeluaineiden käytöstä aiheutuva riski naapurustolle ja sivulliselle on minimoitu. 
  • Ohje sivullisille tiedottamisesta valmistuu suunnitellussa aikataulussa.

8. Erityistoimenpiteet vesiympäristön ja juomaveden suojelemiseksi (Art 11)

Tavoitteita: 

  • Kasvinsuojeluaineiden osalta saavuttaa ja ylläpitää pinta- ja pohjavesien hyvä kemiallinen ja ekologinen tila ja ehkäistä tilan huononeminen. 
  • Kasvinsuojeluaineiden jäämien enimmäismäärät ja laatunormit eivät ylity pinta- eikä pohjavesissä.

9. Kasvinsuojeluaineiden käytön tai riskien vähentäminen tietyillä alueilla (Artikla 12)

Tavoitteita: 

  • Ammattimainen käyttö viheralueilla täyttää lainsäädännön vaatimukset terveys- ja ympäristöriskien vähentämiseksi. 
  • Viheralueilla suositaan vaihtoehtoisia menetelmiä, perusaineita ja vähäisen riskin valmisteita.

10. Kasvinsuojeluaineiden käsittely ja varastointi sekä pakkausten ja jäännösten käsittely (Artikla 13)

Tavoitteita: 

  • Kasvinsuojeluaineiden käyttöohjeiden henkilösuojainohjeet ovat ymmärrettäviä ja suojelevat käyttäjää riittävästi. 
  • Kasvinsuojeluaineiden varastot ovat turvallisia ihmisille ja ympäristölle. 
  • Varastoissa ei ole vanhentuneita kasvinsuojeluaineita.

11. Integroidun ja luonnonmukaisen tuotannon edistäminen (Artikla 14)

Tavoitteita: 

  • Vähennetään kasvinsuojeluaineiden käytöstä aiheutuvia riskejä edistämällä vähäriskisten valmisteiden hyväksymistä. 
  • Vertailevan arvioinnin avulla korvataan haitallisimmat valmisteet vähäriskisemmillä valmisteilla tai menetelmillä aina kun se on mahdollista. 
  • Riippuvuus kasvinsuojeluaineiden käytöstä vähenee edistämällä integroidun kasvinsuojelun ja vaihtoehtoisten toimintatapojen tai tekniikoiden kehittämistä ja käyttöönottoa. 
  • Ammattikäyttäjät siirtyvät käyttämään menetelmiä ja valmisteita, joiden avulla vähennetään riskiä terveydelle ja ympäristölle. 
  • Ajankohtaiset kasvilaji- ja kasviryhmäkohtaiset ohjeet integroidusta kasvinsuojelusta ovat aktiivisessa käytössä kaikilla ammattiviljelijöillä. 
  • Integroidussa kasvinsuojelussa nostetaan tavoitetasoa lainsäädännön vähimmäisvaatimusten täyttämisestä korkeammalle viljelyjärjestelmätasolle.

11.1. Integroitu kasvinsuojelu

11.2. Integroidun kasvinsuojelun taso I – kasvinsuojeluaineiden käytön tarkentaminen

11.3. Integroidun kasvinsuojelun taso II – kemiallisen torjunnan korvaaminen muilla menetelmillä

11.4. Integroidun kasvinsuojelun taso III – viljelyjärjestelmän uudelleensuunnittelu

11.5. Kasvinsuojelu luonnonmukaisessa tuotannossa

11.6. Integroitu ja luonnonmukainen kasvinsuojelu – yhteinen oppiminen

12. Indikaattorit

Tavoitteita: 

  • Kasvinsuojeluaineiden käytön riskejä kuvaavien indikaattoreiden suunta laskee. 
  • Tunnistettujen tiettyjen tehoaineiden käytön suuntaukset laskevat.