Usein kysyttyä prosessiturvallisuusjärjestelmästä

Prosessiturvallisuusjärjestelmä on mahdollista (ja suositeltavaa) integroida osaksi toiminnanharjoittajan käytössä olevaa turvallisuusjohtamisjärjestelmää. Turvallisuusjohtamisjärjestelmää ei ole tarpeen muuttaa Tukesin ns. temppelimallin mukaiseksi. Oleellista on tunnistaa itsearvioinnin avulla puutteet ja kehittämistarpeet nykyisestä turvallisuusjohtamisjärjestelmästä. Prosessiturvallisuuden yleiset periaatteet voi olla kokonaisuuden hallinnan kannalta järkevää tuoda omaksi yleistason ohjeeksi.

Tukes on joulukuussa 2023 järjestänyt webinaarin prosessiturvallisuusjärjestelmän kokonaisuudesta toiminnanharjoittajille. Webinaarin luennot on tallennettu ja ne ovat maksuttomasti nähtävillä Tukes Kampus -palvelussa. Tukes järjestää vuonna 2026 webinaarisarjan prosessiturvallisuusjärjestelmän eri osa-alueista.

Lisätietoja: Koulutus: Prosessiturvallisuusjärjestelmä | Tukes Kampus ja Tukes järjestää neliosaisen prosessiturvallisuuden webinaarisarjan | Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)

Prosessiturvallisuusjärjestelmällä tavoitellaan prosessiturvallisuuden parempaa huomioimista turvallisuusjohtamisjärjestelmässä.

Tukes on valvonnassaan havainnut, että prosessiturvallisuus tulisi paremmin huomioida osana tuotantolaitosten turvallisuusjohtamisjärjestelmiä. Työturvallisuuden johtamiseen liittyvät järjestelmät eivät ole tae siitä, että prosessiturvallisuus olisi riittävästi huomioon otettu.

Tukes on koonnut prosessiturvallisuuden johtamiseen liittyvät asiat prosessiturvallisuusjärjestelmän kokonaisuuteen vaatimuksiksi ja hyväksytyiksi menettelytavoiksi. Prosessiturvallisuusjärjestelmä on suunnattu laajamittaisesti vaarallisia kemikaaleja käsitteleville ja varastoiville laitoksille.

Kyllä, itsearviointi on tehtävä, vaikka laitoksella olisi ISO 45001 mukainen turvallisuusjohtamisjärjestelmä. Kyseinen standardi keskittyy työturvallisuuden, ei prosessiturvallisuuden johtamiseen. Prosessiturvallisuuden hallinta edellyttää erityisiä menettelytapoja, jotka eivät tule riittävästi huomioiduksi työturvallisuusjohtamisjärjestelmässä.

Turvallisuusselvitys ja toimintaperiaateasiakirja ovat kemikaaliturvallisuuslainsäädännössä edellytettyjä asiakirjoja, joiden tarkoituksena on mm. kuvata turvallisuusjohtamisjärjestelmän sisältö. Kyseiset asiakirjat kuvaavat turvallisuusjohtamisjärjestelmää yleisemmällä tasolla verrattuna prosessiturvallisuusjärjestelmän itsearviointiin.

Molemmat vaihtoehdot ovat mahdollisia, mutta itsearvioinneissa on huomioitava laitoskohtaiset erot. Tukes käsittelee itsearvioinnit laitoskohtaisesti, joten itsearvioinneissa on huomioitava laitoskohtaiset erot. Tukes kehottaa laitoksia tekemään yhteistyötä itsearviointien laadinnassa.

Velvoite itsearvioinnin laatimiseen koskee kaikkia Tukesin valvonnassa olevia laajamittaisesti vaarallisia kemikaaleja käyttäviä ja varastoivia laitoksia.  Itsearviointivelvoite koskee siis lupa-, toimintaperiaateasiakirja- ja turvallisuusselvityslaitoksia. Poikkeuksena ovat nestekaasulaitokset, lupalaajuiset maa-/biokaasukohteet sekä räjähdevarastot, joita itsearviointivelvoite ei koske.

Itsearvioinnin voi hyvin aloittaa jo ennen Tukesin määräaikaistarkastusta, mutta itsearvioinnin ei tarvitse olla valmis seuraavaan määräaikaistarkastukseen mennessä. Itsearvioinnin laatimista ja laatimisen aikataulua käsitellään Tukesin määräaikaistarkastuksella. Määräaikaistarkastuksella toiminnanharjoittajan tulee esittää osa-aluekohtainen aikataulu itsearvioinnin laatimiselle.

Aloita arvioinnin laatiminen perehtymällä ohjeisiin Tukesin verkkosivuilla ja itsearvioinnin Excel-lomakkeen Arvioinnin ohjeet- välilehdellä. Halutessasi voit tutustua Tukes Kampus-oppimisympäristön koulutusmateriaaliin.

Itsearviointi laaditaan osa-aluekohtaisesti. On hyvä miettiä kunkin osa-alueen kohdalta tarvittavat henkilöt arviointiin ja aikatauluttaa arvioinnin laatiminen realistisesti.

Olennaista itsearvioinnin laatimisessa on, että tarvittavat dokumentit ovat arviointitilaisuudessa saatavilla. Tyypillisesti itsearvioinnissa tarvittavia dokumentteja on kuvattu itsearviointilomakkeen Arvioinnin ohjeet-välilehdellä.

Ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan vaatimuskohtaisesti, täyttyykö kyseinen vaatimus laitoksella. Toisessa vaiheessa arvioidaan, noudatetaanko laitoksella Tukesin määrittämää hyväksyttyä menettelytapaa. Tarvittaessa vaatimukselle määritetään toimenpiteitä. Mikäli vaatimus ei täyty, tulee määrittää toimenpide vaatimuksen täyttämiseksi. Toimenpiteille tulee olla aikataulu ja vastuuhenkilö.

Kun kaikkien osa-alueiden vaatimukset ja hyväksytyt menettelytavat on käyty läpi ja tarvittavat toimenpiteet määritetty, on itsearviointi valmis. Tämän jälkeen laitoksella tulee seurata arvioinnissa määritettyjen toimenpiteiden valmistumista.

Toiminnanharjoittajan vastuulla on aikatauluttaa itsearvioinnin laatiminen. Laadittu aikataulu käsitellään osana Tukesin määräaikaistarkastusta, ja Tukes ottaa kantaa aikatauluun määräaikaistarkastuksen pöytäkirjassa.

Sopiva aikataulu itsearvioinnin laatimiselle voi hieman vaihdella laitoksittain esimerkiksi toiminnan laajuudesta ja henkilöstön määrästä riippuen. Tyypillisesti aikataulut vaihtelevat puolesta vuodesta kahteen vuoteen. On tärkeää, että aikataulu on realistinen, itsearviointi laaditaan laadukkaasti ja tarvittavat henkilöt pääsevät osallistumaan itsearviointiin.

Itsearviointi on valmis, kun lomakkeen kaikki vaatimukset ja hyväksytyt menettelytavat on käyty läpi ja tarvittavat kohdat on täytetty. Toimenpiteet tulee olla määritetty, aikataulutettu ja vastuutettu. Valmiissa itsearvioinnissa voi olla avoimia toimenpiteitä.

Tukes käsittelee valmistuneen itsearvioinnin osana määräaikaistarkastusta. Tukes pyrkii tarkastuksella varmistumaan, että itsearviointi on laadukkaasti ja Tukesin ohjeiden mukaisesti laadittu.

Itsearviointi on laitoksen työkalu eikä Tukes käy itsearvioinnin jokaista kohtaa erikseen läpi. Tukesin määräaikaistarkastuksilla pyritään varmistumaan ja todentamaan, että laitoksella toimitaan valmiissa itsearvioinnissa kuvattujen menettelytapojen mukaisesti.

Tukes käsittelee laaditun itsearvioinnin osana määräaikaistarkastusta. Tukes ottaa määräaikaistarkastuksella ja sen pöytäkirjassa kantaa siihen, että itsearviointi on riittävän laadukkaasti ja Tukesin ohjeiden mukaan laadittu. Tukesin arvioi itsearvioinnin yleisellä tasolla. Itsearvioinnin tarkka sisältö ja vaatimuskohtaiset kirjaukset ovat toiminnanharjoittajan vastuulla.

Toiminnanharjoittajan tulee pystyä määräaikaistarkastuksella esittämään toimenpiteiden aikataulu, vastuuhenkilö ja se, miten toimenpiteiden valmistumista laitoksella seurataan. Toimenpiteiden ei tarvitse olla valmiita.

Sopiva aikataulu riippuu toimenpiteen luonteesta ja laajuudesta. 

Toimenpiteiden aikataulun määrittäminen on toiminnanharjoittajan vastuulla. Aikataulun tulee olla realistinen. Aikataulun tulee olla perusteltavissa, eli sitä ei pidä tarpeettomasti venyttää.  

Aikataulu esitetään Tukesille osana itsearviointia, ja Tukes voi tarvittaessa puuttua toimenpiteiden toteuttamisen aikatauluun.

Itsearviointi tehdään kertaluonteisesti ja lähtökohtaisesti sitä ei tarvitse päivittää, lukuun ottamatta seuraavia tilanteita:

Tukes ilmoittaa, että prosessiturvallisuusjärjestelmään on tullut vaatimuskohtaisia lisäyksiä tai muutoksia, jotka toiminnanharjoittajan tulee huomioida.

Toiminnanharjoittaja käyttää itsearviointipohjaa sisäiseen auditointiin, jolloin itsearviointia  päivitetään toiminnanharjoittajan määrittelemän auditointiohjelman mukaisesti. 

Mikäli alkuperäisessä itsearvioinnissa määriteltyä toimenpidettä ei toteuteta itsearvioinnissa määritellyn suunnitelman mukaisesti, tulee kyseiseen vaatimukseen palata ja arvioida toimenpiteiden tarve muuttuneessa tilanteessa.

Huom. Jatkossa toiminnanharjoittajan prosessiturvallisuusjärjestelmän toteutumista auditoidaan toiminnanharjoittajan sisäisellä auditoinnilla (vaatimus kohdassa Auditointi ja katselmus).
 

Vaarallisia kemikaaleja laajamittaisesti käsittelevän ja varastoivan tuotantolaitoksen (lupalaitos, toimintaperiaateasiakirjalaitos tai turvallisuusselvityslaitos) tulee arvioida oman turvallisuusjohtamisjärjestelmänsä kattavuus lainsäädäntöön nähden. Arviointia varten Tukes on avannut vaatimuksia ja tehnyt arvioinnin tueksi Excell-taulukon: Prosessiturvallisuusjärjestelmä | Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)

Uusien laitosten itsearviointi tehdään kemikaaliturvallisuuslupaa haettaessa. Laadittu itsearviointi käsitellään laitoksen käyttöönottotarkastuksella.

Valmis itsearviointi voidaan liittää lupahakemuksen liitteeksi, itsearviointi voidaan myös laatia hakemuksen käsittelyn aikana. Arvioinnin on oltava valmis ennen luvan myöntämistä ja se tulee toimittaa hakemuksen liitteeksi.

Laaditun itsearvioinnin voi toimittaa lupahakemuksen liitteenä hakemuksen lähettämisen yhteydessä tai sen voi toimittaa hakemuksen täydennykseksi hakemuksen käsittelyn aikana. Arvioinnin on oltava valmis ennen luvan myöntämistä.

Prosessiturvallisuusjärjestelmässä on vaatimuksia, joiden tulee täyttyä ennen laitoksen käyttöönottoa. Vaatimukset, joissa puutteet voivat estää käyttöönoton, on listattu Tukesin prosessiturvallisuusjärjestelmän osa-alueiden vaatimusten listaan: Prosessiturvallisuusjärjestelmän huomioiminen uusilla tuotantolaitoksilla ja luvituksessa | Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). 

Hakemuksen käsittelijä käy palautetun itsearvioinnin läpi käsittelyn aikana. Arvioinnin on oltava valmis ennen luvan myöntämistä. Jos arviointia ei ole toimitettu hakemuksen lähettämisen yhteydessä tai täydennyksenä hakemuksen käsittelyn aikana täydennyksenä, Tukes edellyttää itsearvioinnin laatimista ja arvioinnin toimittamista ennen käyttöönottotarkastusta päätökseen tulevalla ehdolla.

Itsearviointia, sen sisältöä ja laatua käydään läpi käyttöönottotarkastuksella. Käyttöönoton mahdollisesti estävät puutteet on listattu prosessiturvallisuusjärjestelmän osa-alueiden vaatimusten listaan: Prosessiturvallisuusjärjestelmän huomioiminen uusilla tuotantolaitoksilla ja luvituksessa | Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes).

Jo aiemmin laadittua arviointia ei ole tarpeen laatia uudelleen muutoslupahakemusta varten. Muutos on kuitenkin huomioitava itsearvioinnissa, ja itsearviointia tulee päivittää tarvittavilta osin osana muutoksen suunnittelua ja toteuttamista. Muutoksen huomiointi itsearvioinnissa käydään läpi muutosta koskevassa käyttöönottotarkastuksessa tai seuraavassa määräaikaistarkastuksessa.

Kyllä - prosessiturvallisuusjärjestelmä on laadittu vakavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi, ei organisaation koon, toimialan tai toiminnan luonteen perusteella. Yhtä lailla pienen kuin suurenkin toimijan on tunnistettava riskit, arvioitava niiden merkitys, tunnistettava prosessiturvallisuuskriittiset laitteet ja työtehtävät, varmistettava niiden kunnossapito, huolehdittava muutosten turvallisesta tekemisestä, varauduttava poikkeustilanteisiin jne.  

Luonnollisesti pieni laitos ei tarvitse yhtä laajoja menettelyjä kuin raskaan prosessiteollisuuden laitos. Riskinarvioinniksi voi riittää yksi hyvin tehty taulukko. Ennakkohuoltoa ja tarkastuksia tarvitsevat laitteet on tunnistettu, yksilöity ja niille on määritelty sopivat tarkastukset, -välit ja muu tarvittava ennakkohuolto. Prosessiturvallisuusjärjestelmässä on myös vaatimuksia, kuten turva-automaatio, hälytysten hallinta, vuoronvaihto jne, jotka eivät yleensä koske laitoksia, joissa ei ole jatkuvatoimista teollista prosessia tai tuotantoa.

Ei – itsearviointi on suositeltavaa suorittaa omalla asiantuntevalla porukalla. Prosessiturvallisuusjärjestelmän eri osa-alueiden arvioiminen tarvitsee yleensä eri asiantuntijoita, joten arviointia varten on yleensä sovittava useampi kokous. Konsultteja voidaan tarvita siinä vaiheessa, kun tunnistetaan puutteita omissa toimintatavoissa ja on epäselvää, miten niitä voisi kehittää tai kehitystyöhön tarvitaan ulkopuolista osaamista.

Valtaosa vaatimuksista on relevantteja jokaisella laitoksella, joten jokainen vaatimus on käytävä itsearvioinnissa läpi.

Erot syntyvät vaatimuksen toteuttamiseksi luotavan tai tarvittavan menettelyn laajuudessa. Kappaletavaravarastolla tarvittavan kunnossapidon tai työohjeiden laajuus on erilainen kuin sellutehtaalla.

Prosessiturvallisuusjärjestelmässä on myös vaatimuksia, kuten turva-automaatio, hälytysten hallinta, vuoronvaihto jne, jotka eivät yleensä koske laitoksia, joissa ei ole jatkuvatoimista teollista prosessia tai tuotantoa.

Aika riippuu täysin siitä, miten kehittynyt laitoksen prosessiturvallisuusjärjestelmä on ja miten laajasta toiminnasta on kyse. Jos asiat ovat tuttuja, niin arvioinnin tekee tunneissa, mutta tekemiseen voi myös kulua viikkoja. Aikaa kuluu yleensä eniten arvioinnin suunnitteluun, henkilöiden varaamiseen ja tietojen etsimiseen.

Pohdi alkuun, miten vaaralliset kemikaalit liittyvät yritystoimintaasi ja miten kemikaaleista aiheutuvat onnettomuudet voisivat vaikuttaa yrityksen toiminnan jatkuvuuteen. Tämä pohdinta toivottavasti auttaa huomaamaan, missä ovat yrityksesi prosessiturvallisuuden kannalta kriittisimmät osat. Keskity itsearvioinnissa näihin osiin tai toimintoihin. Kun olet kirkastanut arvioinnin kohteen, perehdy Tukesin prosessiturvallisuusjärjestelmään ja verkkosivuilta löytyvään koulutusmateriaaliin. Etene osa-alue kerrallaan - älä haukkaa liian isoa palaa.

Kyllä - prosessiturvallisuusjärjestelmän vaatimukset koskettavat kaikkia niitä laitoksia, joissa käsitellään tai varastoidaan vaarallisia kemikaaleja laajamittaisesti (pl. tietyt neste-/maa-/biokaasukohteet ja räjähdevarastot).  

Valtaosa vaatimuksista on relevantteja jokaisella laitoksella, joten jokainen vaatimus on käytävä itsearvioinnissa läpi. Erot syntyvät vaatimuksen toteuttamiseksi luotavan tai tarvittavan menettelyn laajuudessa. Kappaletavaravarastolla tarvittavan kunnossapidon tai työohjeiden laajuus on erilainen kuin sellutehtaalla. Prosessiturvallisuusjärjestelmässä on myös vaatimuksia, kuten turva-automaatio, hälytysten hallinta, vuoronvaihto jne, jotka eivät yleensä koske laitoksia, joissa ei ole jatkuvatoimista teollista prosessia tai tuotantoa.

Esimerkiksi tulitöiden vaarat, tulityökortti tai tulityölupa ovat hyvin tuttuja usealle teollisuuden työntekijälle. Tulityö on esimerkki riskistä, jonka hallitsemiseksi tarvitaan tiettyjä menettelyitä, että tulipalon syttyminen saadaan vältetyksi. Esimerkiksi vaaralliseksi tiedetty tulityö pitää tehdä sopivassa paikassa ja sopivaan aikaan (tulityölupa). Lisäksi tekijöiden perusosaaminen pitää varmistaa (tulityökortti).  

Samasta asiasta on kyse prosessiturvallisuusjärjestelmässä, jossa on vaatimuksia niin työlupiin kuin osaamisen varmistamiseen. Työlupatyyppejä voi isoilla laitoksilla osa useita (tuli-, säiliö-, korkea-, laippa-, nostotyö jne.), ja jokainen niistä voi vaatia hiukan erilaisia menettelyjä, mutta vaatimus on sinällään sama eli on oltava työlupamenettely. Ilman sitä ei turvallisuutta voida varmistaa.

Kappaletavaravarastoilla on erilaisia kemikaaleja, pakkauksia ja käsittelytapoja, joiden riskit pitää tunnistaa. Kriittisiksi asioiksi voivat määrittyä hyllyrakenteet, maadoitus, palonilmaisimet, sammutuslaitteistot, lattian tiiveys, viemäröinti, ilmanvaihto jne. Nämä asiat vaativat ohjeistusta, kouluttamista, kunnossapitoa, muutosten hallintaa, poikkeamien kirjaamista ja muita prosessiturvallisuusjärjestelmän elementtejä.

Bulkkivarastolla vastaavasti kriittisiä kohtia voivat olla kuormausajoneuvot, lattian tai varoaltaan tiiveys, epäpuhtaudet (vaaralliset reaktiot), palokuorma ja sammutusjätevesien kerääminen.

Pintakäsittelylaitoksella luonnollisesti kemikaalialtaat ja niiden varoaltaat, niissä olevat mittaukset ja hälytykset, ilmanvaihto jne.

Konepajoilla kaasusäiliöt ja –pullot, kaasuputkistot, polttimet ja maalaamon osat.

Nämä ovat vain esimerkkejä osoittamaan, että prosessiturvallisuutta tarvitaan kaikilla laitoksilla missä vaarallisia kemikaaleja käsitellään tai varastoidaan.