Painelaitteen käytönvalvoja

Painelaitteen omistajan tai haltijan pitää nimetä rekisteröitävälle painelaitteelle käytönvalvoja ja varavalvoja.

Käytönvalvojan tehtävänä on huolehtia seuraavista:

  • painelaitteen käytön ja kunnon valvonta
  • määräaikaistarkastusten teettäminen ajallaan
  • painelaitetta koskevien muutosten ilmoittaminen Tukesiin.

Tukesiin ilmoitettavia muutoksia ovat:

  • omistajan, haltijan, painelaitteen tilassa tapahtuneet muutokset
  • onko laite varastoitu, romutettu tai siirretään tilaan, jossa rekisteröintiraja alittuu ja painelaite poistuu määräaikaistarkastuksen piiristä.

Käytönvalvojan pitää varmistua, että painelaitetta käyttävä henkilökunta tuntee painelaitteen toiminnan ja osaa käyttää sitä turvallisesti.

Käytönvalvojilla on oltava painelaitteen rakennetta, käyttöä ja kunnossapitoa koskeva riittävä asiantuntemus. Riittävällä asiantuntemuksella tarkoitetaan aiempaa työkokemusta, työnantajan antamaa laiteperehdytystä ja säädösosaamisen hankkimista painelaitealan kurssilla.

Varavalvoja toimii käytönvalvojana, kun varsinainen käytönvalvoja on estynyt hoitamasta tehtäviään (esim. lyhyen kesäloman tai sairasloman aikana).

Käytönvalvojan nimeäminen

Painelaitteen omistajan ja haltijan tulee tehdä käytönvalvojan nimeäminen kirjallisesti ja nimeämisessä tulee selvittää nimettävän henkilön koulutus ja työkokemus.

Koulutus:

  • henkilön pohjakoulutus
  • henkilön saama painelaitealan koulutus. 

Työkokemus:

  • henkilön työkokemus painelaitteiden käytönvalvojan tehtävistä
  • työkokemus painelaitteiden käytöstä ja kunnossapidosta
  • työkokemus muiden teknisten laitteiden ja laitteistojen käytöstä sekä kunnossapidosta.

Koulutuksen ja työkokemuksen vaatimuksissa tulee ottaa huomioon, millaisen painesäiliön käytön valvonnasta on kyse. Esimerkiksi autokorjaamon paineilmasäiliön, sairaalan sterilointiautoklaavin tai kasvihuoneen nestekaasusäiliön käytönvalvojan tehtävien hoitamisen vaatimukset ovat hyvin erilaiset.

Nimeämisessä tulisi olla maininta käytönvalvojaksi nimettävän henkilön suostumuksesta tehtävään ja allekirjoitus suostumuksen vahvistuksena.

Kattilalaitoksen käytönvalvojan pätevyysvaatimukset

Tietyillä kattilalaitosten käytönvalvojilla pitää riittävän asiantuntemuksen lisäksi olla pätevyyskirja. Pätevyyskirja vaaditaan, jos kattilalaitoksen rekisteröitävien höyry- tai kuumavesikattiloiden

  • yhteenlaskettu teho on yli 1 MW tai
  • suurin sallittu käyttöpaine on yli 10 bar.

Pätevyyskirjoja on viisi tasoa B-koneenhoitajankirjasta ylikonemestarinkirjaan. Vaadittu pätevyyskirja lasketaan kattilalaitoksen kattiloiden paineen ja tehon perusteella. Varavalvojaksi voidaan nimetä henkilö, jolla on luokkaa alempi pätevyys. Vastaava pätee myös kattilalaitoksissa, joissa on vain kuumavesikattiloita. 

Kattilalaitoksen käytön valvojan pätevyyskirjat

Paine- ja teholukurajat, Painelaitelaki (1144/2016), 72§

B-koneenhoitajankirja

≤16 bar ja ≤ 40 bar · MW

A-koneenhoitajankirja ≤ 25 bar ja ≤ 100 bar · MW
Alinkonemestarinkirja ≤ 40 bar ja ≤ 500 bar · MW
Konemestarinkirja ≤ 5000 bar · MW
Ylikonemestarinkirja > 5000 bar · MW

 

Pätevyyskirjan hankkiminen

B-koneenhoitajankirjan, A-koneenhoitajankirjan ja alikonemestarinkirjan koulutus sisältyy voimalaitoksen käyttäjän ammattitutkintoon. Voimalaitoksen käyttäjän ammattitutkinnon koulutusta järjestävät:

  • AEL-Amiedu Oy / Taitotalo (www.taitotalo.fi)
  • Koulutuskuntayhtymä OSAO (www.osao.fi)
  • Savon koulutuskuntayhtymä (www.sakky.fi)
  • Winnova (www.winnova.fi)

Konemestarinkirjaan ja ylikonemestarinkirjaan vaaditaan voimalaitosalan erikoisammattitutkinnon suorittaminen.

Jotta voit saada pätevyyskirjan, sinulla on oltava tutkinnon lisäksi myös työkokemusta kattilalaitoksista. Lisätietoja löydät asetuksesta 891/1999.

Pätevyyskirjaa haetaan Tukesin hyväksymältä tarkastuslaitokselta. Pätevyyskirjan antamiseen hyväksyttyjä tarkastuslaitoksia ovat:

  • DEKRA Industrial Oy, puh. 09 878 020 (www.dekra.com)
  • Inspecta Sertifiointi Oy, puh. 010 521 600 (www.kiwa.com)
  • Insteam Oy, puh. 020 734 1810 (www.insteam.fi)

Insinööri tai diplomi-insinööri kattilalaitoksen käytönvalvojana

Insinööri tai diplomi-insinööri, jolla on tutkinnossaan höyry- ja kuumavesikattiloiden suunnittelua, rakentamista ja hoitoa koskevia opintosuorituksia ja työkokemusta kattilalaitosten käytöstä ja kunnossapidosta, ei tarvitse pätevyyskirjaa toimiakseen kattilalaitoksen käytönvalvojana.

Opintosuorituksia tulee olla esim. seuraavista:

  • kattilalaitoksiin liittyvät säädösvelvoitteet
  • höyrytekniikka
  • turbiinitekniikka
  • kattila- ja voimalaitostekniikka
  • kattilalaitoksen sähkö- ja automaatiotekniikka
  • polttotekniikka.

Insinöörillä tai diplomi-insinöörillä on oltava vähintään kahden vuoden työkokemus vastaavan pätevyysluokan kattilalaitoksen käyttö- ja kunnossapitotehtävissä. Työkokemuksen tulisi sisältää vähintään vuoden käyttötehtäviä. 

Jos työkokemukseen sisältyy vähintään vuosi höyry- tai kuumavesikattiloiden suunnittelu- ja valmistustehtäviä tai tarkastustehtäviä, riittää vuoden työkokemus käyttö- ja kunnossapitotehtävissä. Tällöin työkokemukseen tulisi sisältyä vähintään puoli vuotta käyttötehtäviä.

Pätevyyden tarkastus

Tarkastuslaitos (hyväksytty laitos) tarkastaa Tukesille tehtävän ilmoituksen lisäksi käytönvalvojan pätevyyden ja asiantuntemuksen sekä edellytykset tehtävien hoitamiseen painesäiliön määräaikaistarkastuksen yhteydessä.

Käytönvalvojan tehtävien hoitaminen

Omistaja ja haltija

Painelaitteen omistajan ja haltijan pitää antaa käytönvalvojalle edellytykset käyttää ja hoitaa painesäiliötä niin, ettei siitä aiheudu vaaraa.

  • Perehdytä käytönvalvoja tehtäviinsä.
  • Huolehdi myös painesäiliötä käyttävän henkilökunnan ammattitaidosta ja tehtäviinsä perehdyttämisestä. Käytönvalvojan pitää huolehtia käyttöhenkilökunnan osaamisen varmistamisesta.
  • Anna käytönvalvojalle on tarvittavat valtuudet tehtävien hoitamiseen. Käytönvalvojalla pitää olla tarvittaessa valtuudet jopa estää painesäiliön käyttö, kunnes painesäiliön käytön turvallisuutta vaarantava puute on korjattu.
  • Sovi yhteydenpidosta. Käytönvalvojan on kerrottava omistajalle tai haltijalle painesäiliön käyttöön ja kuntoon liittyvistä asioista.
  • Sovi käytönvalvojan kanssa painesäiliön käytön turvallisuuden varmistamiseen liittyvien tehtävien vastuunjaosta.

Käytönvalvoja

Käytönvalvojan tehtävänä on henkilökohtaisesti valvoa painesäiliön käyttöä ja kuntoa. 
Sovi tehtävien hoitamisen edellyttämästä läsnäolosta, kun sinut nimetään käytönvalvojaksi. Käytönvalvojan on oltava paikalla esim. määräaikaistarkastuksissa tai vaurioiden ja onnettomuuksien selvittämisessä ja hänen on oltava tavoitettavissa esim. käyttöhäiriötilanteissa. Sovi tarvittaessa päivystykseen ja poissaoloihin liittyvistä järjestelyistä.

Sovi vastuunjaosta

On suositeltavaa, että omistaja tai haltija ja käytönvalvoja sopivat painesäiliön käytön turvallisuuden varmistamiseen liittyvien tehtävien vastuunjaosta. Vastuunjaossa olisi esitettävä, kuka huolehtii seuraavista tehtävistä:

  • painelaitesäädösten velvoitteiden huomioon ottaminen painesäiliön hankinnassa
  • painesäiliön sijoituksen ja asennuksen asianmukaisuus sekä turvallisuus
  • käytönvalvojan nimeäminen
  • käytönvalvojan ja painesäiliötä käyttävän henkilökunnan perehdyttäminen ja ammattitaidon ylläpitäminen
  • määräaikaistarkastusten teettäminen
  • painesäiliön huolto ja kunnossapito
  • rekisteröitävään painesäiliöön liittyvien lakisääteisten ilmoitusten tekeminen Tukesille.

Jos rekisteröitävä painesäiliö on vuokrattu käyttäjälle, omistajan ja käyttäjän pitää sopia kirjallisesti käytönvalvojan nimeämisestä ja painesäiliön käytön turvallisuuden varmistamiseen liittyvien tehtävien hoitamisesta.

Käytönvalvonnan ulkoistaminen

Jos painelaitteen käytönvalvonta ulkoistetaan, asiasta on tehtävä kirjallinen sopimus. 

Sopimus on tehtävä rekisteröitävän painesäiliön omistajan tai haltijan ja käytönvalvojaksi nimettävän henkilön kesken, sillä käytönvalvonnassa on kyse henkilökohtaisesta vastuutehtävästä. 

Sopimuksessa on selvitettävä omistajan tai haltijan ja käytönvalvojan vastuunjako. Sopimuksessa on selvitettävä myös käytönvalvojan tehtävien hoitamisen edellyttämä läsnäolovelvoite.

Valvontakohteiden enimmäismäärä ja kohteiden etäisyys

Kaupan kylmälaitosten käytönvalvojat

  • Esimerkiksi kauppojen kylmälaitoksissa, joissa on ulkoistettu käytönvalvonta, käytönvalvojan etäisyyden kohteesta on oltava kohtuullinen, tyypillisesti 100 km.
  • Valvottavia kohteita on oltava hallittavissa oleva määrä, tyypillisesti 10 kpl / käytönvalvoja.
  • Perusteet: Kaupoissa ei tyypillisesti ole sellaista ammattimaista ja tehtäviinsä perehdytettyä henkilökuntaa, jolla olisi ymmärrystä kylmälaitteista ja kylmäaineisiin liittyvistä vaaroista. Lisäksi kaupoissa on ulkopuolisia henkilöitä (asiakkaita).
  • Käytönvalvojan on oltava sellainen henkilö, joka tuntee kylmälaitoksen toiminnan hyvin.
  • Lisäksi on otettava huomioon, että uusissa kaupan kylmälaitoksissa käytetään kylmäaineena hiilidioksidia, joka toimii huomattavasti korkeammalla paineella kuin aiemmat kylmäaineet. Hiilidioksidi on vuotaessaan nopeasti tukahduttavaa. 

Energiateollisuuden ja voimalaitosten käytönvalvojat: etävalvonnalla ei voida toteuttaa kaikkia vastuita

  • Sekä yrityksen palveluksessa olevan käytönvalvojan että ulkoistetun käytönvalvojan toimipisteen on oltava kohtuullisella etäisyydellä valvottavista kattilalaitoksista, tyypillisesti 100 km. 
  • Järjestelmien etäohjauksen ja -valvonnan avulla ei voida painelaitelain tarkoittamalla tavalla toteuttaa kaikkia käytönvalvojan vastuita. Kattilalaitoksen turvallisen käytön varmistaminen etänä ei ole mahdollista kaikissa tapauksissa. 
  • Kattilalaitoksen valvomossa ja laitoksella toimivan henkilökunnan tulee olla ammattitaitoista ja tehtäviinsä perehdytettyä.
  • Kattilalaitoksen käytönvalvoja on vastuussa kaikista käyttäjistä, vuokratyövoimasta, kesätyöläisistä ja vierailijoista ja heidän turvallisuudestaan painelaitetilassa sekä heidän aiheuttamastaan vaarasta painelaitteille.
  • On tullut myös esiin, että käytönvalvojat käyttävät tietokonetta valvomiensa laitosten prosessien seurantaan. Tällä toimintatavalla käytönvalvojat altistavat laitoksen hakkeroinnin vaaraan ja vaarantavat siten painelaitteiden turvallista käyttöä. Käytönvalvoja unohtaa tällä menettelyllä, että valvomo on kiinteä ja käyntiosoitteellinen paikka.

Jatkuva ja jaksoittainen käytönvalvonta

Kattilalaitoksen painelaiterekisteriin rekisteröityjä höyry- ja kuumavesikattiloita on valvottava käytön aikana joko jatkuvasti tai jaksoittaisesti.

Jatkuvan käytönvalvonnan menettelyt

Jatkuvassa valvonnassa ohjauspaikan laitteistolla on voitava valvoa ja ohjata kattilalaitoksen turvallisuuden kannalta keskeisiä käyttösuureita sekä ohjata kattilat häiriötilanteessa turvalliseen tilaan. Ohjauspaikka (valvomo) on kiinteä ja käyntiosoitteellinen paikka Suomessa. Ohjauspaikka ei ole kännykkä tai kannettava tietokone. Kännykän tai kannettavan käyttö ohjauspaikkana altistaa laitoksen pahimmillaan hakkeroinnin vaaraan ja vaarantaa siten painelaitteiden turvallista käyttöä.

Jatkuvassa käytönvalvonnassa olevassa kattilalaitoksessa painelaitteen käyttäjän pitää päästä laitokselle viiden minuutin kuluessa siitä, kun häiriötilanne on havaittu. Käyttäjän tulee päästä kohteeseen kävellen, ei siis pyörällä, juosten tai autolla. Painelaitteen käyttäjällä ei voi olla tehtäviä, joiden lopettaminen tai turvalliseksi saattaminen voi estää käyttäjää pääsemästä laitokseen lain edellyttämässä ajassa.

Jaksoittaisen käytönvalvonnan aikavälit

Jaksoittaisessa käytönvalvonnassa kattilassa on oltava jaksoittaiseen valvontaan tarvittavat varmistetut varojärjestelmät, jotka estävät luotettavasti, automaattisesti ja turvallisesti sallittujen käyttö- tai raja-arvojen ylittymisen tai alittumisen ja tarvittaessa automaattisesti ohjaavat kattilan turvalliseen tilaan.

Jaksoittainen käytönvalvonta jaetaan kahteen toimintatapaan: 

  • käytönvalvontaan, jossa käyttäjän tulee olla jatkuvasti ohjauspaikalla ja valvontakäyntien aikaväli saa olla enintään 24 tuntia 
  • käytönvalvontaan, jossa valvontakäyntien aikaväli ei saa ylittää 84 tuntia. 

Lainsäädäntö määrittelee valvontakäyntien enimmäisaikavälit. Valvontakäynnit määräytyvät valmistajan ohjeiden, käyttö- ja valvontajärjestelyjen sekä vaaran arvioinnin mukaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valvontakäyntejä voi olla useampiakin kuin yksi enimmäisaikavälin kuluessa. Enintään 84 tunnin käyntivälin laitokset ovat pääsääntöisesti pieniä kaasu- tai öljykäyttöisiä laitoksia.

Laitokset, joihin ei voida kohdistaa jaksoittaista käytönvalvontaa

Uusinta painelaitelainsäädäntöä valmisteltaessa kuumavesikattilalaitosten tehot eivät ylittäneet 100 MW:a ja jaksoittaisessa käytön valvonnassa oli pieniä, tavallisesti kaasu- ja öljykäyttöisiä kuumavesi- tai höyrykattiloita. Tilanne on kuitenkin muuttunut, ja sen vuoksi on ollut tärkeää linjata painelaiteturvallisuuden kannalta, mitä laitoksia ei voida siirtää pois jatkuvasta käytön valvonnasta.

Turvallisuuden kannalta kriittisimmät kattilalaitokset ovat ylikonemestarilaitokset (teholuku yli 5 000 barMW) sekä kiinteää polttoainetta käyttävät konemestarilaitokset (teholuku 500–5 000 barMW).

Kattilalaitokset, joissa yksittäinen höyrykattila ylittää ylikonemestarilaitoksen teholukurajan yli 5 000 barMW sekä kiinteää polttoainetta käyttävät kattilalaitokset, joissa yksittäisen höyrykattilan teho on yli 60 MW tai kuumavesikattilan teho on yli 120 MW, tulee säilyttää jatkuvassa käytönvalvonnassa ja niihin ei tule kohdistaa etävalvontaa. Näiden isojen kattilalaitosten ohjauspaikan (valvomon) tulee sijaita laitoksessa tai sillä tehdasalueella, jossa laitos sijaitsee, jotta kattilalaitoksen käytönvalvonta pysyy hallittuna.

Käytönvalvojan vaihtuminen

Jos käytönvalvoja vaihtuu, on omistajan ja haltijan nimettävä uusi käytönvalvoja mahdollisimman pian.

Kun käytönvalvojan vaihtuu, omistajan ja haltijan on ilmoitettava uuden käytönvalvojan tiedot Tukesin painelaiterekisteriin.

Jos käytönvalvoja vaihtuu määräaikaistarkastusten välisenä aikana, Tukes varmistaa käytönvalvojan pätevyyden ja asiantuntemuksen muutosilmoituksen käsittelyn yhteydessä. Ilmoitukseen on tällöin liitettävä selvitykset käytön valvojan pätevyydestä ja asiantuntemuksesta. Tukes voi tarvittaessa määrätä omistajan ja haltijan nimeämään uuden käytönvalvojan, jos se toteaa käytönvalvojan sopimattomaksi tehtäväänsä.

 

Lue myös:
Painelaitteiden käytön valvontaan linjaus valvontakohteiden enimmäismäärästä ja kohteiden etäisyyksistä (Uutinen 31.5.2021)

Tukes selkeyttää toimintamalleja kattilalaitosten painelaitteiden jatkuvassa ja jaksoittaisessa käytön valvonnassa (Uutinen 2.2.2022)