Kodin sähkölaitteiston kunnossapito

Sähköasennusten ja -laitteiden kunnossapidolla ja kunnon valvonnalla pyritään varmistamaan niiden turvallinen ja häiriötön toiminta.

Kiinteistön sähköasennukset ja sähkölaitteet muodostavat yhdessä sähkölaitteiston. Kodeissa ollaan lähes joka hetki tekemisissä sähkön kanssa jollakin tavalla ja hyvin monissa kesäasunnoissakin on nykyisin sähköistys. Asuinympäristön sähköturvallisuuteen kuuluu sekä sähkölaitteista että -asennuksista huolehtiminen. Sähköturvallisuuslain mukaan sähköasennusten haltija (omistaja tai vuokralainen) on vastuussa niiden turvallisuudesta ja turvallisuuden ylläpitämiseksi tarvittavasta kunnossapidosta.

Sähköasennukset kuluvat käytössä ja vaativat seurantaa, huoltoa ja korjausta. Sähkölaitteiden oikea sijoitus ja käyttö sekä laitteiden ja asennusten kunnossapito ovat turvallisuuden kannalta keskeisiä asioita. 

Tässä oppaassa kerrotaan, millä tavoin sähköön perehtymätönkin henkilö voi seurata sähköjärjestelmän kuntoa. Oppaassa kerrotaan myös, miten osana kunnossapitoa voi selvittää, onko kodin tai kiinteistön sähköasennuksissa silmämääräisesti havaittavia vikoja.

Opas on tarkoitettu jokaiselle asuinympäristön turvallisuudesta huolehtivalle ”Matti tai Maija Meikäläiselle”. Oppaasta on apua myös kiinteistöjen kunnossapidosta vastaaville henkilöille, kuten isännöitsijöille ja huoltomiehille.

Oppaan liitteessä on selvitetty sähköturvallisuuden tärkeimpiä peruskäsitteitä, joista on apua vaarojen ja vikojen arvioinnissa.

 Kodin sähköturvallisuusopas antaa perustietoja sähkön turvallisesta käytöstä ja ohjeita maallikoille sallittujen sähkötöiden tekemisestä. Tämä opas täydentää sitä kunnossapidon näkökulmasta.

https://www.youtube.com/watch?v=R7y-W8l_vho

 

1. Kunnossapito – olennainen osa sähköturvallisuutta

Suuri osa sähkölaitteista aiheutuvista onnettomuuksista johtuu vioittuneista tai virheellisesti korjatuista laitteista, sähköasennusten puutteellisesta kunnon valvonnasta ja kunnossapidosta tai huolimattomuudesta ja varomattomuudesta. Tapaturmia ja tulipaloja aiheutuu myös virheellisesti tehdyistä asennuksista. 

Sähköasennusten osiin kertynyt pöly, lika tai kosteus lisäävät valokaaren ja sähköpalon syttymisen vaaraa. Mekaaniset vauriot, kuten sähköasennuskalusteiden kansien rikkoontuminen ja johtojen vauriot, aiheuttavat sähkötapaturman vaaran. Sähkölaitteita on myös voitu sijoittaa niille sopimattomiin olosuhteisiin, esimerkiksi sisäkäyttöön tarkoitettuja valaisimia ulos.

Sähköturvallisuuslain mukaan sähköasennusten haltija on vastuussa siitä, että asennukset ja -laitteet ovat turvallisia ja pysyvät käytössä turvallisina. Sähköjärjestelmän kuntoa on tarkkailtava ja huolehdittava siitä, että havaitut viat ja puutteet korjataan riittävän nopeasti.

Muista perussäännöt:

– Käytä sähkölaitteita oikein ja vain niille tarkoitetuissa olosuhteissa ja paikoissa.

– Noudata käyttöohjeita ja huolehdi, että laitteiden käyttöympäristö säilyy ohjeiden mukaisena.

– Huolehdi riittävästä kunnon valvonnasta ja kunnossapidosta.

– Korjauta havaitsemasi vialliset asennukset viipymättä ja huollata viallinen sähkölaite tai vaihda se uuteen.

– Muista varovaisuus sähkön kanssa, erityisesti kosteissa tiloissa ja ulkona.

– Perehdy riittävästi laitteiden ja asennusten ominaisuuksiin.

– Jätä omat viritykset tekemättä ja käytä sähkötöissä ammattilaista.

Miksi kunnossapito on tärkeää?

Pelastuslaitokset saavat Suomessa vuosittain kaikkiaan noin 2500 hälytystehtävää tulipaloista, joiden syttymisenergiana on ollut sähkö. Yli puolet sähköpaloista johtuu sähköasennusten tai -laitteiden vikaantumisesta. Hälytystehtävistä noin 500 tapausta on sellaisia, joissa palo on päässyt rakennuksen rakenteisiin saakka. Loput ovat esimerkiksi rakennuspalovaaroja, joissa palo rajoittuu itse vikaantuneeseen laitteeseen tai sähköasennuksen osaan, sähköstä aiheutuneita maastopaloja tai muualla kuin rakennuksissa sattuneita sähköpaloja. Sähköiskuihin on kuollut vuosittain keskimäärin 2-3 henkilöä ja vakavia sähkötapaturmia on sattunut noin 10-20 henkilölle.

Vanhat asennukset eivät aina vastaa nykyajan tarpeita

Vanhoissa kiinteistöissä saattaa olla sähköasennuksia, jotka eivät kaikilta osin vastaa uusien asennusten sähköturvallisuusvaatimuksia. Vanhoja asennuksia ei kuitenkaan tarvitse ryhtyä muuttamaan, jos ne ovat ehjiä, täyttävät asennusajankohdan määräykset eikä asennusolosuhteisiin ja -ympäristöön ole tullut muutoksia.

Vanhojen rakennusten asennuksille on tyypillistä, että pistorasioita ja valopisteitä on liian vähän. Sähkölaitteiden käyttö on vuosien saatossa lisääntynyt ja esimerkiksi keittiöissä käytetään paljon enemmän erilaisia sähkölaitteita kuin ennen. Koska toimiva keittiö vaatii riittävästi pistorasioita, aiheuttavat käytännön tarpeet usein sen, että vanhoja asennuksia on uusittava tai laajennettava nykyajan tarpeita vastaaviksi.

Kuva: leivänpaahdin ja liian vähän kiinteitä pistorasioita   

Tässä keittiössä on liian vähän kiinteitä pistorasioita

Jatkojohtoja käytetään tarpeen mukaan silloin, kun sähköä tarvitaan paikassa jossa kiinteästi asennettuja pistorasioita ei ole, esimerkiksi remonttitöissä käsityökaluja varten, tai vaikkapa puutarhatöissä oksasilppurin tai pensasaitaleikkurin käyttämiseen. Jatkojohdot on sijoitettava niin, etteivät ne pääse vaurioitumaan ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta. Ulkotiloissa saa käyttää vain ulkokäyttöön tarkoitettuja jatkojohtoja.

2. Sähkölaitteiden ja asennusten elinkaari

Sähkölaitteen hankinta ja asennusten suunnittelu

Sähkölaitteiden turvallisuutta kannattaa miettiä jo ostovaiheessa. Tuotteessa pitää olla selkeät käyttöohjeet kotimaisilla kielillä sekä tiedot valmistajasta, maahantuojasta ja huoltoliikkeestä. Lisäksi tarvitaan turvallisen käytön kannalta tarpeelliset tekniset tiedot kuten jännite, virta ja teho sekä mahdolliset varoitukset. Tilattaessa tuotteita ulkomaisista nettikaupoista on noudatettava tarpeellista varovaisuutta, koska kaikki ulkomailla myytävät sähkötuotteet ja -laitteet eivät täytä vaadittuja sähköturvallisuusvaatimuksia ja voivat pahimmillaan olla hengenvaarallisia.

Suunniteltaessa kiinteitä asennuksia tai niiden muutoksia on varauduttava siihen, että pistorasioita ja valopisteitä on riittävästi ja että ne on sijoitettu tarkoituksenmukaisesti. Siirrettävien laitteiden ja kodinkoneiden käytön on oltava turvallista ja vaivatonta ja niiden pistotulpat on tarvittaessa voitava helposti irrottaa ja kiinnittää.

Sähkölaitteiden oikea sijoitus ja käyttö 

Kuva keittiöstä

Sähkölaitteiden sijoituksessa on otettava huomioon laitteiden vaatima käyttötila sekä turvallisen käytön että jäädytyksen vaatiman ilmankierron kannalta. Laitteita käytettäessä on noudatettava käyttöohjeita.

Käyttöympäristöt asettavat erilaisia vaatimuksia sähkölaitteille ja kiinteille sähköasennuksille. Vaatimuksia aiheuttavat esim. vesi, pöly, lämpötila ja mekaaniset vaarat.

Erilaisilla suojauksilla ja rakenteilla halutaan varmistaa sähkölaitteiden käytön turvallisuus niissä käyttöympäristöissä, joihin laite on tarkoitettu. Sähkölaitteen kotelointiluokan (laitteen IP-luokka) on oltava riittävä käyttöympäristöönsä nähden, (esim. kostea tila, ulkotila, märkä tila, pölyinen tila).

Kunnonvalvonta ja kunnossapito

Tarkkaile kytkimien, pistorasioiden, valaisimien ja sähkökeskusten kuntoa:  

Palavatko sulakkeet usein? Välkkyvätkö valot oudosti? Haiseeko ”palaneen käry” laitteen lähellä? Kuuluuko sähkölaitteesta rätinää tai sirinää? Näkyykö pistorasiassa tai –tulpassa tummia, liiallisesta lämpenemisestä johtuvia jälkiä? Tuntuuko pistotulppa kuumalta? Onko pistorasian, kytkimen tai muun laitteen ulkokuoressa halkeamia tai vioista johtuvia rakoja tai aukkoja? Näkyvätkö laitteen sisäiset johtimet tai muut sähköiset osat vioittumisen johdosta? Ovatko lampunkannan muoviosat hapertuneet?

Tarkkaile myös laitteiden liitäntäjohtojen ja jatkojohtojen kuntoa. Mikäli johdossa on murtumia, halkeamia tai muita vaurioita, se on uusittava.

Kuva: rikkinäinen johto  

Älä käytä sähkölaitteita, joissa on rikkinäinen johto!

 

Kuva: rikkoutunut jatkojohto

Rikkoutunut jatkojohto on poistettava käytöstä ja korjattava viipymättä

Kiinteistön huoltokirja

Uudiskohteina rakennettaville pysyvään asumiseen käytettäville rakennuksille on pakollista laatia huoltokirja. Sama vaatimus koskee myös tällaisen rakennuksen sellaista korjaus- tai muutostyötä, joka edellyttää rakennuslupaa. Vaikka huoltokirja ei ole pakollinen aiemmin valmistuneissa rakennuksissa, on sen laatiminen suositeltavaa ja osa hyvää kiinteistönpitotapaa. Huoltokirja on eräänlainen omistajan käsikirja, johon sisällytetään myös kaikki kiinteistön koneet ja laitteet. Osana huoltokirjaa tallennetaan kiinteistön sähkölaitteiden hoidossa, huollossa ja kunnossapidossa tarvittavat ohjeet. Huoltokirjan yhteyteen kuuluvat myös kodin sähkölaitteiden, kuten kotitalouskoneiden, asennus- ja käyttöohjeet.

Korjaus

Jos huomaat laitteessa vian tai toimintahäiriöitä, korjauta se viipymättä sähköalan ammattiliikkeessä tai vaihda se uuteen.  Lampun tai sulakkeen vaihdon sekä pistorasian ja valaisinkytkimen peitekannen vaihdon voi tehdä itse. Varsinaiset sähkölaitteiden ja -asennusten korjaustyöt ovat sähköalan ammattilaisten työtä!

Tarkastukset

On suositeltavaa, että vanhoille asennuksille tehdään määrävälein kunnossapitotarkastuksia, joilla varmistetaan asennusten riittävä kunnossapito ja turvallinen käyttö. Sähköalan ammattilaisen tekemiä kunnossapitotarkastuksia, samoin kuin muitakin kuntotarkastuksia, suositellaan tehtäväksi erityisesti silloin, kun asunnon tai kiinteistön omistus on vaihtumassa. Tarkastuksessa pyritään varmistamaan sähköiskuja ja omaisuusvahinkoja ehkäisevien suojausten toimivuus ja löytämään vikaantumisesta, kulumisesta ja epäpuhtauksista aiheutuvia vaaranpaikkoja erilaisten mittausten ja aistihavaintojen avulla. Sähköalan ammattilainen voi tarkastusta tehdessään esimerkiksi puhdistaa pölyyntyneen jakokeskuksen sisäpuolelta ja tarkastaa, ettei keskuksen sisälle ole eksynyt esimerkiksi hiiriä. Tarkastuksen tekijä kirjaa havaitsemansa puutteet pöytäkirjaan, jonka luovuttaa kohteen haltijalle. Havaitut puutteet on turvallisuuden takia korjautettava sähköalan ammattilaisella mahdollisimman nopeasti.

Säilytys

Sähkölaitteita ei suositella säilytettäväksi kosteissa tiloissa eikä ulkona. Ulkovarastossa säilytettävät sähkölaitteet saattavat vaurioitua sekä kosteuden että pakkasen vaikutuksesta. Kylmissä vapaa-ajan asunnoissa olevien televisioiden ja muiden elektroniikkalaitteiden kannattaa antaa lämmetä huoneenlämmössä useita tunteja ennen käyttöönottoa. Kylmiin sähkölaitteisiin saattaa tiivistyä haitallisesti kosteutta tiloja lämmitettäessä.

3. Kiinteistön sähköverkon kunnossapito

Kunnossapito ja kunnon valvonta edellyttävät sähköjärjestelmän tuntemista.

Kuva: sähköjärjestelmä

Ota selvää: 

– Missä sijaitsee kiinteistön pääkytkin?

– Miten kiinteistö tai jokin asennuksen osa voidaan tehdä jännitteettömäksi?

– Missä ovat eri osia suojaavat sulakkeet ja muut suojalaitteet?

Selvitä myös seuraavat asiat:

– Miten mahdolliset vikavirtasuojakytkimet testataan ja viritetään?

– Missä pumppujen, ilmastointilaitteiden tai lämmitysjärjestelmän ohjaus- ja suojalaitteet sijaitsevat ja miten niitä käytetään?

– Miten sulakkeiden ja lamppujen vaihdot tehdään turvallisesti?

– Varmista, että sähkökeskuksessa on paikkansa pitävät sulakemerkinnät ja että käytettävissä on sähköpiirustukset sekä laitteiden asennus-, huolto- ja käyttöohjeet. Tutustu ohjeisiin ja noudata niitä. Väärin asennettuna tai käytettynä sähkölaite on turvallisuusriski.

Kuva: sulakkeita

3.1. Sähköverkon suojalaitteet

Sulake suojaa sähköjohtoa ylikuormituksen ja oikosulun aiheuttamalta liialliselta lämpenemiseltä ja estää näin mahdollisen tulipalon. Sulake kestää palamatta siihen merkityn virran.  Palanutta sulaketta ei missään tapauksessa saa korjata, vaan tilalle vaihdetaan uusi oikeankokoinen ehjä sulake.

Tulppasulakkeen saa vaihtaa itse. Varmista ennen sulakkeen vaihtamista, että sen suojaamassa virtapiirissä ei ole kytkettynä suuritehoisia laitteita tai laitteita, jotka voivat käynnistyessään aiheuttaa vaaraa.

Nykyisin sähkökeskuksissa käytetään sulakkeen sijasta useimmiten automaattisulakkeita eli johdonsuojakatkaisijoita. Automaattisulaketta ei tarvitse vaihtaa sen lauettua, vaan se voidaan palauttaa toimintakuntoon siinä olevan kytkinvivun avulla.

Mikä on vikavirtasuojakytkin?

Vikavirtasuojakytkintä käytetään sulakkeen tai vastaavan ylivirtasuojan lisäksi herkkänä lisäsuojana. Se suojaa ihmistä, joka koskettaa vahingossa jännitteisiä osia esimerkiksi sähkölaitteeseen tai jatkojohtoon tulleen vian johdosta. Se suojaa myös vuotovirtojen aiheuttamalta palovaaralta. Vanhoissa ennen 1990-luvun loppupuolta tehdyissä asennuksissa ei tavallisesti ole alun perin lainkaan vikavirtasuojakytkimiä. Vikavirtasuojakytkimien käyttö on uusien asennusmääräysten myötä vuosien saatossa lisääntynyt niin, että nykyisin ne ovat pakollisia uusien asuinrakennusten kaikissa valaistus- ja pistorasia-asennuksissa kylmälaitteiden pistorasioita lukuun ottamatta. Myös sähkötoimisissa lattialämmityksissä vikavirtasuojakytkin on pakollinen. Se asennetaan yleensä kiinteästi sähkökeskuksen yhteyteen. Vikavirtasuojakytkin voi olla myös integroituna pistorasiaan tai lattialämmitystermostaattiin. Se voi olla myös asennettuna erilleen kojeen läheisyyteen. Sen toiminta on tarkistettava säännöllisin väliajoin käyttöohjeiden mukaisesti.

Mikäli sulake palaa tai muut suojalaitteet, kuten vikavirtasuoja laukeavat toistuvasti, täytyy syy tähän selvittää. Vika voi olla mm. sähkölaitteessa tai kiinteän asennuksen sähköjohdoissa. Sähköjohdossa saattaa olla myös ylikuormitusta, esim. käytössä on samanaikaisesti liian monta sähkölaitetta, tai yksittäinen sähkölaite on johtoa suojaavalle sulakkeelle liian suuritehoinen.

3.2. Sähkökeskukset

Sähkökeskuksiin liittyy paljon asioita, joiden on oltava kunnossa turvallisen ja häiriöttömän käytön takaamiseksi.

Keskuksen sijaintipaikka

Keskuksen on oltava suojassa mekaaniselta vahingoittumiselta ja asennuspaikasta riippuen myös vedeltä, lialta sekä pölyltä.

Keskukseen tulevien kaapeleiden kiinnityksen ja suojauksen on oltava riittävä.

Keskuksen edustan pitää olla vapaa esteistä, jotta käyttötoimenpiteet (sulakkeen vaihto, johdonsuoja-automaatin tai vikavirtasuojan virittäminen toimintakuntoon, pääkytkimen käyttö) voidaan tehdä turvallisesti.

Keskuksen ympärillä on oltava riittävästi vapaata ilmatilaa. Keskusta ei saa peittää tai jättää esim. komeroon tai kaappiin siten, että ilmankierto ei ole riittävä.

Keskuksen läheisyyteen kannattaa varata tarpeelliset varasulakkeet. Myös paristokäyttöinen valaisin voi tulla tarpeeseen. Jännitteenilmaisimen avulla on helppo selvittää, mikä sulake on palanut.

Kuva: kaappi on liian lähellä sähkökeskusta

Sähkökeskuksen edustan pitää olla vapaa esteistä, jotta käyttötoimenpiteet voidaan tehdä turvallisesti.
Kuvassa kaappi on liian lähellä keskusta

 

Keskuksen kotelointi ja suojaukset

– Tiiviyden säilymisestä veden, lian ja pölyn suhteen on huolehdittava.

– Suojakannet on pidettävä paikoillaan ja normaalikäytön aikana suljettuna. Kansien tiivisteiden on oltava kunnossa.

– Kaapeleiden läpivientien pitää olla riittävän tiiviitä ja käyttämättömien läpivientiaukkojen suljettuja, jotta keskus säilyttäisi kotelointitasonsa.

– Kojeiden, kuten kellojen, lämpöreleiden kuittauspainikkeiden ja merkkilamppujen, pitää olla ehjiä ja paikoillaan.

– Kojeiden pitää olla alustaan kiinnitettyjä eivätkä ne saa riippua esim. johtojensa varassa.

Jännitteisten osien suojana on myös kansien alla ylivirtasuojien ja käsiteltävien kojeiden yhteydessä eriste- tai metallilevyjä. Näiden pitää olla ehjiä niin, ettei keskuksen jännitteisiä osia pääse koskettamaan.

 

Kuva: keskuksen kotelointi ja suojaukset

 

Keskuksen käytön turvallisuus

Pääkytkimen käyttövivun on oltava ehjä ja paikallaan, jotta keskus voidaan tehdä tarvittaessa jännitteettömäksi.

Sulakkeilla ja kojeilla on oltava riittävät merkinnät, joiden perusteella voi tunnistaa suojalaitteiden (ryhmien) ja kytkimen vaikutusalueet (mihin tiloihin tai laitteisiin esim. kytkin tai sulake vaikuttaa) sekä ryhmälle sallitun sulakekoon. Jos ryhmät on merkitty vain numeroin, on käyttöpaikalla oltava kaavio tai luettelo, josta muut lisätiedot ilmenevät. Puutteelliset ja väärät merkinnät ovat turvallisuusriski.

Jos keskuksessa havaitaan merkkejä liiallisesta lämpenemisestä, kuten tummentuneita kaapeleita tai värimuutoksia, on ryhdyttävä huoltotoimenpiteisiin.

Sähkölaitteet voivat olla joko yksivaiheisia tai kolmivaiheisia. Kolmivaiheisia sähkölaitteita (esim. sähkökiuas, liesi, voimapistorasia) varten täytyy ryhmäkeskuksessa olla kolme sulaketta. Nämä kaikki on poistettava, mikäli halutaan tehdä laite jännitteettömäksi. Jos merkinnät puuttuvat tai ovat virheellisiä, voi syntyä vaaratilanne, kun ei huomata poistaa kaikkia sulakkeita asennus-, korjaus- ja huoltotöiden yhteydessä.

3.3. Sisätilat

Kun tarkkailet sähkölaitteiden ja -asennusten kuntoa sisätiloissa, kiinnitä huomiota pistorasioiden, valaisimien ja lämpöpattereiden sijaintiin. Jos pistorasiat sijaitsevat kovin hankalissa paikoissa, esim. kaappien takana, se vaikeuttaa laitteen käyttöä ja myös kunnossapitoa. Sisusta mieluummin niin, etteivät kalusteet peitä pistorasioita.  Valaisimia ei saa sijoittaa liian lähelle palavia materiaaleja tai siten, että ne putoavat helposti ja aiheuttavat palovaaran. Lämpöpattereita ei pidä peittää eikä myöskään sijoittaa palovaarallisesti.  Sähkölaitteiden ympäristön riittävästä ilmankiertotilasta on huolehdittava. Laitteiden taustat on syytä imuroida. Ota sisustuksessa huomioon sähkö- ja paloturvallisuus. 

Pistorasiat, kytkimet, kojeet ja johdot

Pistorasia-pistotulppa -järjestelmä on tehty sellaiseksi, että pistotulppa jota ei ole tarkoitettu käytettäväksi tietyssä pistorasiassa, ei myöskään sovi siihen. Pistotulppia ei saa vuolla tai muuten muuttaa sopiviksi sellaisiin pistorasioihin, joihin niitä ei ole tarkoitettu, koska tällöin suojausjärjestelmä tulee tehottomaksi. Maadoittamattomia pistorasioita ei ole enää vuoden 1997 jälkeen asennettu uudisrakennuksiin. Uudet maadoitetut pistorasiat ovat yleensä lapsisuojattuja turvapistorasioita. 

Pistorasioiden pitää olla hyvin kiinnitettyjä ja ehjiä suojakansineen. Ne eivät saa olla pölyisiä, likaisia tai rasvaisia. Pistorasioiden koskettimet saattavat löystyä kovassa käytössä. Kosketinaukkojen ympärillä oleva mustuminen on merkki löystyneen liitoksen aiheuttamasta lämpenemisestä.

Kuva: tummunut pistorasia

Pistorasiaa tai kytkintä käytettäessä kuuluva sirinä tai kipinöinti saattaa myös olla merkki löystyneestä liitoksesta. Löystynyt liitos aiheuttaa palovaaran! Pistorasioiden ja jakorasioiden läpivientitiivisteiden pitää olla paikoillaan ja kaapeleiden vaippojen asennettuna kojeisiin siten, että yksittäiset johtimet eivät ole kosketeltavissa. Kojeiden peitekansien pitää olla ehjiä ja paikoillaan.  

Pistotulppa irrotetaan pistorasiasta tulpasta vetämällä, ei koskaan johdosta vetämällä.

Jos huoneistossa irrotetaan maalaus- tai tapetointitöiden ajaksi kytkimien tai pistorasioiden kansia, tehdään kyseiset sähköpisteet ensin jännitteettömiksi irrottamalla keskuksesta tiloja syöttävät sulakkeet.  

Huolehdi aina siitä, että kannet tulevat asianmukaisesti takaisin paikalleen ja että pistorasioiden suojaliuskat ovat kunnossa, eivätkä esim. maalin peitossa. 

Laitteiden liitosjohtojen ja jatkojohtojen on oltava ehjiä. Ulkovaipassa ei saa olla murtumia eikä halkeamia.

Johtojen vioittuneita vaippoja ei saa paikata teipillä tai eristysnauhalla vaan vaurioitunut johto on uusittava. Jos yksittäiset johtimet, liitinruuvit, tai muut sähköiset osat näkyvät, on välitön korjaus tarpeen.

 Taipuisat johdot eivät saa olla irti pistotulppien ja läpivientien vedonpoistoista, jolloin johdinvaipan alla olevat yksittäiset johtimet näkyvät ja ovat kosketeltavissa. Liittimestään irronnut johdin aiheuttaa vaaraa.

Kädessä pidettävän laitteen taipuisan liitäntäjohdon läpiviennissä laitteeseen on erityinen taivutussuoja, jonka tarkoituksena on estää johdon vioittuminen läpiviennin vierestä. Taivutussuojan on oltava hyväkuntoinen eikä se saa olla irronnut laitteesta tai murtunut.

Älä käytä vioittuneita sähkölaitteita!  Korjauta ne tai hanki uusi laite.

Käyttäessäsi suuritehoista sähkölaitetta jatkojohdon kautta, älä jätä jatkojohtoa tiukalle rullalle tai kelalle, koska johto voi tällöin kuumentua ja vaurioitua.

Valaisimet

Kuva: valaisin

Huolellisesti toteutetulla sisä- ja ulkovalaistuksella voidaan merkittävästi lisätä asumisviihtyvyyttä ja myös turvallisuutta.

Led-valaisimet ovat nykyisin käytännössä syrjäyttäneet halogeeni- ja hehkulamppuvalaisimet. uudiskohteiden valaistuksessa. Ledeillä saavutetaankin monia etuja perinteisempään valaistukseen verrattuna. Näitä ovat mm. matalampi sähkönkulutus, pitkä käyttöikä, vähäinen lämmöntuotto ja useimmiten pienemmät suojaetäisyydet. Useimmat vanhojen valaisinten halogeeni-, hehku- loiste- ja pienoisloistelamput eli ns. energiansäästölamput on mahdollista korvata ledeillä.

Ennen led-valaisinten yleistymistä, käytettiin asuinrakennuksissa hehkulamppuvalaisinten lisäksi huomattavan paljon erilaisia halogeenivalaisimia. Niitä asennettiin muun muassa keittiöiden työtasovalaistukseksi ja eri tiloihin kiinteiksi kattovalaisimiksi. Halogeenivalaisin tuottaa runsaasti lämpöä ja on siksi sijoitettava riittävän kauas valaistavasta kohteesta. On huolehdittava siitä, ettei valokeilaan liian lähelle valaisinta pääse syttyvää materiaalia. Raolleen jäänyt kaapinovi voi syttyä palamaan, jos aivan sen yläpuolelle on asennettu halogeenivalaisin. Valaisimesta lähtevä lämpösäteily voi tällöin nostaa oven yläreunan lämpötilan jopa yli 200 °C:n. Halogeenilamppu säteilee lämpöä myös ylöspäin. Kattoon upotettujen halogeenivalaisimien osalta on huolehdittava, että yläpuolen riittävä vapaa ilmatila tai ohjeen mukainen kotelotila säilyvät. Halogeenilamppujen myynti on nykyisin kiellettyä muutamia erikoislamppuja lukuun ottamatta, ja ne on suositeltavaa korvata energiatehokkaammalla led-lampulla.

Hehkulamputkin on nykyisin poistettu markkinoilta muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Markkinoille on tuotu niiden korvaajiksi erilaisia led-lamppuja, jotka ovat saman kokoisia ja muotoisia ja sopivat valaisimeen hehkulampun tilalle.

Loisteputkivalaisimia on käytössä runsaasti ja niitä asennetaan yhä jonkin verran myös uudiskohteisiin. Loisteputkivalaisimia käytettäessä on huomioitava putkien vaihto viipymättä, kun ne ovat palaneet loppuun. Vain päistään hehkuvat loppuun palaneet loisteputket aiheuttavat ylivirran, joka lämmittää valaisinta. Tämä aiheuttaa palovaaraa ja valaisimen ennenaikaisen vioittumisen.  Putkien vaihdon yhteydessä kannattaa vaihtaa samalla valaisimessa oleva sytytin niin sanotuksi turvasytyttimeksi. Loisteputket on myös mahdollista korvata vähemmän sähköä kuluttavilla led-putkilla.

Kuva: loppuunpalaneita loisteputkia

Loppuun palanut loisteputki kuumenee voimakkaasti ja aiheuttaa palovaaran

Valaisimissa suurin osa sähköenergiasta muuttuu lämmöksi. Ne voivat lämmittää ympäristöään liikaa joko huolimattoman käytön, sijoittelun tai vikaantumisen johdosta. Valaisimeen ei saa asentaa sallittua tehoa suurempaa lamppua. Sellainen kuumentaa liiaksi valaisinta ja sen ympäristöä aiheuttaen palovaaraa ja valaisimen ennenaikaisen vioittumisen.

Valaisimien puhtaudesta kannattaa huolehtia. Niihin kertyvä pöly ja lika on hyvä poistaa riittävän usein. Valaisinten pölyyntyminen heikentää valaistustehoa ja saattaa aiheuttaa palovaaran. Valaisimien suojakupujen pitää olla paikoillaan.


Palovaroittimet

Palovaroitin on ollut pakollinen jokaisessa asunnossa 1.9.2000 lähtien. Varoittimia on olemassa monenlaisiin eri käyttötarkoituksiin ja olosuhteisiin ja niiden energianlähteenä voi olla perinteisen pariston ohella esimerkiksi verkkovirta tai erillisessä palovaroitin- tai murtohälytyskeskuksessa sijaitseva akku. Sähköverkkoon liitettyjen palovaroittimien varavirtalähteenä on paristo tai akku, joka varmistaa varoittimen toiminnan myös sähkökatkon aikana. Nykyisin uudisrakentamisessa edellytetään jokaiseen asuntoon sähköverkkoon liitettyjä palovaroittimia.

Palovaroittimen käyttöohjeeseen on syytä tutustua ja laitteen toimintakuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Testausta varten varoittimessa on testinappi, jota painettaessa laite antaa kuuluvan äänimerkin ollessaan toimintakunnossa. Paristokäyttöisten ja useimpien paristovarmennettujen varoitinten paristo on käyttäjän itse vaihdettavissa. Palovaroitin on hyvä puhdistaa pölystä muutaman kerran vuodessa varovaisesti imuroimalla. Pölyinen varoitin saattaa aiheuttaa virheellisiä hälytyksiä.
 

Kodinkoneet

Pidä sähkölaitteet puhtaana. Ota tavaksi imuroida pölyt laitteiden päältä ja takaa muun siivouksen yhteydessä. Pöly haittaa laitteiden tuuletusta, voi tukkia ilmankierron ja aiheuttaa ylikuumenemista.

Puhdistuksessa on muistettava:

– Noudata valmistajan ohjeita.

– Irrota laitteen pistotulppa pistorasiasta tai erota sähköasennusten osa verkosta esim. poistamalla ryhmäsulake tai katkaisemalla sähköt pääkytkimellä puhdistuksen ajaksi.

– Älä käytä vettä.

– Laitteiden sisäpuolelle ei ole asiaa kuin ammattilaisella. Hengenvaara!

Lämmittävät sähkölaitteet pystyvät tuottamaan riittävästi lämpöä sytyttääkseen palon.
 

Liesi

Kuva: liesi

Jos perheessä on lapsia huolehdi, että liedessä on kaatumiseste. Liesisuojus on myös hyvä turvaväline; se estää lasta vetämästä levyllä olevaa kattilaa päälleen. Lieden käytön turvallisuus lisääntyy huomattavasti, mikäli sen yhteyteen asennetaan ns. liesivahti. Se on herkkä turvalaite, joka reagoi päälle unohtuneen lieden pinnan lämpötilaan tai kuiviin kiehuneen kattilan ylikuumenemiseen ja pyrkii katkaisemaan virran liedestä ennen kuin tulipalo ehtii syttyä. Liesivahti on asennettavissa keittiöön myös jälkikäteen.

Liesi on yleensä kytketty puolikiinteästi sähköverkkoon ja se voidaan vetää ulos siivousta varten kaapelin sallimissa rajoissa. Huolehdi liesitason, levyjen ja uunin siisteydestä. Runsas ruoanlaitosta kertynyt rasva lisää paloriskiä. Huolehdi myös, että lieden taakse ja alle ei kerry rasvaa ja pölyä. Liittämiseen käytetyn kumikaapelin vaippa haurastuu vanhetessaan. Myös ruuanlaitossa käytetyt rasvat pehmentävät kumieristeen. Jos huomaat merkkejä haurastumisesta tai kaapelin turpoamisesta, vaihdata kaapeli uuteen.

Kuva: liesi
 

Liesituuletin

Liesituulettimen puhtaudesta on huolehdittava säännöllisesti. Tuulettimeen kertyy epäpuhtauksia ja ruuanvalmistuksessa vapautunutta rasvaa, jotka lisäävät tulipalon vaaraa laitteen vikaantuessa. Rasvainen liesituuletin myös levittää liedellä syttynyttä tulipaloa tehokkaasti. Epäpuhtaudet saattavat lisäksi aiheuttaa liesituulettimen toimintahäiriöitä. Liian harvoin vaihdettu tai puhdistettu rasvasuodatin heikentää liesituulettimen imutehoa ja sen myötä myös asunnon sisäilmaa. Epäpuhtaudet on poistettava laitteen pinnoilta pyyhkimällä ja tukkeutuneet suodattimet on puhdistettava tai vaihdettava. Liesituulettimen tyypistä riippuen siinä voi olla joko huopa- tai paperimaisesta materiaalista valmistettu vaihdettava tai pestäväksi soveltuva metallinen rasvasuodatin. Joissakin liesituulettimissa on rasvasuodattimen lisäksi aktiivihiilisuodatin, joka on uusittava säännöllisesti valmistajan ohjeiden mukaan.
 

Pesutilat

Pesu- ja saunatiloissa sähkönkäytön olosuhteet ovat tavallista vaativammat kosteuden ja monissa tapauksissa maahan yhteydessä olevien rakenteiden, kuten betonilattian tai vesiputkistojen takia. Siksi näiden tilojen sähköturvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Vaativien olosuhteiden vuoksi sähköasennusmääräyksissä on aina ollut erityisvaatimuksia pesutiloille.

Kuva: pesukoneen virtajohto

Jos pyykinpesukone tai kuivain sijoitetaan peseytymistiloihin, niiden on oltava riittävällä etäisyydellä kylpyammeesta tai suihkusta ja suojassa vedeltä.

Vikavirtasuojakytkin lisää sähkön käytön turvallisuutta, ja se onkin ollut jo pitkään pakollinen kylpy- ja suihkutilojen pistorasia-, valaistus- ja lattialämmitysasennuksissa. Vanhojen asennusten turvallisuustasoa voidaan parantaa lisäämällä niihin vikavirtasuojia jälkikäteen.

Sähköisen lattialämmityksen osalta muistettavia asioita ovat:

– Termostaattia ei saa peittää eikä sitä saa altistaa vedelle.

– Lattialämmityksen sijoitus on selvitettävä ja otettava huomioon lattiaan tehtävissä porauksissa ja kiinnityksissä.
 

Sähkösauna ja kiuas

Kuva: kiuas

Noudata saunan sähköturvallisuuden osalta seuraavia ohjeita:

– Älä koskaan kuivaa mitään kiukaan päällä tai lähistöllä!

– Varmista, että kiukaan ympärillä olevat kaiteet ovat ehjät ja tukevasti kiinnitetty. Niiden etäisyyden kiukaaseen on oltava riittävä. Vaaditut etäisyydet löytyvät kiukaan käyttöohjeesta.

– Älä heitä kiukaalle ylisuuria vesimääriä.

Tutustu kiukaan valmistajan laatimiin käyttö- ja hoito-ohjeisiin. Varmistu ohjausautomatiikan toiminnasta määrävälein ja etenkin siitä, että kiuas kytkeytyy pois päältä halutun ajan jälkeen.

Käytössä kiuaskivet joutuvat alttiiksi suurille lämmönvaihteluille. Liian pitkään käytetyt kivet rapautuvat ja alkavat hiljalleen murentua. Pienet kiuaskivien palaset ja kivistä irtoava hienompi aines voivat ajautua löylyveden mukana kiukaan alaosaan tiiviiksi kerrokseksi estäen ilman kierron ja aiheuttaen korroosiota. Siksi kiuaskivien säännöllinen uusiminen on tärkeää. Kiuaskivet ladotaan riittävän harvaksi siten, että ilma pääsee kiertämään niiden välistä mutta löylyvesi ei suoraan osu punahehkuisille vastuksille.

Huolehdi kiukaan liitoskaapeleiden kunnosta. Kumikaapelin vaippa haurastuu ja saattaa halkeilla vanhetessaan.  
 

Ilmanvaihtokoneet

Ilmanvaihtokoneetkin vaativat ajoittaista huoltoa toimiakseen luotettavasti valmistajan tarkoittamalla tavalla. Puhdistuksen ja huollon tarve riippuu mm. asuinympäristön ulkoilman puhtaudesta ja esimerkiksi pölynimurin ja kuivausrummun pölynsuodatuksen tehokkuudesta. Suodattimet on hyvä vaihtaa kahdesta neljään kertaan vuodessa. Ilmanvaihtokoneiden käyttäjälle sallitut toimenpiteet on kerrottu laitteen käyttöohjeessa. Sallittuja huoltotöitä ovat tavallisesti esimerkiksi suodattimien vaihto ja laitteen sisäosien puhdistus. Koneen sähkö- ja ohjausjärjestelmään liittyvät korjaukset sitä vastoin on jätettävä ammattilaisen tehtäväksi.
 

Keskuspölynimurit

Keskuspölynimuria on useimmiten mahdollista käyttää joko pölypussilla tai ilman. Käyttötavasta riippumatta on imurin säiliö tyhjennettävä säännöllisesti. Liian täyteen tullut säiliö tai pölypussi vaikeuttaa jäähdytysilman kiertoa laitteessa ja saattaa aiheuttaa moottorin vaarallista kuumenemista, jopa tulipalon.

Keskuspölynimureiden keskusyksiköt on varustettu suodattimella, joka suojelee laitetta siihen tunkeutuvalta pölyltä. Suodattimen on oltava ehjä ja paikoillaan. Mikäli keskuspölynimuria käytetään ilman pölypussia, on suodatin hyvä puhdistaa aina roska-astian tyhjennyksen yhteydessä ja tarvittaessa vaihtaa uuteen. Mikäli pölypussia käytetään, pysyy keskusyksikön suodatin huomattavasti puhtaampana ja sen puhdistus- ja uusimisväli on selvästi pitempi.
 

Aurinkosähköjärjestelmät

Aurinkosähköjärjestelmät yleistyvät kaiken aikaa myös pientaloissa ja kesämökeillä. Järjestelmään kuuluu katolle asennettavien paneeleiden lisäksi ohjauselektroniikkaa, mahdollinen akusto ja invertteri, joka muuntaa paneeleiden tuottaman tasasähkön 230V:n vaihtosähköksi. Rakenteeltaan aurinkopaneelit ovat kestäviä, mutta suuret pistekuormat, esimerkiksi  paneelin päällä kävely voivat rikkoa paneelin. Mikäli aurinkopaneelin pintaan tulee reikä, on se välittömästi paikattava valmistajan ohjeen mukaisella ja tarkoitukseen soveltuvalla tavalla. Näin estetään veden pääseminen aurinkopaneeliin ja vältetään kosteuden aiheuttama hapettuminen ja mahdollinen oikosulku.

Aurinkopaneelit on hyvä puhdistaa keväisin ja syksyisin valmistajan ohjeen mukaan, ettei paneelin pintaan kerry sen toimintaa heikentäviä epäpuhtauksia. Talvisin lumi kannattaa harjata varovasti paneelin päältä pois, jotta vältetään jään muodostuminen paneelin pintaan.

3.4. Ulkotilat

Liittymisjohto

Kiinteistön liittymisjohto voi olla maahan asennettu kaapeli tai ilmajohtona joko eristepäällysteinen AMKA-riippukierrekaapeli tai harvoin avojohto.

Maasta nousevien kaapelien riittävän suojauksen säilymisestä on huolehdittava, myös esim. rakennus-, piha- tai vaikkapa maalaustöiden yhteydessä. Kaapeli tai maadoituselektrodi eivät missään tilanteessa saa olla alttiina vahingoittumiselle.   

Ilmajohdon läheisyydessä ei saa olla sellaisia puun oksia, jotka voivat hangata johtoa ja vaurioittaa sen eristettä. Puiden karsinnat ilmajohtojen läheisyydessä tehdään sähkölaitoksen toimesta tai heidän ohjeidensa mukaan.

Riippukierreilmajohtoa ei saa koskettaa, koska sen johdineristeet eivät ole riittäviä koskettelun sallimiseksi.

Ulkotilojen muut asennukset

Kuva: sähköasennus

Sähköturvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota ulkotiloissa. Ulkona käytettävien sähkölaitteiden on aina oltava suojaeristettyjä, suojamaadoitettuja tai suojajännitteellä toimivia. Akkukäyttöiset laitteet ovat turvallisimpia ulkokäytössä.

Ulkona olevien sähköasennusten ja –laitteiden, kuten pistorasioiden ja valaisimien toiminta ja kunto on tarkastettava säännöllisesti. Tarvittaessa ne on puhdistettava liasta ja roskista.

Ulkona käytetään roiskevedenpitäviä suojamaadoitettuja pistorasioita ja jatkojohtoja. Monin paikoin ulkopistorasiat ovat myös vikavirtasuojattuja, koska niiden vikavirtasuojaus uusissa asennuksissa on ollut pakollinen jo vuodesta 1997. Sähkönkäytön turvallisuus paranee, jos myös vanhempien vikavirtasuojaamattomien ulkopistorasioiden tilalle vaihdetaan vikavirtasuojatut pistorasiat.

Ulkona sähkö on otettava aina tarkoitukseen varatusta ulkopistorasiasta. Sisältä maadoittamattomasta pistorasiasta ei koskaan saa vetää jatkojohtoa ulos, koska mahdollisen eristysvian sattuessa sulakesuojaus ei toimi, ja jatkojohtoon liitetty metallikuorinen laite tulee jännitteiseksi.

Jotkut ulkokäyttöön tarkoitetut laitteet on varustettu erityisellä suojajännitemuuntajalla, joka muuntaa tavallisen verkkojännitteen (230 V) turvallisemmaksi 12 tai 24 V jännitteeksi. Suojajännitteellä toimivat sähkölaitteet ovat ulkokäytössä turvallisempia kuin verkkojännitteellä toimivat laitteet.

Auton lämmittämiseen liittyviä ohjeita löydät täältä.

4. Lämmityslaitteet

Rakennusten lämmittämiseen käytetään nykyisin hyvin monia erilaisia järjestelmiä. yhteistä näiden kaikkien kunnossapidolle on kuitenkin se, että valmistajan ohjeissa mainittuja asioita on syytä noudattaa. Osa kunnossapitoon liittyvistä töistä, kuten tiettyjen suodattimien puhdistus on sallittua laitteen käyttäjälle. Laitteiden sähkötöissä ja mahdollisissa kylmäainekompressoreihin tai -putkistoihin liittyvissä töissä on ehdottomasti käytettävä ainoastaan sellaisia ammattilaisia, joilla on oikeus tehdä kyseisiä töitä. Asian voi tarkastaa Tukesin verkkosivuilta löytyvästä rekisteristä.

4.1. Lämpöpumput

Kuva: ilmalämpöpumpun asentaminen

Ilmalämpöpumpun asentaminen on ammattilaisen työtä.

Erilaiset lämpöpumput ovat yleistyneet kiinteistöissä viime vuosina. Markkinoilla on useita erilaisia lämpöpumpputyyppejä, joita asennetaan niin uudis- kuin saneerauskohteisiinkin. Käytössä on mm. ilma-, ilmavesi-, poistoilma- ja maalämpöpumppuja.

Ilmalämpöpumpun huolto on tärkeää, sillä pumpun sisäyksikkö ja sen suodattimet keräävät sisälleen pölyä ja muita ilman mukana liikkuvia epäpuhtauksia. Tästä syystä sisäyksikön suodattimet tulisi puhdistaa riittävän usein, koska laitteen sisälle päässeet epäpuhtaudet estävät ilman vapaata liikkumista kennossa ja näin huonontavat sen hyötysuhdetta. Ilmalämpöpumpun suodattimet on helppo imuroida, ja joissakin malleissa ne on mahdollista irrottaa pesua varten.

Ulkoyksikkö puolestaan on alttiina sään vaikutuksille. Ulkoyksikkö kannattaa tarkastaa silmämääräisesti silloin tällöin ja poistaa mahdolliset roskat ja pudonneet lehdet sen ympäriltä. Talvella on huolehdittava siitä, ettei laite hautaudu lumeen tai ettei ulkoyksikön alle jäätyvä sulatusvesi ulotu itse laitteeseen saakka. Mikäli lunta tai jäätä kertyy ulkoyksikön ympärille paljon, ei lämpöpumppu enää toimi tarkoitetulla tavalla. Tuulen mukana lämpöpumpun ulkoyksikköön on saattanut kertyä myös hiekkaa, lehtiä tai muita roskia. Mikäli puhdistus vaatii laitteen kuorien poistamista, on työ jätettävä ammattilaisen tehtäväksi.

Poistoilmalämpöpumppu tarvitsee myös huoltoa toimiakseen tehokkaasti. Kennostot on mahdollista pestä ja tarvittaessa desinfioida huoltoliikkeen toimesta. Myös antureiden ja varoventtiilien toiminta on syytä testauttaa ajoittain.

Kuva: sähköasennus

Mikäli lämpöpumpun toiminnassa havaitaan jotain poikkeavaa, kuten epänormaalia ääntä tai hajua eikä puhdistamisesta ole apua, on syytä kääntyä ammattitaitoisen huoltoliikkeen puoleen. Viallista laitetta ei saa itse yrittää korjata, vaan laitteen korjaus on luvanvaraista ammattilaisen työtä.

Maalämpö- ja ilma-vesilämpöjärjestelmät vaativat ajoittain huoltoa. Laitteiden sähköjärjestelmään, kompressoriin ja kylmäaineputkistoon liittyvät huoltotyöt ovat ammattitaitoa vaativaa työtä, jota saavat tehdä ainoastaan Tukesin rekisterissä olevat toimijat. Lain mukaan yli 3 kg kylmäainetta sisältäville lämpöpumpuille on suoritettava vuotojen varalta vuosittainen tarkastus. Alle 3 kg lämpöpumpuille vuototarkastus ei ole pakollista. Kotikäytössä olevissa järjestelmissä kylmäainetta on yleensä alle 3 kg. Mikäli kylmäainetta on liian vähän, lämpöpumppu toimii huonolla hyötysuhteella ja kompressorin käyttöikä lyhenee.

Järjestelmissä on myös suodattimia, jotka on puhdistettava säännöllisesti laitteen käyttöohjeen mukaan. Maapiirin suodattimen säännöllinen puhdistaminen on tärkeää, koska se estää tukkeuduttuaan nesteen normaalin kierron. Patteriverkoston suodatin tulisi puhdistaa omakotitalokohteissa kerran vuodessa. Käyttäjä voi pidentää maalämpöjärjestelmänsä käyttöikää ja toimivuutta tarkistamalla säännöllisesti, että lämmitys- ja lämmönkeruupiirin paine ja nestemäärä ovat oikealla tasolla. Paineen alentumisen taustalla saattaa olla vuoto jossain päin putkistoa. Kun maalämpöjärjestelmän kuntoa seurataan ja sitä huolletaan tarvittaessa, toimii laitteisto moitteettomasti ja energiatehokkaasti.

4.2. Sähköpatterit

Patteri luovuttaa lämpöä huoneeseen sekä säteilemällä että lämmittämällä patterin lähistöllä kiertävää huoneilmaa. Jotta patteri pystyisi luovuttamaan suunnitellun lämpömäärän, sitä ei saa peittää, eikä ilman kiertoa sen edessä, takana tai sisällä saa estää. Sähköpatterin peittäminen tai tekstiilien tms. ripustaminen sen päälle voi aiheuttaa tulipalovaaran.

4.3. Öljylämmitys

Öljylämmitysjärjestelmää on huollettava säännöllisesti valmistajan ohjeen mukaan, jotta se toimisi luotettavasti ja taloudellisesti. Kattila ja öljypoltin on puhdistettava, jottei nokea kerry tulipesään ja polttimen suuttimeen. Puhdistaminen parantaa palamista ja lämmöntuottoa ja säästävät näin ollen energiaa. Myös laitteiden käyttöikä pitenee, kun ne huolletaan asianmukaisesti. Kattilan puhdistus ja nuohous sekä öljypolttimen huolto ovat alan ammattilaiselle kuuluvia toimenpiteitä. Öljylämmityslaitteistojen huoltoon oikeutettujen toimijoiden yhteystiedot löytyvät Tukesin rekisteristä.

4.4. Pellettilämmitys

Pellettilämmitysjärjestelmät toimivat pitkälti automaattisesti, mutta vaativat merkistä ja laitetyypistä riippuen huoltotoimenpiteitä, jotka käyttäjän on syytä selvittää valmistajan käyttöohjeesta. Tuhka ja karsta pitää poistaa säännöllisesti polttimen palopäästä ja kattilan tulipinnoilta. Joissakin laitteistoissa puhdistus toimii automaattisesti, eikä edellytä käyttäjän tekemää puhdistusta. Pellettilaitteiston sähköjärjestelmä ei normaalisti edellytä käyttäjältä toimenpiteitä, mutta laitteiston vikaantuessa sähköisiin osiin kohdistuvat toimenpiteet ovat oikeutta edellyttävää sähkötyötä.

5. Sähkötyöt kuuluvat ammattilaisille 

Kuva: sähköasennus

Sähköasennustöitä sekä sähköasennusten ja -laitteiden korjaus- ja huoltotöitä saavat lain mukaan tehdä vain sähköalan ammattilaiset. Ammatillinen pätevyys ja työkokemus eivät kuitenkaan yksinään riitä, lisäksi tarvitaan oikeus tehdä sähkötöitä.

Kun teetät sähköasennuksia:

– Käytä vain rekisteröitynyttä toimijaa, jolla on työhön riittävä oikeus. Asian voit tarkistaa Tukesin rekisteristä.

– Tee kirjallinen sopimus tilaamastasi työstä. Näin varmistat kaikkien tilattujen töiden tekemisen ja selvennät vastuukysymyksiä.

– Huolehdi, että saat tarvittavat asennuspiirustukset ja käyttöohjeet.

– Varmista, että urakoitsija tekee asennuksille käyttöönottotarkastuksen ja luovuttaa pöytäkirjan tarkastuksesta. Tarkastuspöytäkirja on urakoitsijan antama vakuutus siitä, että sähkötyöt on tehty ja tarkastettu sähköturvallisuussäädösten mukaan. Pöytäkirjasta ilmenee mm. tiedot työkohteesta, selvitys työn vaatimustenmukaisuudesta sekä tarkastusten ja testausten tulokset. Hyvin pienistä asennustöistä, esimerkiksi yksittäisen pistorasian lisäyksestä, pöytäkirjaa ei kuitenkaan vaadita.

Mitkä toimenpiteet ovat maallikolle sallittuja?

Tietoa maallikoille sallituista sähkötöistä

Älä tee, jos et osaa, vaan käytä ammattilaista!


Kuva: vaarallinen sähköasennus

Maallikon tekemä vaarallinen sähköasennus
 

Tarkastuslistoja kodin sähköturvallisuuteen

 Kodin sähköturvallisuuden tarkistuslista (pdf)