Ilmastopäästöjen vähentäminen

  YK:n kestävän kehityksen tavoite 13:ilmastotekoja.

Tätä se meillä tarkoittaa.

 

Pyrimme yhdessä aktiivisesti pienentämään toiminnastamme aiheutuvia negatiivisia ympäristövaikutuksia.

 

 

 

Näin sitä mittaamme.

Matkustamisen määrä ja siitä aiheutuvat päästöt
Toimitiloihin liittyvät päästöt
Hankintojen vastuullisuus
 

 

 

Nostoja viime vuodelta:

Tavoitteenamme on pienentää systemaattisesti hiilijalanjälkeämme. Olemme olleet mukana WWF:n Green Office -ympäristöohjelmassa vuodesta 2022 lähtien. Osana ohjelmaa olemme laatineet Tukesin ympäristöohjelman, jota päivitetään säännöllisesti.

Tukesin ympäristöohjelma tukee ilmastopäästöjen vähentämistä

Tukesin ympäristöohjelma ohjaa konkreettisesti arjen toimintatapojamme ja tukee ilmastopäästöjen vähentämistä. Toimintakaudelle 2024–2025 asetimme neljä päätavoitetta:

  • vähennämme matkustamisen ympäristökuormitusta
  • teemme ympäristöystävällisiä hankintoja
  • teemme ympäristötyön näkyväksi henkilöstölle
  • varmistamme johdon sitoutumisen ympäristövastuuseen

Vuonna 2024 saavutimme useita konkreettisia edistysaskeleita:

  • Työsuhdepolkupyöräetu otettiin aktiiviseen käyttöön ja sai henkilöstöltä positiivisen vastaanoton.
  • Päivitimme hankintaohjeet siten, että ympäristö- ja vastuullisuuskriteerit huomioidaan hankintapäätöksissä aiempaa systemaattisemmin.
  • Matkustamisen ympäristökuormitus väheni – erityisesti kotimaan matkustusta onnistuttiin vähentämään etäyhteyksien avulla.

Kaikki tavoitteet ja toimenpiteet eivät ole vielä täysin toteutuneet. Esimerkiksi hankintojen vastuullisuuskriteerit on vasta sisällytetty ohjeistukseen, mutta niiden käytännön soveltaminen on vielä kesken. Jatkamme näiden ja muiden ohjelman toimenpiteiden toteuttamista kuluvan vuoden aikana.

Nosto: Kymmenet tukeslaiset ovat ottaneet käyttöönsä työsuhdepolkupyörän

Tukesin henkilökunnalla on ollut mahdollisuus hankkia työsuhdepolkupyörä käyttöönsä vuoden 2024 alusta alkaen. Etu on otettu hyvin vastaan. Tällä hetkellä meillä on 39 aktiivista työsuhdepolkupyöräsopimusta, joten noin joka seitsemännellä tukeslaisella on jo käytössään työsuhdepolkupyörä. Suurin osa niistä on sähköpyöriä, mutta joukossa on myös perinteisiä polkupyöriä. Työsuhdepyörien hankinta on ollut aktiivisimmillaan kevät- ja kesäkaudella.

Työsuhdepyörään ovat oikeutettuja koeajan päättymisen jälkeen kaikki Tukesissa vakituisessa virassa tai määräaikaisessa virkasuhteessa olevat työntekijät. Työsuhdepolkupyörä on hyvä tapa edistää vastuullisuutta ja vähentää ilmastopäästöjä. Samalla tuetaan myös henkilöstön fyysistä hyvinvointia.

Maiju Aikala lähdössä ajamaan työsuhdepyörällään.

 

Maiju Aikala: ”Hankin oman työsuhdepolkupyöräni elokuun lopussa. Ympärivuotinen pyöräily kiinnostaa, joten valitsin menopelikseni sähköpyörän sekä kesä- että talvirenkailla varustettuna.  Alussa oli hieman vastoinkäymisiä rengasrikon kanssa, mutta pyöräliikkeen huolto hoiti korjauksen mallikkaasti. Pyörän huolto on muutenkin toiminut hyvin ja esimerkiksi ensihuolto ja talvirenkaiden vaihto onnistuivat samalla kertaa.

Pimeimpien talvikuukausien aikana kynnys polkemiseen oli turhan korkea, mutta helmikuussa valon lisääntyessä aloitin pyöräilykauden uudella innolla. Sähköavusteisuus laskee selvästi liikkeelle lähtemisen kynnystä.”

Virkamatkustamisen ilmastovaikutukset pienenivät 

Tukesin matkustamisesta aiheutuneet ilmastopäästöt vähenivät vuonna 2024 edellisvuoteen verrattuna. Päästöjä syntyi yhteensä noin 168,5 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (tCO₂), kun vastaava luku vuonna 2023 oli noin 207 tCO₂. Pudotus on merkittävä, ja siihen vaikuttivat sekä ympäristöohjelmaan kirjattu tavoite matkustamisen vähentämisestä että Tukesille asetetut säästötavoitteet.

Matkustuskilometreissä mitattuna väheneminen näkyy erityisesti lentomatkoissa ja automatkailussa. Lentokilometrejä kertyi yhteensä noin 677 000 km, mikä on yli 160 000 kilometriä vähemmän kuin vuonna 2023. Samalla lentomatkojen päästöt laskivat noin 30 tCO₂. Automatkoja tehtiin 254 000 km, eli noin 58 000 km vähemmän kuin edellisvuonna. Autoliikenteen päästöt putosivat noin 9 tCO₂.

Junamatkustus väheni myös. Vuonna 2024 junamatkoja kertyi yhteensä 454 500 km (vuonna 2023: 553 000 km). Junamatkat vähenivät selkeästi ja ne aiheuttivat edelleen vain murto-osan liikenteen päästöistä – vain noin 3 % kaikista matkustamisen päästöistä.

Jatkamme linjamme mukaista harkittua matkustamista ja etäyhteyksien hyödyntämistä aina kun mahdollista. Myös valvonta- ja arviointityössä etätarkastukset ovat edelleen osa käytäntöjä. Matkustuksen määrän väheneminen tukee osaltaan sekä taloudellisia että ilmastotavoitteitamme.

Matkustamisen päästöt ovat vähentyneet erityisesti lentomatkojen osalta, ja kokonaispäästöt ovat olleet laskussa vuoden 2023 huipun jälkeen.

 

Nosto: Myös FINAS-akkreditointipalvelussa matkakustannukset vähenivät

FINAS on hyödyntänyt etäarviointeja aina, kun se on ollut tarkoituksenmukaista, ja kokouksiin osallistutaan yhä useammin etäyhteydellä. Lisäksi matkustuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota julkisen liikenteen suosimiseen oman auton sijaan. Vaikka arviointimatkojen määrä kasvoi noin 12 % edellisvuoteen verrattuna, omalla autolla tehdyt matkat vähenivät merkittävästi ja niiden kustannukset laskivat noin 36 %. Kokonaisuudessaan matkakustannukset olivat noin 4 % edellisvuotta pienemmät.

Vaikka emme saa täysin tarkkaa dataa kaikesta Tukesissa tehdystä virkamatkustamisesta, arvioimme, että saamamme data kertoo riittävällä tarkkuudella matkustamisen määrän ja päästöjen kehittymisen. Lukuihin ei ole esimerkiksi laskettu mukaan vuokra-autoilla ajettuja matkoja, sillä emme saa niiden kilometrimääriä toistaiseksi selville. Päästöjen laskennassa ei myöskään ole eritelty ajoneuvojen polttoaineen tyyppejä, joten luku ei ole täysin tarkka.

Vastuullinen toiminta ei rajoitu fyysisiin prosesseihin tai matkustamisen vähentämiseen – myös digitaalisilla valinnoilla voidaan vaikuttaa ympäristökuormaan. Ohjelmistojen ja tietojärjestelmien kehittämisessä korostuvat energiatehokkuus, fiksu suunnittelu ja yhteistyö. Tästä esimerkkinä on Tukesin Green coding -pilotti.

Nosto: Vihreää koodia valtionhallinnossa – Tukes pilotoi ympäristövastuullista ohjelmistokehitystä

Ohjelmistot ja digitaaliset palvelut kuluttavat energiaa – erityisesti silloin, kun niitä käytetään laajasti tai ne käsittelevät suuria määriä dataa. Tukes lähti vuonna 2023 mukaan Green coding -pilottiin selvittääkseen, miten koodauksen keinoin voidaan kehittää tietojärjestelmiä, jotka tukevat entistä paremmin ympäristön kantokykyä.

Pilotti toteutettiin yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön, Valtorin ja CGI:n kanssa. Hanke valmistui keväällä 2024, ja sen aikana tarkasteltiin muun muassa ohjelmakoodin tehokkuutta, datan liikuttelun aiheuttamaa energiankulutusta sekä käyttöliittymien vaikutusta resurssien käyttöön. Tavoitteena oli tunnistaa konkreettisia tapoja, joilla viranomaissovellusten ympäristövaikutuksia voidaan vähentää ilman, että palveluiden saavutettavuus tai toiminnallisuus kärsivät.

Green coding ei tarkoita vain teknistä optimointia, vaan myös vastuullisuutta ohjelmistokehityksen jokaisessa vaiheessa – suunnittelusta käyttöön ja ylläpitoon. Pilotin aikana opittiin, että esimerkiksi älykkäillä hakutoiminnoilla, datan välimuistittamisella ja tarpeettoman liikenteen karsimisella voidaan pienentää järjestelmän hiilijalanjälkeä yllättävänkin paljon. Myös käyttäjien toimintaa voidaan ohjata ympäristöystävällisempään suuntaan huomaamattomilla käyttöliittymäratkaisuilla.

Tukes hyödyntää pilotin oppeja omien järjestelmiensä kehittämisessä ja jakaa niitä myös muiden viranomaisten ja sidosryhmien käyttöön. Green coding -lähestymistapa kytkeytyy osaksi Tukesin laajempaa vastuullisuustyötä, jossa digitalisaation hyödyt ja ympäristötavoitteet kulkevat käsi kädessä.

Kolme oppia Green coding -pilotista

  • Datan määrällä on väliä: Jokainen tietokantahaku ja datansiirto kuluttaa energiaa – välimuistit ja harkitut kyselyt vähentävät kuormitusta.
  • Käyttöliittymäkin voi olla vihreä: Selkeä ja käyttäjää ohjaava käyttöliittymä vähentää tarpeettomia klikkauksia ja palvelukutsuja.
  • Yhteistyö ratkaisee: Vihreä koodaus on koko kehitystiimin vastuulla – suunnittelijoista ylläpitäjiin.

Vastuullisuus osana Tukesin hankintoja

Huomioimme hankinnoissamme vastuullisuuden eri osa-alueet: ympäristövastuun, sosiaalisen vastuun ja taloudellisen vastuullisuuden. Vuonna 2024 vastuullisuus näkyi erityisesti Hanselin yhteishankintojen kautta, joissa toimittajilta edellytetään ESG-standardien mukaisia käytäntöjä.

Vuonna 2024 hyödynsimme Hanselin yhteishankintoja 10 % osuudella kaikista ostoistamme. Tämä osuus vaikuttaa suoraan siihen, miten suuri osa hankinnoista voidaan mitata vastuullisuustunnusten pohjalta. Hanselin kautta tehdyissä hankinnoissa kaikilla toimittajilla oli taloudellisen vastuun tunnus, ja 100 % yhteishankinnoista täytti Hanselin asettamat taloudelliset kriteerit. Nämä sisältävät muun muassa vaatimukset riittävästä liikevaihdosta ja riskiluokituksesta.

Ympäristötunnuksella merkittyjä hankintoja oli yhteishankinnoistamme 23 %. Suurimmat ympäristötunnuksen saaneet hankintakategoriat olivat kotimaan ja ulkomaan majoituspalvelut sekä junamatkustuspalvelut. Edellisvuoteen verrattuna kokous- ja tapahtumapaikat eivät enää kuuluneet suurimpiin ympäristöhankintakategorioihin.

Sosiaalisen vastuun tunnus sisältyi 31 %:iin yhteishankinnoistamme, mikä oli kasvua viime vuoteen nähden. Näissä hankinnoissa korostuivat erityisesti majoitus- ja matkustuspalvelut.

Vuonna 2024 ostojemme hiilijalanjälki oli yhteensä 1,29 miljoonaa CO₂-ekvivalenttikiloa, mikä oli vähemmän kuin edellisenä vuonna. Päästöjä syntyi eniten ICT-palveluista (0,43 milj. kg CO₂-ekv), asiantuntija- ja tutkimuspalveluista (0,29 milj. kg CO₂-ekv) sekä toimitilavuokrista (0,23 milj. kg CO₂-ekv). Suurin päästöjen vähenemä kohdistui asiantuntija- ja tutkimuspalveluihin.

Päivitimme vuoden aikana hankintaohjeemme niin, että ne tukevat vastuullisuuskriteerien huomioimista entistä systemaattisemmin. Työ jatkuu vuonna 2025, kun aloitamme kriteerien aktiivisen käyttöönoton ja jalkauttamisen hankintakäytäntöihimme.

Vastuullisten hankintojen määrään vaikuttaa olennaisesti se, kuinka paljon käytämme Hanselin yhteishankintoja. Hansel vastaa vastuullisuusmittareiden ylläpidosta ja kehittämisestä. Mittarit perustuvat ostolaskutietoihin ja ESG-standardien mukaisiin kriteereihin.

Nosto: Hankinnoista vastuullisempia – laajennamme raportointia ja ohjeistusta

Vuonna 2024 käynnistimme hankintojen vastuullisuusraportoinnin laajentamisen koko organisaation tasolle. Aiemmin raportointi on pohjautunut Hanselin yhteishankintojen raportointiin (Hankintapulssi), mutta nämä hankinnat muodostavat vain noin kymmenesosan Tukesin kaikista ostoista. Tämän vuoksi päätimme laajentaa vastuullisuusnäkökulman kattamaan myös omat kilpailutukset ja pienhankinnat.

Raportoinnin laajentamisen tueksi laadimme uuden ohjeen nimeltä Vastuulliset hankinnat Tukesissa. Ohjeessa avataan, miten ympäristö-, sosiaaliset ja taloudelliset näkökulmat voidaan huomioida hankintojen eri vaiheissa – suunnittelusta kilpailutukseen ja sopimuksen seurantaan. Samalla aloimme kehittää uutta raportointimallia, jonka avulla voimme kerätä ja analysoida tietoa vastuullisuustekijöistä myös niissä hankinnoissa, joita ei tehdä Hanselin kautta. Raportointiin on suunnitteilla sähköinen lomakepohja, joka helpottaa tietojen keruuta ja vertailtavuutta.

Päivitimme myös Tukesin hankintaohjeen. Sisällytimme siihen vastuullisuutta käsittelevän osion ja Vastuulliset hankinnat Tukesissa -ohjeen. Näin varmistamme, että vastuullisuuskriteerit ovat mukana arjen hankintatyössä ja tukevat kestävää toimintaa kokonaisvaltaisesti.