Biokaasu on kaasuseos, jota syntyy, kun biomassaa hajotetaan anaerobisesti mädättämällä. Raakabiokaasu sisältää yleensä 60–65 % metaania ja 30–35 % hiilidioksidia. Lisäksi biokaasu sisältää pieniä määriä muun muassa vettä, typpeä, happea (O2), ammoniakkia ja rikkivetyä biokaasulaitoksen syötteitten mukaan.
Jalostettuun biokaasuun, metaanipitoisuus vähintään 80 %, sovelletaan samaa lainsäädäntöä ja vaatimuksia kuin maakaasuun.
Maakaasusetuksessa 551/2009 termillä ”biokaasu” tarkoitetaan myös kaatopaikkakaasua. Kaatopaikoilla biokaasua muodostuu eloperäisen jätteen hajotessa. Kaasun muodostumisen nopeus ja pitoisuus, riippuu mm. jätteiden laadusta, määrästä, iästä ja käsittelytavasta, sekä ympäristön oloista (mm. lämpötila ja jätetäytön kosteus).
- Raakabiokaasu = metaanipitoisuus alle 80 %
- Jalostettu biokaasu, biometaani = metaanipitoisuus vähintään 80 %
- Kaatopaikalta kerättävä kaasu = kaatopaikkakaasu, metaanipitoisuus 35–60 %
Raakabiokaasu luokitellaan kemikaaliturvallisuuslain alaisen asetuksen (VNa 685/2025) mukaisesti vaaralliseksi kemikaaliksi.
Asetuksen liitteen 1 osa 1 biokaasua koskevat vaarakategoriat ovat mukaan seuraavat:
- P2 Syttyvät kaasut, kat 1 ja 2
- Flam. Gas 1 H220
- Flam. Gas 2 H221
Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta 685/2015
Raakabiokaasu
Kun biokaasun metaanipitoisuus on alle 80 %, se katsotaan raakabiokaasuksi (jalostamattomaksi kaasuksi). Jalostamattoman biokaasun ilmoitus- ja luparajat ovat VNa 685/2015 liitteen 1 osan 1 mukaisesti:
| Varastoitava vaarallinen kemikaali | Ilmoitus pelastuslaitokselle | Lupalaitos (lupa Tukesilta) | Toimintaperiaateasiakirjalaitos (lupa Tukesilta) | Turvallisuusselvityslaitos (lupa Tukesilta) |
|---|---|---|---|---|
| Jalostamaton biokaasu (metaanipitoisuus alle 80 %) | 1 – alle 5 tonnia | 5 – alle 10 tonnia | 10 – alle 50 tonnia | Vähintään 50 tonnia |
Biokaasulaitoksen kemikaalimäärässä huomioidaan kaikki laitoksella varastoitavat vaaralliset kemikaalit, ei vain biokaasua. Varastoitavan biokaasun massa (t) lasketaan reaktorien kaasuosien sekä kaasukupujen/kellojen yhteenlasketun tilavuuden (m3) ja kaasun tiheyden perusteella. Laskennassa huomioidaan koko raakakaasu eli metaaniosa ja hiilidioksidiosa.
Raakakaasun määrän laskennassa käytettävä tiheys riippuu kaasuseoksen metaanipitoisuudesta. Esimerkiksi kaasuseoksen metaanipitoisuuden ollessa 60 %, käytetään tiheytenä 1,215 kg/m3 (Maatalouden biokaasulaitoksen perustaminen ja turvallisuustarkastelu (2006) - MaLLa2-hankkeen loppuraportti).
Jalostettu biokaasu ja biometaani
Kun biokaasun metaanipitoisuus on 80 % tai enemmän, kyseessä on jalostettu biokaasu ja sitä koskevat maakaasun varastoinnin luparajat. Jalostettu biokaasu on asetuksen (VNa 685/2015) liitteen I osan 2 mukainen nimetty kemikaali, joten ilmoitus- ja luparajat määräytyvät alla olevan taulukon 2 mukaisesti:
| Varastoitava vaarallinen kemikaali | Ilmoitus Tukesille | Lupalaitos (lupa Tukesilta) | Toimintaperiaateasiakirjalaitos (lupa Tukesilta) | Turvallisuusselvityslaitos (lupa Tukesilta) |
|---|---|---|---|---|
| Jalostettu biokaasu, biometaani (metaanipitoisuus vähintään 80 %) | 0,2 – alle 5 tonnia | 5 – alle 50 tonnia | 50 – alle 200 tonnia | Vähintään 200 tonnia |
Paineistetun metaanin määrän laskennassa huomioidaan paineistuksesta aiheutuva metaanin kokoonpuristuvuus. Tukes käyttää seuraavia varastointipaineeseen sidottuja tiheysarvoja laskennassa:
- 200 bar - 187 kg/m3
- 250 bar – 218 kg/m3
- 300 bar – 241 kg/m3
KemiDigin suhdelukulaskurilla voit arvioida tarvitaanko toiminnalle Tukesin myöntämä lupa, tarkempaa tietoa aiheesta löydät täältä: Toiminnan laajuuden määrittäminen eli suhdelukulaskenta.
Eri kemikaalien syöttämisessä KemiDigin suhdelukulaskuriin ja kemikaaliluetteloon huomioitavat kemikaali- ja varastointitapakohtaiset asiat, mitkä vaikuttavat suhdeluvun muodostumiseen, on kerrottu sivulla Kemikaaliluettelon laadinnassa huomioitavia asioita. Lisäksi sivun lopusta löytyy kemikaaliluetteloon liittyvät usein kysytyt kysymykset ja niiden vastaukset.