Muut leimat ja merkinnät
Jalometallituotteissa saa olla muita leimoja, jos ne eivät ole erehdyttävästi yhdennäköisiä pakollisten tai vapaaehtoisten leimojen kanssa. Kuluttajalle ei saa muodostua väärää käsitystä tuotteesta niiden perusteella. Jalometallituotteissa saa olla myös muissa valtioissa käytössä olevia leimoja, jos ne eivät johda kuluttajia harhaan.
Ulkomaiset nimi- ja tarkastusleimat
Voit tuoda Suomeen ulkomailta tuotteita, joissa on jo johonkin toiseen valtioon rekisteröity nimileima. Nimileima ei kuitenkaan saa johtaa suomalaisia kuluttajia harhaan ja voit joutua poistamaan tuotteista alkuperäisen nimileiman esimerkiksi silloin, jos leima on jo käytössä Suomessa. Jalometallituotteen myyjä vastaa viime kädessä siitä, etteivät tuotteessa olevat ulkomaiset leimat haittaa vastuutahon jäljittämistä.
Ennen kuin laitat tuotteet myyntiin, niistä pitää löytyä täällä pakolliset leimat: pitoisuusleima ja Tukesiin rekisteröity nimileima tai tarkastusleima. Jos jalometallituote on leimattu jo lähtömaassa tarkastusleimalla, ei Tukesin hyväksymää nimileimaa yleensä tarvita eikä alkuperäinen nimileima ole harhaanjohtava. Myös CMM-leimalla leimattuja tuotteita voi myydä Suomessa sellaisenaan.
Leimojen käyttö muissa kuin jalometallituotteissa
Muissa kuin jalometallituotteissa ei saa olla jalometallituotteissa käytettäviä leimoja tai edes niiden kanssa erehdyttävästi yhdennäköisiä leimoja.
Sääntöön on yksi poikkeus, jalometallituotteissa käytettävä nimileima. Nimileimaa voi käyttää esimerkiksi pronssikoruissa, tinatuotteissa ja muovipusseissa, joista selkeästi käy ilmi, ettei kyse ole jalometallituotteesta. Nimileimaa ei voi kuitenkaan käyttää tuotteissa, joita voisi luulla jalometallituotteiksi esimerkiksi värin perusteella.
Leimauksen korvaaminen todistuksella
Seuraavilla tahoilla on oikeus korvata säädetyt leimat kirjallisella todistuksella:
- tulli
- ulosottoviranomainen
- huutokauppakamari
- panttilainakonttori
- konkurssi- tai kuolinpesä
- tarkastuslaitos, jos tuote vaurioituisi leimaamisesta tai sen arvo alenisi.
Tuotteen pitoisuus kirjataan todistukseen analyysin perusteella. Pitoisuus on selvitettävä luotettavalla menetelmällä, esimerkiksi röntgenfluoresenssi-spektrometrillä, kupellaatiolla tai potentiometrisellä titrauksella.
Huomioi tämä
Suomessa ei tällä hetkellä ole jalometallituotteiden tarkastuslaitosta, eli jalometallituotteille ei ole mahdollista saada tarkastus- tai CCM-leimaa Suomesta.
Edellinen tarkastuslaitos Eurofins Labtium Oy lopetti jalometallituotteiden tarkastusleimauksen vuoden 2021 tammikuun lopussa.
Työ- ja elinkeinoministeriö on tehnyt selvityksen tilanteesta, lue selvitysraportti.
Lainsäädäntö
Laki jalometallituotteista 1029/2000
Valtioneuvoston asetus jalometallituotteista 1148/2000
Yleissopimus jalometallituotteiden tarkastuksesta ja leimauksesta (SopS 17/1975)
Laki jalometallituotteiden tarkastusta ja leimausta koskevan yleissopimuksen hyväksymisestä 259/1975
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/515, toisessa jäsenvaltiossa laillisesti kaupan pidettyjen tavaroiden vastavuoroisesta tunnustamisesta, artikla 4