Palvelun suunnittelu ja toteutus
Tällä sivulla kuvataan yleisesti kulutuspalvelulain 185/2025 velvollisuuksia vapaa-ajan palveluiden tarjoajille. Tarkempia ohjeita löytyy Tukes-ohjeesta Kulutuspalvelujen turvallisuus.
Palveluntarjoajan pitää suunnitella ja toteuttaa palvelu niin, että se on turvallinen. Palveluntarjoajalla on oltava hallussaan olennaiset suunnitteluun ja toteutukseen liittyvät tiedot.
Palvelun suunnittelussa ja toteutuksessa pitää huomioida vähintään seuraavat asiat palveluun soveltuvalla tavalla:
1. Henkilöstön määrä ja osaaminen
Palveluntarjoajalla pitää olla palvelun sisältöön ja toteutustapaan nähden sellainen määrä henkilöstöä, jolla palvelu voidaan toteuttaa turvallisesti. Henkilöstöön luetaan palveluntarjoajan omien työntekijöiden lisäksi myös muut palvelun toteutukseen osallistuvat henkilöt, kuten alihankkijat ja vapaaehtoistyöntekijät.
Palveluntarjoajan pitää määrittää henkilöstön osaamisvaatimukset. Henkilöstöllä on oltava palvelun sisältöön ja toteutustapaan nähden riittävä osaaminen palvelun turvallisesta toteuttamisesta.
Henkilöstön osaamista pitää ylläpitää ja kehittää. Esimerkiksi ensiaputaidot vaativat jatkuvaa kertaamista.
Henkilöstön määrään ja osaamiseen liittyviä dokumentteja ovat esimerkiksi henkilöstöluettelo, työvuorolistat, koulutusrekisteri ja koulutussuunnitelma sekä yleinen kuvaus palvelussa tarvittavan henkilöstön määrästä ja osaamisvaatimuksista.
2. Palvelussa käytettävät menetelmät, tuotteet ja palveluympäristö
Palvelun toteutuksessa on käytettävä siihen soveltuvia ja turvallisia aineita, laitteita, välineitä ja koneita, muita tuotteita ja palvelun tarpeita vastaavaa palveluympäristöä. Palvelussa käytettävät tuotteiden ja palveluympäristön turvallisuutta on seurattava jatkuvasti esim. säännöllisten tarkastusten avulla ja havaitut turvallisuuspuutteet on korjattava.
Tuotteisiin ja palveluympäristöön liittyviä dokumentteja ovat esimerkiksi kiinteistön pelastussuunnitelma, väline- tai kalusteluettelo, huoltokirjanpito ja huoltosuunnitelma.
3. Varautuminen erityis-, onnettomuus- ja hätätilanteisiin
Palveluntarjoajan on ennakolta varauduttava palvelussa mahdollisesti syntyviin erityis-, onnettomuus- ja hätätilanteisiin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sen suunnittelemista ja harjoittelemista, kuka hälyttää apua, miten apu saadaan paikalle, kuka antaa ensiapua, kuka elvyttää ja kuka huolehtii muiden paikalla olevien henkilöiden turvallisuudesta. Mitä kauempana ollaan ulkopuolisen avun tarjoajista, sitä tärkeämpää on palveluntarjoajan oma ensiapu- ja hätätilannevalmius.
Ensiapu- ja pelastusvälineiden pitää olla palvelun sisältö ja toteutustapa huomioon ottaen riittäviä ja henkilöstön pitää osata käyttää niitä. Palveluntarjoajalla on oltava palvelun sisältö ja toteutustapa huomioon ottaen riittävä evakuointi- ja etsintävalmius.
Erityis-, onnettomuus- ja hätätilanteisiin liittyviä dokumentteja ovat esimerkiksi kiinteistön tai tapahtuman pelastussuunnitelma, luettelo ensiapukoulutetuista henkilöistä sekä suunnitelma ensiapuosaamisen ylläpitämiseksi.
4. Tietojen antaminen
Palveluntarjoajan pitää antaa palvelun käyttäjille ja sen välittömässä vaikutuspiirissä oleville henkilöille sellaiset tiedot, joiden perusteella he voivat toimia asianmukaisella ja turvallisella tavalla.
Tiedot pitää antaa selkeällä ja palvelun käyttäjien ymmärtämällä tavalla. Erityisiä kielivaatimuksia ei ole. Olennaista on, että palvelun käyttäjät ja palvelun välittömässä vaikutuspiirissä olevat henkilöt ymmärtävät heille annetut tiedot.
Tietojen antotapa on vapaa. Tietoa voi antaa esim. kyltein ja varoitustauluin, suullisesti, kirjallisesti, videona, animaationa tai muilla palveluun soveltuvilla tavoilla. Oikean tiedonantotavan ja –paikan valintaan vaikuttavat esim. palveluun osallistuvien asiakasryhmien tarpeet, kyky omaksua ohjeita sekä perehtyneisyys kyseessä olevaan palveluun.
Palveluntarjoajan pitää varmistaa, että palvelun käyttäjä ymmärtää annetut tiedot ja osaa toimia niiden mukaan. Jos palvelussa havaitaan vaarallista ohjeiden vastaista toimintaa, palvelu pitää keskeyttää ja tarvittaessa palvelun käyttäjille on annettava tarvittavaa lisäopastusta.
Tietojen antamiseen liittyviä dokumentteja ovat esimerkiksi tiedot siitä, mitä, miten ja missä vaiheessa palvelusta annetaan turvallisuustietoja palvelun käyttäjälle ja sen välittömässä vaikutuspiirissä oleville.
5. Asiakkaiden turvallisuuden valvonta
Palveluntarjoajan pitää varmistaa riittävä asiakkaiden ja palvelukohteen turvallisuuden valvonta. Palvelun sisällöstä ja toteutustavasta riippuen valvonnan voi toteuttaa henkilöstön suorittamana fyysisenä valvontana, kameravalvontana tai muilla teknisillä valvontajärjestelmillä.
Jos valvonta toteutetaan vain teknisillä valvontajärjestelmillä, tästä on ilmoitettava palvelun käyttäjille selkeästi. Heille on myös kerrottava, miten he saavat tarvittaessa yhteyden henkilökuntaan, miten he saavat apua hätätilanteissa ja mihin he voivat ilmoittaa palvelussa havaitsemistaan turvallisuuspuutteista.
Asiakkaiden turvallisuuden valvontaan liittyviä dokumentteja ovat esimerkiksi henkilöstölle annettava ohjeistus valvonnasta, kuvaus kameravalvonnan järjestämisestä ja valvontaresurssien tarve suhteessa asiakasmäärään.
6. Palvelun lopettaminen turvallisesti
Kun palvelu tai sen osa poistetaan käytöstä, palveluntarjoajan tehtävänä on poistaa siitä aiheutuvat vaarat. Palvelun turvallinen lopettaminen voi tarkoittaa esimerkiksi palvelun käytön estämistä, palvelun tarjoamisen lopettamisesta tiedottamista ja välineistön poistamista ympäristöstä.
Palvelun lopettamiseen liittyviä dokumentteja ovat esim. purkusuunnitelma, jossa kuvataan menettelyt käytöstä poistettavan palvelun osan vaarojen poistamiseksi.