Usein kysyttyä mittauslaitteista

Jalometallituotteiden punnitsemisessa pitää käyttää mittauslaitelain vaatimukset täyttävää vaakaa, jonka tarkkuusluokka on II tai I. Vaa'asta pitää löytyä kaikki vaatimustenmukaisuusmerkinnät. Vaa'an tarkkuusluokka on merkitty vaakaan roomalaisin numeroin. Vaaka on varmennettava 3 vuoden välein.

Jalometallien tai jalokivien punnitsemiseen hinnan määritystä varten tarvitset mittauslaitelain vaatimukset täyttävän varmennetun vaa’an, joka tarkkuusluokka on II tai I. Sama vaatimus pätee myös ostotapahtumaan, esimerkiksi romukullan ostamiseen. Vaaka on varmennettava 3 vuoden välein.

Varmennustarve riippuu vaa'an käytöstä. Jos käytät vaakaa pakkausten sisällön määrän punnitsemiseen, esim. salmiakkipussien painon määrittämiseen tai lääkkeiden annosteluun, on se varmennettava. Mittauksiin tarvitset tällöin varmennetun vaa’an, jonka tarkkuusluokka on II tai III.

Vaakadirektiivin ja mittauslaitedirektiivin soveltamisalaan kuuluvien mittauslaitteiden pitää täyttää direktiivien vaatimukset. Valmistaja voi valita direktiivissä kuvatuista tavoista keinot, joiden avulla vaakojen tai mittauslaitteiden vaatimustenmukaisuus osoitetaan. Keinoja voivat olla esim. kokonaisvaltainen tuotannon ja suunnittelun laadunvarmistus, tyyppitarkastus tai yksittäisen tuotteen tarkastus. Vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa on aina mukana kolmas osapuoli, ilmoitettu laitos. Ilmoitetut tarkastuslaitokset löytyvät EU:n Nando-tietokannasta.

Direktiivien mukaisissa menettelyissä tyyppihyväksyntä on vain yksi useista tavoista osoittaa vaatimustenmukaisuus. Mittauslaitteilta, joille ei ole eurooppalaiseen lainsäädäntöön perustuvia vaatimuksia, vaaditaan edelleen usein kansallinen tyyppihyväksyntä ja ensivarmennus ennen käyttöönottoa. Tällaisia ovat esimerkiksi oluen ja siiderin anniskelussa käytetyt anniskeluhanat ja ajoneuvojen polttoaineeksi tarkoitetun paineistetun kaasun tankkausjärjestelmät.

Tyyppihyväksynnän myöntää hyväksytty tarkastuslaitos. Tyyppihyväksytyn mittauslaitteen voi tunnistaa siinä olevista merkinnöistä, jotka on kuvattu Tukesin verkkosivuilla.

Mittaustuloksiin täytyy voida luottaa silloin, kun niitä käytetään tuotteen hinnan määrittämiseen. Mittausten luotettavuutta valvotaan, jotta kaupankäynti olisi reilua kaikille osapuolille, niin kuluttajille kuin kauppiaillekin. Luotettava mittaus auttaa hinnoittelemaan tuotteet oikein, jolloin kilpailu on reilua ja kuluttajien on helppo vertailla tuotteiden hintaa.

Varmennettu vaaka tai muu mittauslaite täyttää tietyt vaatimukset mm. mittaustarkkuudesta, kestävyydestä ja virherajoista, joita laitteelta edellytetään ennen kuin sitä saa käyttää kaupankäynnin mittauksiin. Mikä tahansa keittiövaaka ei sovellu myyntikäyttöön: sen luotettavuutta tai kestävyyttä ei ole tutkittu eikä sitä ole suunniteltu kaupankäynnin hinnoittelumittauksia varten. Digitaalisesta näytöstä huolimatta ei ole mitään riippumattomia takeita siitä, että punnitustulos on oikea, sillä vain jäljitettävään mittaustulokseen voi luottaa.

Varmennetun mittauslaitteen luotettavuuden varmistaa riippumaton osapuoli, jotta kauppiaan tai kuluttajan ei tarvitsisi epäillä mittaustuloksen luotettavuutta.

Vaa'at ja muut mittauslaitteet pitää lisäksi yleensä varmentaa käytön aikana, jotta ne pysyvät luotettavina aina, kun ne ovat käytössä. Esimerkiksi tavalliset kaupan vaa'at varmennetaan 3 vuoden välein ja polttoainemittareiden varmennusväli on 2 vuotta.

Mittauslaitteen varmentaminen (entiseltä nimeltään vakaus) tarkoittaa mittauslaitteen vaatimustenmukaisuuden arvioimista ja toiminnan luotettavuuden tarkistamista.

Yleensä esimerkiksi hinnan määrittelyyn tarkoitetun mittauslaitteen laitetyypin vaatimustenmukaisuus todetaan jo ennen laitteen käyttöönottoa. Käytön aikana mittauslaitteen luotettavuus varmennetaan säännöllisesti tietyin väliajoin. Tällöin tarkistetaan, että laite edelleen täyttää sille asetetut vaatimukset ja toimii luotettavasti. Varmennuksessa tarkistetaan, ettei mittauslaitteeseen ole tehty käytön aikana mittausominaisuuksiin vaikuttavia muutoksia ja että mittauslaitteen virhe ei ylitä suurinta sallittua virhettä.

Varmennusväli on esimerkiksi kauppojen ja markettien vaaoille 3 vuotta ja polttoainemittareille 2 vuotta. Mittauslaite on varmennettava aina, jos mittaustulosten luotettavuutta on syytä epäillä.

Mittauslaitteen pitää olla varmennettu, jos käytät sitä

• tuotteen tai palvelun hinnan taikka muun taloudellisen edun määrittämiseen mittaustulosten perusteella elinkeinotoiminnassa
• kulutusmittauksessa hinnan taikka muun taloudellisen edun määrittämiseen mittaustulosten perusteella.

Ei-automaattisen vaa'an (esim. tavallisen kaupan vaa'an) pitää olla varmennettu, jos käytät sitä

• massan määritykseen kaupankäyntiä varten
• massan määritykseen tullin, kuljetusmaksun, veron, hyvityksen, sakon, palkkion, korvauksen tai muun vastaavanlaisen maksun määrittämiseksi
• massan perusteella tapahtuvaan hinnan määritykseen, kun myyt suoraan kuluttajalle tai valmistat valmispakkauksia.

Esimerkkejä varmennettavan mittauslaitteen käyttökohteista ovat muun muassa: kauppaliikkeet, marketit, torikauppa, suoramyynti, kuljetuspalvelut, huoltoasemat ja korjaamot, alkoholijuomien anniskelu, tuotteiden pakkaaminen ja pesuloiden vastaanottopisteet.

Kalibroinnissa mittauslaitteen näyttämää verrataan mittanormaalien antamien suureiden arvoihin mittausepävarmuudet huomioiden ja saadaan näiden kahden yhteys. Tämän yhteyden avulla mittauslaitteen näyttämästä voidaan johtaa mittaustulos. Kalibroinnissa mittausepävarmuudelle ei ole raja-arvoja.

Varmennuksessa mittauslaitteen toiminta tarkastetaan hieman toisin: varmennuksessa tarkistetaan, että mittauslaitteeseen ei ole käyttöönoton jälkeen tehty mittauksiin vaikuttavia muutoksia ja että mittauslaite toimii luotettavasti: mittauslaitteen antaman mittaustuloksen on pysyttävä suurimpien sallittujen virherajojen sisällä. Varmennuksessa tarkastellaan mittaustuloksen jäljitettävyyden lisäksi sitä, soveltuuko mittauslaite aiottuun käyttöön ja onko mittauslaite hyväksynnän mukainen.

Mittaustuloksen hyödyntäjä (esim. se, joka laskuttaa asiakasta mittaustuloksen perusteella) vastaa siitä, että laite on asianmukaisesti varmennettu ja vaatimusten mukainen.

Kuluttajan ja yrittäjän välisessä kaupankäynnissä käytettävien mittauslaitteiden pitää aina täyttää mittauslaitelain vaatimukset. Mittauslaitelaki koskee myös yritysten välistä kaupankäyntiä, jos mittaustulosta käytetään suoraan laskutuksen perusteena.

Jos kaksi yksityishenkilöä sopii keskenään kaupasta eikä kaupankäyntiä voi pitää esim. julkisena torikauppana, mittauslaitteiden varmennusta ei välttämättä tarvita.

Mittauslaite ei täytä lain vaatimuksia, jos varmennus ei ole enää voimassa. Jotta voisit jatkaa mittauslaitteen käyttöä, se on varmennettava ensi tilassa. Varmennuksia tekevät Tukesin hyväksymät tarkastuslaitokset. Tällä hetkellä mittauslaitteita varmentaa viisi tarkastuslaitosta.

Jos huomaat asiakkaana asioidessasi, että mittauslaitteen varmennus on vanhentunut tai mittauslaite ei muuten täytä vaatimuksia, sinun on paras ilmoittaa siitä ensin mittauslaitetta käyttävälle yritykselle, esim. kaupan henkilökunnalle. Tarvittaessa voi ottaa yhteyttä mittauslaitteiden käyttöä valvovaan viranomaiseen eli aluehallintovirastoon tai Tukesiin.

Suomessa on käytettävä yleisessä kaupankäynnissä virallisia mittayksiköitä (Laki mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä 1993/1156, 4 §). Unssi tai pintti eivät ole Suomessa käytettyjä virallisia mittayksiköitä, joten niitä ei saa käyttää hinnan määrityksen perusteena.

Kiinteitä tuotteita ei saa myydä tilavuuden perusteella muualla kuin torikaupassa ja siihen verrattavissa olevassa myynnissä. Vaikka torikaupan kauppatavan mukainen kiinteiden aineiden tilavuuden mittaaminen on paljon epätarkempaa ja epävarmempaa kuin vaa'an käyttö, torikaupassa tämä on sallittu lähinnä perinteiden takia.

Torikaupassa ja markettien edustoilla (kassalinjojen ulkopuolella) voi myydä kiinteitä, tuotantoketjun alkupäässä olevia tuotteita (esim. marjat, hedelmät, palkokasvit, vihannekset, sienet) tilavuuden perusteella hyväksytyillä mitoilla.  Torikaupassa hyväksyttyjä tilavuusmittoja ovat mittalieriöt ja kapat.

Muovirasia ei ole virallinen tilavuusmitta, vaan pelkkä pakkausmateriaali. Jos myyt marjoja tilavuuden mukaan ja mittaat marjat myyntipaikalla, sinun pitää aina käyttää mittaukseen hyväksyttyä mittalieriötä. Torikauppiaat ja muut kausituotteiden myyjät käyttävät usein hyvin erikokoisia rasioita marjojen myynnissä, esimerkiksi tilavuudeltaan 0,7 l muovirasioiden käyttö on marjakaupassa hyvin yleistä. Litra marjoja pitää mitata hyväksytyllä mittalieriöllä, ei muovirasialla.

Jos pakkaat rasiat jo marjatilalla tai muutoin paikassa, jossa asiakas ei ole läsnä, sinun pitää tarkistaa sisällön määrä varmennetulla mittauslaitteella, esimerkiksi vaa'alla tai asianmukaisella tilavuusmitalla. Kun teet pakkauksia, voit tarkistaa sisällön määrän  näytteenottona. Tarkistustuloksista on hyvä pitää kirjaa.

Mittauslaitteessa oleva CE-merkintä kertoo, että valmistaja vakuuttaa laitteen täyttävän kaikkien sitä koskevien, CE-merkintää edellyttävien direktiivien vaatimukset. Mittauslaitteissa tämä voi tarkoittaa mittauslaitedirektiivin tai vaakadirektiivin lisäksi esimerkiksi pienjännitedirektiiviä tai ATEX-direktiiviä. Tarkemmin asiasta kerrotaan laitteen mukana tulevassa vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa, jonka CE-merkinnän kiinnittänyt valmistaja tai valmistajan edustaja laatii mittauslaitteelle. Vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa on lueteltu kaikki direktiivit, joiden vaatimukset kyseinen mittauslaite täyttää.

Mittauslaitteissa tai vaaoissa, jotka täyttävät EU-direktiivien vaatimukset, on tavallisen CE-merkinnän lisäksi muita merkintöjä. Jos nämä merkinnät puuttuvat, laite ei täytä vaatimuksia eikä sitä saa käyttää mittauslaitelain mukaisiin mittauksiin.

Mittauslaitteessa oleva CE-merkintä lisämerkintöineen kertoo, että se täyttää mittauslaitedirektiivin (2014/32/EU) tai vaakadirektiivin (2014/31/EU) vaatimukset.

Kun käytät öljymittaria öljymäärän mittaamiseen hinnan määritystä varten, mittarin pitää täyttää mittauslaitelain vaatimukset. Käyttöön otettavan öljymittarin pitää täyttää mittauslaitedirektiivin vaatimukset.

Käyttöönoton jälkeen öljymittari pitää varmentaa käytön aikana säännöllisesti. Varmennusväli on öljymittareille 3 vuotta ja polttonestemittareille 2 vuotta. 

Jos asiakkaana epäilet polttonesteen jakelumittarin luotettavuutta, on ensiksi paras ottaa yhteyttä huoltoaseman henkilökuntaan. Polttonesteitä myyvät yhtiöt seuraavat yleensä jakelulaitteiden luotettavuutta tarkemmin kuin lainsäädäntö edellyttää, sillä vikaantuessaan polttonestemittarin antama virheellinen mittaustulos on usein asiakkaan eduksi.

Jos epäilet, ettei jakelumittarin tulos ole luotettava, pohdi ensin,  miksi epäilet mittaustuloksen luotettavuutta. Auton tankin tilavuus ei ole vertailumittauksessa kovin luotettava, sillä sen täyttöaste tankatessa vaihtelee, samoin auton kulutus ajon aikana. Auton tietokoneen kulutuslaskelmat eivät perustu tarkkaan mittaukseen, vaan ovat enemmänkin suuntaa-antavia arvioita.

Auton polttonestetankin todellinen tilavuus on turvallisuussyistä aina suurempi, kuin ilmoitettu tilavuus. Polttonesteet laajenevat voimakkaasti lämmön vaikutuksesta, ja siksi tankissa on aina ns. varatilavuus, jotta lämmön aiheuttamasta laajenemisesta ei tulisi vuotoja tai räjähdysvaaraa. Joskus tämä varatilavuuskin täyttyy vaikkapa hitaasti tankatessa, jolloin näyttää siltä, että tankkiin mahtuu enemmän polttoainetta.

Polttonesteasemien maapinnat ovat aina kaltevia, eivät vaakatasossa. Tämä vaikuttaa tankin täyttymiseen. Jos ajoneuvo on pysäköity viettävälle alustalle, voi tankkiin mahtua eri määrä polttoainetta kallistusasteesta ja kallistuksen suunnasta riippuen.

Jos epäilet mittauslaitteen viallisuutta, voit ottaa yhteyttä paikallisen aluehallintoviraston mittauslaitevalvontaan tai Tukesiin.

Mittauslaitelaki vaatii, että ns. kulutusmittauslaitteet eli veden, kaasun, sähkö- ja lämpöenergian kulutusta mittaavien laitteiden pitää täyttää lain vaatimukset, jos niiden antamaa mittaustulosta käytetään laskutuksessa hinnan määrittämiseen. Laskutuskäytössä olevien mittareiden pitää joko täyttää mittauslaitedirektiivin vaatimukset tai olla tyyppihyväksyttyjä. Hyväksytyn mittarin tunnistaa siinä olevista merkinnöistä.

Laki edellyttää näiltä mittauslaitteilta ennen käyttöönottoa todistetun vaatimustenmukaisuuden lisäksi myös varmennusta käytön aikana, mutta kulutusmittauslaitteiden käyttöä koskeva asetus, jossa varmennusmenettelyt kuvataan tarkemmin, on vasta valmisteilla. Mittaustuloksen hyödyntäjä eli laskuttaja on vastuussa kulutusmittauslaitteiden luotettavuudesta myös käytön aikana.

Vaatimukset täyttävän vesimittarin tunnistaa joko tyyppihyväksyntämerkinnästä tai CE M -merkinnästä. Jos laskutuskäytössä oleva vesimittari ei täytä mittauslaitelain vaatimuksia, sinun pitää ottaa yhteyttä laskuttavaan tahoon, yleensä veden toimittavaan vesilaitokseen tai huoneistokohtaisten mittareiden kohdalla taloyhtiöön, joka vaihtaa mittarin vaatimustenmukaiseen malliin. Vesimittaria, joka ei täytä vaatimuksia, ei saa käyttää vedenkulutuksen laskutukseen.

Pakkauksessa oleva e-merkki tarkoittaa, että pakkaus täyttää e-merkintää koskevan KTM:n valmispakkauspäätöksen (179/2000) vaatimukset: Pakkauksen sisällön määrä on keskimäärin sama kuin nimellismäärä, eikä minkään yksittäisen pakkauksen sisällön määrä alita merkittävästi nimellismäärää. Tarkastuslaitos arvioi pakkaajan menettelyt sisällön määrän valvonnassa. Pakkausten sisällön e-merkintä perustuu valmispakkausdirektiiviin 76/211/ETY.

Pakkaajan täytyy ottaa pakkauslinjallaan käyttöön menettelyt, joilla varmistetaan, että tuotetut valmispakkaukset täyttävät valmispakkauspäätöksen 179/2000 vaatimukset. Toiminnan aloittamisesta on tehtävä ilmoitus tarkastuslaitokselle, joka tulee 6 kuukauden sisällä tekemään tarkastukset pakkaajan, maahantuojan tai tämän edustajan tiloissa.

Suomessa e-merkintäjärjestelmän tarkastuslaitoksena toimii Kiwa Inspecta Oy.