Usein kysyttyä kemikaalilaitosten ja -varastojen turvallisuudesta

Jos muutos käsittää uuden säiliön tai varastointimäärä nousee merkittävästi, hae muutokselle lupa Tukesilta. Pyydä ennen säiliön käyttöönottoa säiliöiden rakennetarkastusta tarkastuslaitokselta. Säiliökirja, johon on koottu säiliön rakennus- ja tarkastusdokumentaatio, on esitettävä Tukesin tekemässä varaston käyttöönottotarkastuksessa. Tukesin Vaarallisten kemikaalien varastointi -oppaassa on esimerkki säiliökirjan sisällöstä.

Lupaa haettaessa on ilmoitettava kaikki tuotantolaitoksella varastoivat vaaralliset kemikaalit nestekaasun lisäksi. Tuotantolaitos määritellään ns. nestekaasulaitokseksi, jos laitoksella on liuottimia ja muita vaarallisia kemikaaleja enintään 20 % luparajasta. Jos kemikaalimäärät kasvavat merkittävästi, teidän pitää tehdä muutoksesta ilmoitus Tukesille.

Luvanvaraisuus riippuu kemikaalien määrästä ja luokituksesta. Määrään lasketaan kaikki varastoissa ja laitteistossa olevat kemikaalit. Mitä vaarallisempi kemikaali, sitä pienemmästä määrästä laitos tulee luvanvaraiseksi. Kaikki kemikaalit otetaan huomioon niin sanottua suhdelukujen summaa laskettaessa. Tarkat määräykset asiasta on asetuksessa 685/2015.

Jos muutos kasvattaa onnettomuusriskiä tai vaarallisten kemikaalien määrä kasvaa muutoksessa merkittävästi (5–10 %), muutoksesta on tehtävä ilmoitus Tukesille. Voit myös keskustella muutoksen vaatimista toimenpiteistä Tukesin yhteyshenkilön kanssa.

Ilmoitukset kaivosten ja niiden yhteydessä olevien malmin jatkokäsittelylaitosten kemikaaleista pitää tehdä Tukesille. Tukes valvoo kaivoksissa myös vähäistä kemikaalien käsittelyä ja varastointia.

Teidän pitää hakea muutokselle lupa Tukesilta. Tilapäiselle laajamittaiselle varastoinnille ei ole säädöksissä erikseen lupamenettelyä.

Jo pelkästään ammoniakin määrän perusteella laitos siirtyy pelastusviranomaisen valvonnasta Tukesin valvontaan. Tehkää Tukesille ennen muutosta lupahakemus ja liittäkää mukaan aiemmat pelastusviranomaisen päätökset.

Turvallisuusjohtamisjärjestelmässä on huomioitava seuraavat osa-alueet: organisaatio ja henkilökunta, suuronnettomuusvaarojen tunnistaminen ja arviointi, toimintojen ohjaus, muutosten hallinta, suunnittelu hätätilanteiden varalta, turvallisuustilanteen tarkkailu sekä auditointi ja katselmus. Vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen 685/2015 liitteessä IV on määritelty turvallisuusselvityksen sisältöä koskevat vaatimukset ja Tukesin ohjeessa Turvallisuusselvitys tarkennetaan näitä sisältövaatimuksia.

Onnettomuudesta/tapaturmasta ilmoittamisesta on säädetty eri toimialojen lainsäädännössä, esimerkiksi sähköturvallisuuslaissa (1135/2016) ja laissa vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005).

Voit ilmoittaa onnettomuus-/tapaturmatietoa Tukesiin, vaikkei laki velvoittaisikaan sinua. Näin Tukesille muodostuu suomalaisten arjen turvallisuudesta kattavampi käsitys, jota se voi hyödyntää onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä.

Tukesin onnettomuusilmoituslomakkeet

Jos laitos- tai kaivosonnettomuus on erittäin vakava, ota yhteyttä Tukesiin puhelimitse heti, kun se turvallisuuden kannalta on mahdollista.

Palavan nesteen putkisto on kemikaaliputkisto, joka pitää valmistaa vähintään painelaitteiden luokan I (PED1) vaatimustasoa vastaavasti. Vaatimus koskee myös kemikaaliputkistoja, joiden käyttöpaine on alle 0,5 bar. Lisätietoja saa Tukesin oppaasta Kemikaaliputkistojen turvallisuusvaatimukset.

Palavien nesteiden siirtäminen paineilmalla on kielletty. Emme suosittele tapaa muillekaan kemikaaleille. Kuljetussäädöksissä ei oteta kantaa siirtotapaan. Kemikaaliturvallisuussäädökset edellyttävät, että ratkaisun perusteena on riskien arviointi. Riskien vähentämiseksi on tehtävä tarpeelliset toimet ja kemikaalin siirtoon pitää valita turvallisin tapa.

Kaksoisvaippasäiliö ei yksin ole riittävä ratkaisu vuotojen hallintaan. Täyttöpaikalla tai säiliön ylitäytöstä aiheutuvat vuodot on myös hallittava.

Jos olet suorittanut vanhojen asetusten (59/1999, 711/1993) mukaisen käytönvalvojan pätevyyskokeen, et voi toimia käytönvalvojana uudessa laitoksessa tai uutena käytönvalvojana vanhassa laitoksessasi käymättä uutta nykyisten säädösten mukaista pätevyyskoetta. Henkilö voi kuitenkin jatkaa käytönvalvojana, jos hänet on nimetty tehtäväänsä ennen 1.1.2013.

Käytönvalvojista ei tarvitse nykyisin enää ilmoittaa Tukesille. Teillä on oltava lista nimetyistä käytönvalvojista ja heidän vastuualueistaan. Käytönvalvojien pitää olla suorittanut käytönvalvojan pätevyyskoe Tukesissa. Määräaikaistarkastuksissa voimme kysyä käytönvalvojista ja heidän tehtävistään.

Asetuksen 685/2015 liitteessä III on toimintaperiaatteita ja turvallisuusjohtamisjärjestelmää koskevat vaatimukset. Yritys voi laajentaa olemassa olevan laatukäsikirjan kattamaan tämän asetuksen vaatimukset, mutta välttämättä sertifioitu laatu- tai ympäristöjärjestelmä ei täytä asetuksen vaatimuksia, jolloin se on täydennettävä puuttuvilta osin. Yrityksen toimintajärjestelmän on kohdistuttava riittävästi kemikaaleista aiheutuvan suuronnettomuusvaaran ehkäisyyn, mitä yllä mainitut laatujärjestelmät eivät välttämättä huomioi.

Tilaluokituksesta on ohjeita SFS-käsikirjassa 59 Räjähdysvaarallisten tilojen luokittelu, palavat nesteet ja kaasut. Sen mukaan poistoilmakanavan luokitus on yleensä sama kuin sen lähteen, mistä poisto on. Standardeja voi tilata Suomen Standardisoimisliitolta.

On olemassa erilaisia voiteluaineita, mutta yleensä ne eivät ole asetuksen 685/2015 liitteen I tarkoittamia vaarallisia kemikaaleja. Pyytäkää kyseessä olevan voiteluaineen käyttöturvallisuustiedote ja katsoa siitä, miten tuote on luokiteltu. Luokittelu on ilmoitettu käyttöturvallisuustiedotteen kohdassa 2.1.

Tukes on määrittänyt valvonnassaan oleville kemikaalilaitokselle konsultointivyöhykkeen, jotta onnettomuusvaikutukset voidaan ottaa huomioon. Konsultointivyöhykkeet määritetään onnettomuuksien seurausanalyysien sekä tunnettujen kyseiselle teolliselle prosessille tyypillisten onnettomuusvaarojen perusteella.

Konsultointivyöhykkeen leveys vaihtelee 0,2 ja 2 km välillä. Leveys riippuu laitoksen aiheuttamasta vaarasta. Konsultointivyöhyke lasketaan yleensä tontin (kiinteistön) rajasta.

Konsultointivyöhyke ei ole sama asia kuin suojaetäisyys. Suojaetäisyys tarkoittaa vaarallisen kohteen sallittua etäisyyttä ulkopuolisiin suojattaviin kohteisiin, kuten naapurin rajaan tai asuinrakennukseen. Konsultointivyöhyke on suojavyöhykettä laajempi alue.

Tukesin valvonnassa olevien kemikaalilaitosten konsultointivyöhykkeellä tapahtuvaan kaavoitukseen ja rakentamiseen on kiinnitettävä erityishuomiota. Jos kunnassa suunnitellaan kaavahanketta tai muuta merkittävää rakentamista tuotantolaitoksen konsultointivyöhykkeen sisäpuoleiselle alueelle, kunnan täytyy pyytää siitä lausuntoa Tukesilta ja pelastusviranomaiselta.

Merkittävällä rakentamisella tarkoitetaan esimerkiksi asuinalueita tai muita onnettomuusvaikutuksille herkkiä kohteita. Tällaisia ovat esim. hoitolaitokset, terveyskeskukset, ostoskeskukset, koulut, päiväkodit, kokoontumistilat ja -alueet sekä asuinalueet, liikenteen solmukohdat.

Tukes tarkastelee suunniteltua maankäyttöä tai rakentamista suhteessa tuotantolaitoksen onnettomuusskenaarioihin ja onnettomuuksien vaikutusalueisiin. Tukesilla voi olla valmiiksi tiedossa laitoksella tehdyt onnettomuusmallinnusten tulokset, joiden perusteella kaavoitushankkeen tai rakentamisen toteuttamiskelpoisuutta voidaan arvioida. Tilanne voi myös vaatia tarkempia selvityksiä onnettomuusvaikutuksista ennen kuin Tukes voi ottaa kantaa hankkeeseen.

Kemikaaliturvallisuuslainsäädäntö ei edellytä konsultointivyöhykkeiden merkitsemistä kaavaan ja on hyväkin miettiä vaihtoehtoisia toimintatapoja. Joissain kunnissa konsultointivyöhykkeiden huomiointi on kirjattu yleismääräyksenä. Tärkeää on kuitenkin varmistaa, että konsultointivyöhykkeet ovat kaavoittajan helposti saatavilla ja että kemikaalikohteet tulevat huomioiduiksi kaavoituksessa ja merkittävässä rakentamisessa.

Jos konsultointivyöhykkeitä merkitään kaavoihin, tulee huomioida, että kaavat eivät välttämättä ole pitkään ajan tasalla. Syynä voi olla esimerkiksi, että Tukesille tulee uusia valvontakohteita, joidenkin toiminta loppuu ja joissakin tapahtuu muutoksia toiminnassa, joiden vuoksi konsultointivyöhykekin muuttuu. Valvontakohteiden ja konsultointivyöhykkeiden merkitseminen julkiseen kaava-aineistoon voi olla myös turvauhka.

Tukes suosittelee, että yritys on aktiivinen ja kertoo toimintansa vaikutuksista kaavoittajalle.

Ei. Kaavoittaja pyytää lausuntoa Tukesilta.

Ei, sillä Tukesilta pyydetään kaavalausunto vain, jos kaavoitetaan alueille, jotka ulottuvat Tukesin valvonnassa olevien kohteiden konsultointivyöhykkeille. Tukesiin kannattaa olla hyvissä ajoin yhteydessä myös silloin, kun suunnitellaan alueita kemikaalilaitoksille, esim. T/Kem-alueiden sijoittamista kaavoihin. 

Räjähdyssuojausasiakirja on laadittava ennen räjähdysvaarallisissa tiloissa tehtävän työn aloittamista.

Tukes ei ole antanut tästä ohjeita. SFS-käsikirjassa 59 Räjähdysvaarallisten tilojen luokittelu. Palavat nesteet ja kaasut 2012 on neuvottu maalauspaikkojen, -huoneiden ja -kaappien tilaluokituksesta.

Räjähdyssuojausasiakirja on laadittava myös pienille verstaille aina, kun työpaikalla voi esiintyä räjähdysvaarallinen kaasu- tai pölyseos. Tämä voi muodostua esimerkiksi puun työstämisestä tai liuotinmaalilla maalaamisesta.

Pölysiilon tilaluokittelu voidaan tehdä Hyvien käytäntöjen oppaan KOM (2003) 515 (Vademecum)  mukaan.

Esimerkki palavien pölyjen vuoksi räjähdysvaaralliseksi määriteltyjen tilojen jaosta tilaluokkiin:

Kuva esittää myllyä, jossa on täyttösäiliö (käsin täyttö), tuotteiden poistoaukko ja suodatin. Syöttövaiheen aikana voi astian tyhjennysaukon alueelle syntyä satunnaisesti pölyn ja ilman muodostama räjähdyskelpoinen seos. Kyseinen tila määritellään tilaluokkaan 21. Täyttösäiliötä ympäröivällä alueella on pölykertymiä. Harvoin ja lyhytaikaisesti saattaa esiintyä tilanteita, joissa pöly nousee ilmaan. Tällöin syntyy vaarallinen räjähdyskelpoinen ilmaseos. Kyseinen tila määritellään tilaluokaksi 22.

Pöly muodostaa myllyn sisällä pölypilven. Myös suodatinletkujen puhdistaminen aiheuttaa säännöllisin väliajoin pölypilven. Tästä syystä myllyn sisätila ja suodattimet määritellään tilaluokkaan 20. Jauhetun tuotteen toistuva ottaminen myllystä aiheuttaa myös poistosäiliöön pölypilven, joka muodostaa räjähdyskelpoisen seoksen. Tästä syystä poistoastia määritellään tilaluokkaan 20. Puutteellinen tiivistys aiheuttaa tyhjennysaukon alueelle pölykertymiä. Kyseinen tila määritellään tilaluokkaan 22. Vyöhykkeiden 21 ja 22 koko riippuu käytetyn tuotteen pölynmuodostus-ominaisuuksista.

Markkinoilta löytyy useita konsulttiyrityksiä, jotka tekevät räjähdyssuojausasiakirjoja. Tukes ei valvo näitä konsulttiyrityksiä. Yrityksen on kuitenkin itse syytä osallistua asiakirjan laadintaan ja asiakirjan sisältö on yrityksen omalla vastuulla.

Aina kun tilassa saattaa esiintyä räjähdyskelpoinen ilman ja pölyn, kaasun tai sumun muodostama seos, täytyy se tilaluokitella. Syttymislähteiden esiintyminen ei vaikuta tilaluokitukseen.