Usein kysyttyä luvista

  • Laitoksella olevalla nestekaasusäiliöllä on Tukesin lupa. Käytämme painokoneilla jonkin verran liuottimia. Pitääkö meidän tehdä niistä ilmoitus Tukesille?

    Lupaa haettaessa on ilmoitettava kaikki tuotantolaitoksella varastoivat vaaralliset kemikaalit nestekaasun lisäksi. Tuotantolaitos määritellään ns. nestekaasulaitokseksi, jos laitoksella on liuottimia ja muita vaarallisia kemikaaleja enintään 20 % luparajasta. Jos kemikaalimäärät kasvavat merkittävästi, teidän pitää tehdä muutoksesta ilmoitus Tukesille.

  • Mistä määrästä lähtien pitää hakea Tukesin lupa kemikaalien käytölle?

    Luvanvaraisuus riippuu kemikaalien määrästä ja luokituksesta. Määrään lasketaan kaikki varastoissa ja laitteistossa olevat kemikaalit. Mitä vaarallisempi kemikaali, sitä pienemmästä määrästä laitos tulee luvanvaraiseksi. Kaikki kemikaalit otetaan huomioon niin sanottua suhdelukujen summaa laskettaessa. Tarkat määräykset asiasta on asetuksessa 685/2015.

  • Pitääkö Tukesilta hakea muutoslupaa varastointiin, jos alamme varastoida Flam. Liq. 1 tai 2 -kategorian syttyviä nesteitä? Mikä on tarkastuslaitosten rooli tarkastuksissa?

    Jos muutos käsittää uuden säiliön tai varastointimäärä nousee merkittävästi, hae muutokselle lupa Tukesilta. Pyydä ennen säiliön käyttöönottoa säiliöiden rakennetarkastusta tarkastuslaitokselta. Säiliökirja, johon on koottu säiliön rakennus- ja tarkastusdokumentaatio, on esitettävä Tukesin tekemässä varaston käyttöönottotarkastuksessa. Tukesin Vaarallisten kemikaalien varastointi -oppaassa on esimerkki säiliökirjan sisällöstä.

  • Olemme suunnittelemassa olemassa olevalle vaarallisia kemikaaleja käyttävälle tehtaalle kahta uutta syövyttävän aineen 100 m3:n säiliötä, jotka sijoitetaan omaan erilliseen vallitilaansa. Pitääkö laajennukselle hakea lupaa?

    Jos muutos kasvattaa onnettomuusriskiä tai vaarallisten kemikaalien määrä kasvaa muutoksessa merkittävästi (5–10 %), muutoksesta on tehtävä ilmoitus Tukesille. Voit myös keskustella muutoksen vaatimista toimenpiteistä Tukesin yhteyshenkilön kanssa.

  • Pitääkö meidän tehdä kaivoksellamme tapahtuvista kemikaalimuutoksista ilmoitus Tukesille vai pelastuslaitokselle?

    Ilmoitukset kaivosten ja niiden yhteydessä olevien malmin jatkokäsittelylaitosten kemikaaleista pitää tehdä Tukesille. Tukes valvoo kaivoksissa myös vähäistä kemikaalien käsittelyä ja varastointia.

  • Miten luvitamme tilapäisen 16 m3 säiliökontin myrkyllistä kemikaalia? Säiliökontti on laitoksellamme käytössä kolme kuukautta.

    Teidän pitää hakea muutokselle lupa Tukesilta. Tilapäiselle laajamittaiselle varastoinnille ei ole säädöksissä erikseen lupamenettelyä.

  • Meijerimme on ollut pelastusviranomaisen valvonnassa. Muutosten jälkeen siellä on 10,5 tonnia ammoniakkia ja jonkin verran happoja ja emäksiä. Muuttuuko valvontaviranomainen?

    Jo pelkästään ammoniakin määrän perusteella laitos siirtyy pelastusviranomaisen valvonnasta Tukesin valvontaan. Tehkää Tukesille ennen muutosta lupahakemus ja liittäkää mukaan aiemmat pelastusviranomaisen päätökset.

Usein kysyttyä

  • Voimmeko käyttää paineilmaa palavan nesteen siirtämiseksi tuotantolaitoksen varastosäiliöön?

    Palavien nesteiden siirtäminen paineilmalla on kielletty. Emme suosittele tapaa muillekaan kemikaaleille. Kuljetussäädöksissä ei oteta kantaa siirtotapaan. Kemikaaliturvallisuussäädökset edellyttävät, että ratkaisun perusteena on riskien arviointi. Riskien vähentämiseksi on tehtävä tarpeelliset toimet ja kemikaalin siirtoon pitää valita turvallisin tapa.

  • Onko hankkimamme uusi kaksoisvaippasäiliö riittävä ratkaisu vuotojenhallintavaatimusten täyttämiseksi?

    Kaksoisvaippasäiliö ei yksin ole riittävä ratkaisu vuotojen hallintaan. Täyttöpaikalla tai säiliön ylitäytöstä aiheutuvat vuodot on myös hallittava.

  • Olen käynyt käytönvalvojan pätevyyskokeessa noin kymmenen vuotta sitten ja olen nyt siirtymässä uuteen työpaikkaan. Voinko toimia uudessa työpaikassani kemikaalien käytönvalvojana?

    Jos olet suorittanut vanhojen asetusten (59/1999, 711/1993) mukaisen käytönvalvojan pätevyyskokeen, et voi toimia käytönvalvojana uudessa laitoksessa tai uutena käytönvalvojana vanhassa laitoksessasi käymättä uutta nykyisten säädösten mukaista pätevyyskoetta. Henkilö voi kuitenkin jatkaa käytönvalvojana, jos hänet on nimetty tehtäväänsä ennen 1.1.2013.

  • Mihin pitää ilmoittaa kemikaalien käytönvalvojasta?

    Käytönvalvojista ei tarvitse nykyisin enää ilmoittaa Tukesille. Teillä on oltava lista nimetyistä käytönvalvojista ja heidän vastuualueistaan. Käytönvalvojien pitää olla suorittanut käytönvalvojan pätevyyskoe Tukesissa. Määräaikaistarkastuksissa voimme kysyä käytönvalvojista ja heidän tehtävistään.

  • Meillä on sertifioitu ISO-9000 ja ISO-14001 -toimintajärjestelmä, tarkoittaako asetuksen "toimintaperiaateasiakirja" samaa kuin yrityksemme laatukäsikirja?

    Asetuksen 685/2015 liitteessä III on toimintaperiaatteita ja turvallisuusjohtamisjärjestelmää koskevat vaatimukset. Yritys voi laajentaa olemassa olevan laatukäsikirjan kattamaan tämän asetuksen vaatimukset, mutta välttämättä sertifioitu laatu- tai ympäristöjärjestelmä ei täytä asetuksen vaatimuksia, jolloin se on täydennettävä puuttuvilta osin. Yrityksen toimintajärjestelmän on kohdistuttava riittävästi kemikaaleista aiheutuvan suuronnettomuusvaaran ehkäisyyn, mitä yllä mainitut laatujärjestelmät eivät välttämättä huomioi.

  • Mikä on poistoilmakanavan tilaluokitus? Poistoilmakanava on maalitehtaan tuotantotilassa.

    Tilaluokituksesta on ohjeita SFS-käsikirjassa 59 Räjähdysvaarallisten tilojen luokittelu, palavat nesteet ja kaasut. Sen mukaan poistoilmakanavan luokitus on yleensä sama kuin sen lähteen, mistä poisto on. Standardeja voi tilata Suomen Standardisoimisliitolta.

  • Mitä määräyksiä on palavan nesteen putkistolle, joka ei ole paineastiaputkisto?

    Palavan nesteen putkisto on kemikaaliputkisto, joka pitää valmistaa vähintään painelaitteiden luokan I (PED1) vaatimustasoa vastaavasti. Vaatimus koskee myös kemikaaliputkistoja, joiden käyttöpaine on alle 0,5 bar. Lisätietoja saa Tukesin oppaasta Kemikaaliputkistojen turvallisuusvaatimukset.

  • Ovatko voiteluaineet vaarallisia kemikaaleja?

    On olemassa erilaisia voiteluaineita, mutta yleensä ne eivät ole asetuksen 685/2015 liitteen I tarkoittamia vaarallisia kemikaaleja. Pyytäkää kyseessä olevan voiteluaineen käyttöturvallisuustiedote ja katsoa siitä, miten tuote on luokiteltu. Luokittelu on ilmoitettu käyttöturvallisuustiedotteen kohdassa 2.1.

  • Olemme turvallisuusselvityslaitos ja meitä koskee vaatimus turvallisuusjohtamisjärjestelmästä. Mistä tästä asiasta saisi lisätietoja?

    Turvallisuusjohtamisjärjestelmässä on huomioitava seuraavat osa-alueet: organisaatio ja henkilökunta, suuronnettomuusvaarojen tunnistaminen ja arviointi, toimintojen ohjaus, muutosten hallinta, suunnittelu hätätilanteiden varalta, turvallisuustilanteen tarkkailu sekä auditointi ja katselmus. Vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen 685/2015 liitteessä IV on määritelty turvallisuusselvityksen sisältöä koskevat vaatimukset ja Tukesin ohjeessa 9/2015 tarkennetaan näitä sisältövaatimuksia.

  • Pitääkö yritysten pyytää lausuntoa Tukesilta kaavoittajalle?

    Ei. Kaavoittaja pyytää lausuntoa Tukesilta. Yritysten kannattaa kuitenkin olla aktiivisia ja kertoa toimintansa vaikutuksista kaavoitukseen.

  • Pitääkö kaavoittajan pyytää Tukesilta aina lausunto, kun kaavoitusta tehdään?

    Ei. Tukesilta pyydetään lausunto, jos kaavoitetaan alueille, jotka ulottuvat Tukesin valvonnassa olevien kohteiden konsultointivyöhykkeille. Tukesiin kannattaa olla hyvissä ajoin yhteydessä myös silloin, kun suunnitellaan T/Kem-alueiden sijoittamista kaavoihin.

  • Millaisista onnettomuuksista pitää ilmoittaa Tukesiin?

    Onnettomuudesta/tapaturmasta ilmoittamisesta on säädetty eri toimialojen lainsäädännössä, esimerkiksi sähköturvallisuuslaissa (1135/2016) ja laissa vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005).
    Voit mielellään ilmoittaa onnettomuus-/tapaturmatietoa Tukesiin, vaikkei laki velvoittaisikaan sinua. Näin Tukesille muodostuu kattavampi käsitys kentän riskeistä.
    Tukesin onnettomuusilmoituslomakkeet
    Mikäli Tukesin valvomalla toimialalla tapahtunut onnettomuus/tapaturma/vaaratilanne on erittäin vakava, ota yhteyttä Tukesiin puhelimitse (linkki yhteystietosivulle tai vaihteeseen) heti, kun se turvallisuuden kannalta on mahdollista.

     

Usein kysyttyä räjähdysvaarallisista tiloista

  • Missä vaiheessa räjähdyssuojausasiakirja pitää laatia?

    Räjähdyssuojausasiakirja on laadittava ennen räjähdysvaarallisissa tiloissa tehtävän työn aloittamista.

  • Katsotaanko koko maalaamohuone räjähdysvaaralliseksi tilaksi?

    Tukes ei ole antanut tästä ohjeita. SFS-käsikirjassa 59 Räjähdysvaarallisten tilojen luokittelu. Palavat nesteet ja kaasut 2012 on neuvottu maalauspaikkojen, -huoneiden ja -kaappien tilaluokituksesta.

  • Pitääkö puuta käsittelevissä verstaissa ja laitoksissa laatia räjähdyssuojausasiakirja?

    Räjähdyssuojausasiakirja on laadittava myös pienille verstaille aina, kun työpaikalla voi esiintyä räjähdysvaarallinen kaasu- tai pölyseos. Tämä voi muodostua esimerkiksi puun työstämisestä tai liuotinmaalilla maalaamisesta.

  • Kuinka pölysiilo luokitellaan?

    Pölysiilon tilaluokittelu voidaan tehdä Hyvien käytäntöjen oppaan KOM (2003) 515 (Vademecum)  mukaan.

    Esimerkki palavien pölyjen vuoksi räjähdysvaaralliseksi määriteltyjen tilojen jaosta tilaluokkiin:

    Mylly, jossa on täyttösäiliö, tuotteiden poistoaukko ja suodatin

    Kuva esittää myllyä, jossa on täyttösäiliö (käsin täyttö), tuotteiden poistoaukko ja suodatin. Syöttövaiheen aikana voi astian tyhjennysaukon alueelle syntyä satunnaisesti pölyn ja ilman muodostama räjähdyskelpoinen seos. Kyseinen tila määritellään tilaluokkaan 21. Täyttösäiliötä ympäröivällä alueella on pölykertymiä. Harvoin ja lyhytaikaisesti saattaa esiintyä tilanteita, joissa pöly nousee ilmaan. Tällöin syntyy vaarallinen räjähdyskelpoinen ilmaseos. Kyseinen tila määritellään tilaluokaksi 22.

    Pöly muodostaa myllyn sisällä pölypilven. Myös suodatinletkujen puhdistaminen aiheuttaa säännöllisin väliajoin pölypilven. Tästä syystä myllyn sisätila ja suodattimet määritellään tilaluokkaan 20. Jauhetun tuotteen toistuva ottaminen myllystä aiheuttaa myös poistosäiliöön pölypilven, joka muodostaa räjähdyskelpoisen seoksen. Tästä syystä poistoastia määritellään tilaluokkaan 20. Puutteellinen tiivistys aiheuttaa tyhjennysaukon alueelle pölykertymiä. Kyseinen tila määritellään tilaluokkaan 22. Vyöhykkeiden 21 ja 22 koko riippuu käytetyn tuotteen pölynmuodostus-ominaisuuksista.

  • Mikä taho tekee räjähdyssuojausasiakirjoja?

    Markkinoilta löytyy useita konsulttiyrityksiä, jotka tekevät räjähdyssuojausasiakirjoja. Tukes ei valvo näitä konsulttiyrityksiä. Yrityksen on kuitenkin itse syytä osallistua asiakirjan laadintaan ja asiakirjan sisältö on yrityksen omalla vastuulla.

  • Luokitellanko jokin tietty tila, jos tilassa voi muodostua räjähdyskelpoinen ilma-pölyseos, mutta tilassa ei ole syttymislähteitä?

    Aina kun tilassa saattaa esiintyä räjähdyskelpoinen ilman ja pölyn, kaasun tai sumun muodostama seos, täytyy se tilaluokitella. Syttymislähteiden esiintyminen ei vaikuta tilaluokitukseen.