Aurinkosähköasennusten kompastuskivet
Aurinkosähköjärjestelmissä on toistuvasti havaittu merkittäviä puutteita ja ongelmia erityisesti asennustyön säädöstenmukaisuudessa ja teknisessä turvallisuudessa. On tärkeää korjauttaa havaitut puutteet ja viat viipymättä, jotta varmistetaan aurinkosähköjärjestelmien turvallisuus ja toimivuus sekä vältetään mahdolliset paloturvallisuusriskit ja muut vakavat seuraukset.
Tälle sivulle on koottu yleisiä ongelmia ja puutteita, jotka on tärkeää ottaa huomioon järjestelmien asennuksessa ja ylläpidossa.
Asennustyön säädöstenmukaisuudesta vastaa sähköurakoitsija
On havaittu tapauksia, joissa sähköalalla maallikko, kuten kattoremontin tekijä, paneelien toimittaja tai haltija itse, kiinnittää aurinkopaneelit katolle ja tekee samalla kaikki tasasähköosan sähköasennukset kaapelointeineen ja liitoksineen invertterille (vaihtosuuntaaja) asti. Tämän jälkeen sähköurakoitsija suorittaa mahdollisesti vain vaihtosähköosan asennukset ja verkkoliitännän sekä tekee käyttöönottotarkastuksen näille osille. Tämä on sähköturvallisuuslain 1135/2016 55 §:n vastaista toimintaa ja on johtanut usein virheellisiin ja monin tavoin puutteellisiin ja jopa vaarallisiin asennuksiin.
Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen edellyttää kokonaisuutena vähintään S2-tason sähköurakointioikeutta, ja itsenäisesti asennustyötä tekevien henkilöiden on oltava sähköalan ammattihenkilöitä (STL 73 §).
Sähköurakoitsija vastaa siitä, että asennettu järjestelmä on sitä koskevien vaatimusten mukainen ja turvallinen käyttää. Sähköurakoitsijan velvollisuus on laatia asennuksesta käyttöönottotarkastuspöytäkirja, joka on sähköturvallisuuslain mukainen virallinen asiakirja ja vakuutus siitä, että aurinkosähköjärjestelmä on asennuskokonaisuutena sitä koskevien vaatimusten mukainen käyttöön otettaessa ja asiakkaalle luovutettaessa.
Tilaajan on hyvä varmistua siitä, että asennustyötä tekevällä toimijalla on oikeus sähkötöihin. Asian voi tarkistaa Tukesin rekisteristä.
Ilmenneitä toistuvia asennusongelmia
Kaapeleiden asennusreitin valinta ja kiinnitys on tehtävä siten, ettei johtojärjestelmä joudu alttiiksi kaapeleita vaurioittaville ulkoisille vaikutuksille. Kiinnitys voi ajan myötä pettää esimerkiksi väärin valittujen olosuhteita kestämättömien kiinnitystarvikkeiden takia. Tällöin kaapelit ja/tai niiden liitokset voivat joutua alttiiksi veden tai katolta alas liukuvan lumen ja jään aiheuttamille vahingoille (SFS 6000 712.521.101 ja SFS-EN 62446-1:2016 + A1:2018 5.2.8 kohta d).
Kaapelireiteillä, kuten läpivienneissä tai suunnanmuutoksissa ei saa olla teräviä reunoja, jotka voivat vuosien tai vuosikymmenten kuluessa vaurioittaa kaapeleita. (SFS 6000-522).
Asennuksissa voi olla löystyneitä tai sähkönjohtokyvyltään muutoin puutteellisia liitoksia, jotka lisäävät paloturvallisuusriskiä ja aiheuttavat kontaktiongelmia. Liitosten luotettavuuden varmistamiseksi asennusstandardi vaatii, että liittimien on oltava saman valmistajan tuotteita. (SFS 6000-712.526.101)
Aurinkopaneelien valmistajien ohjeissa voi olla annettuna vähimmäisetäisyys (palavaan) katemateriaaliin, esim. huopakatteeseen. On varmistettava, ettei tätä etäisyyttä aliteta.
Asennusstandardin SFS 6000 vuoden 2023 alusta voimaan tulleen painoksen mukaan invertterin ja DC-turvakytkimen taustalla ja alla on oltava palamatonta materiaalia. Näin ollen esim. puuseinälle asennettujen laitteiden taustalle on pitänyt asentaa palamaton taustalevy. Vastaava vaatimus koskee myös laitteiden alapuolta, jos alla on palavaa materiaalia (esim. puinen terassi tai puulattia, maa-asennuksessa heinikko). Jo aiemmin vastaava vaatimus on ollut useimpien invertterien asennusohjeessa. On varmistettava, että asennusympäristön paloturvallisuusvaatimus toteutuu valmistajan ohjeen mukaisena myös aiemmin asennetuissa järjestelmissä. (SFS 6000-712.420.101).
Joissakin asennuksissa on käytetty erillistä DC- turvakytkintä, vaikka invertterissä itsessään olisi vaatimukset täyttävä erotuskytkin. Nykyisin asennusstandardi kehottaa välttämään tällaisten asentamista. ”Ylimääräiset” komponentit ovat potentiaalisia vikakohteita, ja voivat lisätä paloturvallisuusriskiä (SFS 6000-712.537.2.2.101).
Monet tasasähkökäyttöön tarkoitetut turvakytkimet on tarkoitettu vain piirin erottamiseen, eikä niillä ole katkaisukykyä virrallisena, tai katkaisukyky on huomattavasti alempi kuin kytkimen nimellisvirta. Jokainen kuormitettuna tehty katkaisu kuluttaa kytkintä ja saattaa pahimmassa tapauksessa johtaa tulipaloon joko välittömästi tai myöhemmin. Tästä syystä tasasähkökytkintä (DC) ei pidä kääntää virrallisena eikä ”huvikseen”. Ennen tasasähkökytkimen käyttöä invertteri on siis sammutettava tai katkaistava sähkö vaihtosähköosan turvakytkimestä.
Vaihtosähkökäyttöön (AC) tarkoitettu turvakytkin ei ole soveltuva tasasähköjärjestelmiin (DC) (SFS 6000-712.537.2.2.101).
Aurinkosähköjärjestelmän tasasähköosien ja niitä lähellä olevien johtavien osien liittäminen potentiaalintasaukseen on tullut vaatimukseksi asennusstandardin SFS 6000 vuoden 2023 alussa käyttöön otetun painoksen myötä (SFS 6000-712.542.101). Jo aiemmin vastaava vaatimus on voinut olla järjestelmän osan, esimerkiksi paneelin asennusohjeessa, jota luonnollisesti on pitänyt noudattaa.
Järjestelmään liittyvissä keskuksissa on oltava varoitusmerkit. (SFS 6000-712.514.101).
Asennuksesta on laadittava turvallista käyttöä varten tarvittavat sähköpiirustukset ja asennus on varustettava virtapiirimerkinnöillä. Laajennettaessa olemassa olevaa asennusta aurinkosähköjärjestelmällä, tulee piirustukset päivittää vastaamaan muuttunutta asennusta.
Käyttöönottotarkastus ja dokumentointi
Aurinkosähköjärjestelmän käyttöönottotarkastuksesta on annettava laitteiston haltijan käyttöön tarkastuspöytäkirja. Pöytäkirjan sisällöstä on annettu vaatimuksia säädöksissä ja standardeissa.
Käyttöönottotarkastus on koko järjestelmän asennuksen kattava prosessi, jossa aistinvaraista tarkastusta suoritetaan koko ajan järjestelmän asennuksen edetessä. Tämän lisäksi tarkastukseen sisältyy erilaisia, sekä järjestelmän tasasähkö- että vaihtosähköosiin kohdistuvia sähköisiä mittauksia. Mittausten ja testausten tulokset sekä tasasähkö- että vaihtosähköosasta kirjataan pöytäkirjaan, josta on käytävä ilmi myös tarkastuksen aistinvarainen osuus.
Tarkastuksissa ja dokumentoinnissa on havaittu puutteita, kuten epäselviä tai puuttuvia merkintöjä järjestelmän testauksista ja toimivuudesta. Jos järjestelmän käyttöönottotarkastus olisi suoritettu riittävän kattavasti, ei siinä pitäisi asiakkaalle luovuttamisen jälkeen olla enää havaittavissa puutteita. Dokumentoinnin tarkkuus on kriittinen osa turvallisuutta ja järjestelmän käyttöönottoa.
Oikein suoritetut aurinkosähköjärjestelmien asennukset ovat avainasemassa kestävän ja turvallisen energian hyödyntämisessä. Huolellinen asennustyö ja säädösten noudattaminen ehkäisevät turvallisuusriskejä ja takaavat järjestelmän pitkän käyttöiän.