Sisäinen pelastussuunnitelma

Johdanto

Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) 28 §:n mukaan laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavien toiminnanharjoittajien on laadittava sisäinen pelastussuunnitelma. Sisäinen pelastussuunnitelma sisältää selvityksen tuotantolaitoksen alueella suoritettavista onnettomuuden torjuntaa koskevista toimenpiteistä. 

Sisäinen pelastussuunnitelmaa laadittaessa tulee kuulla tuotantolaitoksessa työskentelevää henkilökuntaa mukaan lukien alueella työskentelevät pitkäaikaiset alihankkijat. Laadinnassa tulee huomioida alueen pelastustoimen järjestelyt.

Velvoite laatia sisäinen pelastussuunnitelma perustuu Euroopan unionin neuvoston direktiiviin 2012/18/EU (Seveso III -direktiivi). Velvoite koskee myös niitä räjähteiden valmistusta ja varastointia harjoittavia tuotantolaitoksia, joilla on asetuksen 685/2015 mukainen velvollisuus laatia turvallisuusselvitys tai toimintaperiaateasiakirja. Muiden räjähteiden valmistusta tai varastointia harjoittavien tuotantolaitosten osalta sisäisen pelastussuunnitelman vaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksessa räjähteiden valmistuksen ja varastoinnin valvonnasta (819/2015).

Pelastusviranomainen laatii lisäksi turvallisuusselvityslaitoksille ulkoisen pelastussuunnitelman toiminnanharjoittajan ja Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) toimittamien tietojen perusteella. Pelastusviranomaisen velvollisuudesta laatia ulkoinen pelastussuunnitelma säädetään erikseen pelastuslain (379/2011) 48 §:ssä.

Ohjeen sitovuus ja muutokset

Tukes antaa tämän ohjeen vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) ja vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen (685/2015) nojalla. Ohje sisältää sisäistä pelastussuunnitelmaa koskevat asetuksen (685/2015) määräykset. Lisäksi ohjeessa on lista sisäisen pelastussuunnitelman sisältövaatimuksista. Tältä osin ohje ei ole sitova, mutta Tukes katsoo, että ohjeen mukainen sisäinen pelastussuunnitelma täyttää asetuksen (685/2015) 17 §:ssä ja liitteessä V säädetyt vaatimukset.

Ohjeen muutoshistoria

Sisällysluettelo

1. Sisäisen pelastussuunnitelman laatimisvelvoite
2. Termistöä
3. Sisäisen pelastussuunnitelman laatiminen, hyväksyminen ja ylläpito
4. Sisäisen pelastussuunnitelman sisältö
4.1. Kohteen yleistiedot
4.2. Tunnistetut onnettomuudet
4.3. Kohteen pohjakuvat
4.4. Laitoksen sisäinen pelastusorganisaatio
4.5. Onnettomuuden rajoittamistoimenpiteet
4.5.1. Toimintaohjeet
4.5.2. Hälytysjärjestelmät
4.5.3. Onnettomuutta rajoittavat laitteistot
4.5.4. Pelastuskalusto
4.5.5. Sammutusvesi ja sammutusjätevesien keräily
4.6. Tiedottaminen
4.7. Yhteydet alueen pelastustoimeen
4.8. Henkilökunnan koulutus ja pelastussuunnitelman harjoitukset
4.8.1. Henkilökunnan kouluttaminen onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseen
4.8.2. Laitoksen itsenäinen harjoittelu
4.8.3. Turvallisuusselvityslaitosten suuronnettomuusharjoitukset
4.9. Yhteistoiminta onnettomuuksien estämiseksi
4.10. Jälkien korjaus ja ympäristön puhdistus
4.11. Sisäisen pelastussuunnitelman päivityskäytännöt

1. Sisäisen pelastussuunnitelman laatimisvelvoite

Sisäisen pelastussuunnitelman laatimisvelvoite koskee: 

• Tuotantolaitoksia, jotka harjoittavat vaarallisten kemikaalien laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia (mukaan lukien maakaasu ja nestekaasulaitokset)
• Räjähdetehtaita ja -varastoja, joissa on 10 tonnia tai enemmän vaarallisuusluokan 1.1 - 1.3 räjähteitä
• Räjähdetehtaita ja -varastoja, joissa on 50 tonnia tai enemmän vaarallisuusluokan 1.4 räjähteitä.

Muiden räjähdetehtaiden ja -varastojen, jotka eivät kuulu em. ryhmiin, tulee tehdä sisäinen pelastussuunnitelma valtioneuvoston asetuksen räjähteiden valmistuksen ja varastoinnin valvonnasta (819/2015) mukaisesti.

Jos tuotantolaitoksessa on sekä asetuksen (685/2015) tarkoittamia vaarallisia kemikaaleja että räjähteitä, ne kaikki lasketaan mukaan toiminnan laajuuden määräävään suhdelukuun.

2. Termistöä

Alla on kuvattu lainsäädännössä esiintyvien pelastussuunnitelma-termien selityksiä.

Sisäinen pelastussuunnitelma (390/2005 28§) (685/2015 §17 ja liite V): Lupalaitokset, nestekaasulaitokset, toimintaperiaateasiakirja- ja turvallisuusselvityslaitokset laativat ennen toiminnan aloittamista. Tämä ohje ohjeistaa kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) mukaisen sisäisen pelastussuunnitelman laadintaan. Kemikaaliturvallisuuslainsäädännön mukainen sisäinen pelastussuunnitelma ja pelastuslainsäädännön mukainen pelastussuunnitelma on suositeltavaa sisällyttää samaan dokumenttiin.

Pelastussuunnitelma (379/2011, 15 §): Pelastuslain mukainen suunnitelma, joka koskee rakennusta tai kohdetta  

Sisäinen pelastussuunnitelma (819/2015): Kohdassa 1. mainittujen muiden räjähdetehtaiden ja -varastojen sisäinen pelastussuunnitelma

Ulkoinen pelastussuunnitelma (379/2011, 48 §): Pelastuslaitos laatii turvallisuusselvitysvelvollisille laitoksille ulkoisen pelastussuunnitelman.

Sisäinen pelastussuunnitelma (541/2023, 33 §): Vaarallisten aineiden kuljetuslainsäädännön mukainen tilapäisen säilytyksen paikan sisäinen pelastussuunnitelma

3. Sisäisen pelastussuunnitelman laatiminen, hyväksyminen ja ylläpito

Toiminnanharjoittajan on laadittava sisäinen pelastussuunnitelma toimenpiteistä, joilla torjutaan laitoksella mahdollisten kemikaalionnettomuuksien vaikutuksia, rajoitetaan seurauksia ja varaudutaan jälkien korjaamiseen. 

Sisäisen pelastussuunnitelman avulla suunnitellaan onnettomuustilannetoiminta sekä varataan riittävät resurssit onnettomuustilanteessa toimimiseksi. Onnettomuustilannetoiminta voi myös edellyttää yhteistoimintaa lähialueella toimivien muiden toiminnanharjoittajien kanssa onnettomuuksien leviämisen ehkäisemiseksi. 

Sisäinen pelastussuunnitelma laaditaan ennen toiminnan aloittamista

Uusien laajamittaisten laitosten sisäinen pelastussuunnitelma on laadittava ja toimitettava Tukesiin riittävän ajoissa (noin 6 kuukautta) ennen toiminnan aloittamista.  Sisäinen pelastussuunnitelma on suositeltavaa toimittaa lupahakemuksen yhteydessä, jotta se voidaan käsitellä samalla.

Johtopäätökset laitoksen sisäisestä pelastussuunnitelmasta

Tukes pyytää toimitetusta laitoksen sisäisestä pelastussuunnitelmasta lausun-non pelastusviranomaiselta ja antaa lupakäsittelyn yhteydessä johtopäätökset sisäisestä pelastussuunnitelmasta. Lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä Tukes voi asettaa sisäiseen pelastussuunnitelmaan liittyviä lupaehtoja.

Sisäisen pelastussuunnitelmaan laadintaan osallistuvat henkilöt

Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että sisäisen pelastussuunnitelman laadinnasta ja päivityksessä vastaavilla henkilöillä on riittävä ja ajantasainen tieto saatavilla. Sisäinen pelastussuunnitelmaa laadittaessa tulee kuulla tuotantolaitoksessa työskentelevää henkilökuntaa mukaan lukien alueella työskentelevät pitkäaikaiset alihankkijat. Laadinnassa tulee huomioida alueen pelastustoimen järjestelyt. 

Laitoksen onnettomuuksien tunnistaminen ja ulkoisten onnettomuuksien selvittäminen

Sisäinen pelastussuunnitelma perustuu tunnistettuihin onnettomuusvaaroihin, joten laitoksen tulee systemaattisesti tunnistaa laitoksella mahdollisesti tapahtuvat kemikaalionnettomuudet ja arvioida niiden seuraukset. Tukesin prosessiturvallisuusjärjestelmässä on ohjeistettu prosessiriskinarvion tekemisessä. Laitoksen tulee selvittää myös ulkoiset onnettomuusvaarat.  Sisäisen pelastussuunnitelman avulla varaudutaan myös laitoksen ulkopuolella tapahtuviin onnettomuuksiin, mikäli niiden vaikutukset ulottuvat laitoksen alueelle. Sisäisessä pelastussuunnitelmassa esitetään yhteenveto tunnistetuista riskeistä ja niiden vaikutuksista (kts. kpl 4.2).

Onnettomuuksiin varautuminen

Tunnistettuihin onnettomuuksiin tulee varautua ja toiminnanharjoittajan on määriteltävä toimenpiteet prosessiriskien saattamiseksi hyväksyttävälle tasolle. Sisäinen pelastussuunnitelma perustuu laitoksen prosessiriskinarviointeihin ja mahdollisiin muihin riskianalyyseihin. Sisäisessä pelastussuunnitelmassa kuvataan miten laitoksella tunnistettujen onnettomuuksien ehkäisyyn ja onnettomuuksien vaikutusten rajoittamiseen on varauduttu. Onnettomuuksiin varautuminen sisältää erilaisia teknisiä laitteita, joiden toimintakunto varmistetaan erillisen huolto- ja kunnossapitosuunnitelman avulla. 

Toimintaohjeet, koulutus ja harjoittelu

Sisäisen pelastussuunnitelman toimintaohjeet laaditaan riskinarviossa tunnistetuille onnettomuuksille. Toimintaohjeet laaditaan yhdessä työntekijöiden kanssa (kts. kpl 4.5.1) ja toimiminen onnettomuustilanteissa koulutetaan työntekijöille (kts. kpl 4.8). Onnettomuustilanteissa toimimista harjoitellaan säännöllisesti (kts kpl 4.8).

Sisäisen pelastussuunnitelman rakenne, ylläpito ja päivittäminen 

Sisäinen pelastussuunnitelma on jatkuvasti ylläpidettävä dokumentti, jonka toiminnanharjoittaja laatii ensisijaisesti laitoksen omaan käyttöön.

Sisäinen pelastussuunnitelma laaditaan laitoskohtaiseksi kokonaisuudeksi. Sisäistä pelastussuunnitelmaa voidaan täydentää liitteillä, jotka muodostavat päädokumentin kanssa eheän kokonaisuuden.

Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa päivitetty sisäinen pelastussuunnitelma pelastusviranomaiselle. Pelastuslaitosten ajantasaiset yhteystiedot löytyvät: https://pelastuslaitokset.fi/yhteystiedot. 

Toiminnanharjoittajan tulee tarkistaa sisäinen pelastussuunnitelman vähintään joka kolmas vuosi ja aina tarpeen vaatiessa korjata ja ajanmukaistaa sen. Sisäinen pelastussuunnitelma on suositeltavaa katselmoida vuosittain. 

Suunnitelma on päivitettävä ainakin seuraavista syistä:

• tuotantolaitoksen toiminnassa ja pelastustoimien järjestelyissä on tapahtunut muutoksia
• riskinarviointien päivitysten havaintojen perusteella
• tiedon lisääntyminen toimenpiteistä, jotka suuronnettomuuksien torjumisessa on toteutettava 
• onnettomuus- tai vaaratilanteiden selvittelyssä on ilmennyt huomioonotettavia seikkoja.    

Tukes suosittelee tuotantolaitoksia nimeämään sisäisen pelastussuunnitelman päivityksestä vastaavan henkilön tai muutoin huomioimaan dokumentin päivitysvastuun työntekijöiden toimenkuvissa.

4. Sisäisen pelastussuunnitelman sisältö

Sisäisen pelastussuunnitelman sisällöstä on määrätty asetuksen (685/2015) 17 §:ssä ja asetuksen liitteessä V. Sisäinen pelastussuunnitelma on laadittava ottaen huomioon seuraavat tavoitteet:

• Onnettomuudet rajataan ja hallitaan niiden seurauksien minimoimiseksi sekä ihmisille, ympäristölle ja omaisuudelle aiheutuvien vahinkojen rajoittamiseksi.
• Toteutetaan tarvittavat toimenpiteet ihmisten ja ympäristön suojaamiseksi onnettomuuksien seurauksilta.
• Varaudutaan onnettomuuksien jälkien korjaamiseen ja ympäristön puhdistamiseen.

Tässä kappaleessa on esitetty asiat, jotka sisältyvät Tukesin näkemyksen mukaiseen hyvään sisäiseen pelastussuunnitelmaan. Pelastussuunnitelman laatimisessa tulee ottaa huomioon laitoksen koko ja toiminnasta aiheutuvat riskit. Kursiivilla kirjoitettu teksti on asetuksen (685/2015) liitteestä V "sisäisen pelastussuunnitelman sisältö". Minimivaatimus sisäisen pelastussuunnitelman sisällölle on, että asetuksen vaatimukset täyttyvät.

4.1. Kohteen yleistiedot

Kohteen yleiskuvauksen tarkoituksena on antaa yleiskuva laitoksen toiminnasta, siellä käytettävistä kemikaaleista ja laitoksella tunnistetuista yleisimmistä vaaratilanteista.

Toiminnanharjoittaja

Toiminnanharjoittajan nimi ja kohteen sijainti.

Yleiskuvaus toiminnasta ja kemikaaleista

Yleiskuvaus tuotantolaitoksen toiminnasta sekä yleiskuvaus onnettomuuden vaaraa aiheuttavista vaarallisista kemikaaleista ja niiden ominaisuuksista.

4.2. Tunnistetut onnettomuudet

Yhteenveto tunnistetuista onnettomuuksista

Kuvataan keskeisimmät prosessiriskinarvioinnin tulokset onnettomuusriskeistä, joihin sisäisellä pelastussuunnitelmalla varaudutaan.

Onnettomuuksien vaikutukset tuotantolaitokselle ja tuotantolaitoksen ulkopuolelle 
 
Kuvataan arvio onnettomuuksien tuotantolaitoksen laitosalueelle ja laitoksen ulkopuolelle aiheutuvista vaikutuksista. Kuvauksessa voidaan käyttää sekä sanallisia kuvauksia että onnettomuuksien vaikutusalueita kuvaavia karttapiirroksia.

Kuvataan onnettomuuden mahdollisesti aiheuttama:

• lämpösäteilyvaikutus
• painevaikutus
• heitteiden aiheuttamat vaarat
• kemikaalien aiheuttama terveysvaara
• kemikaalien aiheuttama ympäristövaara
• Mahdolliset domino-vaikutukset eli tapahtumaketjut, joissa tuotantolaitoksessa sattuvan onnettomuuden seuraukset aiheuttavat uuden onnettomuuden lähellä olevassa tuotantolaitoksessa, johtaen suuronnettomuuteen.

Tarkempia periaatteita onnettomuusvaikutusten arvioimiseksi on esitetty Tukesin oppaassa "Tuotantolaitosten sijoittaminen". Oppaassa esitettyjen tyypillisten onnettomuustapausten arvioinnin lisäksi sisäisessä pelastussuunnitelmassa voidaan tarvittaessa esittää arvioita epätodennäköisempien suuronnettomuustilanteiden vaikutuksista pelastustoiminnan suunnittelemiseksi ja maksimivalmiuksien hahmottamiseksi.

Laitoksen ulkopuolella tapahtuvat onnettomuudet

Kuvauksessa huomioidaan tiedossa olevat laitoksen ulkopuolella tapahtuvat onnettomuudet, joiden vaikutusalueen arvioidaan ulottuvan laitosalueelle.

4.3. Kohteen pohjakuvat

Sisäisen pelastussuunnitelman pohjakuvissa on esitettävä ne tiedot, jotka ovat kohteen luonteen kannalta oleellisia tunnistettujen onnettomuuksien vaikutusten ehkäisemiseksi.  Seuraava luettelo on suuntaa antava.

Piirroksissa esitetään seuraavat asiat: 

• kokoontumispaikka 
• onnettomuustilanteessa käytettävät pelastustiet ja ajoreitit laitosalueella sekä mahdolliset portit ja kääntöpaikat
• vaarallisten kemikaalien käyttö- ja varastopaikat
• pohjapiirustukset kerroksittain (henkilökunnan poistumistiet ja palokunnan hyökkäystiet, sähköpääkeskukset, jakokeskukset, varavoimalaitteet, hissit, muuntamot, palo-osastoivat rakenteet) 
• ilmastoinnin hätäpysäytyspainikkeiden, konehuoneen ja ohjauslaitteiden sijainnit 
• hätäseis-kytkimet
• kaasunilmaisimilla valvotut alueet
• kemikaalien sulkuventtiilit, jotka on tarkoitettu käytettäviksi onnettomuustilanteessa
• tontin viemäriverkostopiirustukset, joista ilmenevät vuotojen tai sammutusjätevesien hallinnassa käytettävät venttiilit tai muut järjestelmät 
• sammutusveden ottopaikat.

Kohteen pohjakuvat voivat olla osana sisäistä pelastussuunnitelmaa tai sisäisen pelastussuunnitelman liitteitä. Pohjakuvana voidaan hyödyntää pelastuslaitokselle laadittua kohdekorttipiirrosta, mikäli se sisältää tämän ohjeen mukaiset tiedot. Pohjakuvien ajantasaisuuteen ja muutostenhallintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kuvien tulee olla mahdollisimman selkeitä ja yksiselitteisiä, jotta niitä pystytään hyödyntämään onnettomuustilanteessa. Kaikki onnettomuustilanteiden kannalta tarpeettomat merkinnät on poistettava kuvista.

4.4. Laitoksen sisäinen pelastusorganisaatio

Niiden henkilöiden nimet ja tehtävät, joilla on valtuudet käynnistää pelastustoimet ja jotka ovat vastuussa laitoksen sisäisistä toimista. Sen henkilön nimi ja tehtävät, joka vastaa yhteyksistä ulkoisesta pelastussuunnitelmasta vastaaviin viranomaisiin. 

Toiminnanharjoittajan tulee arvioida ja määritellä tarvittavat henkilöresurssit sisäisessä pelastussuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden suorittamiseen sekä riittävän asiantuntija-avun tuottamiseen viranomaisille.

Sisäisessä pelastussuunnitelmassa esitetään henkilökunnan tehtävät ja organisoituminen onnettomuustilanteissa. Sisäisessä pelastusorganisaatiossa tulee huomioida toiminnan johtaminen, varsinaisten pelastustoimenpiteiden suorittaminen, asiantuntija-apu johdolle ja pelastuslaitokselle sekä viestintä ja tukitoiminnot. Organisaatioon voi kuulua teollisuuspalokunta tai sisäisiä pelastusryhmiä, jotka vastaavat vaativimmista toimenpiteistä. 

Pelastusorganisaation kuvaukseen sisällytetään:

• johtoryhmän henkilöiden nimet, tehtäväkuvaus, yhteystiedot
• sen henkilön nimi ja tehtävät, joka vastaa yhteyksistä ulkoisesta pelastussuunnitelmasta vastaaviin viranomaisiin 
• organisaation eri ryhmät (esim. koulutetut pelastusryhmät)
• kunkin ryhmän vastuuhenkilöiden nimet, tehtäväkuvaus ja yhteystiedot.

4.5. Onnettomuuden rajoittamistoimenpiteet

Kuvaus toimista, joihin on ryhdyttävä tilanteen tai tapahtuman hallitsemiseksi ja sen seurauksien rajoittamiseksi, jokaisen ennakoitavissa olevan tilanteen tai tapahtuman osalta, joka voisi merkittävästi vaikuttaa suuronnettomuuden syntymiseen. Kuvauksessa on selostettava myös turvallisuuslaitteet ja käytettävissä olevat voimavarat. 

Alueella oleviin ihmisiin kohdistuvien vaarojen rajoittamiseen tähtäävät toimet, mukaan lukien hälytysjärjestelmä ja ohjeet käyttäytymisestä hälytyksen sattuessa.

4.5.1. Toimintaohjeet

Sisäisessä pelastussuunnitelmassa esitetään toimintaohjeet (pelastusryhmälle, johdolle, kaikille työntekijöille) riskinarviossa tunnistettuihin onnettomuusskenaarioihin onnettomuustyypeittäin. 
Ohjeissa on otettava huomioon oman henkilökunnan lisäksi myös alueella olevat ulkopuoliset työtekijät ja vierailijat sekä tarvittaessa alueen muut yritykset. 

Toimintaohjeissa otetaan huomioon esimerkiksi

• vaarallisten kemikaalien vuodot
• tulipalot
• räjähdykset
• lähialueen onnettomuudet
• luonnonilmiöt aiheuttamat onnettomuudet
• kunnossapidon yhteydessä tapahtuvat onnettomuudet (esim. säiliötyöt, korkealla työskentely)
• hätäilmoituksen tekeminen ja henkilökunnan hälyttäminen  
• ohjeet toiminnasta hälytyksen sattuessa
• pelastuskaluston käyttöohjeet.

Ohjeiden tulee olla selkeitä ja toteuttamiskelpoisia.  Ohjeisiin on suositeltavaa sisällyttää kuvia, mikäli niiden avulla voidaan lisätä ohjeen selkeyttä. Sisäisellä pelastusorganisaatiolla tulee olla riittävät resurssit ja osaaminen ohjeistettujen toimenpiteiden tekemiseen. On myös ohjeistettava, mihin toimenpiteisiin ei ole turvallista ryhtyä omatoimisesti.

Toimintaohjeet voidaan koota toimenpidekorteiksi, jotka voidaan suunnitelman lisäksi sijoittaa esimerkiksi mahdollisen onnettomuuskohteen läheisyyteen, valvomoon tai muuhun sovittuun paikkaan.

Johdon, asiantuntijoiden ja viestinnän toimintaohjeessa käsitellään:

• toiminnan käynnistäminen ja organisointi
• johtopaikka ja työskentelytilat
• yhteydenpito pelastusryhmien kanssa
• yhteistoiminta pelastusviranomaisten kanssa ja opastuksen järjestäminen
• viestintävastuut: lähialueen kohteet, media, omaiset, kunta, valvontaviran-omaiset
• onnettomuuden jälkihoidon käynnistäminen.

Pelastusryhmän toimintaohjeessa käsitellään:

• toiminnan käynnistäminen ja organisointi
• yhteydenpito johdon ja asiantuntijoiden kanssa
• suojavarusteet ja niiden oikea käyttö
• onnettomuuden seurauksia rajoittavat toimenpiteet, jotka ovat pelastus-ryhmän tehtävissä
• pelastuslaitoksen opastaminen
• toiminnan lopettaminen ja kokoontumispaikalle siirtyminen.

4.5.2. Hälytysjärjestelmät

Käytettävät järjestelmät ja kalusto valitaan niin, että laitteiston ja laitoksen oman henkilökunnan avulla kyetään suoriutumaan suunnitelluista toimenpiteistä. Laitteistot ja järjestelmät kuvataan sisäisessä pelastussuunnitelmassa.

Paloilmoitinjärjestelmä

Selvitys laitoksen paloilmoitinjärjestelmästä (automaattiset paloilmaisimet, palovaroitinjärjestelmät):

• ilmaisimien toimintaperiaatteet: savu, lämpö, muu
• paloilmoitinkeskuksen sijainti
• paloilmaisimien sijainti kohteittain
• paloilmoittimen hoitajat
• hälytyspainikkeiden sijainnit
• hälytyksen ohjautumispaikka
• mahdolliset palonilmaisuun liitetyt turvatoiminnot

Paloilmoitinjärjestelmään liittyvien laitteiden sijainnit voidaan esittää laitoksen pohjakuvissa.

Kaasun- ja vuodonilmaisimet

Selvitys laitoksen mahdollisista kaasun- ja vuodonilmaisimista:

• sijainti (ilmaisimien sijainti voidaan esittää laitoksen pohjakuvissa)
• hälytyksen ohjautumispaikat
• hälytysrajat ja mahdolliset kaasun- tai vuodonilmaisuun liitetyt turvatoiminnot

Ulkoiset hälyttimet

Selvitys mahdollisista ulkoisista hälyttimistä ja niiden aiheuttamista toimenpiteistä. Kuvataan, miten ulkoinen hälytys tiedotetaan koko henkilökunnalle.

4.5.3. Onnettomuutta rajoittavat laitteistot

Savunpoisto

Sisäisessä pelastussuunnitelmassa esitetään seuraavat asiat:

• eri tilojen savunpoistomahdollisuudet
• ulos johtavien käytävien savunpoisto
• savunpoistoluukkujen sijainti ja toimintaperiaate
• käsilaukaisulaitteen sijainti
• laitteen hoitaja.

Automaattinen sammutusjärjestelmä

Selvitys laitoksen mahdollisesta automaattisesta sammutusjärjestelmästä:

• sammutusjärjestelmän toimintaperiaate
• sammutuskeskuksen sijainti
• suojatut alueet
• sammutusjärjestelmän hoitajat.

Kohdesuojaus

Selvitys laitoksen mahdollisesta kohdesuojauksesta:

• automaattisesti toimivilla sammutusjärjestelmillä suojatut kohteet ja niiden sijainti sekä kohdesuojausjärjestelmien hoitajat
• käsin laukaistavien kohteiden ja laukaisupainikkeiden sijainti.

Alkusammutuskalusto 

• pohjapiirustuksiin merkittynä käsisammuttimien ja muiden alkusammuttimien tyyppi, määrä ja sijainti
• vastuuhenkilöt.

Muut onnettomuutta rajoittavat laitteistot

Laitoksen mahdollisten onnettomuustyyppien mukaan, laitoksilla voi olla erilaisia laitteistoja onnettomuuksien rajoittamiseksi myös edellä mainittujen järjestelmien lisäksi. Näitä voivat olla esimerkiksi:

• hätätuuletusjärjestelmä (kaasuvuoto)
• kiinteät vuotojenhallintalaitteet (vuotoaltaat, putkistot ja varusteet)
• siirrettävä vuotojenhallintakalusto.

4.5.4. Pelastuskalusto

Kuvataan laitoksella käytössä oleva pelastuskalusto, esim:

• paineilmalaitteet
• suojapuvut
• kaasunaamarit
• sammutuskalusto (esim. pelastusryhmän käyttämä kalusto).

4.5.5. Sammutusvesi ja sammutusjätevesien keräily

Sisäisessä pelastussuunnitelmassa kuvataan mistä ja miten laitos saa tarvittavan sammutusveden sekä sammutusjätevesien hallintaan liittyvät laitteistot ja toimenpiteet. Sammutusveden hallintaan sijoittuvien laitteistojen sijainnit on huomioitu ohjeen kohdassa 4.3. Pohjakuvat.

Pelastussuunnitelmassa tulee olla ohjeet sammutusjätevesien hallinnasta. Tarkempi sammutusjätevesien hallintasuunnitelma voi olla pelastussuunnitelman liite. Sammutusjätevesien hallintasuunnitelman laadintaa on opastettu tarkemmin Tukesin oppaassa ”Kemikaalivuotojen ja sammutusjätevesien hallinta”.

4.6. Tiedottaminen

Millä tavalla onnettomuuden sattuessa ilmoitetaan nopeasti ulkoisen pelastussuunnitelman aloittamisesta vastaaville viranomaisille, millaisia tietoja annetaan välittömästi ja miten yksityiskohtaisempia tietoja toimitetaan sitä mukaa kuin niitä saadaan. 

Sisäisessä pelastussuunnitelmassa määritellään, miten yleisöä varoitetaan / tiedotetaan onnettomuudesta, miten viranomaistiedottamista tuetaan ja määritellään laitoksen oma sisäinen tiedotus onnettomuustilanteessa.

Kuvattavia asioita

• tiedotusorganisaatio: vastuut, organisaation kokoontumispaikka, koollekutsuja, tiedottaminen ennen kuin tiedotusorganisaatio kokoontuu
• välittömästi annettavat tiedot, yksityiskohtaisempien tietojen toimittaminen
• organisaation purkaminen.

4.7. Yhteydet alueen pelastustoimeen

• pelastuslaitoksen yhteystiedot
• pelastusviranomaisen toimintavalmius kohteessa (mahdolliset toiminta-ajat ja resurssit)
• johtopaikka laitoksella onnettomuustilanteessa
• yhteydenpitotavat pelastusviranomaisen kanssa
• millä tavalla alueen ulkopuolella tehtäviä pelastustoimia tuetaan.

4.8. Henkilökunnan koulutus ja pelastussuunnitelman harjoitukset

Millä tavalla henkilökuntaa koulutetaan tehtäviin, jotka heidän edellytetään suorittavan, ja tarpeen vaatiessa tämän toiminnan yhteensovittaminen ulkoisen pelastuspalvelun kanssa.

4.8.1. Henkilökunnan kouluttaminen onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseen

Laitoksen henkilöstön osaamistarpeet onnettomuustilanteessa toimimiseen kuvataan sisäisessä pelastussuunnitelmassa.

Keskeiset asiat sisäisestä pelastussuunnitelmasta ja hätätilanteessa toimimisesta on koulutettava kaikille alueella työskenteleville ml. alihankkijoille. Sisäisessä pelastussuunnitelmassa kuvataan, miten tämä on varmistettu mm. henkilökunnan koulutussuunnitelman, koulutusrekisterin ja perehdytyskäytäntöjen avulla.

Henkilökunnalle annettavassa koulutuksessa ja perehdytyksessä on huomioitava muun muassa:

• hätäilmoituksen teko
• alkusammuttimien, sammutuslaitteiden sekä palohälyttimien sijainti ja niiden käyttö
• poistumistiet, kokoontumispaikat ja suojatilat
• suojautuminen ja toimenpiteet kaasuonnettomuuden sattuessa
• ensiaputoimenpiteiden opetus ja harjoittelu, vastuuhenkilö
• pelastuslaitoksen opastus kohteessa
• yhteistoiminta pelastuslaitoksen kanssa
• laitoksella tunnistetuissa mahdollisissa onnettomuustilanteissa toimiminen (esimerkiksi kemikaalivuoto, tulipalo vrt. toimintaohjeet kohdasta 4.5)

4.8.2. Laitoksen itsenäinen harjoittelu

Toiminnanharjoittajan tulee asetuksen (685/2015, 19§) mukaan laatia suunnitelma sisäistä pelastussuunnitelmaa koskevien harjoitusten järjestämiseksi. 

Harjoituksia järjestetään toimintaan ja prosessiturvallisuusriskeihin peilaten säännöllisesti, esimerkiksi vuosittain tai tarvittaessa useammin.

Harjoitussuunnitelma

Harjoitussuunnitelma, jossa on esitetty kemikaalionnettomuuksiin liittyvät suunnitellut harjoitukset useammalle vuodelle eteenpäin, on osana sisäistä pelastussuunnitelma tai sen liitteenä.

• Harjoitussuunnitelmassa kuvataan kunkin harjoituksen aihe, ajankohta sekä harjoituksiin osallistuvat tahot.

Harjoitusten suunnittelu, toteuttaminen ja toiminnan kehittäminen

Laitoksen sisäisen pelastussuunnitelman harjoitusten suunnittelu ja toteuttaminen kuvataan osana sisäistä pelastussuunnitelma tai sen liitteitä.

Kuvauksessa huomioidaan:

• miten sisäisen pelastussuunnitelman harjoitukset suunnitellaan ja toteutetaan 
• ketkä suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavat
• miten varmistetaan, että harjoitussuunnitelma pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna kattaa laitoksen merkittävimmät kemikaalionnettomuudet
• miten sisäisen pelastussuunnitelman harjoituksissa on huomioitu pelastustoiminnan johtaminen
• miten osallistujista pidetään kirjaa 
• miten harjoituksia seurataan ja miten havaintoja kirjataan
• miten kehityskohteita tunnistetaan havaintojen perusteella
• miten toimintatapoja ja asiakirjoja systemaattisesti kehitetään pidettyjen harjoitusten perusteella määriteltyjen toimenpiteiden avulla
• miten seurataan, että määritetyt toimenpiteet toteutetaan
• miten harjoituksista ja niissä tehdyistä havainnoista viestitään henkilöstölle.

Järjestetyistä harjoituksista laaditaan raportti, jossa kuvataan harjoituksen suunnittelu ja toteutus sekä havaitut puutteet ja kehityskohteet. 

Sisäisen pelastussuunnitelman harjoitusten tavoitteena on ylläpitää ja kehittää laitoksen kykyä toimia onnettomuustilanteessa.

4.8.3. Turvallisuusselvityslaitosten suuronnettomuusharjoitukset

Turvallisuusselvitysvelvollisten laitosten tulee järjestää suuronnettomuusharjoituksia yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa vähintään kerran kolmessa vuodessa. Tästä säädetään pelastuslaissa (379/2011) ja sisäministeriön asetuksessa erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisesta pelastussuunnitelmasta (1286/2019).

Turvallisuusselvityslaitokset kuvaavat sisäisessä pelastussuunnitelmassaan mitä suuronnettomuusharjoitusten järjestämisestä on sovittu paikallisten viranomaisen kanssa, esimerkiksi laitoksen yhteyshenkilö ja harjoitusten järjestämisajankohdat.

4.9. Yhteistoiminta onnettomuuksien estämiseksi 

Samalla tehdasalueella toimivien, toiminnallisen kokonaisuuden muodostavien tai yhteisellä onnettomuusvaara-alueella sijaitsevien toiminnanharjoittajien tulee toimia yhteistoiminnassa onnettomuuksien torjumiseksi ja niiden leviämisen estämiseksi. Alueella olevien toiminnanharjoittajien tulee myös laatia periaatteet yhteisten pelastusharjoitusten järjestämiselle ja pelastusharjoitusten yhteensovittamiselle. Yhteistoiminnan periaatteet, järjestäminen ja vastuujako onnettomuustilanteiden osalta kuvataan sisäisessä pelastussuunnitelmassa.

Yhteisten pelastusharjoitusten järjestämisessä tulee huomioida, että harjoitukset sisältävät kaikkien harjoituksiin osallistuneiden toiminnanharjoittajien osalta aktiivista sisäisen pelastussuunnitelman mukaista harjoittelua.

4.10. Jälkien korjaus ja ympäristön puhdistus

Varautuminen onnettomuuden jälkien korjaamiseen ja ympäristön puhdistamiseen.

Sisäisessä pelastussuunnitelmassa kuvataan:

• suunnitelmat jälkien korjaamiseen ja ympäristön puhdistamiseen
• saastuneiden maa-ainesten ja sammutusjätevesien jatkokäsittely
• alueen raivaus (rakennusjätteet, laitteet, laitteistot)
• sammutusjätevesien hallinnasta on ohjeistettu kohdassa 4.5.4.

4.11. Sisäisen pelastussuunnitelman päivityskäytännöt

Sisäisessä pelastussuunnitelmassa kuvataan laitoksen sisäisen pelastussuunnitelman päivitys- ja katselmointikäytännöt.