Sähkön käyttö on turvallista, kun muistat perussäännöt, etkä ota turhia riskejä sähkölaitteita käyttäessäsi tai tehdessäsi sallittuja sähköön liittyviä asennus- tai huoltotöitä. Sähkötapaturmiin liittyvät kuolemat ovat harvinaisia, mutta silti joka vuosi ihmisiä menehtyy sähköiskuihin. Sähkö voi aiheuttaa myös tulipaloja. Suurin osa sähkölaitteista aiheutuvista onnettomuuksista johtuu viallisista tai virheellisesti korjatuista laitteista, huolimattomuudesta tai varomattomuudesta. Huonokuntoiset sähköasennukset ovat myös riskitekijä.

Tällä sivustolla on ohjeita kodin sähköturvallisuuden varmistamiseksi. Sähkötöitä saavat tehdä vain sähköalan ammattilaiset, joilla on asianmukaiset oikeudet. Eräitä pieniä sähkötöitä saa tehdä myös tavallinen sähkönkäyttäjä, jos osaa varmasti tehdä ne oikein ja turvallisesti. Täältä löydät ohjeita eräiden pienten korjaustoimenpiteiden turvalliseen tekemiseen. Muista aina noudattaa myös sähkötarvikkeiden mukana seuraavia asennus- ja käyttöohjeita. Kysy tarvittaessa apua sähköliikkeistä ja sähköalan ammattilaisilta. 

1. Kodin sähköverkko

Kodin sähköverkko on yhteydessä jakeluverkkoyhtiön verkkoon. Suurissa asuinrakennuksissa sähkö tulee pääkeskuksen kautta kunkin huoneiston ryhmäkeskukseen. Pientaloissa ryhmäkeskus on osa pääkeskusta. Pääkeskuksesta löytyvät pääsulakkeet, pääkytkin, ryhmäsulakkeet ja mittari. Pientalon pääkeskuksen pääkytkimestä tai kerrostaloasunnon ryhmäkeskuksen pääkytkimestä voi kytkeä koko asunnon sähköt pois esimerkiksi sähkö- tai huoltotöitä varten. Sähkökeskuksen mittari mittaa sähkön kulutuksen.

Asuinhuoneiston sulakkeet ovat ryhmäkeskuksessa. Ryhmäkeskuksia on monenlaisia aina muutaman sulakkeen sisältävästä vanhasta ryhmäkeskuksesta kymmenien sulakkeiden uusiin ryhmäkeskuksiin. Uudet sähköliittymät ovat nykyään käytännössä aina kolmivaiheisia, esim. 3x25 A. Vanha liittymä saattaa olla yksivaiheinen, esim. 1x25 A. Sähköliittymän koosta ja vaihemäärästä riippumatta sähkölaitteet voivat olla joko yksivaiheisia tai kolmivaiheisia. Kolmivaiheisia sähkölaitteita (esim. sähkökiuas, liesi, voimapistorasia) varten täytyy ryhmäkeskuksessa olla kolme sulaketta. 

Nämä kaikki on kytkettävä pois päältä, jos halutaan tehdä sähkölaite jännitteettömäksi. Jos sähköliittymä on yksivaiheinen, kolmivaiheisia laitteita ei saada käyttöön kaikilla kolmella vaiheella. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kolmivaiheisen sähkölaitteen käyttöä on rajoitettu eikä siitä saada yhtä paljon tehoa kuin kolmella vaiheella. Tämä on hyvä huomioida esimerkiksi remontin yhteydessä. 

2. Pistorasiat

Huoneen pistorasia kertoo, millaista sähkölaitetta siellä voi käyttää. Sähkölaitteen saa liittää vain sellaiseen pistorasiaan, johon laitteen pistotulppa sen rakennetta muuttamatta sopii.

0-luokan maadoittamattomia pistorasioita ei ole enää vuoden 1997 jälkeen asennettu uudisrakennuksiin. Vuoden 2023 alusta uuden 0-luokan rasian saa asentaa ainoastaan rikkoutuneen tilalle. Uudet pistorasiat ovat turvapistorasioita eli ns. lapsisuojattua rakennetta. Lapset eivät saa helposti työnnettyä puikkoja tai vastaavia esineitä tällaisen pistorasian reikään. Vanhoihin turvasuluttomiin pistorasioihin on saatavilla lapsisuojia, esim. muovisia pistokesuojia.

Europistorasioihin voidaan liittää sähkölaitteita, joissa on litteä europistotulppa. Yhteen europistorasiaan mahtuu kolme pistotulppaa, ja se vie saman tilan kuin perinteinen, yksiosainen pistorasia. Näin vähennetään jatkojohtojen tarvetta.

Kotitalouksissa yleisimmin käytössä olevat pistorasiat

Suojamaadoitettu pistorasia eli ns. suko.

0-luokan maadoittamaton pistorasia.  
 

Europistorasia (maadoittamaton).

3. Sulakkeet ja suojakytkimet 

Sulake on virtapiirissä oleva turvalaite. Se suojaa sähkön käyttäjää tapaturmavaaralta, jos sähkölaitteeseen tulee käyttäjälle vaarallinen vika. Sulake suojaa myös sähköjohtoa ylikuormituksen aiheuttamalta lämpenemiseltä ja estää näin mahdollisen tulipalon. Asuinrakennuksissa on käytössä pääasiassa kahta eri sulaketyyppiä: tulppasulakkeita ja automaattisulakkeita.

Palanutta tulppasulaketta ei saa korjata, vaan palaneen tilalle on vaihdettava samankokoinen, ehjä sulake. Sulaketta ei saa tehdä itse.

Sulakkeen koko (nimellisvirta) määrää, kuinka suuren kuormituksen sulake jatkuvasti kestää. Jos nimellisvirta ylitetään, sulake palaa. Taulukossa on esitetty tavallisimpien kotitalouksissa käytettyjen sulakkeiden sallittu kuormitus. Joskus on käytössä myös pienempiä sulakkeita (2 A tai 4 A) tiettyjä laitteita varten (esim. vesipumppu, huippuimuri tai valaistus).

Taulukko: Yleisimpien käytössä olevien sulakkeiden koot ja kuormitukset 

Automaattisulake

Automaattisulake

Tulppamallinen automaattisulake

Nykyään asennuksissa käytetään yleensä automaattisulakkeita eli johdonsuojakatkaisijoita. Automaattisulaketta ei tarvitse vaihtaa sen lauettua, vaan se voidaan palauttaa toimintakuntoon sulakkeessa olevan kytkimen avulla. 

Automaattisulakkeen virittäminen toimintakuntoon 

Automaattisulakkeen toimiessa sulakkeessa oleva kytkin vaihtaa asentoaan. Tulppamallisissa automaattisulakkeissa painokytkin ponnahtaa ylös, kun sulake on toiminut. Kiinteästi asennettavissa automaattisulakkeissa vipukytkin on yleensä alhaalla sulakkeen toimittua. Asennossa I sulake on toimintavalmiina ja asennossa 0 sulake on lauennut.

Jos automaattisulake laukeaa toistuvasti, voi syynä olla ylikuormitus tai vika sähköasennuksissa tai -laitteessa. Jos automaattisulake on lauennut ylikuormituksen takia, sulake ei välttämättä heti kestä kuormitusta, vaan sulakkeessa olevan toimilaitteen on jäähdyttävä.

Muun kuin tulppamallisen automaattisulakkeen vaihtaminen tulee jättää sähköalan ammattilaisen tehtäväksi.

Tulppamallisissa automaattisulakkeissa käytetään samaa tunnusvärijärjestelmää kuin tavallisissa tulppasulakkeissa. Tulppamallisen automaattisulakkeen voi korvata tavallisella tulppasulakkeella ja myös tavallisen tulppasulakkeen voi vaihtaa tulppamalliseen automaattisulakkeeseen.
 

Tulppamallisen automaattisulakkeen asettaminen toimintakuntoon.

Kiinteästi asennettavan automaattisulakkeen asettaminen toimintakuntoon.

Tulppasulake

Sulakkeen koko selviää sulakkeen merkkinastan tai varokepesän
pohjakoskettimen tunnusväristä tai sulakkeen numeromerkinnöistä.
 

Sulakkeen varokepesän pohjaa koskettava osa on eripaksuinen erikokoisilla sulakkeilla. Tämän takia nimellisvirraltaan liian suuri sulake ei sovi varokepesän pohjakoskettimeen.

Tulppasulakkeen ja varokepesän rakenne

Sulake palaa ja katkaisee virran, kun

• sähkölaitteessa tai sähköjohdoissa on vika
• sähköjohtoa on ylikuormitettu. Tällöin käytössä on samanaikaisesti liian monta sähkölaitetta tai yksittäinen sähkölaite on liian suuritehoinen. 

Tulppasulakkeen vaihtaminen

Tulppasulakkeen saa tavallinen sähkönkäyttäjä vaihtaa itse. Sulakkeenvaihdon yhteydessä on aina noudatettava erityistä huolellisuutta ja tiedettävä, kuinka työ tehdään. Tarvittaessa kannattaa kysyä neuvoa sähköalan ammattilaiselta.

Kun sähkölaite ei toimi, saattaa vika olla palaneessa sulakkeessa. Toimi näin:
 

A: Katkaise sähkö pääkytkimestä, kytkin asentoon 0. 
Ennen sulakkeen irrottamista, katso että sulakkeen varokekansi on ehjä. Jos varokekannen posliinieriste tai suojalasi on vaurioitunut, voivat sormet koskettaa posliinin alla olevia jännitteisiä metalliosia. Vaurioituneen varokekannen tilalle pitää hankkia uusi kansi välittömästi.

B: Kierrä palaneen sulakkeen varokekansi sulakkeineen irti. Jos sulake ei irtoa varokekannen mukana varokepesästä, aseta varokekansi takaisin ja yritä uudelleen.
 

C ja D: Tarkista palaneen sulakkeen suuruus sulakkeesta, irronneen merkkinastan tai varokepesän pohjakoskettimen väritunnuksesta ja vaihda samanlainen ehjä sulake tilalle varokekanteen.
 

E: Kierrä varokekansi sulakkeineen tiukasti paikalleen.
 

F. Kytke virta pääkytkimestä, paina kytkin asentoon I.

Näin selvität vian, jos sulake palaa tai automaattisulake laukeaa uudelleen

Jos sulake palaa tai automaattisulake laukeaa välittömästi uudelleen, toimi seuraavasti:

• Kytke kaikki pysähtyneet sähkölaitteet ja sammuneet valaisimet irti joko kytkimellä tai irrottamalla pistotulppa pistorasiasta.
• Vaihda uusi sulake ja kytke virta pääkytkimestä tai viritä automaattisulake uudelleen.

Jos sulake edelleen palaa, vika on kiinteissä asennuksissa. Kutsu sähköalan ammattilainen korjaamaan vika.

Jos sulake pysyy ehjänä, kytke vuorotellen irrotetut sähkölaitteet ja valaisimet verkkoon. Mikäli jonkin laitteen kytkeminen polttaa sulakkeen, saattaa laite olla viallinen. Vie laite korjattavaksi. Ellei mikään yksittäinen sähkölaite polta sulakkeita, kytke kaikki sammuneet laitteet verkkoon. Jos sulake tällöin palaa, tarkista, ettei sulaketta ylikuormiteta. Sähkölaitteen kuluttaman tehon näet laitteessa olevasta arvokilvestä.

Joskus sulake saattaa palaa tai automaattisulake laueta ilman havaittavaa syytä esimerkiksi vanhuuttaan tai sähkömoottorin suuren käynnistysvirran takia. Jos moottorin käynnistysvirta polttaa sulakkeita, voidaan tilanne korjata käyttämällä ns. hitaita sulakkeita, jotka kestävät hetkellisiä virtapiikkejä.
 

HUOMAA!
Jos saatavilla ei ole oikeankokoista sulaketta, tilalle voi panna pienemmän sulakkeen kuin varokepesään on tarkoitettu. Tällöin kuitenkin sulakkeen tehonkesto on pienempi ja sulake on syytä korvata oikeankokoisella mahdollisimman pian. Sulaketta ei saa korvata suuremmalla sulakkeella. Mikäli sulake korvataan liian suurella sulakkeella, sulake ei enää suojaa asennuksia tarkoitetulla tavalla. Tästä voi olla seurauksena johtimien ylikuumeneminen ja tulipalo.

Pidä aina saatavilla kaikenkokoisia sulakkeita. Taskulamppu on hyvä olla saatavilla sulakkeen vaihtoa varten.

Vikavirtasuojakytkin

Vikavirtasuojakytkin on herkkä lisäsuojalaite, jota käytetään täydentämään sulakkeen antamaa suojausta. Se suojaa ihmistä, joka koskettaa vahingossa jännitteisiä osia esimerkiksi sähkölaitteeseen tai jatkojohtoon tulleen vian johdosta.

Vikavirtasuojakytkimen toiminta perustuu siihen, että se mittaa jatkuvasti sekä meno- että paluuvirtaa. Jos paluuvirta eroaa riittävästi menovirrasta, jossain on vika. Tällöin puhutaan vuotovirrasta. Suojalaite valvoo eristysvikoja ja katkaisee vahingolliset vuotovirrat kytkemällä vaarallisen jännitteen nopeasti pois vikatilanteessa.

Vikavirtasuojakytkin antaa myös lisäsuojan mahdollisen sähköpalon varalle, vaikka se onkin ensisijaisesti henkilösuoja. Vikavirtasuojan toiminta edellyttää, että sen suojaamassa virtapiirissä nolla- ja suojajohdinpiirit ovat erillään, eli johdossa on kolme johdinta: nolla, vaihe ja suojamaa (keltavihreä).

Mihin vikavirtasuojakytkin on asennettu?

Uusissa asennuksissa kaikki pistorasiat, joihin voidaan liittää siirrettävä sähkölaite, on suojattava 30 mA:n vikavirtasuojalla. Näiden vaatimusten siirtymäkausi alkoi vuoden 2008 alussa. Aiemmin vikavirtasuoja vaadittiin vain tiloihin, joissa sähkön käyttöolosuhteet ovat tavanomaista vaarallisemmat, esim. kylpyhuoneessa tai ulkona käytettävien sähkölaitteiden suojana. Vikavirtasuojakytkintä käytetään myös mm. lattia- ja kattolämmitysjärjestelmien suojaukseen.

Vikavirtasuojakytkin asennetaan yleensä sähkökeskukseen tai vaihtoehtoisesti pistorasian yhteyteen. Ennen vuotta 1998 tehdyissä sähköasennuksissa vikavirtasuojakytkintä ei yleensä ole. Nykyään vikavirtasuoja vaaditaan laajasti lähes kaikkiin asennuksiin ja tulevissa standardin versioissa sitä tullaan todennäköisesti vaatimaan lähes kaikkiin uusiin asennuksiin.  

Miten vanhojen asennusten turvallisuustasoa voidaan parantaa? 

Vanhojen asennusten turvallisuustaso paranee huomattavasti, jos pistorasiat suojataan vikavirtasuojakytkimellä. Markkinoilla on saatavissa useita pistorasiamalleja, joissa vikavirtasuoja on jo valmiiksi kiinteänä osana pistorasiaa.

Kiinteästi sähköasennuksiin asennettavat vikavirtasuojausjärjestelmät saa asentaa vain sähköalan ammattilainen. Pistorasioihin on saatavana myös erillisiä siirrettäviä vikavirtasuojia, joiden käyttö on vaivatonta ja nopeaa. Siirrettävän, pistotulpalla kytkettävän vikavirtasuojaimen saa asentaa käyttöön tavallinen sähkönkäyttäjä, tietenkin käyttöohjeita noudattaen.

Sähkökeskukseen asennettava vikavirtasuojakytkin.

Siirrettävä vikavirtasuojakytkin, joka liitetään maadoitettuun pistorasiaan.

Siirrettävän vikavirtasuojakytkimen käyttö lisää turvallisuutta erityisesti vanhoissa asennuksissa.

Miten vikavirtasuojakytkimen toiminta testataan?

Vikavirtasuojakytkimen toiminta on tarkistettava käyttöohjeen mukaisesti säännöllisin väliajoin, esim. neljännesvuosittain, painamalla sen testipainiketta. Testauksella ylläpidetään ja varmistetaan suojalaitteen toimintakunto. Ellei laite reagoi testipainiketta painettaessa, se on jumittunut, eikä sen toimiminen vikatilanteessa ole varmaa. Laite on tällöin vaihdettava uuteen. Lisäksi tulee varmistaa, että jännite katkeaa siitä piiristä, jota vikavirtasuojakytkin suojaa. Tämän voi tehdä kytkemällä jonkin laitteen vikavirtasuojakytkimen suojaaman piirin pistorasiaan. Testauksen jälkeen vikavirtasuojakytkin palautetaan toiminta-asentoon kääntämällä siinä oleva kytkin I-asentoon.

Mitä tehdä, kun vikavirtasuojakytkin toimii?

Vikavirtasuojakytkin katkaisee sähkönsyötön, jos virtapiirissä on liian suuri vuoto- tai vikavirta. Syynä voi olla yksittäisen sähkölaitteen vika, likaantuminen tai se, että liian monta laitetta on kytketty samaan virtapiiriin, jolloin ehjienkin laitteiden sallittujen vuotovirtojen summa aiheuttaa laukaisun. Vikakohta selviää, kun laitteiden pistotulpat irrotetaan kaikista niistä pistorasioista, joiden suojana kyseinen vikavirtasuojakytkin toimii. Tämän jälkeen vikavirtasuojakytkin palautetaan toimintatilaan.

Jos vikavirtasuojakytkin laukeaa heti uudestaan, syy on talon sähköasennuksissa, ja korjaukseen tarvitaan sähköalan ammattilainen. Jos vikavirtasuojakytkin ei laukea, jokin irti kytketyistä laitteista on huollon tarpeessa, tai samaan piiriin on ollut liitettynä liian monta laitetta. Päätelmiä siitä, mikä laite on viallinen tai mikä laitemäärä sopiva, voidaan tehdä liittämällä laitteet yksitellen takaisin sähköverkkoon.

Valokaarivikasuoja

Sähköasennusten aiheuttamat tulipalot johtuvat usein valokaarivioista, jotka johtuvat esimerkiksi löysistä liitoksista, johtimien välillä esiintyvistä eristysvioista tai niin sanotuista rinnakkaisvalokaarista. Valokaaren yhteydessä ei esiinny vuotovirtaa maahan, joten vikavirtasuojakytkin ei havaitse valokaarivikoja. Sen takia markkinoilla onkin nykyään valokaarivikasuoja, joka havaitsee jatkuvasta valokaaresta aiheutuvan vikatilanteen.

Valokaarivikasuoja ei ole vielä Suomessa laajassa käytössä, mutta on ennakoitavissa, että tulevaisuudessa sen käyttöä todennäköisesti edellytetään laajemmin uusissa asennuksissa. Ajantasaiset edellytykset voit varmistaa esimerkiksi sähköasennusliikkeestä.
 

4. Sähkölaitteet

Sähkölaitteen voi liittää sellaiseen pistorasiaan, johon laitteen pistotulppa sen rakennetta muuttamatta sopii. Sähkölaitteet jaetaan neljään ryhmään sen mukaan, millä tavalla laitteen käyttäjä on suojattu laitteen vikaantumisen aiheuttamalta vaaralta.

Kotitalouksissa käytetään:

• 0-luokan pistotulpalla varustettuja sähkölaitteita (luokka 0)
• suojamaadoitetulla pistotulpalla varustettuja sähkölaitteita (luokka I)
• suojaeristettyjä sähkölaitteita (luokka II)
• pienoisjännitteisiä sähkölaitteita esim. lasten sähköleluja (luokka III)
• kiinteästi tai puolikiinteästi asennettuja sähkölaitteita.

0-luokan pistotulpalla liitettävät sähkölaitteet

0-luokan pistotulpalla liitettävässä sähkölaitteessa on peruseristys, joka suojaa käyttäjää laitteen jännitteisiltä osilta. Laitetta saa käyttää vain niissä tiloissa, joissa on 0-luokan pistorasiat. Vikatapauksessa laitteen kuori voi tulla jännitteiseksi ilman, että sitä voi havaita. Nykyisin rakennettaviin asuntoihin ei asenneta 0-luokan pistorasioita. Myös myytävät uudet sähkölaitteet ovat nykyisin suojaeristettyjä tai suojamaadoitettuja.

Suojamaadoitetulla pistotulpalla liitettävät sähkölaitteet 

Suojamaadoitetulla pistotulpalla liitettävän sähkölaitteen kosketeltavat metalliosat on kytketty suojajohtimen kautta maadoitukseen. Jos laite on kytketty suojamaadoitettuun pistorasiaan, vikatilanteessa (esim. eristyksen rikkoutuessa) laitteen kuoren tullessa jännitteiseksi vikavirta kulkee suojajohtimen kautta, vikavirtasuojakytkin toimii tai sulake palaa nopeasti ja viallinen laite kytkeytyy irti sähköverkosta. Suojamaadoitetun laitteen voi kytkeä sekä 0-luokan että suojamaadoitettuun pistorasiaan. On kuitenkin hyvä muistaa, että käytettäessä suojamaadoitettua laitetta 0-luokan pistorasiassa, suojamaadoitus ei vikatilanteen sattuessa suojaa.

Suojaeristetyt sähkölaitteet

Suojaeristetyssä laitteessa on peruseristyksen lisäksi lisäeristys. Sen tarkoituksena on estää jännitteen pääsy kosketeltavissa oleviin osiin, jos peruseristys jostain syystä pettää. Suojaeristetyn sähkölaitteen tuntee sen liitäntäjohdon pistotulpasta sekä laitteessa olevasta merkistä . Suojaeristetyn laitteen voi kytkeä sekä 0-luokan että suojamaadoitettuun pistorasiaan.

Pienoisjännitteiset sähkölaitteet

Pienoisjännitteisen eli vanhalta nimeltään suojajännitteisen laitteen jännite on niin pieni (enintään 50 VAC, 120 VDC), että kosketettaessa jännitteisiä osia ei synny hengenvaaraa. Pienoisjännite saadaan aikaan erillisellä suojamuuntajalla.

Kiinteästi ja puolikiinteästi asennetut sähkölaitteet 

Vain sähköalan ammattilaiset, joilla on töihin asianmukaiset oikeudet, saavat asentaa kiinteästi asennettavia (esim. pistorasiat ja kiinteät valaisimet) ja puolikiinteästi asennettavia sähkölaitteita (esim. sähköliedet ja -kiukaat).

Peruseristetty sähkölaite. Esimerkiksi vanha valaisin.

Suojamaadoitettu sähkölaite. Esimerkiksi vedenkeitin.

Suojaeristetty sähkölaite. Esimerkiksi pölynimuri.
 

Pienoisjännitteinen sähkölaite. Esimerkiksi kännykkä.

Sähkölaitteiden käyttöympäristö

Käyttöympäristöt asettavat erilaisia vaatimuksia sähkölaitteille. Esim. veden läheisyys asettaa sähkönjohtokykynsä vuoksi lisävaatimuksia sähkölaitteiden suojaukselle verrattuna kuiviin tiloihin. Erilaisilla suojauksilla ja rakenteilla halutaan varmistaa sähkölaitteiden turvallisuus niissä käyttöympäristöissä, joihin laite on tarkoitettu. Tästä syystä on olemassa erityyppisiä pistorasioita ja erilaisia kotelointivaatimuksia sähkölaitteille. Noudata käyttöohjeita ja käytä sähkölaitteita vain niille tarkoitetuissa olosuhteissa ja paikoissa.

Käyttöympäristöt jaetaan kuiviin, kosteisiin, märkiin ja ulkotiloihin

Kuivassa tilassa ilma on niin kuivaa, ettei seinille, kattoon tai sähkölaitteiden pinnalle tiivisty kosteutta. Kuivan tilan lämpötila on -5 °C–+40 °C. Kuivia tiloja ovat asuinhuoneet, keittiöt, vessat, eteiset, kodinhoitohuoneet, lämmitettävien rakennusten ullakkotilat ja kuivat kellarit. Myös vapaa- ajan asunnot ovat kuivia tiloja, vaikka lämpötilavaatimus ei täyttyisi.

Kosteassa tilassa seinille, kattoon tai sähkölaitteiden pinnalle toisinaan tiivistyy kosteutta pisaroiksi tai tilassa on pystysuoraan putoavien pisaroiden mahdollisuus. Kosteita tiloja ovat mm. yhteiskäytössä olevat pesutuvat, eristämätön ja lämmittämätön varastokoppi, autovaja tai -talli, jos siinä on lattiakaivo ja vesipiste.

Märässä tilassa ilma on yleensä tai usein niin kosteaa, että seinille, kattoon tai sähkölaitteen pinnalle tiivistyvä vesi muodostaa pisaroita tai laite on alttiina roiskuvalle vedelle. Näihin tiloihin kuuluvat esimerkiksi suihkutilat.

Ulkotiloissa sähkölaitteet joutuvat alttiiksi sateelle ja kosteudelle. Ulkotiloja ovat myös katokset, joissa ei ole seiniä, esim. autokatokset.

On hyvä myös huomioida, että joskus vain tietty osa tilasta kuuluu tiettyyn tilaluokkaan. Tästä hyvänä esimerkkinä on keittiö, jonka vesipiste ei tee koko keittiöstä roiskevedelle altista.

Sähkölaitteiden kotelointiluokat

Sähkölaitteiden käyttöolosuhteet vaikuttavat olennaisesti sähkölaitteen kotelointiluokkavaatimuksiin. Koteloinnin tehtävänä on estää käyttäjää koskettamasta sähkölaitteen sähköisiä osia ja suojata sähkölaitteen sähköisiä osia vierailta esineiltä, pölyltä, vedeltä ja kosteudelta. Kotelointiluokka kertoo, millaisessa tilassa laitetta voi käyttää.

Sähkölaitteiden kotelointiluokituksessa on käytössä kansainvälinen IP-luokitus. IP-koodin ensimmäinen tunnusnumero kertoo, kuinka kotelointi suojaa ihmisiä koskettamasta vaarallisia osia sekä kuinka kotelointi suojaa laitetta vieraiden esineiden ja pölyn sisään tunkeutumiselta. Toinen tunnusnumero ilmaisee, kuinka kotelo estää veden haitallisen sisään tunkeutumisen.

Jos laitteen arvokilvessä ei ole merkintää, laite on tarkoitettu vain kuivassa sisätilassa käytettäväksi. Ulkokäyttöön tarkoitetuissa laitteissa IP-tunnus on yleensä IP 44 (roiskevedenpitävä) tai sitä suurempi.

Tarkempi listaus IP-luokista
IP n1 n2

n1 Vaarallisten osien kosketussuojaus ja laitteen pölyntiiviys
0 Avoin rakenne
1 Vaaralliset osat kosketussuojattu nyrkiltä
2 Tavallinen kosketussuojainen, vaaralliset osat kosketussuojattu sormelta
3 Erikoiskosketussuojainen, vaaralliset osat kosketussuojattu työkaluilta
4 Erikoiskosketussuojainen, vaaralliset osat kosketussuojattu langalta
5 Pölynsuojainen, vaaralliset osat kosketussuojattu langalta
6 Pölynpitävä, vaaralliset osat kosketussuojattu langalta

n2 Vesisuojaus
0 Avoin rakenne
1 Tippuvedenpitävä
2 Tippuvedenpitävä, kotelo on kallistettuna 15 asteen kulmaan
3 Sateenpitävä
4 Roiskeenpitävä
5 Suihkuvedenpitävä
6 Suojattu voimakkaalta vesisuihkulta
7 Suojattu lyhytaikaisen veteen upottamisen vaikutuksilta
8 Kestää pysyvän upotuksen. Lisämerkintänä voi olla suurin sallittu asennussyvyys.

Sähkölaitteen merkinnät

Sähkölaitteen merkinnöistä tulee selvitä seuraavat laitteen tiedot:

• valmistajan nimi, tuotenimi tai tavaramerkki sekä osoite
• maahantuojan nimi, tuotenimi tai tavaramerkki ja osoite
• laitteen malli- tai tyyppimerkintä (tarvitaan hankittaessa laitteeseen varaosia tai tilattaessa huolto)
• jännite (V)
• virran kulutus (A)
• teho (W tai kW)
• IP-kotelointiluokkatunnus
• erilliskeräysmerkintä

Suurin osa sähkölaitteen merkinnöistä löytyy yleensä laitteeseen kiinnitetystä arvokilvestä.

Tavallisimpien perusmerkintöjen lisäksi laitteessa voi olla merkinnät laitteen nimellistaajuudesta (nimellistaajuus Euroopassa 50 Hz ja esim. Pohjois-Amerikassa 60 Hz), suojausluokasta ja yhtäjaksoisesta käyttöaikarajasta.

Laitteissa voi olla myös varoitus- ja ohjekilpiä, joita tulee noudattaa.
 

Arvokilpi.

CE-merkintä

Sähkölaitteessa olevalla CE-merkinnällä valmistaja takaa varmistaneensa, että laite täyttää EU:n sille asettamat turvallisuutta, terveyttä, ympäristöä, kuluttajansuojaa ja energiatehokkuutta koskevat vaatimukset. CE-merkintä mahdollistaa laitteiden vapaan liikkuvuuden EU:n markkinoilla.

CE-merkintä

Testauslaboratorion merkki

Testauslaboratorion merkki laitteessa kertoo, että laite on puolueettoman laitoksen hyväksymä. Testauslaboratorion käyttö ei kuitenkaan ole pakollista, joten merkkiä ei välttämättä löydy laitteesta.

Esimerkkejä testauslaboratorioiden merkeistä.

5. Valaisimen ja lamppujen valinta, asennus ja käyttö

Valaisimia ja lamppuja on tarjolla suuri määrä erilaisiin tarpeisiin. Oikeilla valinnoilla parannetaan myös valaistuksen ekologisuutta ja turvallisuutta.

Valaisin

Valaisimen valinnassa, sijoituksessa ja käytössä on otettava huomioon käyttöpaikan asettamat vaatimukset sekä valaisinvalmistajan ohjeet.

Pistorasiaan liitettävä valaisin

Huoneen pistorasia kertoo, millaista valaisinta siellä voi käyttää. Pistotulpalla liitettävän valaisimen voi liittää vain sellaiseen pistorasiaan, johon valaisimen pistotulppa sen rakennetta muuttamatta sopii (ks. kpl 4. Sähkölaitteet). Siksi esimerkiksi vanhaa 0-luokan pistotulpalla varustettua valaisinta ei voi liittää suojamaadoitettuun pistorasiaan, eikä sen pistotulppaa saa vaihtaa suojamaadoitetuksi. Ulkotilassa saa käyttää vain sinne erikseen tarkoitettuja valaisimia.

Ulkona käytettäväksi tarkoitetut valaisimet on suojattu kosteutta vastaan.

Valaisinpistotulppien soveltuvuus erilaisiin valaisinpistorasioihin

Kuva 1. Perinteinen 0-luokan valaisinpistotulpalla liitettävä valaisin sopii 0-luokan valaisinpistorasiaan ja kruunukytkentäiseen valaisinpistorasiaan. 

Kuvassa vasemmalla kaksi johdinta: ruskea ja sininen.
Toinen kuva vasemmalta: 0-luokan valaisinpistorasia.
Kolmas kuva vasemmalta: 0-luokan valaisinpistotulppa. 
Kuva oikealla: Kruunukytkentäinen valaisinpistorasia.       

Kuva 2. Suojamaadoitetulla valaisinpistotulpalla liitettävä valaisin sopii 0-luokan, suojamaadoitettuun ja kruunukytkentäiseen valaisinpistorasiaan. Suojamaadoitetun valaisimen johto on 3-johtiminen. Yksi johtimista on keltavihreäraitainen suojajohdin.

Ylärivi:
Kuvassa vasemmalla kolme johdinta: sininen, keltavihreä ja ruskea.
Toinen kuva vasemmalta: 0-luokan valaisinpistorasia.
Kolmas kuva vasemmalta: Kruunukytkentäinen valaisinpistorasia.
Kuva oikealla: Suojamaadoitettu valaisinpistorasia.     
Alarivi:
Suojamaadoitettu valaisinpistotulppa.

Kuva 3: Suojaeristetyllä valaisinpistotulpalla liitettävä valaisin, tunnus  , sopii kaikkiin valaisinpistorasiatyyppeihin.

Ylärivi:
Kuvassa vasemmalla kaksi johdinta: ruskea ja sininen.
Toinen kuva vasemmalta: 0-luokan valaisinpistorasia.
Kolmas kuva vasemmalta: Kruunukytkentäinen valaisinpistorasia.
Kuva oikealla: Suojamaadoitettu valaisinpistorasia.
Alarivi: Suojaeristetty valaisinpistotulppa.

 Kuva 4:  Kruunukytkentäinen valaisinpistotulppa sopii ainoastaan kruunukytkentäiseen valaisinpistorasiaan. Kruunukytkentäisen kattorasian tuntee valaisinpistorasiassa olevista kolmesta reiästä. Valaisimen johdossa on kolme johdinta, mutta keltavihreä suojajohdin puuttuu.  

Kuvassa vasemmalla: kolme johdinta, harmaa, musta ja ruskea.
Kuvassa keskellä: Kruunukytkentäinen valaisinpistotulppa.
Kuvassa oikealla: Kruunukytkentäinen valaisinpistorasia.   

Suomessa käytetään yleisesti myös EN 61995 mukaista DCL-pistorasioita. (DCL=Devices for Connection of Luminaires).

Kodin valaisimia hankkiessa on hyvä selvittää, että valaisimen pistotulppa sopii kodin valaisinpistorasioihin.

DCL-valaisinpistorasia                              

DCL-pistotulppa
 

Kosteiden ja märkien tilojen valaisin

Pesuhuoneissa, keittiön kuivauskaapin alla ja ulkotiloissa on otettava huomioon, että valaisin on suojattu kosteuden ja veden vaikutuksilta. Sähkölaitteiden kotelointiluokkia on selitetty kappaleessa 3. Tiettyihin paikkoihin, kuten suihkun välittömään läheisyyteen, valaisinta ei saa asentaa lainkaan.

Kosteissa ja märissä tiloissa käytettävät valaisimet ovat tavallisesti kiinteästi asennettavia. Vain sähköalan ammattilainen saa asentaa kiinteän valaisimen, koska hengenvaarallisten virhekytkentöjen mahdollisuuksia on monia riippuen olemassa olevan kiinteän asennuksen toteutustavasta.

Jos valitset ja hankit itse kiinteästi asennettavan valaisimen, kysy tarvittaessa etukäteen sähköalan ammattilaiselta, mitä ominaisuuksia valaisimella on oltava ja onko sijoittamispaikalle rajoituksia.

Valaisimen asentaminen

Valaisimen asentamisessa tulee noudattaa valaisinvalmistajan ohjeita. Tarvittaessa neuvoja voi kysyä valaisimen valmistajalta, maahantuojalta tai myyntiliikkeestä. Vain sähköalan ammattilainen saa asentaa kiinteän valaisimen tai valaisimella varustetun peilikaapin.

Halogeenivalaisin

Halogeenivalaisimet, myös pienoisjännitteiset, on sijoitettava riittävän etäälle valaistavasta kohteesta. Valaisimen ohjeista pitää löytyä tiedot oikeanlaisesta asennuksesta. Jos valaisin sijoitetaan liian lähelle valaistavaa kohdetta tai helposti syttyviä materiaaleja, säteilylämpö saattaa aiheuttaa palovaaran (Kuva A).

Halogeenivalaisimen käytössä on huolehdittava siitä, ettei valokeilaan liian lähelle valaisinta pääse syttyvää materiaalia, esim. puuta. Raolleen jäänyt kaapinovi voi syttyä palamaan, jos aivan sen yläpuolelle on asennettu halogeenivalaisin. Valaisimesta lähtevä lämpösäteily voi nostaa oven yläreunan lämpötilan jopa yli 200 °C:n. Helposti syttyvien materiaalien säilyttäminen halogeenivalaisimen alla saattaa aiheuttaa palovaaran.

Tavallisissa kotikäyttöön tarkoitetuissa halogeenilampuissa käytetään haitallisen UV-säteilyn suodattavaa kvartsilasia. Jotkut erikoisvalmisteiset halogeenilamput voivat tuottaa myös ultraviolettisäteilyä, joka voidaan suodattaa esim. valaisimeen asennetulla erillisellä suojalasilla.

Lampun mahdollisen rikkoutumisen vuoksi halogeenilampuille tarkoitetut valaisimet on varustettava sirpalesuojalla (kuva C). Kuitenkin valaisimille, jotka on tarkoitettu käytettäviksi ainoastaan sirpalesuojattujen lamppujen kanssa (kuva B), tätä vaatimusta ei sovelleta.
 

Kuva A. Merkintä valaisimessa osoittaa, kuinka kauas se on sijoitettava valaistavasta kohteesta (tässä tapauksessa vähintään 0,5 m:n etäisyydelle).

Kuva B. Kuvatunnus halogeenivalaisimille, joissa voidaan käyttää vain sirpalesuojattuja lamppuja. Tämä kuvatunnus on merkitty myös sirpalesuojattujen lamppujen pakkauksiin.

Kuva C. Kuvatunnus lampuille, joiden käyttäminen vaatii valaisimen rakenteeseen kuuluvaa sirpalesuojaa.

MUISTA!

• Valaisimen paino ei saa rasittaa valaisimen pistotulppaa, valaisinliitintä (”sokeripalaa”) eikä lampunpitimen liitinkappaletta. Varmista, että vedonpoistimet ovat kunnolla kiinni ja ripusta valaisin ripustuskoukulla valaisinkoukkuun.
• Valaisinkoukku kestää yleensä enintään 15 kilon painoisen valaisimen. Jos valaisin on painavampi, on käytettävä erillistä kattokoukkua.
• Vaikka DCL-pistotulppa lukittuu paikoilleen, sitä ei ole tarkoitettu valaisimen ripustamiseen ilman koukkua.
   

Lamput

Lampun valinnassa on otettava huomioon käyttöpaikan asettamat vaatimukset sekä lamppu- ja valaisinvalmistajan ohjeet. Mikäli valaisinta ohjataan himmentimellä, varmista, että lamppu on siihen käyttöön soveltuva.

Himmennettävyys selviää lampun myyntipakkauksesta. Valaisimeen merkittyä suurinta tehoa (W, watti) ei saa ylittää palovaaran takia.

Lisäksi lampputyypeillä on erilaisia ominaisuuksia, jolloin ne soveltuvat hieman erilaisiin valaistustarkoituksiin. Tällöin on hyvä kiinnittää huomiota mm. seuraaviin lampun ominaisuuksiin: lampun valovirta eli valon määrä (lm, luumen) värisävy (K, kelvin) ja värintoistoindeksi (CRI tai Ra).

Tarkempia neuvoja lampun valitsemiseen löytyy mm. lampputieto.fi-sivustolta. Lamppujen energiamerkki auttaa vertailemaan eri lamppuja keskenään.

Led-lamppu

Led-lamput ovat yleisin lampputyyppi. Ne ovat pitkäikäisiä ja energiatehokkaita. Led on puolijohdekomponentti, joka säteilee valoa, kun sen läpi johdetaan sähkövirtaa. Ne syttyvät välittömästi, eivätkä sisällä elohopeaa. Kaikkiin yleisimpiin valaisinten kantatyyppeihin on saatavana led-lamppuja.

Led-lamput ovat monikäyttöisiä. Kaikki led-lamput eivät ole himmennettäviä, eivätkä kaikki himmentimet ja himmennettävät led-lamput välttämättä ole yhteensopivia.

Loisteputki

Loisteputken valotehokkuus on hyvä. Valontuotto perustuu sähkön kulkemiseen matalapaineisessa elohopeahöyryssä, jolloin höyry tuottaa sekä näkyvää valoa että ultraviolettisäteilyä. Putken sisäpinnan loisteaine muuttaa ultraviolettisäteilynkin näkyväksi valoksi, jonka väri riippuu loisteaineen koostumuksesta.

Loisteputket eivät sisällä sytytys- eivätkä liitäntälaitetta, vaan niille tarkoitetuissa valaisimissa on erikseen kullekin putkelle sytytin ja ns. kuristin. Sytytin on muodoltaan pieni lieriö, jonka kannessa on liitäntänastat.

Saatavilla on myös valaisimia, joissa kuristin ja sytytin on korvattu elektronisella liitäntälaitteella. Tällöin putki syttyy nopeammin ja valon värinältä vältytään. Vuonna 2023 kiristyvät RoHS ja energiatehokkuusvaatimukset rajoittavat perinteisten T8 loisteputkien markkinoille saattamista, joka ohjaa valmistajia korvaamaan tuotteita energiatehokkaammilla tuotteilla.  

Hehku- ja halogeenilamput

Hehkulamppu on lampputyypeistä vanhin. Volframilangan läpi johdettu sähkövirta saa langan kuumenemaan ja lampun hehkumaan. Markkinoilla on ollut monenlaisia hehkulampputyyppejä. Halogeenilamppu toimii samalla tavalla kuin hehkulamppu, mutta on hieman energiatehokkaampi.
Koska hehkulamput kuluttavat käyttövaiheessa huomattavasti muita lampputyyppejä enemmän energiaa, ne ovat ympäristön kannalta muita lampputyyppejä haitallisempia. Tämän vuoksi hehku- ja halogeenilamput on EU:n toimesta kielletty. Vanhat hehku- ja halogeenilamput on korvattu led-lampuilla. 

Kuitenkin joissakin käyttökohteissa voi edelleen olla tarpeen käyttää hehku- tai halogeenilamppua, joita edelleen saa erikoislamppuina myydä. Tällainen käyttökohde voi olla esimerkiksi saunan kattoon sijoitettu valaisin.

Lampun vaihto

Ennen kuin ryhdyt töihin, katkaise sähkö ja anna lampun ensin hetki jäähtyä. Pistotulpalla varustetun valaisimen sähkö katkaistaan irrottamalla valaisimen pistotulppa pistorasiasta. Katto- ja seinävalaisimen sähkö voidaan katkaista luotettavasti asunnon pääkytkimestä. Valaisin kannattaa puhdistaa lampunvaihdon yhteydessä.

Varmista uuden lampun soveltuvuus käytettävässä valaisimessa.

Jos valaisinta ohjataan himmentimellä, varmista, että lamppu on siihen käyttöön soveltuva. Himmennettävyys selviää lampun myyntipakkauksesta. Uuden lampun teho saa olla enintään valaisimessa olevan tehomerkinnän (esim. 25 W) suuruinen.

Pääpeililampun vaihto

Muista, että pääpeililampun saa asentaa vain   -tunnuksella varustettuihin valaisimiin. Pääpeililamppu väärään valaisimeen asennettuna saattaa aiheuttaa valaisimen liiallisen kuumenemisen ja palovaaran. Pääpeililampun tunnistaa sen kuvussa olevasta metallipinnoitteesta. Metallipinnoite heijastaa lampun tuottamasta lämmöstä suurimman osan valaisimeen. Siksi se kuumentaa valaisinta enemmän kuin tavallinen lamppu.

Halogeenilampun vaihto

Uuden lampun pintaan ei kannata koskea paljain sormin, koska ihosta irtoava rasva palaa lampun pintaan ja lyhentää lampun polttoikää. Tällaisia ovat esimerkiksi G4- ja G9-kannalla varustetut lamput.

Loisteputken ja sytyttimen vaihto

Yleensä loisteputki irrotetaan valaisimesta kiertämällä lamppua neljänneskierroksen verran. Lamppu irrotetaan liu’uttamalla lampun päissä olevat nastat pois pitimistään. Lampun tilalle vaihdetaan saman tehoinen ja sävyltään tarkoitukseen sopiva lamppu. Useissa loisteputkivalaisimissa on sytytin, joka on syytä vaihtaa lampunvaihdon yhteydessä (paitsi elektroniset tai käsin painonapilla viritettävät sytyttimet). Sytytintä käännetään vastapäivään niin, että sytyttimen nastat pääsevät ulos sytyttimen pitimen aukosta. Uusi sytytin asetetaan paikalleen. Sytyttimenä kannattaa käyttää ns. turvasytytintä, joka katkaisee virran syötön loisteputken vikaantuessa.

Led-valoputken vaihtaminen loisteputken tilalle 

Perinteiset loisteputket voidaan loisteputkivalaisimissa usein korvata ns. led-valoputkilla. Led-valoputki muistuttaa ulkomuodoltaan loisteputkea, mutta sen sisällä on lukuisia ledejä ja led-liitäntälaite.

Led-valoputkiasennuksia tehtäessä pitää aina varmistua siitä, että muutos perinteisestä loisteputkesta led-valoputkeen (ja tarvittaessa päinvastoin) ei missään olosuhteissa vaaranna turvallisuutta eikä heikennä asennusten sähkömagneettista yhteensopivuutta. Asennettavien led-valoputkien tulee olla turvallisia, ja tarvittavat asennus- ja muutostyöt pitää tehdä tai tarvittaessa teettää tarkasti annettujen ohjeiden mukaisesti. 

6. Jatkojohto

Huoneen pistorasia osoittaa sen, millaista jatkojohtoa siellä voi käyttää. Jatkojohdon voi liittää vain sellaiseen pistorasiaan, johon jatkojohdon pistotulppa sen rakennetta muuttamatta sopii. (ks. kpl 4. Sähkölaitteet)

Uudet jatkojohdot on nykyään varustettu turvasuluilla. Turvasuluilla estetään, etteivät lapset saa työnnettyä esim. sukkapuikkoa jatkopistorasian reikiin. Vanhemmat jatkopistorasiat voi varustaa muovisilla pistokesuojilla.

Ulkotiloissa on käytettävä läpällistä eli roiskevedenpitävää jatkojohtoa. 

Pidä jatkojohto kunnossa

Kotona ei kannata säilyttää rikkinäisiä jatkojohtoja. Hävitä vaurioituneet jatkojohdot ja osta tilalle uusia tai korjaa tai korjauta ne, ennen kuin joku toinen pääsee niitä käyttämään. Jatkojohdot kannattaa tarkistaa säännöllisin väliajoin.

Muistathan, että jatkojohto ei korvaa kiinteää asennusta. Jatkojohdot tulee ottaa pois käyttöpaikalta silloin, kun niitä ei tarvita. Jatkojohtoja on säilytettävä siten, että ne eivät houkuttele pieniä lapsia leikkimään niillä.
 
Katso, että

• pistotulpassa tai jatkopistorasiassa ei ole halkeamia eikä niistä ole irronnut palasia
• johdon ulkovaippa ei ole rikkoutunut
• johto ei ole irtoamassa pistotulpasta tai jatkopistorasiasta
• pistorasiassa tai -tulpassa ei ole palaneita kohtia.

HUOMAA!

1. Älä muuta jatkojohdon rakennetta

Jatkojohdon rakennetta ei saa muuttaa esim. viilaamalla tai vaihtamalla 0-luokan tulpan tilalle suojamaadoitettua. Jos näin tehdään, on mahdollista kytkeä suojamaadoittamaton jatkojohto suojamaadoitettuun pistorasiaan. Tällöin jatkojohtoon liitetty sähkölaitteen metallirunko tai -kuori saattaa vikatilanteessa tulla jännitteiseksi ja aiheuttaa välittömän hengenvaaran.

2. Älä käytä jatkojohtoa väärässä tilassa

Jatkojohtoa on käytettävä siinä tilassa ja huoneessa, missä se on liitetty pistorasiaan. Sillä ei saa viedä sähköä huoneeseen, jossa on toisentyyppinen pistorasia. Johto voi helposti vahingoittua oviaukoissa ja kulkureiteillä. Huoneen pistorasia osoittaa sen, millaista jatkojohtoa siellä voi käyttää. Jatkojohdon voi liittää sellaiseen pistorasiaan, johon sen pistotulppa rakennetta muuttamatta sopii.

3. Älä liitä useita jatkojohtoja peräkkäin

Käytä tarpeeksi pitkiä jatkojohtoja, jotta johtoja ei tarvitse liittää useita peräkkäin. Erityisesti suojamaadoitetuissa jatkojohdoissa suojajohdinyhteyden on säilyttävä luotettavana. 

4. Älä liitä moniosaisiin jatkopistorasioihin suuritehoisia sähkölaitteita

Liitä moniosaisiin jatkopistorasioihin vain pienitehoisia sähkölaitteita. Suuritehoiset, esim. moottorilla varustetut sähkölaitteet, työkalut, lämmittimet, pölynimuri, voivat aiheuttaa johdon ylikuormituksen ja sulakkeiden palamisen. Sähkölaitteen, myös jatkojohdon, osien kuumeneminen on osoitus sellaisesta viasta tai ylikuormituksesta, joka voi aiheuttaa tulipalo- ja onnettomuusvaaran.

5. Älä kuormita johtokelaa liikaa

Kelalla olevat jatkojohdot on vedettävä auki käytettäessä suuritehoista laitetta (esim. lämmitin), koska johto ei pääse jäähtymään kelassa. 

7. Sähkölaitteen turvallinen käyttö ja säilytys

Sähkölaitteen mukana saat laitteen käyttö- ja huolto-ohjeen, jota tulee noudattaa. Käyttöohjeen avulla opit käyttämään laitetta oikein ja saat laitteestasi enemmän hyötyä. Ohjeiden mukainen huolto pidentää laitteen ikää, vähentää palovaaraa ja estää laitteen ominaisuuksien heikkenemisen. Jos huomaat laitteessa vian tai toimintahäiriöitä, lopeta heti laitteen käyttö.

Sähkölaitteita saavat korjata Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) rekisteröimät sähköalan asennus- ja huoltoliikkeet.

Jos laitteen käyttöohjeessa asetetaan käyttöpaikalle tai -lämpötilalle rajoituksia, noudata niitä. Esimerkiksi pakastimen käyttöympäristön lämpötilan alaraja on usein +10 °C. Valmistaja ei siten takaa turvallisuutta tai laitteen toimintaa talvella kylmävarastossa.

Sähkölaitteita ei pidä säilyttää kosteissa tiloissa eikä ulkona. Ulkovarastossa säilytettävät sähkölaitteet saattavat vaurioitua sekä kosteuden että pakkasen vaikutuksesta. Kylmissä vapaa-ajan asunnoissa olevien televisioiden ja muiden elektroniikkalaitteiden kannattaa antaa lämmetä huoneenlämmössä useita tunteja ennen käyttöönottoa. Kylmiin sähkölaitteisiin saattaa tiivistyä haitallisesti kosteutta tiloja lämmitettäessä.

 MUISTA!

• Tarkista, että laite on tarkoitettu käytettäväksi Suomen sähköverkossa (230 V / 50 Hz).
• Irrota pistotulppa pistorasiasta aina pitämällä kiinni pistotulpasta.
• Tarkkaile laitteiden liitäntäjohtojen ja jatkojohtojen kuntoa.
• Sähköjohtoa ei saa paikata teipillä, eristysnauhalla tai laastarilla.
• Vältä monen suuritehoisen laitteen samanaikaista käyttöä samalla jatkojohdolla.
• Älä muuta jatkojohdon tai sähkölaitteen johdon tai pistotulpan rakennetta.
• Älä säilytä johtoja kuumien pintojen läheisyydessä, esim. patterin päällä.
• Vältä liittämästä useita jatkojohtoja peräkkäin.
• Sähköä ei saa tuoda jatkojohdolla toiseen huoneeseen, jossa on erilaiset pistorasiat.
• Jos olet kylvyssä, suihkussa tai uimassa älä kosketa sähköverkkoon kytkettyä laitetta.
• Älä ripusta pyykkejä löylyhuoneeseen; tarkasta ennen kiukaan päälle kytkemistä, ettei mitään ylimääräistä ole jäänyt kiukaalle.
• Älä kuivaa vaatteita sähkölämmittimen päällä.

Irrota pistotulppa pistorasiasta aina pitämällä kiinni pistotulpasta.

8. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden käytöstä poisto ja kierrätys

Käytöstä poistettavat sähkö- ja elektroniikkalaitteet sekä energiansäästö- ja led-lamput ovat sähkö- ja elektroniikkalaiteromua. Käytöstä poistettuja sähkö- ja elektroniikkalaitteita voi toimittaa maksutta asianmukaisiin erilliskeräyspisteisiin. Lisäksi pienet sähkölaitteet (kaikki ulkomitat alle 25 cm) voi palauttaa maksutta ilman uuden laitteen ostovelvoitetta myyntipinta-alaltaan yli 1000 m2:n päivittäistavarakauppoihin ja yli 200 m2:n erikoiskauppoihin. Kun ostaa uutta sähkölaitetta, voi vanhan vastaavan laitteen palauttaa oston yhteydessä liikkeeseen.

Energiansäästölamput ja loisteputket sisältävät pieniä määriä elohopeaa ja siksi ne tulee palauttaa ehjinä keräyspisteisiin. Rikkoutunut energiansäästölamppu tai loisteputki palautetaan ongelmajätteen keräyspisteeseen.

Käytetyt paristot ja akut voi palauttaa niitä myyvien liikkeiden keräysastioihin tai erilliskeräyspisteisiin. Ennen kierrätykseen viemistä paristojen ja akkujen navat tulee teipata. Vuotavat paristot ja akut pakataan muovipussiin.

Sähkölaitteiden, akkujen ja paristojen kierrätyksellä vähennetään jätteen määrää ja haitallisuutta, edistetään laitteiden sisältämien materiaalien ja osien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä.

Kierrätyspisteet ja -ohjeet löytyvät osoitteesta www.kierratys.info. 
 

9. Sähköpalot

Sähköpalo on tulipalo, joka saa syttymisenergiansa suoraan sähköstä. Pelastuslaitosten tietojen mukaan Suomessa sattuu vuosittain pari tuhatta tulipaloa tai palon alkua, jotka ovat jollain tavoin lähtöisin sähkölaitteista tai -laitteistoista.

Noudata aina sähkölaitteen mukana tulevia käyttö-, asennus-, turvallisuus- ja huolto-ohjeita. Hyväkin sähkölaite voi muuttua vaaralliseksi, jos sitä käytetään väärin. Useimmiten sähköpalo saa alkunsa liedestä:

• kokki unohtaa syystä tai toisesta ruoan liedelle, joka on päällä.
• lapset tai lemmikit voivat myös vahingossa kytkeä lieden päälle. 

Kuumat levyt säteilevät voimakkaasti lämpöä ja voivat sytyttää lieden läheisyydessä olevan materiaalin.

Laitekohtaisia turvavinkkejä

Jos laitteessa esiintyy häiriöitä, sen käyttö pitää lopettaa ja laite täytyy huollattaa tai korjauttaa sähköalan ammattilaisella.

Televisio

• Jos käytössä on vielä kuvaputkitekniikalla toimiva vanhan mallinen televisio, kannattaa se uusia pikaisesti. Uuden malliset televisiot ovat turvallisia ja kuluttavat huomattavasti vähemmän energiaa.

Pyykinpesukone

• Älä jätä konetta jätä konetta yksin kotiin sen käydessä; näin pienennät myös vesivahinkovaaraa.
• Puhdista nukkasihti säännöllisesti ja huolehdi koneen toiminnasta muutenkin koneen käyttöohjeen mukaisesti.
• Irrota pistotulppa ja sulje vesihana käytön jälkeen.

Kiuas ja sauna

• Älä ripusta pyykkejä löylyhuoneeseen.
• Löylyhuoneeseen ei saa varastoida mitään.
• Tarkasta ennen kiukaan päälle kytkemistä, ettei mitään ylimääräistä ole jäänyt sen päälle.
• Huomioi suojaetäisyydet.
• Täytä kivitila aina täyttöohjeen mukaan. 
• Uusi kiuaskivet valmistajan ohjeiden mukaan riittävän usein.

Valaisimet

• Pidä valaisimet puhtaina.
• Palaneet tai välkkyvät lamput kannattaa vaihtaa heti.
• Noudata halogeenivalaisimien asennus- ja käyttöohjeita. Huomioi etäisyydet syttyviin materiaaleihin.
• Älä vaihda valaisimeen suositustehoa tehokkaampaa lamppua.
• Käytä ns. turvasytytintä loisteputkivalaisimessa.

Kylmälaite

• Imuroi säännöllisesti pölyt esimerkiksi sulatuksen yhteydessä. Irrota aina pistotulppa työn ajaksi.
• Huolehdi riittävästä ilmankierrosta ja puhdistuksesta, muuten sähköä kuluu turhaan ja tulipaloriski kasvaa.
• Älä asenna laitetta suoraan auringonpaisteeseen, lieden tai muun lämmönlähteen viereen.
• Mikäli jääkaappi tai pakastin valuttaa vettä alleen, on se merkki viasta, joka on syytä välittömästi tutkia ja korjata. Joskus sulatusjärjestelmän letkut tukkiintuvat ja joskus saattaa kompressorin päällä sijaitsevassa haihdutusastiassa olla vuoto. Valunut vesi voi aiheuttaa palovaaran kylmälaitteen sähköisiin osiin joutuessaan.
• Älä asenna laitetta lämmittämättömiin tiloihin, kuten parvekkeille, autotalleihin tai varastoihin.

Liesi, uuni tai mikroaaltouuni

• Älä jätä liettä tai uunia päälle valvomatta.
• Huolehdi aina, että kytket laitteen pois päältä lopetettuasi käytön.
• Hanki erillinen liesivahti, joka hälyttää tai katkaisee sähköt, jos lieden levyt unohtuvat päälle.

Silitysrauta ja muut pienlaitteet

• Irrota aina pistotulppa pistorasiasta, kun et käytä laitetta.
• Irrota laite pistorasiasta pitämällä kiinni pistotulpasta; älä vedä johdosta nykäisemällä.

Keskuspölynimuri

• Tyhjennä pölyt riittävän usein ja puhdista suodatin.
• Sijoita laite helposti huollettavaan ja paloturvalliseen paikkaan.

Autonlämmitys

• Korjauta tai vaihda vioittunut kellokytkin.
• Sijoita sisätilanlämmitin riittävän etäälle auton pinnoista.
• Käytä vain autokäyttöön tarkoitettua sisätilanlämmitintä.
• Käytä siirrettävää vikavirtasuojakytkintä tarvittaessa.

Sähkölämmittimet eli sähköpatterit

• Älä peitä lämmitintä.
• Aseta siirrettävä lämmitin niin, ettei se kaadu.
• Huolehdi, ettei lämmittimen päälle kaadu tai putoa mitään.
• Älä sijoita huonekaluja liian lähelle sähköpatteria.
• Korjauta rikkinäinen termostaatti.

Kodin akkukäyttöiset laitteet

• Lataa ja käytä laitteita aina laitteen mukana tulleen käyttöohjeen mukaisesti.
• Varmista, että latauslaite, akut, johtimet ja itse laite ovat silmämääräisesti ehjiä.
• Vaurioituneet latauslaite, akut tai johtimet tulee uusia sellaisilla osilla, joiden käyttö osana latauskokonaisuutta on turvallista.
• Akkujen ”turpoaminen” tai niiden kuumeneminen latauksen aikana ovat merkkejä siitä, että akuissa on vikaa. Samoin latauslaitteen huomattava kuumeneminen käytössä voi olla merkki laitteen viasta.  
• Valvo aina latausta ja tee se paikassa, jossa mahdollinen syttyminen aiheuttaa mahdollisimman vähän vahinkoa.

Toiminta palotilanteessa

Jos sähkölaite syttyy palamaan

• Katkaise heti laitteesta virta irrottamalla pistotulppa seinästä tai katkaisemalla virta sähkökeskuksen pääkytkimestä.
• Pelasta ihmiset välittömästä vaarasta.
• Sammuta alkusammutusvälinein (esim. käsisammutin, sammutuspeite), jos mahdollista.
• Poistu paikalta ajoissa, savu on tappavan myrkyllistä!
• Sulje ovet poistuessasi.
• Hälytä palokunta turvallisesta paikasta.
• Opasta palokunta paikalle.

HUOMAA!

• Valvo ruoanlaittoa kaikissa tilanteissa.
• Älä jätä pesukoneita päälle valvomatta.
• Huolehdi lieden ja sen ympäristön siisteydestä.
• Käytä ja asenna sähkölaitteet ohjeiden mukaan.
• Korjauta tai poista käytöstä vioittuneet laitteet.
• Huolehdi sähköasennusten hyvästä kunnosta.
• Huolehdi palovaroittimen säännöllisestä testaamisesta ja pariston vaihtamisesta.
• Älä ripusta pyykkejä löylyhuoneeseen. Tarkasta ennen kiukaan päälle kytkemistä, ettei mitään ylimääräistä ole jäänyt kiukaalle.
   

10. Palo- ja häkävaroittimet
 

Palovaroitin on ”halpa henkivakuutus”. Palovaroitin antaa mahdollisuuden havaita palonalku aikaisessa vaiheessa ja suojautua tulipalolta. On tärkeää, että palovaroitin on sijoitettu oikein ja se on toimintakunnossa. Jos asunnossa on puu- tai kaasulämmitteinen takka tai liesi tai puukiuas, kannattaa hankkia myös häkävaroitin.

Palovaroitin

Palovaroitin on pakollinen jokaisessa asunnossa. Se on yleisimmin paristokäyttöinen. Palovaroitin voi saada virran myös sähköverkosta, jolloin sen toiminta varmistetaan paristolla tai akulla.

Palovaroittimen sijoittamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Palovaroitin on sijoitettava kattoon keskelle huonetta sellaiseen paikkaan, johon savu pääsee leviämään esteettä. Palovaroitinta ei tule asentaa 50 cm lähemmäksi seinää, nurkkaa tai kattopalkkia. Sijoittamisessa tulee ottaa huomioon myös ilmavirtaukset, koska ne voivat estää palokaasujen pääsyn varoittimeen pidentäen hälytysaikaa. Varoitinta ei tule asentaa esimerkiksi tuuletusikkunoiden tai koneellisen ilmanvaihdon läheisyyteen. Palovaroitinta ei myöskään kannata sijoittaa keittiöön, kosteisiin tiloihin tai muihin paikkoihin, joissa työskentely voi aiheuttaa turhan hälytyksen. Palovaroitin asennetaan palovaroittimen mukana tulevan asennusohjeen mukaisesti huomioiden edellä mainittu ohjeistus. 

Montako palovaroitinta on riittävä määrä?

• Asunnon jokaiseen kerrokseen on laitettava vähintään yksi palovaroitin.
• Asunnon jokaisen kerroksen alkavaa 60 m² kohden on oltava vähintään yksi palovaroitin.
• Eteiseen tai kulkuväylälle asennettavan palovaroittimen lisäksi suositellaan varoittimia jokaiseen makuuhuoneeseen.
• Palovaroitin on hyvä laittaa myös kellarikerrokseen ja ullakolle, mikäli niissä yövytään, esim. kesähuoneessa ullakolla.

Palovaroittimen toiminta on testattava säännöllisesti testinapista painamalla esimerkiksi kerran kuukaudessa sekä aina, kun on oltu pidemmän aikaa poissa kotoa.

Palovaroitin kerää helposti pölyä, jolloin se herkistyy ja voi aiheuttaa vikahälytyksiä. Palovaroitin kannattaa puhdistaa pölystä muutaman kerran vuodessa. Pariston vaihdon ja puhdistuksen jälkeen palovaroittimen toiminta on aina testattava testinapista painamalla.

Virhehälytysten ehkäisemiseksi ja toimintavarmuuden takaamiseksi palovaroittimet on uusittava valmistajan ohjeen mukaisesti 5–10 vuoden välein. Tieto palovaroittimen valmistusajasta tai uusimisajankohdasta löytyy yleensä palovaroittimen pohjasta. Palovaroitin kuuluu sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrätyksen piiriin.

Häkä- ja palovaroittimissa on niin sanottu parasta ennen -päiväys.

Sähköverkkoon liitettävä palovaroitin 

Asuinrakennukset, joiden rakennuslupaa on haettu 1.2.2009 tai sen jälkeen, tulee varustaa sähköverkkoon liitettävillä palovaroittimilla. Asunnoiksi luetaan myös vapaa-ajan asunnot, jos asunnot on kytketty sähköverkkoon. Laitteen virransyöttö on varmistettava esimerkiksi paristolla tai akulla.

Sähköverkkoon liitettyjen palovaroittimien sijoittelu sisältyy rakennuksen sähkösuunnitteluun. Palovaroittimet asennetaan kiinteästi jo rakentamisvaiheessa ja vain sähköalan ammattilaiset, joilla on töihin asianmukaiset oikeudet, saavat asentaa sähköverkkoon liitettäviä palovaroittimia. Sähköverkkoon liitettäviä palovaroittimia koskevissa määräyksissä ei ole otettu kantaa niiden sähkönsyötön järjestämiseen. Usein sähköverkkoon liitettävien palovaroittimien syöttö onkin otettu lähimmästä valaisinryhmästä, jolloin palovaroitin on alttiina valaisimien ja lamppujen aiheuttamille häiriöille. Useat valmistajat ja maahantuojat ovatkin ohjeistaneet, että palovaroittimien syöttö tulisi järjestää oman sulakkeen takaa ja merkitä se selvästi keskukseen. Lisäksi palovaroitin tulisi asentaa vähintään metrin etäisyydelle muista sähkölaitteista, kuten valaisimista. Palovaroitin tulee aina asentaa asennusohjeiden mukaisesti.

Niin kuin muidenkin palovaroittimien, myös sähköverkkoon liitettävien toiminta on testattava säännöllisesti testinapista painamalla esimerkiksi kerran kuukaudessa sekä aina, kun on oltu pidemmän aikaa poissa kotoa. Lisäksi sähköverkkoon liitetyt palovaroittimet kannattaa puhdistaa pölystä muutaman kerran vuodessa. Puhdistuksen jälkeen palovaroittimen toiminta on aina testattava testinapista painamalla. Jos kiinteistöstä on ollut sähköt katkaistuna pidemmän aikaa, esim. talven yli, pitää palovaroittimen kunto tarkastaa ennen sähköjen kytkemistä ja valvoa kytkemisen jälkeen, että laite toimii moitteettomasti. Kosteus, pöly tai esimerkiksi hyönteinen palovaroittimessa voi aiheuttaa laitteen toimintahäiriön.

Virransyötön varmistava paristo tulisi vaihtaa kerran vuodessa. Paristo pitää myös vaihtaa heti, jos palovaroitin ilmoittaa itse pariston tehon loppumisesta toistuvalla, lyhyellä äänimerkillä. Palovaroittimen mallista riippuen asukkaalla ei välttämättä ole riittäviä oikeuksia tai taitoa vaihtaa palovaroittimen paristoa, vaan tehtävä voi kuulua sähköalan ammattilaiselle. Palovaroittimien asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet on aina säilytettävä, jotta palo- varoittimen huoltotoimenpiteet voidaan tehdä valmistajan ohjeiden mukaisesti.

Palovaroittimen pariston vaihto

Huomaa, että paristokäyttöisen palovaroittimen pariston vaihtoa koskevat kohdat 2–5.

1. Verkkojännite tulee aina kytkeä irti ennen paristonvaihtoa (ks. kohta Mitä tehdään ennen töiden alkua).
2. Irrota palovaroitin kiinnitysjalustasta valmistajan ohjeen mukaisesti. Usein palovaroittimissa on jokin lukituspala, jota pitää painaa ennen kuin palovaroitin irtoaa kiinnitysjalustasta.
3. Vaihda uusi paristo.
4. Kiinnitä palovaroitin takaisin paikoilleen.
5. Testaa palovaroitin välittömästi painamalla testinappia.
6. Kytke verkkovirta.
7. Testaa laite uudelleen.

Myös sähköverkkoon liitettävät palovaroittimet on uusittava valmistajan ohjeen mukaisesti 5–10 vuoden välein. Tieto palovaroittimen valmistusajasta tai uusimisajankohdasta löytyy yleensä palovaroittimen pohjasta.

Häkävaroitin

Häkävaroitin reagoi ilmassa olevaan kohonneeseen hiilimonoksidin määrään (CO, häkä). Häkävaroitinta ei ole määrätty pakolliseksi tiettyihin kiinteistöihin palovaroittimen tapaan, mutta häkävaroittimen asentaminen on suositeltavaa huoneisiin, joissa on tulisija.

Häkävaroittimen sijoittamiseen kannattaa kiinnittää huomiota, koska hiilimonoksidi on vain hiukan ilmaa kevyempää, eikä välttämättä nouse suoraan kattoon esim. erilaisten ilmavirtausten vallitessa. Hään lämpötila vaikuttaa sen nousunopeuteen.

HUOMAA!
Useimmat häkävaroittimet eivät kestä pakkasta. Laitteen säilytys pakkasessa voi rikkoa sen tai ainakin vioittaa sitä niin, ettei se toimi luotettavasti. 

Häkävaroittimen sijoittaminen

1. Häkävaroitin tulisi asentaa huonetilaan, jossa sijaitsee polttoainetoiminen laite (esim. takka, kaasuhella tai muu tulisija).
2. Häkävaroittimen hälytysääneen tulee kuulua tiloihin, joissa oleskellaan.
3. Kattoon asennetun varoittimen tulisi olla vähintään 300 mm:n etäisyydellä mistä tahansa seinästä.
4. Jos kyseessä on palovaroittimen ja häkävaroittimen yhdistelmä, se on syytä asentaa kattoon.
5. Seinään asennetun varoittimen tulisi olla vähintään 150 mm:n etäisyydellä katosta, koska seinän ja katon kulmauksessa ilma voi jäädä seisomaan, kuitenkin kaikkien ovien ja ikkunoiden yläpuolelle.

Häkävaroittimen käyttöikä on usein lyhyempi kuin palovaroittimilla. Valmistajien mukaan häkävaroitin on tarpeen vaihtaa uuteen jo tyypillisesti 3–5 vuoden ikäisenä.

Suositus käy ilmi tuotteesta tai sen mukana toimitetusta asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeesta. 
 

11. Kodin sähköasennusten kunnossapito

Kiinteistön sähkölaitteet ja sähköasennukset muodostavat yhdessä sähkölaitteiston. Asuinympäristön sähköturvallisuuteen kuuluu sekä sähkölaitteista että sähköasennuksista huolehtiminen. Sähkölaitteiden oikea sijoitus ja käyttö sekä sähkölaitteiden ja -asennusten turvallisuuden tarkkailu ja kunnossapito ovat turvallisuuden kannalta keskeisiä asioita. Sähkölaitteiston haltija (omistaja tai vuokralainen) on vastuussa siitä, että sähkölaitteiston kuntoa tarkkaillaan ja havaitut viat ja puutteet korjataan riittävän nopeasti.

Sähköasennukset kuluvat käytössä ja vaativat seurantaa, huoltoa ja korjausta. Esimerkiksi asuinhuoneistojen sähköasennuksille ei ole lakisääteisiä määräaikaistarkastuksia, joissa sähköalan ammattilainen tekisi arvion asennusten turvallisuustasosta ja puutteista. Tämän takia on ensisijaisen tärkeää, että kaikki havainnoivat sähköasennusten ja sähkölaitteiden toiminnan puutteita. Sähköasennusten ja sähkölaitteiden korjaukset (pois lukien maallikkotyöt, ks. osa III) edellyttävät kuitenkin sähköalan ammattilaista.

Ota selvää

• Missä pääkytkin sijaitsee? 
• Mistä sähkölaitteiston tai sen osat voi tehdä jännitteettömäksi?
• Missä ovat eri laitteiston osia suojaavat sulakkeet ja muut suojalaitteet?

Selvitä myös seuraavat asiat

• Miten mahdolliset vikavirtasuojakytkimet viritetään ja kuinka usein niiden toiminta pitää testata?
• Missä pumppujen, ilmastointilaitteiden tai lämmityslaitteiston ohjaus- ja suojalaitteet sijaitsevat ja miten niitä käytetään?
• Miten käyttötyöt, kuten sulakkeiden ja lamppujen vaihdot, tehdään turvallisesti?
• Varmista, että sähköasennuksista on olemassa käyttöä varten riittävät ”sähkökuvat” ja laitteiden huolto- ja käyttöohjeet. Tutustu ohjeisiin ja noudata niitä. Väärin asennettuna tai käytettynä sähkölaite on turvallisuusriski. 

 Kunnossapito – olennainen osa sähköturvallisuutta

Suuri osa sähkölaitteistosta aiheutuvista onnettomuuksista johtuu sähköasennusten puutteellisesta kunnon valvonnasta ja kunnossapidosta tai huolimattomuudesta ja varomattomuudesta. Tapaturmia ja tulipaloja aiheutuu myös virheellisesti tehdyistä asennuksista.

Sähkölaitteiston osiin kertynyt pöly, lika tai kosteus lisää valokaaren ja sähköpalon syttymisen vaaraa. Mekaaniset vauriot, kuten valokatkaisimien kansien rikkoontuminen ja johtojen vauriot, aiheuttavat sähkötapaturman vaaran.

Sähkölaitteiston haltija (omistaja tai vuokralainen) on vastuussa siitä, että sähköasennukset ja -laitteet ovat turvallisia käyttää koko elinkaarensa ajan. Sähkölaitteiston kuntoa on tarkkailtava ja huolehdittava siitä, että havaitut viat korjataan riittävän nopeasti.

Kunnon valvonta ja kunnossapito

Jos sähkölaitteet tai -laitteistot eivät toimi normaalisti, jokin on vialla. Tarkkaile kytkimien, pistorasioiden, valaisimien ja sähkökeskusten kuntoa. Sähkökeskuksen edessä ei saa varastoida tavaraa, vaan sinne on oltava aina vapaa pääsy. Kiinnitä huomiota mm. seuraaviin asioihin:

• Palavatko sulakkeet usein?
• Välkkyvätkö valot oudosti?
• Haiseeko ”palaneen käry” laitteen lähellä?
• Kuuluuko sähkölaitteesta rätinää tai sirinää?
• Näkyykö pistorasiassa tai -tulpassa tummia, liiallisesta lämpenemisestä johtuvia jälkiä?
• Tuntuuko pistotulppa kuumalta?
• Onko pistorasian, kytkimen tai muun laitteen ulkokuoressa halkeamia tai vioista johtuvia rakoja tai aukkoja?
• Näkyvätkö laitteen sisäiset johtimet tai muut sähköiset osat vioittumisen johdosta?
• Ovatko lampunkannan muoviosat hapertuneet?

Kun tarkkailet sähkölaitteiden ja -laitteiston kuntoa, kiinnitä huomiota pistorasioiden, valaisimien ja lämpöpattereiden sijaintiin. Jos pistorasiat sijaitsevat kovin hankalissa paikoissa, esim. kaappien takana, se vaikeuttaa laitteen käyttöä ja myös kunnossapitoa. Sisusta mieluummin niin, etteivät kalusteet peitä pistorasioita. Valaisimia ei pidä sijoittaa liian lähelle palavia materiaaleja tai siten, että ne putoavat helposti ja aiheuttavat palovaaran. Lämpöpattereita ei pidä peittää, eikä myöskään sijoittaa palovaarallisesti. Huolehdi siitä, että sähkölaitteiden ympärillä on ilmankiertotilaa ja imuroi laitteiden taustat säännöllisesti. Ota sisustuksessa huomioon sähkö- ja paloturvallisuus. Kukkavaasit ja kynttilät on turvallisempaa sijoittaa muualle kuin sähkölaitteen päälle.

Pistorasioiden koskettimet saattavat löystyä käytössä. Pistorasioiden kosketinaukkojen ympärillä oleva mustuminen on merkki löysän liitoksen aiheuttamasta lämpenemisestä. Pistorasiaa tai kytkintä käytettäessä kuuluva sirinä tai kipinöinti saattaa myös olla merkki löystyneestä liitoksesta.

Valaisimiin tulee myös kiinnittää huomiota. Vain päistään hehkuvat loisteputket ovat loppuun palaneita ja aiheuttavat ylivirran, joka lämmittää valaisinta. Sytytin yrittää edelleen saada palanutta loisteputkea syttymään ja loisteputken lämpötila saattaa olla jopa 200 astetta. Tämä voi aiheuttaa palovaaran ja valaisimen ennenaikaisen vioittumisen. Kun vaihdat loisteputket uusiin, kannattaa vaihtaa samalla valaisimessa oleva sytytin. Suositeltavaa olisi käyttää ns. turvasytytintä, joka havaitsee loisteputken vikaantumisen ja sammuttaa sen.

Lisätietoja sivulla: Kodin sähkölaitteiston kunnossapito.

Sääilmiöiden aiheuttamat vauriot

Nykyisin monet sähköyhtiöt kaapeloivat jakeluverkkoja maan alle suojaan myrskyltä sen sijaan että rakentaisivat uusia ilmajohtoverkkoja. Haja-asutusalueella on kuitenkin edelleen paljon ilmajohtoverkkoa. Suurin uhka ilmajohdoille ovat myrskyllä kaatuvat puut. Kaikista sähkölinjoille kaatuneista, nojaavista tai niitä uhkaavista puista on ilmoitettava alueen jakeluverkkoyhtiölle. Puita ei missään nimessä saa itse kaataa linjoilta, sillä se voi aiheuttaa hengenvaaran. 

Linjalle kaatunut tai nojaava puu saattaa aiheuttaa nollajohtimena toimivan kannatinjohtimen irtoamisen eli nollavian. Nollavika havaitaan usein sähköjen välkkymisenä, jolloin osa valoista palaa esimerkiksi kirkkaammin ja osa himmeämmin. Jännite eri vaiheiden välillä voi vaihdella 0–400 voltin välillä ja rikkoa laitteita sekä aiheuttaa vakavaa hengenvaaraa. Jos havaitset viitteitä nollavikaan, ota aina välittömästi yhteys alueen jakeluverkkoyhtiöön ohjeita varten. Sähkökeskuksen metallirunko voi nollavian seurauksena olla jännitteinen ja aiheuttaa sähköiskun vaaraa. Nollavikaepäily on aina tutkituttava sähköalan ammattilaisella.

Ylijännitesuojaus

Ukkonen hajottaa Suomessa vuosittain tuhansia sähkölaitteita. Ylijännitteille herkät laitteet, kuten televisiot, tietokoneet ja modeemit, voidaan suojata salaman aiheuttamilta vahingoilta ylijännitesuojan avulla. Ylijännitesuojan tehtävänä on rajoittaa sähköverkon kautta saapuva ylijännite sellaiselle tasolle, että rakennuksessa olevat sähkölaitteet eivät vaurioidu, eivätkä myöskään aiheuta hajotessaan palovaaraa.

Paras suojaus saadaan, kun sähköalan ammattilaisen asentama ylijännitesuoja sijoitetaan kiinteistön sähkökeskukseen, jolloin se suojaa rakennuksessa sekä kiinteästi asennettuja sähkölaitteita että pistotulpilla liitettyjä laitteita. Käyttäjä voi itse täydentää suojausta erillisillä pistorasiakohtaisilla ylijännitesuojilla kaikkein herkimpien laitteiden osalta. 
 

12. Sähkötöiden teettäminen ja tarkastukset

Vanhat asennukset on hyvä tarkastuttaa määräajoin sähköalan ammattilaisilla. Sähköjärjestelmien tarkastuksen tai kuntoarvion voi teettää sähköurakoitsijalla, kuntotutkijalla tai valtuutetulla tarkastajalla. Asuinhuoneistoissa ja pientaloissa määräaikaistarkastus ei ole lakisääteinen, mutta kuntoarvion teettäminen kannattaa esim. silloin, kun on ostamassa tai myymässä asuntoa.

Sähköasennustöitä sekä sähkölaitteiden ja sähköasennusten korjaus- ja huoltotöitä saavat lain mukaan tehdä vain sähköalan ammattilaiset. Ammatillinen pätevyys ja työkokemus eivät kuitenkaan yksistään riitä; lisäksi tarvitaan sähköurakointioikeudet.

Kun teetät sähköasennuksia

• Käytä vain rekisteröitynyttä sähköurakoitsijaa, jolla on työhön riittävät oikeudet. Asian voit tarkistaa Tukesin rekisteristä.
• Tee kirjallinen sopimus tilaamastasi työstä. Näin varmistat kaikkien tilattujen töiden tekemisen ja selvennät vastuukysymyksiä. Varmista, että sähköurakoitsija tarkastaa asennukset ennen käyttöönottoa.
• Huolehdi, että saat tarvittavat asennuspiirustukset ja käyttöohjeet.
• Pyydä urakoitsijalta tarkastuspöytäkirja sähköasennusten käyttöönottotarkastuksesta.
• Tarkastuspöytäkirja on urakoitsijan antama vakuutus siitä, että sähkötyöt on tehty ja tarkastettu sähköturvallisuussäädösten mukaan. Pöytäkirjasta ilmenee mm. tiedot työkohteesta, selvitys työn vaatimusten mukaisuudesta sekä tarkastusten ja testausten tulokset. Hyvin pienistä asennustöistä, esim. pistorasian lisäyksestä, pöytäkirjaa ei kuitenkaan vaadita.

13. Sähkötapaturman sattuessa

Tee nopea tilannearvio.

Katkaise virta ja irrota loukkaantunut henkilö vaarantamatta itseäsi tai muita.

• Katkaise virta kytkimellä, irrottamalla pistotulppa tai vastaavalla tavalla.
• Ellei virtaa saada nopeasti katkaistua, irrota loukkaantunut henkilö eristävällä välineellä, esim. kuivalla laudanpätkällä, narulla tai vaatteella.
• Älä koskaan käytä irrottamiseen kosteaa tai metallista esinettä.
• Suurjännitetapaturmissa, joissa uhri on suurjännitteen vaikutusalueella, et voi aloittaa varsinaisia pelastustoimia ennen kuin sähköalan ammattihenkilö on katkaissut virran.

Elvytyksen toimenpiteet onnistuvat, jos niitä on harjoiteltu asiantuntevassa opastuksessa.

Oikein tehty hätäilmoitus varmistaa nopean avun saamisen!

Tarkista autettavan tila

•Kun henkilö menettää äkillisesti tajuntansa tai näyttää elottomalta, selvitä heti, onko hän herätettävissä puhuttelemalla tai ravistelemalla.

Hälytä apua
• Jos henkilö ei herää eikä reagoi käsittelyyn, huuda apua ja pyydä joku paikalla olevista tekemään hätäilmoitus numeroon 112. Jos olet yksin, tee hätäilmoitus itse. Noudata hätäkeskuksen ohjeita.

  Säilytä malttisi ja puhu selvästi

• Kerro mitä on tapahtunut, mainitse sähkötapaturmasta. Kerro, jos ihmisiä on vaarassa.
• Anna tarkka osoite, kunta ja tarvittaessa ajo-ohjeita.
• Vastaa kysymyksiin.
• Toimi annettujen ohjeiden mukaisesti.
• Lopeta puhelu vasta, kun saat siihen luvan.
• Palaa välittömästi jatkamaan ensiapua.
• Soita uudelleen, mikäli tilanne muuttuu.

Anna ensiapua

Suosittelemme jokaista harjoittelemaan elvyttämisen perusteet. Lisätietoa ja ohjeita ensiapuun löytyy esimerkiksi Punaisen ristin verkkosivuilta www.punainenristi.fi.

Sokin ensiapu

Sokkivaikutus ilmenee sähkötapaturmassa, jossa virran voimakkuus ylittää 50 mA, mutta kestoaika on lyhyempi kuin sydänjakso. Sokin oireet kehittyvät nopeasti.

• Iho on kalpea ja kylmän hikinen.
• Henkilö on levoton, myöhemmin sekava.
• Hengitys on tihentynyt.
• Suu on kuiva, autettavalla on janontunne.
• Syke on nopea ja heikosti tunnettavissa.

Ilman ensiapua sokki kehittyy vaikeammaksi ja saattaa johtaa jopa tajuttomuuteen. Sokin elimistölle tuomat haitalliset vaikutukset estetään oikealla ensiavulla.

• Aseta autettava lepoon, hänelle hyvään asentoon.
• Soita hätänumeroon 112.
• Suojaa kylmältä esimerkiksi huovalla tai takilla ja eristä kylmästä alustasta.
• Rauhoita.
• Älä tarjoa syötävää tai juotavaa.
• Seuraa hengitystä ja verenkiertoa.
• Anna tarvittaessa muu oireenmukainen ensiapu, kuten tyrehdytä verenvuodot.
• Älä jätä sokissa olevaa yksin, ellei se ole välttämätöntä esimerkiksi avun hankkimiseksi.    

Sähkötapaturmien palovammat 

Sähkötapaturmassa onnettomuuden uhri saa usein myös palovammoja. Iholla näkyvän, pinnallisen palovamman lisäksi sähkö aiheuttaa elimistöön myös sisäisiä palovammoja, jotka voivat olla vaikeita, eivätkä ne ole välttämättä silmin havaittavissa.

Tavallisen, pinnallisen palovamman ensiapuna on jäähdyttäminen. Sähkötapaturmassa palovamma jää toiselle sijalle uhrin elintoimintojen turvaamisen jälkeen. Jos kyseessä on elvytys, palovammalle ei ensiavussa tehdä mitään.

Mikäli käytettävissä on palovamman ensiapuun tarkoitettuja palovammasiteitä, toimitaan niiden ohjeiden mukaan.

Silmien joutuessa alttiiksi voimakkaalle valokaarelle voi seurauksena olla äkillinen häikäisy. Kostea kylmä kääre lievittää kipua. Tarvittaessa on hakeuduttava jatkohoitoon.

Ensiavussa tarvitaan hätäkeskuksen, ensiapua antavan auttajan ja ammattiauttajan yhteistyötä.

 Hanki elvytystaito ja pidä sitä yllä!

Lähteet: Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto (STUL), Sähköinfo, Suomen Punainen Risti

Lue myös: Sähkö pihapiirissä ja ulkona

Lue myös: Mitä sähkötöitä saan tehdä itse