Glyfosaatti

Glyfosaatti on yksi eniten myydyimmistä kasvinsuojeluaineista Suomessa.

Glyfosaattivalmisteita käytetään rikkakasvien torjuntaan viljelysmailla, puutarhoissa, pelloilla, metsänviljelyssä ja viljelemättömillä alueilla. Glyfosaatti tehoaa lähes kaikkiin kasvilajeihin.

Glyfosaattivalmisteet tulivat Suomessa markkinoille vuonna 1970-luvulla, ja ne ovat pitkään olleet eniten myytyjä maatalouden kasvinsuojeluaineita. Osa glyfosaattivalmisteista on hyväksytty kuluttajakäyttöön ja osa ammattikäyttöön valmisteen ominaisuuksista riippuen.

Ammattikäyttöön tarkoitettujen kasvinsuojeluaineiden ostamiseen ja käyttöön tarvitaan todistus kasvinsuojeluainetutkinnon suorittamisesta. 

Tukesin ylläpitämästä kasvinsuojeluainerekisteristä voi hakea ajankohtaiset tiedot hyväksytyistä glyfosaattivalmisteista sekä tarkistaa tiedot valmisteiden käyttöohjeista ja rajoituksista. Katso Kasvinsuojeluaineet - KemiDigi

Kasvinsuojelu­aineiden riskit arvioidaan, ennen kuin niitä saa käyttää

Kasvinsuojeluaineet ovat luvanvaraisia kemikaaleja, mikä tarkoittaa sitä, että ennen kuin valmisteita saa kaupata tai käyttää, niiltä edellytetään perusteellinen riskinarviointi ja lupamenettely.

Ensi vaiheessa tehoaineen (esim. glyfosaatin) riskit ja hyväksyttävyys arvioidaan EU-tasolla. Yksi jäsenmaista valmistelee tehoaineen riskeistä arvioinnin, joka perustuu EU-lainsäädännössä määritettyihin tietovaatimuksiin ja noudattaa EU-arviointiohjeita. Riskiarviointi käy Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen koordinoiman perusteellisen vertaisarvioinnin, missä muilla jäsenmailla on mahdollisuus kommentoida arviointia. 

Vain EU:ssa hyväksyttyä tehoainetta sisältävälle valmisteelle voi hakea lupaa. Lupaa haetaan kansallisesti ja Suomessa valmisteen riskinarvioinnista ja hyväksymisestä vastaa Tukes.

Kasvinsuojeluaineiden riskinarvioinnissa arvioidaan kasvinsuojeluaineen vaaraominaisuuksia, ihmisen ja ympäristön altistumista ja tarkastellaan riskin suuruutta. Näiden pohjalta punnitaan toimenpiteitä, joita riskin hallitsemiseksi tarvitaan. Lupa voidaan hyväksyä, jos valmisteen käytöstä ei aiheudu kohtuuttomia haittoja terveydelle eikä ympäristölle.

Hyväksymisen yhteydessä valmisteille asetetaan tarpeen mukaan käytön rajoituksia ja henkilösuojainohjeita niiden turvallisen käytön varmistamiseksi. Käyttäjän tulee aina noudattaa käyttöohjeita ja rajoituksia huolellisesti.

Tämän sivun alaosasta löydät lisätietoa glyfosaatin arviointiprosessista Ajankohtaista glyfosaatista -osiosta.

Glyfosaatin turvallinen käyttö 

Glyfosaattivalmisteita koskevilla käytön rajoituksilla ja suosituksilla varmistetaan kasvinsuojeluaineiden asianmukainen ja kestävä käyttö sekä vähennetään niiden käytöstä aiheutuvia terveys- ja ympäristöriskejä. Turvallisen käytön varmistamiseksi käyttäjän tulee aina noudattaa valmisteen käyttöohjeita ja rajoituksia.

Glyfosaattia koskevat käytön rajoitukset

  • Glyfosaattivalmisteiden käyttö on kielletty lasten leikkipaikoilla ja leikkipuistoissa sekä päiväkotien ja koulujen pihoilla. 
  • Julkisilla alueilla ruiskuttaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota käsittelyn turvallisuuteen ihmisille ja eläimille. 
  • Valmistetta ei saa käyttää päällystetyillä tai kivetyillä alueilla.
  • Marjastus ja sienestys on kielletty lehvästöruiskutusalueella käsittelystä vuoden loppuun.

Glyfosaatin käyttäytyminen ympäristössä

Glyfosaattia päätyy maaperään joko suoraan ruiskutuksen yhteydessä tai vapautumalla maatuvista kasvinosista.  

Kemikaalien pysyvyys ja kulkeutuminen ympäristössä vaihtelevat huomattavasti ympäristöolosuhteista riippuen. Pysyvyys määritetään usein puoliintumisaikana, eli aikana, jossa 50 % aineesta on hajonnut. Puoliintumisaikaa voidaan käyttää glyfosaatin pysyvyyden mittarina.

Glyfosaatin puoliintumisaika maaperässä on keskimäärin 20 vuorokautta (20°C:ssa), mutta se vaihtelee välillä 4–161 vrk. Glyfosaatin, kuten muidenkin tehoaineiden, kulkeutumista mallinnetaan. Kun glyfosaatin kulkeutumista mallinnetaan, puoliintumisaika suhteutetaan esimerkiksi lämpötilaan, jolloin voidaan huomioida paikalliset ympäristöolot. Esimerkiksi Suomessa kylmimpinä kuukausina glyfosaatin puoliintumisaika on keskimääräistä pidempi. Tämä huomioidaan kulkeutumista tarkastellessa.

Glyfosaatin voimakas sitoutuminen maaperän kiintoainekseen rajoittaa sen kulkeutumista pinta- ja salaojavalunnan kautta vesistöihin. Glyfosaatin kulkeutuminen pohjaveteen ei ole kovinkaan todennäköistä Suomen ympäristökeskuksen pohjavesiseurantojen perusteella. Suomen ympäristökeskuksen pohjavesiseurannoissa (2004-2020) glyfosaatti ylittänyt määritysrajan vain 2/229 näytteessä ja glyfosaatin hajoamistuotetta (AMPA) vastaavasti 5/229 näytteessä (MaaMet-seurannan pohjavesialueet). Määritysraja pienin aineen määrä, mitä voidaan mitata.

Kuluttajan altistuminen ja jäämäriski

Ruokavirasto ottaa näytteitä kotimaisista elintarvikkeista ja niiden raaka-aineista ja Tulli vastaavasti ulkomaisista. Myös monet maahantuojat ja markkinoijat teettävät jäämätutkimuksia osana omavalvontaansa.

Analyysitulosten perusteella voidaan sanoa, että glyfosaattijäämät ovat yleensä erittäin pieniä tai alle määritysrajan, eli pitoisuudet ovat niin pieniä, ettei niitä voida mitata luotettavasti. Jo markkinoilla olevien tuotteiden takaisinvetoon ryhdytään, jos tuotteesta epäillään aiheutuvan vaaraa kuluttajan terveydelle. Lisätietoa löydät Ruokaviraston sivuilta.

Glyfosaatin vaikutukset ihmisen terveyteen

Glyfosaatin uudelleen arviointi aineen hyväksymisen mahdolliseksi jatkamiseksi EU:ssa on meneillään ja johtopäätökset julkaistaneen vuonna 2024. Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) riskinarviointikomitea antoi mielipiteensä glyfosaatin terveysvaaran luokituksesta toukokuussa 2022.

Glyfosaatti imeytyy heikosti ruoansulatuskanavasta; ihmisellä arviolta ainoastaan 1-6 % ravinnosta saatavista jäämistä. Glyfosaatti erittyy nopeasti elimistöstä (noin 90 % vuorokauden kuluessa). Glyfosaatin välitön myrkyllisyys ja pitkäaikaismyrkyllisyys on vähäistä. ECHAn riskinarviointikomitea luokittelee glyfosaatin silmiä vakavasti vaurioittavaksi aineeksi. Glyfosaattia sisältävien valmisteiden silmävaaran luokitus riippuu valmisteen sisältämän glyfosaatin pitoisuudesta, eli kaikki valmisteet eivät vaurioita silmiä. Glyfosaatti ei aiheuta syöpää, eikä se ole lisääntymiselle tai perintöainekselle vaarallinen aine.

Usein kysyttyä glyfosaatista

Katso myös

Ajankohtaista glyfosaatista Euroopan elintarviketurvallisuuden sivuilla: Glyphosate | EFSA (europa.eu)