Jyrsijöiden torjunta kotona ja mökillä

Metsähiiri on ehkä yleisin taloihin, kesämökkeihin ja ulkorakennuksiin tunkeutuva jyrsijä. Metsähiiri ja muut jyrsijät hakevat suojaa ja ravintoa rakennuksista etenkin syksyisin lämpötilojen laskiessa pakkasen puolelle.

Ohjeet haittojen ennaltaehkäisyyn ja jyrsijöiden torjuntaan

Jyrsijähaittojen ennaltaehkäisyssä on tärkeää huolehtia siisteydestä, hävittää jyrsijöiden ravinnonlähteet ja estää jyrsijöiden pääsy rakennuksiin. Huomioi ainakin seuraavat asiat:

• Tilkitse kaikki raot, joista jyrsijät voivat päästä sisälle. Voit käyttää myös riittävän tiheää verkkoa sisäänpääsyn estoon. Hiiri pääsee rakennukseen jo sormen mentävästä reiästä!
• Hiiret ovat taitavia kiipeilijöitä. Huolehdi, etteivät ne pääse rakennuksen yläosiin esimerkiksi sähkölankoja pitkin.
• Pidä rakennusten ympäristö siistinä. Jyrsijät piiloutuvat esimerkiksi lauta- ja lehtikasoihin.
• Laita jätteet kannellisiin jäteastioihin.
• Varastoi elintarvikkeet ja lemmikkien ruuat niin, etteivät jyrsijät pääse niihin käsiksi.
• Lintujen ruokintapaikoilla maahan varisseet siemenet houkuttelevat jyrsijöitä. Pidä ruokintapaikat siistinä ja suosi sellaisia ruokintalaitteita, joihin jyrsijät eivät pääse.
• Ellei ennaltaehkäisy auta, voit torjua jyrsijöitä käyttämällä tappoloukkuja. Sijoita loukku siten, ettei se vahingoita muita eläimiä.
• Tukes suosittelee ensisijaisesti käyttämään tappavia loukkuja. Elävänä pyytäviä loukkuja voivat käyttää eläinsuojelulain 32 § mukaan vain henkilöt, jotka pystyvät lopettamaan eläimen mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Elävänä pyytävät loukut on tarkistettava päivittäin. Tukes ei suosittele haittajyrsijöiden vapaaksi päästämistä ainakaan taajama-alueilla.
• Suomessa jyrsijöiden torjuntaan ei saa eläinsuojelulain mukaisesti käyttää liima-ansoja.
• Viimeisenä keinoja jyrsijöiden torjunnassa voi käyttää jyrsijämyrkkyjä.

Mikä on jyrsijämyrkky?

Jyrsijämyrkyillä torjutaan hiiriä. Useimmat jyrsijämyrkyt ovat antikoagulanttimyrkkyjä, jotka estävät veren hyytymisen. Jyrsijät kuolevat sisäisiin verenvuotoihin noin viikon kuluessa myrkyn syömisestä. Alfakloraloosi on nopeasti vaikuttava myrkky, joka tappaa hiiret parin tunnin kuluessa syötin syömisestä. Kuluttajakäyttöön hyväksyttyjä antikoagulanttitehoaineita ovat brodifakumi, difetialoni ja flokumafeeni.

Alfakloraloosi on nopeasti vaikuttava myrkky, joka tainnuttaa hiiret nopeimmillaan 10 minuutin kuluessa syötin syömisestä. Vaikutusaikaan vaikuttavat syödyn syötin määrä ja lämpötila. Kylmä lämpötila nopeuttaa vaikutusta.

Jyrsijämyrkyt ovat vaarallisia myös muille eläimille ja ihmisille

Jyrsijämyrkyt ovat myrkyllisiä myös ihmisille, erityisesti lapsille, jos he pääsevät syömään syötin tai osan siitä. Kuluttajille tarkoitetut jyrsijämyrkyt myydään esitäytetyissä syöttilaatikoissa, jolloin syötteihin ei tarvitse koskea. Jos jyrsijät tai muut eläimet ovat levitelleet myrkkysyöttejä syöttilaatikon ulkopuolelle, käytä kertakäyttöhanskoja syöttien keräämiseen. Syötit hävitetään vaarallisena jätteenä.

Muut eläimet kuin jyrsijät voivat altistua myrkyille syödessään joko itse jyrsijämyrkkysyöttiä tai myrkkyä syöneitä jyrsijöitä. Antikoagulanttimyrkkyjen jäämiä löytyy Suomessa yleisesti jyrsijöitä syövistä eläimistä, kuten petolinnuista, varislinnuista, ketuista, supikoirista ja näätäeläimistä. Useimmat jyrsijämyrkyt ovat hyvin pysyviä yhdisteitä, jotka poistuvat hitaasti eläinten elimistöstä.

Alfakloraloosi on aiheuttanut kymmeniä kissojen ja muutamia koirien myrkytyksiä 2018-2020. Myös antikoagulantteja sisältävät myrkyt ovat vaarallisia lemmikeille ja luonnonvaraisille eläimille, jos ne pääsevät syömään myrkkysyöttejä. Antikoagulantit kertyvät jyrsijöitä syöviin eläimiin ja voivat olla vaarallisia, jos eläimet syövät toistuvasti myrkyttyneitä hiiriä. Antikoagulantit ovat siinä mielessä turvallisempia, että niiden aiheuttamia myrkytyksiä voidaan hoitaa vastamyrkyllä, varsinkin silloin, kun altistuminen myrkyille havaitaan heti. Mikäli lemmikin altistuminen antikoagulantille jää havaitsematta, voidaan oireet havaita hoidon kannalta liian myöhään, eikä eläintä pystytä pelastamaan.

Jos altistut jyrsijämyrkylle, ota yhteys Myrkytystietokeskukseen

Jos jyrsijämyrkkyä käytetään annetun käyttöohjeen mukaisesti, ei myrkytysvaaraa ihmisille ole. Vahingossa nautittu jyrsijämyrkky voi johtaa myrkytykseen. Jyrsijämyrkkyihin on lisätty karvasainetta, jotta ne maistuisivat pahalta, eivätkä lapset söisi syöttiä. Jyrsijämyrkkyihin on myös lisätty väriainetta, jotta lasten tai lemmikkien myrkytys olisi helpompi havaita. Jos edes epäilet myrkytystä, ota välittömästi yhteys Myrkytystietokeskukseen (0800 147 111) tai hakeudu lääkärihoitoon ja näytä jyrsijämyrkyn pakkaus.

Jos lemmikkieläin on syönyt jyrsijämyrkkyä tai myrkyttyneen jyrsijän, ota yhteys eläinlääkäriin.

Miten jyrsijämyrkkyjä käytetään?

Myrkyn käyttö on viimeinen vaihtoehto jyrsijöiden tuhoamiseen. Kiinnitä huomiota ainakin seuraaviin asioihin:

• Kuluttajille on saatavilla vain hiirien torjuntaan tarkoitettuja myrkkyjä.
• Myrkyt on pakattu valmiiksi syöttirasioihin, ja niitä saa käyttää vain sisätiloissa.
• Kuluttajakäyttöön ei ole hyväksytty jyrsijämyrkkyjä rottien torjuntaan. Rotat tulee hävittää loukuttamalla. Mikäli tämä ei onnistu, ota yhteyttä tuholaistorjuntayritykseen.
• Lue käyttöohjeet huolellisesti ja noudata niitä.
• Sijoita syöttilaatikot siten, etteivät lapset ja kotieläimet pääse kosketuksiin niiden kanssa.
• Kerää syötit pois myrkytysjakson päätyttyä ja hävitä ne vaarallisena jätteenä. Myrkkyjä ei saa käyttää jatkuvasti. Mikäli hiirien hävittäminen ei onnistu, ota yhteys tuholaistorjuntayritykseen.
• Etsi ja kerää kuolleet jyrsijät ja niiden kuljettamat syötit torjunnan aikana. Laita kuolleet jyrsijät kannelliseen sekajäteastiaan, jotta muut eläimet eivät pääse niihin käsiksi.
• Käytä kertakäyttöisiä suojahanskoja, kun käsittelet kuolleita jyrsijöitä, myrkkysyöttejä ja syöttilaatikoita.

Alfakloraloosi on vaarallista kissoille

Alfakloraloosi on nopeasti vaikuttava jyrsijämyrkky. Se tekee hiiret tokkuraisiksi ja helpoiksi saaliseläimiksi kissoille ja muille saalistajille. Suomessa on todettu useita alfakloraloosin aiheuttamia kissojen myrkytyksiä vuodesta 2018 lähtien. Kissa vaikuttaa olevan erityisen herkkä alfakloraloosille: tappavan annoksen on arvioitu olevan 100–250 mg/kg. Koiralla vastaava arvo on 600 mg/kg. Tukesin tiedossa on myös joitakin koirien myrkytystapauksia, joissa koira on päässyt syömään myrkkysyöttejä. Linnut näyttäisivät olevan vielä kissojakin herkempiä: niille tappavan annoksen on arvioitu olevan alle 100 mg/kg.

Myrkytystilassa kissalla ilmenee nopeasti eteneviä hermostollisia oireita, kuten tasapainohäiriöitä, lihasnykäyksiä ja kouristelua. Eläin voi olla alilämpöinen, kuolata ja muuttua äkillisesti apaattiseksi tai aggressiiviseksi. Myrkytyksen saanut eläin kannattaa pitää lämpimänä ja toimittaa välittömästi eläinlääkärin hoitoon.

Mistä tiedän, sisältääkö jyrsijämyrkky alfakloraloosia?

Jyrsijämyrkyissä käytetty tehoaine on ilmoitettu valmisteen pakkauksessa. Voit myös katsoa biosidirekisteristä alfakloraloosia sisältävien valmisteiden nimet. Valitse vasemmassa reunassa olevasta tehoainevalikosta alfakloraloosi.

Miten estän lemmikkini myrkytyksen?

Vältä jyrsijämyrkkyjen käyttöä, jos kotona on lemmikkejä. Mikäli myrkkyjä on pakko käyttää, pidä kissat ja koirat kiinni, niin että ne eivät pääse syömään myrkkysyöttejä tai myrkyttyneitä hiiriä. Vapaasti ulkona liikkuvien kissojen myrkytysten estäminen voi olla vaikeaa, koska niiden reviiri voi olla laaja eikä niiden ulkona syömää ravintoa pysty kontrolloimaan. Älä käytä alfakloraloosia sisältäviä valmisteita, jos kotona tai naapurissa on lemmikkejä. Valmisteita saa käyttää vain sisätiloissa, ja niiden on oltava syöttilaatikossa, joista kissat ja koirat eivät pääse valmisteeseen käsiksi. Alfakloraloosivalmisteiden käytöstä tulee aina kertoa naapurissa asuville kissojen ja koirien omistajille, jotta nämä eivät päästä myrkytyksen aikana lemmikkejään vapaana ulos. 

Eläinlääkäri tai lemmikin omistaja, epäiletkö, että jyrsijämyrkky on aiheuttanut lemmikkieläimen myrkytyksen? Tee siitä ilmoitus meille.