Räjähdysvaaralliset tilat

Työnantajan velvollisuus on varmistaa työntekijöiden terveys ja turvallisuus räjähdysvaarallisissa tiloissa. Työnantajan on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta räjähdysvaarallinen tila on sellainen, että työ voidaan tehdä turvallisesti. Työnantajan on myös valvottava tilaa asianmukaisesti käyttäen teknisiä välineitä.

ATEX-työolosuhdesäädökset koskevat kaikkia työnantajia, joiden työntekijät voivat joutua alttiiksi räjähdysvaaralle, lukuun ottamatta räjähteiden aiheuttamaa räjähdysvaaraa. Säädösten tarkoitus on ennaltaehkäistä räjähdyskelpoisten ilmaseosten aiheuttamien vaaroja, suojella työntekijöiden turvallisuutta ja estää omaisuusvahinkoja. ATEX tulee sanoista atmosphèes explosibles.

Mikä on räjähdysvaarallinen tila?

Räjähdysvaarallinen tila on tila, jossa voi esiintyä räjähdysvaarallinen ilmaseos. Palava aine eli kaasu, sumu, höyry tai pöly yhdessä normaalipaineisen ilman kanssa voi aiheuttaa räjähdysvaarallisen ilmaseoksen.

Räjähdysvaarallisia tiloja esiintyy muun muassa energian tuotannossa, kemianteollisuudessa, lääketeollisuudessa, elintarviketeollisuudessa, puunjalostusteollisuudessa sekä yleensä palavien nesteiden tai syttyvien kaasujen valmistuksessa, käsittelyssä tai varastoinnissa.

Palavat aineet

Palavalla aineella tarkoitetaan ainetta, joka voi muodostaa räjähdyskelpoisen ilmaseoksen. Palavan aineen määritelmä vaihtelee sen mukaan, onko kyse nesteestä, kaasusta vai pölystä.

  • Palavalla nesteellä tarkoitetaan nestemäistä kemikaalia, jonka leimahduspiste on enintään 100 °C. Esimerkkejä palavista nesteistä on liuottimet, polttoaineet, raaka-, lämmitys- voitelu- ja jäteöljyt, lakat.
  • Palavalla kaasulla tai kaasuseoksella on syttymisalue ilman kanssa 20 °C:n lämpötilassa ja normaali-ilmanpaineessa. Palavia kaasuja ovat esimerkiksi nestekaasut, kuten butaani tai propaani, maakaasu ja polttokaasut, kuten hiilimonoksidi tai metaani.
  • Palavat pölyt ovat pölyjä, jotka ovat peräisin kiinteistä palavista aineista kuten hiilestä, puusta, alumiinista, sokerista, jauhoista tai viljasta. Aiheuttaakseen räjähtävän seoksen pölyn on oltava riittävän hienojakoista.

Työnantajan velvoitteet räjähdysvaarallisissa tiloissa

Arvioi räjähdysvaara

Räjähdysvaaraa selvitettäessä työnantajan on arvioitava kaikki työ- ja tuotantoprosessit. Jokainen prosessi ja laitteiston käyttövaihtoehto on arvioitava erikseen. Räjähdysvaaran arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa työnantaja selvittää tuotantoprosessissa normaalitilanteissa esiintyvät palavat aineet. Normaalitilanteessa koneita ja laitteita käytetään oikeassa käyttötarkoituksessa ja niiden suorituskyvyn rajoissa.

Räjähdysvaaran arvioinnissa pitää huomioida myös

  • tavanomaiset toimintaolosuhteet, esim. huolto- ja kunnossapitotyöt, näytteenotto, tiivisteiden, liitosten ja venttiilien vuodot, pakkausten rikkoutuminen
  • käyttöönotto ja käytöstä poistaminen, mm.ylös- ja alasajo, seisokki
  • toimintahäiriöt ja ennakoitavissa olevat vikatilat, esim. ilmastoinnin vikaantuminen
  • kohtuudella ennakoitavissa oleva virheellinen käyttö, esim. säiliön ylitäyttö.

Seuraavaksi työnantajan on arvioitava, missä ja miten pitkiä aikoja räjähdyskelpoinen ilmaseos voi esiintyä. Arvioinnissa tulee huomioida ilmanvaihto, kaasujen, nesteiden ja pölyjen leviäminen sekä tilat, jotka ovat yhteydessä räjähdysvaarallisiin tiloihin. Päästölähde voi olla

  • jatkuva, eli räjähdyskelpoista ilmaseosta esiintyy jatkuvasti, pitkäaikaisesti tai usein
  • primäärinen, eli räjähdyskelpoista ilmaseosta esiintyy normaalitoiminnassa satunnaisesti
  • sekundäärinen, eli räjähdyskelpoista ilmaseoksen esiintyminen normaalioloissa on epätodennäköistä ja se kestää esiintyessään vain lyhyen ajan.

Luokittele räjähdysvaaralliset tilat

Työnantajan on tehtävä räjähdysvaarallisille tiloille tilaluokitus. Työnantaja tekee tilaluokituksen noudattamalla standardeja ja käsikirjoissa julkaistuja esimerkkejä.

Räjähdysvaaralliset tilat luokitellaan räjähdysvaarallisen aineen ja räjähdysvaaran keston mukaan tilaluokkiin 0, 1, 2, 20, 21 ja 22. Tilaluokituksen perusteella määräytyvät tiloissa olevien, sinne asennettavien tai sinne tilapäisesti tuotavien laitteiden turvallisuusvaatimukset.

Tilaluokka Määritelmä
0 Tila, jossa ilman ja kaasun, höyryn tai sumun muodossa olevan palavan aineen muodostamaa räjähdyskelpoista ilmaseosta esiintyy jatkuvasti, pitkäaikaisesti tai usein.
1 Tila, johon normaalitoiminnassa voi satunnaisesti muodostua ilman ja palavien kaasujen, höyryjen tai sumujen sekoituksesta koostuvaa räjähdyskelpoista ilmaseosta.
2 Tila, jossa ilman ja palavien kaasujen, höyryjen tai sumujen sekoituksesta muodostuvan räjähdyskelpoisen ilmaseoksen esiintyminen on normaalitoiminnassa epätodennäköistä ja sitä esiintyy joka tapauksessa vain lyhytaikaisesti. 
20 Tila, jossa ilman ja palavan pölyn muodostama räjähdyskelpoinen ilmaseos esiintyy jatkuvasti, pitkäaikaisesti tai usein.
21 Tila, jossa ilman ja palavan pölyn muodostama räjähdyskelpoinen ilmaseos todennäköisesti esiintyy normaalitoiminnassa satunnaisesti.
22 Tila, jossa ilman ja palavan pölyn muodostaman räjähdyskelpoisen ilmaseoksen normaalitoiminnassa on epätodennäköistä ja se kestää esiintyessään vain lyhyen ajan.

Esimerkkejä tilaluokituksista

Tilaluokka 0, 20

  • säiliöiden, putkistojen ja laitteiden sisätila (säiliöt, siilot, syklonit ym.)

Tilaluokka 1, 21

  • Tilaluokkien 0 ja 20 ympäristö, täyttöaukkojen ympäristö, helposti rikkoutuvien (lasi)laitteiden ympäristö, pumppujen ja luukkujen tiivisteholkkien ympäristö, näytteenottopaikat, täyttö- ja tyhjennyspaikat

Tilaluokka 2, 22

  • tilaluokkien 0, 1, 20 ja 21 ympäristö, laippaliitokset, suodattimien poistopuoli, paikat, joissa voi olla pölykerroksia

Luokaton

  • putkistojen ympäristö, avaamattomien metalliastioiden varasto

Merkitse räjähdysvaaralliset tilat

Työnantajan pitää merkitä räjähdysvaaralliset tilat EX-merkinnällä. Jos koko tilaa ei ole tilaluokiteltu, räjähdysvaarallisen tilan rajat on hyvä merkitä esim. lattiaan musta-keltaraitaisella viivalla. Räjähdysvaarallisessa tilassa on oltava myös muut tarvittavat turvallisuuteen liittyvät merkinnät, kuten avotulen tekoa ja tupakoinnin kieltoa sekä kännykän käyttökieltoa osoittavat kilvet.

EX-merkintä

Huolehdi räjähdyssuojauksesta

Työnantajan tekemiä räjähdyssuojaustoimenpiteitä ovat kaikki sellaiset järjestelyt ja toimenpiteet, joiden avulla

  • estetään vaarallisten räjähdyskelpoisten ilmaseosten syntyminen
  • vältetään vaarallisten räjähdyskelpoisten ilmaseosten syttyminen
  • rajoitetaan räjähdysten vahingollisia vaikutuksia.

Räjähdyssuojaustoimenpiteet voivat olla luonteeltaan teknisiä tai organisatorisia. Tekniset räjähdyssuojaustoimenpiteet liittyvät esimerkiksi prosessiin, tuotanto-olosuhteisiin, käytettäviin aineisiin, laitteisiin sekä ohjaus- ja säätöjärjestelmiin. Organisatoriset räjähdyssuojaustoimenpiteet ovat osa kohteen yleistä turvallisuusjohtamista. Siihen kuuluvat esimerkiksi työntekijöiden kouluttaminen ja perehdyttäminen työtehtäviin, vaaratilanteiden tunnistaminen ja arviointi, töiden suorittamista koskevat työ- ja toimintaohjeet, noudatettavat työlupakäytännöt sekä laitteiden kunnossapito ja sen seuranta. Räjähdysten estämisessä ja niiden vaikutusten rajoittamisessa tekniset ja organisatoriset suojaustoimenpiteet täydentävät toisiaan.

Räjähdyskelpoisten ilmaseosten syntymisen estäminen

Räjähdyskelpoisten ilmaseosten syntyminen estetään varmistamalla, että palavien aineiden pitoisuudet pysyvät kullekin aineelle tyypillisen räjähdysalueen ulkopuolella. Esimerkkejä ovat laitteiden tiiveys ja sen säännöllinen tarkastaminen, laitteiden huolto- ja kunnossapito, riittävä ilmanvaihto, siivous, tehokkaat paikallispoistot, inertointi ja kaasunilmaisimien käyttö.

Räjähdyskelpoisten ilmaseosten syttymisen estäminen

Jos räjähdyskelpoisen ilmaseoksen syntymistä ei voida estää, on estettävä seoksen syttyminen. Tähän työnantaja voi vaikuttaa esimerkiksi

  • laitevalinnalla: sekä mekaaniset että sähkölaitteet
  • huolehtimalla maadoituksista, sähköjohtojen ja kotelointien kunnosta
  • materiaalivalinnoilla: työkalut, lattia, kengät, vaatteet
  • eristämällä: kuumat pinnat
  • jäähdyttämällä: eksotermiset reaktiot
  • toimintojen sijoittelulla
  • ohjeistuksella, esim. kännykkäkielto, tulentekokielto.

Tavallisimpia syttymislähteitä ovat liekki, kuumat pinnat, tulityöt, muut mekaaniset kipinät, staattinen sähkö, tupakointi, sähkölaitteet sekä itsesyttyminen.

Räjähdyksen vaikutusten pienentäminen

Jos räjähdysvaaraa ei täysin pystytä poistamaan, on työnantajan varauduttava pienentämään räjähdyksen vaikutuksia. Toimenpiteitä, joilla työnantaja voi rajoittaa räjähdyksen vaikutuksia ovat esimerkiksi

  • räjähdyspaineen alentaminen: kevennetyt seinät, räjähdysluukut
  • räjähdyksen vaimentaminen: sammutusaineen ruiskuttaminen nopeasti laitteistoon
  • räjähdyksen kestävä rakennustapa: (räjähdyspaineen kestävät valvomot ja kantavat rakenteet
  • räjähdyksen leviämisen estäminen: mekaaninen pikasulku, liekkirintaman pysäyttäminen kapeikoissa, turvarako laitoksella

Räjähdystä seuraa usein tulipalo, joten työnantajan on huolehdittava, että poistumistiet ovat turvalliseen suuntaan ja sammutusvalmius sekä ensiaputaidot ovat kunnossa.

Valitse räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettävät laitteet

Työnantaja vastaa räjähdysvaarallisten tilojen laitevalinnoista. Laitevalintoja tekevät myös laitteistojen suunnittelijat ja rakentajat lähtötietojen, kuten tilaluokitusten ja räjähdysvaaraa aiheuttavien aineiden ominaisuuksien perusteella.

Työnantajan on valittava laitteet ja suojausjärjestelmät ATEX-laitesäädöksissä määriteltyjen luokkien mukaisesti, jollei räjähdyssuojausasiakirjassa muuta todeta. ATEX-laiteluokittelu perustuu palavaan aineeseen ja sen esiintymistodennäköisyyteen.

Laiteluokan lisäksi työnantajan on laitevalinnassaan huomioitava myös muita seikkoja, kuten lämpötilaluokka, suojaustapa, räjähdysryhmä jne. Nämä asiat käyvät ilmi ATEX-laitteessa olevista merkinnöistä.

Lisätietoa ATEX-laitteista löytyy täältä.

Tilaluokka

Laiteluokka

(G = kaasu, D = pöly)

0 1G
1 1G tai 2G
2 1G, 2G tai 3G
20 1D
21 1D tai 2D
22 1D, 2D tai 3D

 

Laadi räjähdyssuojausasiakirja

Työnantajan on laadittava räjähdyssuojausasiakirja työpaikoille, joilla voi esiintyä räjähdysvaarallisia.  Räjähdyssuojausasiakirja on laadittava ennen tilojen käyttöönottoa.  Räjähdyssuojausasiakirjan tarkoitus on antaa yleiskuva vaaran arvioinnin tuloksista ja suojaustoimenpiteistä. Yrityksen on päivitettävä räjähdyssuojausasiakirja, jos työtiloja, -välineitä tai -järjestelyjä muutetaan oleellisesti.

Räjähdyssuojausasiakirjan sisältöä:

  • räjähdysvaarallisten tilojen toiminnasta vastuussa olevien henkilöiden nimet sekä tiloissa työskentelevien työntekijöiden määrä
  • käytetyt räjähdysvaaraa aiheuttavat aineet
  • olosuhteet, joissa räjähdysvaara esiintyy
  • vaaran arvioinnin tulokset sekä arviointimenetelmä.
  • pohjapiirustus, josta käyvät ilmi poistumistiet
  • räjähdysvaarallisten tilojen luokittelu (tilaluokituskuvat)
  • laiteluettelo (sähkö- ja mekaaniset laitteet)
  • kuvaus pätevän henkilön suorittamasta räjähdysturvallisuuden toteamisesta
  • räjähdyssuojaustoimenpiteiden toteuttamisesta ja asiakirjan laatimisesta ja päivittämisestä vastaavat henkilöt
  • selvitys teknisistä ja organisatorisista räjähdyssuojaustoimenpiteistä.

Valvonta

Räjähdysvaarallisten tilojen valvonta on jakautunut usealle valvontaviranomaiselle.

  • Työsuojeluviranomaiset valvovat työntekijöiden turvallisuutta työturvallisuuslain tarkoittamassa työssä, jossa saattaa esiintyä räjähdyskelpoisten ilmaseosten aiheuttamia vaaroja.
  • Tukes valvoo vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain perusteella laitoksia, joissa kemikaalien käsittely ja varastointi on laajamittaista eli luvan varaista.
  • Pelastusviranomainen valvoo laitoksia, joissa kemikaalien käsittely ja varastointi on vähäistä.

Usein kysyttyä

  • Miten ilmanvaihto vaikuttaa tilaluokitukseen?

    Ilmanvaihto on edellytyksenä tilaluokitukselle.

    • Ilmanvaihdon vaikutus tilaluokitukseen
      • arvioidaan erikseen saatavuus ja teho (esim. ulkona ilmanvaihto on aina saatavilla, mutta teho vaihtelee)
    • Ilmanvaihdon poistojen sijoitus kaasun ominaisuuksien mukaan (palavan nesteen höyryt ilmaa raskaampia, vety ilmaa kevyempää)
    • Alipaine suhteessa ympäröiviin tiloihin
    • Normaalin toiminnan aikana palavan nesteen höyryjä => oltava koneellinen ilmavaihto
    • Pitoisuus ilmassa ≤ 25% alemmasta syttymisrajasta
    • Ilmanvaihdon riittävyyttä tulee valvoa eli käytännössä mitattava

    Ilmanvaihtokanavat ja -aukot on puhdistettava riittävän usein.