Yhteistyö ja vuorovaikutus

  YK:n kestävän kehityksen tavoite 17: yhteistyö ja kumppanuus.
 

Tätä se meillä tarkoittaa.
Edistämme kaikessa toiminnassamme yhteistyötä ja vuorovaikutusta asiakkaidemme ja sidosryhmiemme kanssa. Toimimme avoimesti, luotettavasti ja läpinäkyvästi, ja tavoitteenamme on olla helposti lähestyttävä viranomainen. 

 

 

Näin sitä mittaamme.
Luottamus&Maine-tutkimuksen kokonaisarvosana (asteikko 1–5)
Luottamus&Maine-tutkimuksen vuorovaikutuksen arvosana (asteikko 1–5)
Sidosryhmätyytyväisyys (asteikko 1–5)
 

 

Nostoja viime vuodelta:

Seuraamme sidosryhmäyhteistyön ja vuorovaikutuksen onnistumista joka toinen vuosi sidosryhmäkyselyllä ja vuosittain T-Median toteuttaman Luottamus&Maine-tutkimuksen avulla. Viimeisin sidosryhmäkysely toteutettiin vuonna 2024. Kyselyyn vastasi laajasti eri sidosryhmien edustajia, ja tulokset osoittavat vahvaa luottamusta Tukesin toimintaan.

Vastaajat arvioivat Tukesin toiminnan kokonaisarvosanaksi 4,1 asteikolla 1–5. Erityisen korkeaksi arvioitiin Tukesin toiminnan vaikuttavuus luotettavuuden ja turvallisuuden edistäjänä, joka sai arvosanaksi 4,2. Tulokset kertovat, että Tukesia pidetään osaavana ja merkityksellisenä toimijana suomalaisessa yhteiskunnassa.

Kyselyssä mitattiin myös Tukesin NPS-luku (Net Promoter Score), joka kuvaa vastaajien halukkuutta suositella Tukesia muille. NPS-luku lasketaan vähentämällä arvostelijoiden osuus suosittelijoiden osuudesta. Tukesin NPS oli erinomaisella tasolla: 63. Luku voi vaihdella -100 ja +100 välillä. Tämä tarkoittaa, että suuri osa vastaajista suosittelisi Tukesia yhteistyökumppanina tai viranomaisena muillekin.

Luottamus&Maine-tutkimuksessa kartoitetaan kansalaisten näkemyksiä Suomessa toimivista organisaatioista. Vuonna 2024 Tukesin kokonaisarvosana tutkimuksessa oli 3,7 (asteikko 1–5), mikä vastaa edellisvuoden tasoa. Julkishallinnon organisaatioista sijoituimme sijalle 11.

Tutkimuksessa arvioidaan myös eri osa-alueita, joista yksi on vuorovaikutus. Tällä osa-alueella Tukesin arvosana vuonna 2024 oli 3,5. Tulos osoittaa, että olemme onnistuneet säilyttämään hyvän ja vakaan tason vuorovaikutuksessa sidosryhmiemme kanssa.

Vuonna 2024 luottamus Tukesiin sai arvosanan 3,7 ja vuorovaikutuksen arvosanan 3,5 asteikolla 1–5, ja Tukes sijoittui julkishallinnon vertailussa 11. sijalle.
: Kansalaisten luottamus Tukesiin on edelleen hyvällä tasolla.

 

Luottamus&Maine-tutkimuksessa tarkastellaan myös organisaation ESG-arvosanoja. Tutkimuksen ESG-arvosanalla mitataan sidosryhmien mielikuvia organisaation vastuullisuudesta ja arvioita siinä onnistumisesta. Tätä mitataan sekä kokonaisarvosanalla että vastuullisuuden eri osa-alueiden mukaan.

Mitattavat osa-alueet ovat ympäristö ja yhteiskunta (E, Environment & Society), sosiaalinen vastuullisuus (S, Social Responsibility), hallinto ja läpinäkyvyys (G, Governance & Transparency) sekä vuorovaikutus sidosryhmien kanssa (D, Stakeholder Dialogue).

Vuonna 2024 Tukesin ESG-kokonaisarvosana oli 3,7/5. Osa-alueiden arvosanat jakautuivat seuraavasti:

  • Ympäristö ja yhteiskunta (E): 4,0/5
  • Sosiaalinen vastuullisuus (S): 3,6/5
  • Hallinto ja läpinäkyvyys (G): 3,7/5
  • Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa (D): 3,5/5

Kaikki osa-alueet säilyivät hyvällä tasolla. Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu nousi erityisesti esiin vahvimpana osa-alueena, ja ESG-kokonaisarvosana pysyi lähes ennallaan edellisvuoteen verrattuna (3,7 vuonna 2023). Tulokset osoittavat, että Tukes nähdään vastuullisena viranomaisena, jolla on hyvä maine kansalaisten keskuudessa.

Tukes tekee tiivistä yhteistyötä eri viranomaisten ja toimijoiden kanssa edistääkseen turvallisuutta ja vastuullisuutta yhteiskunnan eri sektoreilla. Tutustu alla kuvattuihin nostoihin viime vuodelta.

Nosto: Yhteisauditoinneilla kehitetään prosesseja ja tutustutaan toisten virastojen hyviin käytäntöihin

Aloitimme yhteisauditoinnit Fimean, Stukin ja Tukesin kesken vuonna 2021, jolloin pilotoimme yhteisauditoinnin menettelyjä ja kävimme läpi Tukesin sisäisen auditoinnin prosessia. Onnistuneen pilotin jälkeen olemme jatkaneet toimintaa tekemällä vuosittain yhteisauditoinnin, jonka kohteena kukin virasto on vuoron perään ja kaksi muuta virastoa suorittavat auditoinnin.

Yhteisauditoinneista hyötyvät kaikki osapuolet. Ideana on auditoida kohteena olevan organisaation valittua prosessia. Samalla auditointia tekevät organisaatiot saavat mahdollisuuden tutustua toisen organisaation prosessiin ja jakaa omia hyviä käytäntöjään.

Samalla tutustumme toisten virastojen henkilöihin, ja auditointien jälkeen jatkaneet yhteistä kehittämistä.

Yhteisauditointi on resurssitehokas tapa kehittää toimintaa ja vertaisoppia toisilta organisaatioilta. Virastojen johto on nähnyt tämän toiminnan todella hyödyllisenä.

Vuonna 2024 kohteena oli Fimean lausuntoprosessi. Vuonna 2025 auditoinnin kohteena on Tukesin asiakirjapohjien hallinta ja yhdenmukaisuus.

Nosto: Sidosryhmille järjestettiin webinaareja uudesta paloturvallisuuslaitelaista

Järjestimme yhdessä sisäministeriön kanssa sarjan webinaareja, joissa esitettiin uuden paloturvallisuuslaitelain (Laki eräistä paloturvallisuustuotteista 191/2024) sisältöä ja oleellisimpia muutoksia aikaisempaan lakiin. Webinaarien tarkoituksena oli selkeyttää uuden lain tuomia muutoksia sidosryhmien näkökulmasta.

Webinaareja järjestettiin kolmelle eri sidosryhmälle: paloilmoitin- ja sammutuslaitteistoalalla toimiville henkilöille, käsisammutinalalla toimiville henkilöille sekä viranomaisille, jotka valvovat paloturvallisuusalan toimintaa, lähinnä pelastus- ja rakennusvalvontaviranomaisille. Webinaareilla tavoitettiin siis laajasti alalla toimivia yrityksiä, kuten maahantuojia ja Tukesin rekisterissä olevia liikkeitä, viranomaisia sekä sidosryhmien edustajia.

Webinaarit järjestettiin loka-marraskuussa 2024, ja niihin osallistui yhteensä noin 500–600 henkeä. Yksittäisessä webinaarissa oli enimmillään yhtä aikaa linjoilla noin 230 henkilöä.

Esitysmateriaalit julkaistiin myöhemmin Tukesin verkkosivuilla.

Webinaarien runsas osanotto alan kokoon suhteutettuna on vähentänyt yksittäisten yhteydenottojen määrää. Uuden lain keskeisimmät alalle aiheuttamat muutokset olivat jo ennakkoon mietittyjä ja esitykset räätälöityjä kohdeyleisölle selkeiksi kokonaisuuksiksi, sidosryhmien on ollut helpompi toimia säädösten mukaisesti lain tultua voimaan 1.1.2025.

Nosto: Yhteistyöstä voimaa ilokaasun haitoista viestimiseen

Ilokaasun päihdekäyttö on lisääntynyt etenkin nuorten keskuudessa. Kasvu näkyy myös katukuvassa tyhjinä ilokaasusäilöinä paikossa, joissa nuoret viettävät aikaa. 

Viestimme yhdessä Myrkytystietokeskuksen kanssa ilokaasun päihdekäytön haitoista. Viestinnällä pyrittiin lisäämään nuorten ja heidän vanhempiensa tietoisuutta ilokaasuun liittyvistä riskeistä.

Toistuva päihdekäyttö voi aiheuttaa vakavia ja pysyviä terveyshaittoja. Ilokaasusäiliöiden koot ovat kasvaneet huomattavasti, mikä lisää käytön vaarallisuutta.

Tekemämme mediatiedote sai huomiota ja aiheesta julkaistiin uutinen useissa eri tiedotusvälineissä.

Linkki tiedotteeseen: Tukes ja Myrkytystietokeskus varoittavat ilokaasun päihdekäytön terveysriskeistä

Ilokaasupatruuna ihmisen kädessä.

Nosto: Tukes mukana kehittämässä kestävän matkailun turvallisuutta

Tukes on ollut mukana Visit Finlandin hankkeessa matkailun kestävyyden ja turvallisuuden kehittämiseksi.

Visit Finland on osa Business Finlandia, ja sen tavoitteena on vahvistaa Suomen asemaa kansainvälisesti houkuttelevana ja kestävänä matkakohteena. Kestävän matkailun edistämiseksi Visit Finland on luonut Sustainable Travel Finland (STF) -ohjelman, joka tarjoaa yrityksille ja matkailualueille selkeän kehittämispolun vastuulliseen toimintaan. Ohjelman tavoitteena on tukea matkailutoimijoita kestävän kasvun saavuttamisessa kansainvälisten kriteerien mukaisesti.

Vuonna 2024 Visit Finland toteutti kattavan turvallisuusteemaisen työkalupaketin, jolla päivitettiin STF-ohjelman turvallisuuteen liittyvää sisältöä. Uudistetun materiaalin avulla matkailun turvallisuus kytkettiin aiempaa tiiviimmin osaksi kestävän matkailun kokonaisuutta. Tukesin kuluttajapalvelut-ryhmä osallistui aktiivisesti työpajoihin, joissa laadittiin koulutusmateriaalia ja kehitettiin turvallisuuskriteereitä sekä turvallisen matkailun seurantamittareita.

Tukesin asiantuntemus näkyy STF-ohjelman Kestävän matkailun oppaassa, johon lisättiin ajantasaista tietoa matkailun turvallisuutta ohjaavasta lainsäädännöstä. Oppaaseen koottiin myös käytännönläheistä materiaalia riskien tunnistamisesta, poikkeustilanteisiin varautumisesta ja turvallisuudesta viestimisestä. Yhteistyö tukee osapuolten yhteistä tavoitetta – kehittää matkailusta turvallista, vastuullista ja kestävää koko Suomessa.

Lisätietoja: STF-opas: Lainsäädäntö matkailun turvallisuudessa

Tukesin asiantuntijoiden työ näkyy konkreettisesti turvallisuuden edistämisessä eri aloilla. Vuonna 2024 erityishuomion sai moottorikelkkailun turvallisuuden parantamiseen keskittynyt viranomaistyö.

Nosto: Jaakko Leinoselle Vuoden kelkkailuteko -kunniakirja

Suomen Moottoriliitto on myöntänyt Rovaniemen Kelekkamessuilla Tukesin ylitarkastaja Jaakko Leinoselle Vuoden kelkkailuteko -kunniakirjan hänen merkittävästä panoksestaan moottorikelkkailun turvallisuuden edistämisessä. Leinonen on työskennellyt moottorikelkkasafareiden turvallisuuden parantamiseksi, muun muassa analysoimalla onnettomuuksien juurisyitä ja kehittämällä turvallisuuskäytäntöjä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa.

Tukes valvoo moottorikelkkaohjelma- ja vuokraamoyritysten turvallisuutta, ja Leinonen on ollut keskeisessä roolissa tässä työssä. Hän on osallistunut moottorikelkkaonnettomuuksien tutkintaan, mikä on auttanut tunnistamaan riskitekijöitä ja parantamaan kelkkailun turvallisuutta.

Leinosen työ on ollut merkittävää moottorikelkkailun turvallisuuskulttuurin kehittämisessä Suomessa. Hänen asiantuntemuksensa ja omistautumisensa ovat tuoneet konkreettisia parannuksia kelkkailun turvallisuuteen, mikä on nyt huomioitu tällä arvostetulla kunniakirjalla.

Jaakko Leinonen