Usein kysyttyä sähkötöistä

  • Miksi Tukesin nettisivujen rekisterissä yritykseni toimintaoikeutena on A, vaikka olen tehnyt ilmoituksen S2-ryhmän töistä?

    Rekisterissä kaikki sähköasennustöistä ilmoituksen tehneet (S1, S2, A, B, C), näkyvät toimintaoikeudella A (=asennustyöt), riippumatta urakointiryhmästä. Laitekorjaustöitä tekevät (S3 tai D) näkyvät toimintaoikeudella L (=laitekorjaus).

  • Verkkoyhtiön yleistietolomakkeessa kysytään Tukes-numeroa. Mistä löydän sen?

    Tukes-numeron löydät ilmoitusvahvistuksesta, jonka Tukes on lähettänyt tehtyäsi ilmoituksen sähkötöistä. Tukes-numerosi voit tarkistaa myös Tukesin rekisteristä. Tukes-numerossa (asiakasnumero) on 3–6-numeroinen alkuosa ja 3-numeroinen loppuosa väliviivalla erotettuna.

     

  • Mitä sähkötöitä S3-ryhmän urakoitsija saa tehdä?

    Ryhmän S3 pätevyystodistus on työalueeltaan ns. laitekorjauspätevyys. Se ei oikeuta tekemään rakennusten laajoja sähköasennuksia. S3-urakoitsijan työalueeseen kuuluvia töitä ovat alle 1000V:n sähkölaitteiden irrottaminen paikoiltaan ja niiden uudelleen kiinnittäminen sekä rikkoontuneiden sähkölaitteiden ja -kalusteiden vaihtaminen uusiin. Samoin S3-urakoitsija saa asentaa yksittäisen ryhmäjohdon keskukselta tai asennusrasialta laitetta (esim. ilmalämpöpumppu) tai laitekokonaisuutta (esim. nosto-ovi) varten muuttamatta keskuksen rakennetta. S3-urakoitsijalle sallittuihin töihin eivät kuulu sähkötyöt, joissa joudutaan asentamaan useita sähkölaitteita ja kaapeleita asennuskokonaisuudeksi.

  • Milloin tietokoneiden huolto ja korjaus vaatii ilmoituksen tekemistä?

    Yksittäisen piirikortin tai vastaavan osan vaihto tietokoneeseen ei edellytä sähkötyöoikeuksia. Samoin tällaisten komponenttien lisäykset ja erilliskoteloidun virtalähteen vaihto eivät edellytä sähkötyöoikeutta, jos laitteessa on niitä varten valmiit ja sopivat pistoliittimet ja jos käytetään vain valmistajan tai tavarantoimittajan ilmoittamia ja hyväksymiä vara- tai lisäosia. Lisäksi edellytetään, että valmistaja tai tavarantoimittaja on ilmoittanut, millaisia lisäyksiä voidaan tehdä, jotta verkko-osan kuormitettavuus ei ylity ja EMC-ominaisuudet pysyvät hyväksyttävinä. Edellä mainittujen töiden tekijöiden pitää olla perehtyneitä tai opastettuja tehtäviin ja niiden sähköturvallisuutta koskeviin vaatimuksiin. Jos työn tekijöillä ei ole täyttä varmuutta toimenpiteiden vaikutuksesta työnaikaiseen ja laitteiden lopulliseen sähköturvallisuuteen, on nämäkin työt annettava sähköalan ammattihenkilöiden tehtäväksi. Muunlaiset lisäykset ja komponenttitason korjaukset edellyttävät aina sähköalan ammattihenkilöä ja oikeutta tehdä sähkötöitä, eli ilmoitusta Tukesin rekisteriin.

  • Vaatiiko sähkölaitteiden valmistus oikeutta tehdä sähkötöitä?

    Sähkölaitteiden valmistus ei vaadi ilmoitusta Tukesin rekisteriin, mutta niiden huolto- ja korjaustoiminnasta ilmoitus on tehtävä. Valmistajan pitää erikseen varmistaa, että laitemalli täyttää sekä sähköturvallisuus- että sähkömagneettisen yhteensopivuuden vaatimukset. Sarjatuotanto edellyttää sellaisen valmistuksen laadunvarmistuksen (kirjallinen ohje), että jokainen valmistettu laiteyksilö täyttää vaatimukset.

    Laitteessa pitää olla CE-merkki osoituksena laitetta koskevien direktiivien vaatimuksenmukaisuudesta. Valmistaja laatii kirjallisen vaatimustenmukaisuusvakuutuksen, jossa laite, sen valmistaja ja varmistuksessa käytetyt standardit tai muut asiakirjat on mainittu.

    Jos pyydät, lähetämme mallin vaatimuksenmukaisuusvakuutuksesta, puhelin 029 5052 000.

  • Mitä vaatimuksia sähkölaitekorjaamoille on asetettu?

    Sähkölaitekorjaamolla on oltava kiinteä toimipiste. Korjaamoille ja laboratorioille on asetettu erityisiä teknisiä vaatimuksia standardissa SFS 6000-8-803. Näitä ovat esimerkiksi kosketus- ja vikasuojaukseen sekä erottamiseen ja hätäkytkentään liittyvät vaatimukset. Ennen 1.1.2003 käyttöönotetuissa korjaamoissa voidaan soveltaa asennusvaatimusten osalta Sähkötarkastuskeskuksen tiedonantoa T49-84.

  • Olen ammattikoulun jälkeen korjannut sähkö- ja elektroniikkalaitteita alan yrityksessä 5 vuotta. Nyt haluan perustaa oman korjaamon. Miten minun tulee menetellä?

    Ensiksi sinun on suoritettava sähköturvallisuustutkinto 3. Sen jälkeen voit hakea pätevyystodistusta henkilöarviointilaitokselta (SETI Oy). Ennen sähkötöiden aloittamista sinun on tehtävä ilmoitus sähkötöistä Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle lomakkeella SL1. Kopio pätevyystodistuksesta on liitettävä ilmoitukseen.

    Tutkintovaatimukset ja tutkinnon järjestäjät löydät Tukesin sähköturvallisuustutkintoja koskevalta verkkosivuilta.

     

  • Tarvitseeko sähköasentajia vuokraava yritys sähkötöiden johtajaa? Entä sähkötöitä aliurakkana tekevä?

    Sähkötöissä vuokratyövoiman käyttö on mahdollista ja alalla yleistä. Työvoiman vuokraajalla on luonnollisesti oltava toiminta-aluettaan vastaava oikeus sähkötöihin. Vuokralle antajalta tätä ei edellytetä, koska vuokratut työntekijät tekevät töitä vuokraajan työnjohdon suorassa alaisuudessa ja valvonnassa samoin kuin vuokraajan omatkin työntekijät. Vuokraajan sähkötöiden johtajan on huolehdittava myös vuokrattujen työntekijöiden ammattitaidon varmistamisesta ja opastuksesta. Sen sijaan, jos työ annetaan toisen tehtäväksi kokonaisuudessaan omana suoritteenaan (esim. aliurakkana), aliurakoitsijalla on oltava työtä vastaava oikeus sähkötöiden tekemiseen ja siis nimettynä oma sähkötöiden johtaja.

    Säädökset: Sähköturvallisuuslaki (1135/2016) 58 §

  • Kuinka monen yrityksen sähkötöiden johtajana ja laitteiston käytön johtajana voin toimia?

    Sama henkilö saa olla nimettynä enintään kolmen toiminnanharjoittajan sähkötöiden johtajaksi samanaikaisesti.

    Käytön johtajalta ei välttämättä edellytetä palvelussuhdetta laitteiston haltijaan, eikä lukumäärää ole suoraan rajoitettu. Tärkeää kuitenkin on, että hän pystyy huolehtimaan niistä tehtävistä, jotka käytön johtajalle on määrätty. Käytön johtajana voi toimia, jos

    • käytön johtaja on laitteiston haltija tai tämän palveluksessa tai
    • käytön johtaja on sellaisen yhteisön palveluksessa, jolla on kunnossapitosopimus laitteiston haltijan kanssa tai
    • laitteistoon kuuluu enintään kolme muuntamoa.

    Sama henkilö voi tarvittaessa toimia laitteiston käytön johtajana ja sähkötöiden johtajana.

    Sähkötöiden johtajalla ja käytön johtajalla on oltava toiminta-alueen kattava pätevyystodistus.

  • Mitä tarkoitetaan vaatimuksella sähkötöiden johtajan palvelussuhteesta sähkötöitä tekevään yritykseen?

    Sähkötöiden johtajan on oltava sähkötöitä tekevän yrityksen palveluksessa. Palveluksessa ololla tarkoitetaan työ- tai virkasuhdetta (palkkasuhde). Myös johtajan tai vastuunalaisen yhtiömiehen asema voi tulla kyseeseen, jos hänellä on organisatoriset edellytykset hoitaa tehtäviään ja kiinteä kosketus sähkötöihin. Lain vaatimuksella on sen perustelujen mukaan haluttu varmistaa, että sähkötöiden johtajan asema organisaatiossa antaa tosiasialliset mahdollisuudet tehtävien hoitamiseen ja että hänellä on riittävä kosketuspinta töiden suorittamiseen.

  • Olen sähköasentaja ja rakentamassa itselleni omakotitaloa. Saanko tehdä talooni itse sähkötyöt?

    Sähköasentajana saat tehdä oman tai lähisukulaisesi hallinnassa olevan asunnon tai asuinrakennuksen sähköasennustyöt, kun haet henkilöarviointilaitokselta (Seti Oy) kelpoisuustodistuksen. Kelpoisuustodistuksen saamisen edellytyksistä on kerrottu tarkemmin Seti Oy:n verkkosivuilla. Lähisukulaisella tarkoitetaan puolisoa sekä omia tai puolison lapsia, vanhempia ja isovanhempia.

    Rakennetulle sähkölaitteistolle on tehtävä aina käyttöönottotarkastus, josta huolehdit asentajana itse. Sen lisäksi sinun on huolehdittava siitä, että sähköturvallisuuslain (1135/2016) mukainen valtuutettu tarkastaja tai valtuutettu tarkastuslaitos tekee sähkölaitteistolle varmennustarkastuksen.

    Lisätietoa tarkastustoiminnasta

  • Minulla on voimassa oleva pätevyystodistus. Mitä minun pitää tehdä, että voin aloittaa sähkötöiden tekemisen?

    Sinun on tehtävä sähkötöiden aloittamisesta ilmoitus Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle lomakkeella SL1.

  • Mitä pätevyyksiä öljylämmitysalan asennus-, korjaus- ja huoltotyöt edellyttävät?

    Öljylämmitysalan asennus-, korjaus- ja huoltoliikkeen palveluksessa on oltava

    • sähkötöiden johtaja, jolla on vähintään sähköpätevyys 3 ja öljylämmityssäädösten (VNa 558/2012) edellyttämän pätevyystodistuksen omaava vastuuhenkilö (Vastuuhenkilönä voi luonnollisesti olla myös yksi henkilö, jolla on molemmat pätevyydet.) tai
    • vastuuhenkilö, jolla on ennen 1.9.1996 annettu LL-ryhmän öljylämmitysalan pätevyystodistus.

    Oljylämmitysalan pätevyystodistukset myöntää Lämmitysenergia Yhdistys.

    Toiminnan aloittamisesta on tehtävä ilmoitus Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle lomakkeella SL1.

  • Mistä pätevyystodistusta haetaan?

    Pätevyystodistusta haetaan pätevyydenarviointilaitos Seti Oy:ltä.

  • Olen perustamassa sähköasennusliikkeen. Mitä työ- ja mittavälineitä minulla on oltava?

    Edellytyksenä sähkötöiden tekemiselle on, että käytettävissäsi on toiminnan kannalta tarpeelliset työvälineet ja mittalaitteet: 

    • yleismittari
    • eristysresistenssimittari
    • pihtiampeerimittari
    • vaihejärjestyksen ilmaisin
    • suojajohdinpiirien kunnon toteamiseen soveltuva mittari
    • oikosulkuvirran määrittämiseen soveltuva mittari (vain ryhmäjohtoalueen tai laajemmissa töissä) ja
    • jännitteenkoetin.

    Asennustestereissä on useita edellä mainittuja mittausominaisuuksia, mutta jännitteenkoettimen on joka tapauksessa oltava erillinen laite.

    Jos teet ilmoituksen hissien tai hisseihin verrattavien henkilöiden nosto- ja siirtolaitteiden rakentamisesta, korjaamisesta tai huollosta on käytettävissäsi oltava edellisten lisäksi

    • nopeusmittari
    • mittakello
    • rakotulkki.

    Lisäksi käytettävissäsi on oltava turvallisuustutkinnossa vaadittavat toimintasi kannalta tarpeelliset julkaisut.

  • Mistä voin tarkistaa, onko yrityksellä oikeus tehdä sähkötöitä?

    Tukesin rekisteröimät toiminnanharjoittajat löytyvät toiminnanharjoittajarekisteristä.

  • Kuka saa tehdä sähkötöitä?

    Kiinteisiin sähköasennuksiin sekä sähkölaitteiden korjaukseen kohdistuvia sähkötöitä saavat yleensä tehdä vain ne sähköalan ammattilaiset, joilla on oikeus tehdä näitä töitä. Keskeisin vaatimuksista on turvallisuudesta vastaava töiden johtaja, jolla on oltava toiminta-alueen kattava pätevyystodistus. Toiminnasta on myös tehtävä ilmoitus Tukesin rekisteriin.

    Tavallisena sähkönkäyttäjänä saat tehdä ainoastaan tiettyjä vähäisiä töitä, jos varmasti osaat tehdä ne oikein ja olet riittävästi perehtynyt työhön liittyviin ohjeisiin ja sähköturvallisuuteen.

    Tällaisia töitä ovat esimerkiksi

    • asunnon sulakkeen vaihtaminen
    • valaisimen liittäminen katossa olevaan "sokeripalaan"
    • sähkölaitteen rikkoutuneen pistotulpan, johdon ja johdossa olevan välikytkimen vaihtaminen
    • yksivaiheisen jatkojohdon valmistaminen ja korjaaminen
    • pistorasian ja valaisinkytkimen kannen irrottaminen ja kiinnittäminen esim. tapetoinnin ajaksi
    • enintään 50 voltin vaihtojännitteisiin tai 120 voltin tasajännitteisiin sähköasennuksiin tai -laitteisiin kohdistuvat työt, esimerkiksi kyseisen jänniterajan alle jäävät aurinkopaneeliasennukset. Katso myös Kodin sähköturvallisuusopas.
  • Millaisista onnettomuuksista pitää ilmoittaa Tukesiin?

    Onnettomuudesta/tapaturmasta ilmoittamisesta on säädetty eri toimialojen lainsäädännössä, esimerkiksi sähköturvallisuuslaissa (1135/2016) ja laissa vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005).
    Voit mielellään ilmoittaa onnettomuus-/tapaturmatietoa Tukesiin, vaikkei laki velvoittaisikaan sinua. Näin Tukesille muodostuu kattavampi käsitys kentän riskeistä.
    Tukesin onnettomuusilmoituslomakkeet
    Mikäli Tukesin valvomalla toimialalla tapahtunut onnettomuus/tapaturma/vaaratilanne on erittäin vakava, ota yhteyttä Tukesiin puhelimitse (linkki yhteystietosivulle tai vaihteeseen) heti, kun se turvallisuuden kannalta on mahdollista.

     

Usein kysyttyä sähköasennuksista

  • Pitääkö sähköurakoitsijan tekemät sähköasennustyöt erikseen tarkastuttaa?

    Sähkötöiden tekijän on tehtävä asennustöilleen työhön kuuluvana yksityiskohtainen käyttöönottotarkastus. Näin varmistetaan, että asennustyö on käyttöön otettaessa ja toiselle luovutettaessa turvallinen ja määräysten mukainen. Tarkastuksesta on laadittava käyttöönottotarkastuspöytäkirja. Allekirjoitettu pöytäkirja luovutetaan sähköasennusten haltijalle. Vähäisistä töistä ei tarvitse tehdä pöytäkirjaa, mutta tarkastuksen mittaustulokset on tarvittaessa luovutettava sähköasennusten haltijalle. Vähäisiä töitä ovat esimerkiksi yksittäisten sulakkeiden suojaamien virtapiirien muutostyöt ja kojeiden lisäykset silloin, kun ne eivät muodosta laajempaa kokonaisuutta.

    Jos asennustyö on laaja, esimerkiksi suojaavan sulakkeen koko on yli 35 A, sähkötöiden tekijän on huolehdittava käyttöönottotarkastuksen tekemisen lisäksi varmennustarkastuksen tilaamisesta ja teettämisestä. Varmennustarkastuksen tekee valtuutettu tarkastaja tai valtuutettu laitos. Myös tästä tarkastuksesta laadittu pöytäkirja pitää luovuttaa sähköasennusten haltijalle.

    Varmennustarkastusta ei kuitenkaan tarvitse teettää enintään kahden asuinhuoneiston asuinrakennukselle eikä sen muutostöille.

  • Voinko tilata asennustöille itse ulkopuolisen tarkastuksen?

    Voit sopia varmennustarkastuksen tilaamisesta, varmennustarkastajasta ja maksajasta, kun teet urakkasopimusta. Jos muuta ei ole sovittu, sähköurakoitsija on velvollinen huolehtimaan asiasta. Voit tilata vapaaehtoisen tarkastuksen haluamassasi laajuudessa sellaisellekin sähköasennustyölle, jolle ei säädösten perusteella vaadita varmennustarkastusta. Tarkastuksen voit myös tilata esimerkiksi silloin, jos olet ostanut asunnon ja epäilet sen sähköasennusten turvallisuutta.

  • Onko sähköasennuksille tehtävä tarkastuksia määrävälein?

    Asuinrakennuksia lukuun ottamatta kaikkien muiden rakennusten ja ulkoalueiden sähköasennukset on tarkastettava käyttöönoton jälkeen määräajoin, jos suojaavien sulakkeiden koko on yli 35 A. Tarkastettavia kohteita ovat esimerkiksi useimmat liike- ja teollisuusrakennukset, julkiset rakennukset, laajat yleisten paikkojen sähköasennukset sekä monet maatilojen tuotantorakennukset. Myös asuinrakennusten osana olevat sulakerajan ylittävät liiketilat tai muut vastaavat tilat on tarkastettava.

    Määräaikaistarkastuksia tekevät tarkastusalan ammattilaisina toimivat valtuutetut tarkastajat ja tarkastuslaitokset.

    Määräaikaistarkastusten enimmäisväli on muutoin 10 vuotta, mutta jakeluverkon haltijan sähköverkoille tarkastus on tehtävä 5 vuoden välein. Sähköasennuksen haltijan on huolehdittava tarkastuksen tilaamisesta.

    Katso myös Kiinteistöjen sähkökunnossapito ja määräaikaistarkastukset.

  • Olen ostanut asunnon, ja havaitsin kaupanteon jälkeen sen sähköasennuksissa virheitä. Myyjä ei suostu kustantamaan niiden korjausta. Mitä teen?

    Sähköturvallisuuslain 1135/2016 47 §:n mukaan sähkölaitteiston haltija (yleensä omistaja) on lähtökohtaisesti vastuussa sähköasennusten turvallisuudesta ja siitä, että havaitut viat ja puutteet poistetaan riittävän nopeasti. Tukesin toimivaltaan eivät kuulu yksityisoikeudelliset riitatapaukset eikä korvausvastuiden määrittäminen. Neuvontaa tällaisissa asioissa saat Kilpailu- ja kuluttajavirastosta.

  • Mitä on otettava huomioon, kun uusitaan tai muutetaan kylpyhuoneen sähköasennuksia? Miten sähkölaitteita käytetään turvallisesti kylpyhuoneessa?

    Kylpyhuoneiden sähköasennuksille on asetettu erityisvaatimuksia, joiden tarkoituksena on suojata sähkön käyttäjiä sähköiskulta ja sähkölaitteita vedeltä. Erityisvaatimuksia ovat muun muassa vaatimukset vikavirtasuojauksesta, sähkölaitteiden suojaetäisyydet suihkuun ja ammeeseen sekä sähkölaitteiden kotelointiluokat.

    Kun suunnittelet sähköasennuksia, sinun on hyvä tietää perusasioita asennusvaatimuksista, vaikka varsinaisen asennustyön tekeekin sähköalan ammattilainen. Näin voit jo omissa suunnitelmissasi ja valaisinhankinnoissasi ottaa vaatimuksia huomioon. Tietoa kylpyhuoneiden sähköasennusten teknisistä vaatimuksista löydät täältä.

    Sähkötyöt on aina teetettävä Tukesin rekisterissä olevilla ammattilaisilla. Huolellinen ammattilainen takaa asennusten turvallisuuden. Omia virityksiä ei saa eikä kannata tehdä: niistä voi aiheutua hengenvaara.

    Muista sähkölaitteiden oikea käyttö.

    Laitteiden oikea sijoittelu ja huolellisuus viimeistelee kylpyhuoneen sähköturvallisuuden:

    • Järjestä hiustenkuivaajille, kihartimille ja sähköparranajokoneille sellainen hyvä säilytyspaikka, etteivät ne missään oloissa pääse putoamaan veteen.
    • Muista irrottaa laitteen johto pistorasiasta heti käytön jälkeen.
    • Opeta nuorille ja lapsille, ettei radioita ja cd-soittimia pidä tuoda kylpyammeen reunoille tai suihkun läheisyyteen. Koko perhe on syytä opastaa käyttämään oikein ja turvallisesti kylpyhuoneen sähkölaitteita.
  • Millaisia vaatimuksia sähköasennusten vikavirtasuojaukselle on asetettu eri aikoina?

    Vikavirtasuojakytkin on herkkä suojalaite hengenvaaraa tai palovaaraa aiheuttavien sähköisten vikavirtojen varalle. Sitä käytetään tavanomaisen sulakesuojauksen lisänä tietyissä sähköasennuksen osissa. Kansainvälisten sähköasennusstandardien kehittymisen myötä vikavirtasuojakytkimiä on vuosien mittaan edellytetty yhä useampaan sähköasennuksen osaan.

    Vikavirtasuojan käyttöä on vaadittu vuodesta 1997 lähtien uusissa sähköasennuksissa muun muassa peseytymistilojen pistorasioille ja ulkopistorasioille. Lattialämmityskaapeleiden asennuksissa vikavirtasuojakytkintä alettiin ensin käyttää peseytymistiloissa, ja myöhemmin 2000-luvun puolessa välissä se tuli pakolliseksi kaikkiin lattia- ja kattolämmityskaapeleihin ja ‑kelmuihin.

    Vuoden 2007 lopulla uusittu sähköasennusstandardi edellytti vikavirtasuojakytkimiä entistä laajemmin. Suojausvaatimus laajeni tuolloin koskemaan lähes kaikkia pistorasioita huonetilasta riippumatta sekä kaikkia kylpy- ja löylyhuoneiden sähköasennuksia kiuasta lukuun ottamatta. Pistorasian suojaus voitiin jättää pois vain, jos oli kyse tietyn kiinteän laitteen (esimerkiksi jääkaappi tai astianpesukone) syöttöön tarkoitetusta pistorasiasta.

    Vuoden 2012 sähköasennusstandardin mukaan ilman vikavirtasuojausta sai jättää pistorasian, joka syöttää sellaista määrättyä laitetta, jonka syötön katkeamisesta voi aiheutua suurta haittaa (esimerkiksi jääkaappi tai pakastin). Valaistusryhmiä ei vielä kyseisen standardin mukaan tarvinnut suojata vikavirtasuojalla pesu- ja saunatiloja lukuun ottamatta.

    Vuoden 2018 alkupuolella käyttöön otetun asennusstandardin myötä vikavirtasuojausvaatimus laajeni koskemaan asuinrakennuksissa myös valaistusryhmiä ulkovalaistus mukaan lukien.

    Vikavirtasuojakytkimen nimellisvirta on tavallisesti 30 mA, jolloin se soveltuu sekä henkilö- että palosuojaukseen. Joissain tapauksissa edellytetään palosuojaukseen soveltuvia 300 mA:n suojia.

  • Kun vikavirtasuojakytkin laukeaa, mitä teen?

    Vikavirtasuojakytkimen laukeaminen on merkki siitä, että virtapiirissä on liian suuri vuoto- tai vikavirta. Tämä voi aiheutua yksittäisen laitteen viasta tai likaantumisesta. Laukeamisen voi aiheuttaa myös se, että piiriin on kytketty liian monta laitetta. Tällöin laitteiden yhteinen vikavirta aiheuttaa laukaisun. Vian syytä voit selvittää seuraavasti:

    • Irrota vikakohteen selvittämiseksi pistotulppaliitäntäiset laitteet pistorasioista.
    • Käännä vikavirtasuojakytkin takaisin ON-asentoon.
    • Jos vikavirtasuojakytkin laukeaa heti uudelleen, on vika kiinteässä asennuksessa. Käänny tällöin sähköalan ammattilaisen puoleen.
    • Jos vikavirtasuojakytkin pysyy ON-asennossa, jää vika pistotulppaliitäntäisten laitteiden puolelle. Liitä ne verkkoon erikseen, kukin vuorollaan. Laite, joka pistorasiaan kytkettäessä laukaisee vikavirtasuojan, on viallinen. Jos mikään yksittäinen laite ei aiheuta laukaisua, on vika mahdollisesti laitteiden määrässä.

    Jo yksittäinen laite, esimerkiksi vanha pesuvesien kastelema pesukone tai muu hyvin likainen ja pölyinen sähkölaite, saattaa riittää laukaisun aiheuttamiseen. Jos normaali puhdistus ei auta, toimita laite huoltoon puhdistettavaksi ja korjattavaksi.

  • Pitääkö autonlämmityspistorasioiden olla lukitussa tilassa?

    Pistorasioiden asennusvaatimuksissa on ollut eräitä eroja asennuksen valmistumisajankohdasta riippuen. Yleissääntönä kaikenikäisille asennuksille voidaan kuitenkin pitää nykyisen standardin vaatimuksia, joiden mukaisesti pistorasia on

    • oltava rakenteeltaan turvapistorasia, (ns. lapsisuojattu pistorasia, jossa on sulkulevyt reikien lisäsuojana) tai
    • asennettuna vähintään 170 cm:n korkeuteen tai
    • asennettuna lukittuun koteloon tms. tilaan.

    Useimmat paikoitusalueiden autonlämmitystolpat eivät täytä kumpaakaan kahdesta ensin mainitusta vaatimuksesta, joten kotelot on pidettävä lukittuina. Auton liitäntäjohtoa ei saa jättää tolppaan kiinni silloin, kun se ei ole kytkettynä autoon, koska tällöin kotelon lukinta käytännössä ohitetaan. Erityisen vaarallista on jättää johto roikkumaan kulkuväylille ja alueilla, joissa lunta aurataan koneilla tai joissa pikkulapset saattavat leikkiä.

    Ulos asennettujen pistorasioiden täytyy olla suojakoskettimella varustettuja asennusajankohdasta riippumatta. Sähköä ei saa missään tapauksessa ottaa autonlämmitykseen eikä muuhun käyttöön rakennuksen sisältä maadoittamattomasta pistorasiasta. Suojamaadoituspiirin puuttuminen tai laittoman kaksinapaisen jatkojohtovirityksen käyttö on yksi tavallisimmista syistä pihapiirin kuolemaan johtaneille sähkötapaturmille. Vuonna 1997 päättyi siirtymäkausi, jonka jälkeen asennettujen ulkopistorasioiden on oltava suojattuna ylivirtasuojan (sulake, johdonsuoja-automaatti) lisäksi vikavirtasuojakytkimellä. Vikavirtasuojakytkimen toiminta on tarkastettava määräajoin sen testipainikkeesta.

  • Miten voin turvallisesti käyttää jatkojohtoja ulkotilassa?

    Perusvaatimus on, ettei jatkojohtoa kytketä pistorasiaan, jota ei ole tarkoitettu tällaiseen käyttöön. Maadoittamattomasta sisätilan pistorasiasta ei koskaan saa ottaa syöttöä ulkotilaan. Turvallisinta on käyttää aina vikavirtasuojattua ulkopistorasiaa tai pistorasiaan asennettavaa ulkokäyttöön tarkoitettua vikavirtasuojakytkintä. Muita huomioon otettavia asioita ovat:

    • Älä käytä muovieristeisiä johtoja kylmällä säällä ulkona. Muovi kovettuu ja haurastuu pakkasessa.
    • Ennen vuotta 1997 asennetuissa ulkopistorasioissa ei välttämättä ole vikavirtasuojaa. Käytä tällöin lisäsuojana erillistä pistorasiaan asennettavaa tai jatkojohdossa olevaa vikavirtasuojakytkintä.
    • Älä käytä halkeilleita tai muuten rikkinäisiä jatkojohtoja. Jatkojohtojen on oltava roiskevedenpitäviä (pistorasiassa läppäkansi), jos ne ovat alttiina vedelle esim. sateella.
  • Milloin sähkölaitteistolle vaaditaan käytön johtaja?

    Käytön johtaja on nimettävä, kun haltijan sähkölaitteistoon (kiinteistöön) kuuluu suurjännitteisiä (> 1000 V) osia (laitteistoluokat 2C ja 3C), tai pienjännitteisen sähkölaitteiston liittymisteho on yli 1 600 kVA (laitteistoluokka 2D).

    Käytön johtaja on nimettävä uudelle sähkölaitteistolle ja nimeämisestä on ilmoitettava Tukesille kolmen kuukauden kuluessa sähkölaitteiston käyttöönotosta.

    Henkilövaihdoksen yhteydessä uuden käytön johtajan nimeäminen on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa ja tästä ilmoitus Tukesille kuukauden kuluessa.

  • Mistä saan tietoa koneiden turvakytkimien ja turvalaitteiden käyttöön liittyvistä kysymyksistä?

    Koneiden turvallisuuteen liittyvistä asioista huolehtii sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto. Työsuojelupiirien tai kuntien tarkastajiin voi ottaa yhteyttä lisätietoja tarvittaessa.

  • Millaiset turvaetäisyydet sähköverkon johdoille on määritelty? Miten tunnistan erilaiset johdot?

    Turvaetäisyydet sähköverkon johdoille löytyvät täältä.

    Pienjännitejohto

    Pienjännitejohto

    0,4/1 kV riippukierrejohto (AMKA)

    AMKA-johto on ns. riippukierrejohto, jossa mustalla muovilla eristetyt vaihejohtimet on kierretty kannatusköytenä toimivan paljaan metalliköyden ympärille. Johto on ripustettu puupylväisiin kiinnitettyjen kannattimien varaan.

    Johtoa käytetään pääasiassa taajamien ulkopuolella jakeluverkoissa sekä katujen, teiden ja lenkkipolkujen tms. valaistusverkoissa.

    Johdon korkeus maasta on yleensä vähintään 4 metriä ja tiestä 5,5 metriä. Pienjännitteisten riippukierrejohtojen varoetäisyys sekä sivuilla että alla on vähintään 0,5 metriä.

    Keskijännitejohdot

    20 kV avojohto

    20 kV avojohto

    20 kilovoltin avojohto rakentuu kolmesta paljaasta metallisesta vaihejohtimesta, jotka ovat yleensä rinnakkain. Johtimet on kiinnitetty orressa oleviin eristimiin. Pylväät ovat useimmiten puuta.

    Johtoa käytetään pääasiassa jakeluverkkoyhtiöiden verkoissa taajamien ulkopuolella paikalliseen voimansiirtoon sähköasemien ja kuluttajamuuntajien välillä.

    Johdon etäisyys maasta on yleensä vähintään 5 metriä ja tiestä 6 metriä.

    Turvallinen työnteko edellyttää avojohtojen sivuilla vähintään 3 metrin ja niiden alapuolella vähintään 2 metrin turvaetäisyyttä.

    PAS-johto

    PAS-johto, päällystetty avojohto

    20 kV avojohto voidaan rakentaa myös käyttäen ohuella muovikerroksella päällystettyjä johtimia. Tällaisissa PAS-johdoissa johtimet ovat selvästi lähempänä toisiaan kuin tavallisessa 20 kV avojohdossa.
    PAS-johtoihin pätevät samat varoetäisyydet kuin muihinkin 20 kV johtoihin

    Voimajohdot

    100–400 kilovoltin avojohdot

    Harustettu kaksijalkainen puupylväs Harustamaton yksijalkainen vapaasti seisova pylväs 110 kV:n eristinketju
    Harustettu kaksijalkainen puupyväs Harustamaton yksijalkainen vapaasti seisova pylväs 110 kV:n eristinketju

    110–400 kilovoltin (kV) johtoja käytetään Suomen kantaverkkoyhtiö Fingridin valtakunnallisessa voimansiirtoverkossa,110 kilovoltin johtoja myös alueellisessa voimansiirrossa.

    110–400 kilovoltin johtojen jännitteen voi tunnistaa eristinketjun pituudesta ja eristinlautasten lukumäärästä.

    Johdon jännite Eristinketjun pituus

    Eristinlautasten lukumäärä

    110 kV noin 1 metri 6–8
    220 kV noin 2 metriä 10–12
    400 kV noin 4 metriä 18–24

     

    110–400 kV:n avojohdoissa on tavallisesti 3 vaihejohdinta (tai johdinparia) ja 2 ukkosjohdinta (ylimmät johdot).

    110–400 kV:n johdot voi tunnistaa myös pylväiden ulkonäöstä. Taajamien ulkopuolella käytetään tavallisesti harustettuja kaksijalkaisia portinmuotoisia pylväitä.

    Vapaasti seisovia yksijalkaisia ristikkopylväitä käytetään yleensä kaupunkialueilla. 110 kV:n johdon pystysuora etäisyys maasta on yleensä vähintään 6 metriä ja tiestä 7 metriä, 220 kV:n johdolla vastaavat etäisyydet ovat noin 6,5 metriä ja noin 7,5 metriä, ja 400 kV:n johdolla noin 8 metriä ja noin 9 metriä.

    Maakaapelit

    Sähköverkossa käytetään maakaapeleita kaikilla jännitteillä. Maakaapeleita on pääasiassa kaupunkien keskustoissa ja taajama-alueilla. Sähköyhtiöiden toimialueilla on niiden omistamia ja hallinnoimia maahan asennettuja sähkö- ja ulkovalaistusverkon maakaapeleita sekä sähköverkon ohjauskaapeleita.

    Maakaapeli asennetaan vähintään 70 cm:n syvyyteen tai suojataan mekaanisesti esimerkiksi lujalla putkella. Vuosien myötä routa ja maanrakennustyöt voivat muuttaa kaapeleiden upotussyvyyttä, minkä vuoksi kaapeli kaivetaan esiin aina käsin.

    Maanalaisten kaapelien sijaintitiedot ovat saatavissa osoitteesta www.johtotieto.fi tai paikallisesta sähköyhtiöstä.

    Materiaalia

    Raivaajan käsikirja

    Känn till säkerhetsriskerna

    Hengenvaara-esite

    Turvallinen toiminta -esitysaineisto