Mitä sähkötöitä saan tehdä itse

1. Kuka saa tehdä sähkötöitä?

Sähkötöitä saavat yleensä tehdä vain sähköalan ammattilaiset, joilla on töihin asianmukaiset oikeudet. Pääperiaate on, että tavallinen sähkönkäyttäjä ei saa tehdä kiinteitä sähköasennuksia, kuten kiinteiden valaisimien, valaisimella ja/tai pistorasialla varustettujen peilikaappien, sähkökiukaiden tai liesien asennuksia. Edes kiinteää pistorasiaa tai valokatkaisijaa ei saa vaihtaa. Tavallinen sähkönkäyttäjä voikin tehdä ainoastaan joitakin sähköturvallisuuslaissa erikseen määriteltyjä pieniä töitä, jotka tietää varmasti osaavansa.

Tekijällä on vastuu käyttämästään ja korjaamastaan sähkölaitteesta. Koska väärin käytetty tai korjattu sähkölaite voi aiheuttaa hengen- tai palovaaran, on syytä noudattaa annettuja ohjeita ja tarvittaessa pyytää apua sähköalan ammattilaiselta.  
 

2. Mitä sähkötöitä saa tehdä tavallinen sähkönkäyttäjä?

Tavallinen sähkönkäyttäjä saa säädösten mukaan tehdä vain eräitä pieniä toimenpiteitä, joista voi aiheutua vain vähäistä vaaraa tai häiriötä. Näissäkin töissä vaatimuksena on, että töiden tekijä on kyseisiin töihin ja niiden sähköturvallisuutta koskeviin vaatimuksiin perehtynyt tai opastettu. 

Jokaiselle sähkönkäyttäjälle sallittuja korjaus- ja asennustöitä

1. Yksivaiheisen jatkojohdon korjaus ja teko.

2. Sähkölaitteen rikkoontuneen yksivaiheisen liitäntäjohdon ja pistotulpan vaihto, esimerkiksi: 

• 0-luokan/suojamaadoitetulla pistotulpalla varustetun sähkölaitteen liitäntäjohdon ja pistotulpan vaihto
• suojaeristeisen laitteen (arvokilvessä-merkki) pistotulpan vaihto suojamaadoitettuun pistotulppaan, jolloin pistotulpassa oleva suojamaadoitusliitin jätetään kytkemättä.
• suojaeristeisen laitteen kiintojohdon vaihto

3. Valaisimen liitäntäjohdon välikytkimen vaihto.

4. Sisustusvalaisimen liittäminen valaisinliittimellä eli ”sokeripalalla”.

5. Sisustusvalaisimen lampunpitimen vaihto.

6. Valaisinliittimen eli ”sokeripalan” korvaaminen uuden järjestelmän mukaisella valaisinliitinpistorasialla sekä valaisinliitinpistorasian vaihto.

7. Valaisinpistotulpan asennus ja tulpan vaihto.

8. Jännitteettömien pistorasioiden kansien ja rasiakytkimien kansien irrottaminen esim. maalaamisen ja tapetoinnin ajaksi ja kansien vaihto.

9. Suojajännitteisten laitteistojen (esim. aurinkopaneeli-, lämmitys- tai valaisinjärjestelmät, joiden jännite on esim. 12V) asentaminen valmistajan tai tavarantoimittajan antamien ohjeiden mukaisesti.

10. Harrastustoimintana tehtävä sähkölaitteiden kokoonpano esim. elektroniikan rakennussarjasta ja tällaisen laitteen korjaaminen.

 Jokaiselle sähkönkäyttäjälle sallittuja muita töitä

• Omakotitalon antennin asentaminen.
• Sähkölaitteiden mekaanisten osien korjaaminen, esim. pesukoneen letkun vaihto, edellyttäen, että laitteen muut ominaisuudet, kuten kosketus-, häiriö- ja vesi- suojaus, eivät muutu.
• Luotettavasti ja kokonaan jännitteettömiksi tehtyjen sähköasennusten purku.
• Kaapeliojan kaivaminen.

Sähkölaitteiden tuunaaminen

Kiinnostus vanhojen sähkölaitteiden, erityisesti valaisimien, uusiokäyttöön ja omatoimiseen kunnostamiseen ja tuunaamiseen on kasvanut. Vaikka sähkölaitetta muokattaisiin vain omaa käyttöä varten, on sen oltava aina sitä koskevien vaatimusten mukainen. Esimerkiksi vaihdettaessa tai uusittaessa valaisimen varjostinta on varmistuttava siitä, etteivät muutokset aiheuta varjostimen tai valaisimen ylikuumentumista.

Kuvassa vasemmalla on usein vanhoista sähkölaitteista löytyvä pistotulppa, joka ei mahdu nykyisiin pistorasioihin. Kuvassa oikealla on erittäin vaarallinen pistotulppa, joka on itse tuunattu pistorasiaan sopivaksi.

3. Mitä tehdään ennen sähkötöiden alkua?

Tee aina sähkölaitteisiin kohdistuvat työt jännitteettöminä. Ennen töiden alkua sähkö on katkaistava joko pääkytkimellä, poistamalla sulake/sulakkeet tai katkaisemalla sähköt johdonsuojakatkaisimella ko. sähköpiiristä tai irrottamalla sähkölaitteen pistotulppa pistorasiasta. Varmista sitten työkohteen jännitteettömyys esim. jännitteenkoettimella, yleismittarilla tai kokeilemalla toimivaa sähkölaitetta pistorasiassa. Ennen kuin kokeilet jännitteettömyyttä jollain välineellä, tarkista että kyseinen väline tai laite varmasti toimii. Varmista myös, ettei kukaan pääse kytkemään sähköä työkohteeseen. Käytä sähkötöissä kunnollisia työkaluja.

 

Katkaise sähkö aina ennen sähkötöihin ryhtymistä pääkytkimestä, poistamalla sulakkeet tai katkaise sähköt johdonsuojakatkaisimella. Varmista, että kukaan ei pääse vahingossa kytkemään virtaa silloin kun teet sähkötöitä.

Kodin sähkötöihin tarvittavia työkaluja, kuvassa vasemmalta johtojen kuorimispihdit, sivuleikkurit, puukko, ristipääruuvimeisseli, ruuvimeisseli sekä jännitteenkoetin. Sähköjohdon vaipan kuorinta onnistuu joko puukolla tai vaipan kuorimispihdeillä. 

4. Valaisimien asennus ja korjaus

Valaisimen asentaminen ja korjaaminen on sähkötyötä. Tavallinen sähkönkäyttäjä saa tehdä tämän oppaan mukaisia asennustöitä ja korjauksia sisustusvalaisimille. Näissäkin töissä vaatimuksena on, että töiden tekijä tietää, mitä tekee.

Sisustusvalaisimia ovat seuraavat sisäkäyttöön tarkoitetut valaisimet

• Pistotulpalla pistorasiaan liitettävät valaisimet
• Kattokoukkuun kiinnitettävät valaisimet. Tällaiset valaisimet ovat joko valaisinpistotulpalla varustettuja valaisimia tai valaisinliittimeen eli sokeripalaan liitettäviä valaisimia.

Suojamaadoitetun laitteen maadoituspiirin oikea kytkentä on hyvä tarkistaa toimenpiteiden jälkeen esim. yleismittarilla.

Tekijällä on vastuu korjaamastaan tai asentamastaan valaisimesta. Koska väärin korjattu tai asennettu valaisin voi aiheuttaa sähköisku- tai palovaaran, huolto- ja asennusohjeita on noudatettava tarkasti.

Kattovalaisimen liittäminen

Valaisimen kattoon liittäminen voi vaikuttaa suhteellisen yksinkertaiselta toimenpiteeltä, mutta sitä se ei ole. Asiaan vaikuttavat vuosien varrella tapahtuneet monet muutokset rakennusten sähköasennuskäytännöissä ja valaisimien rakenteessa. Muutoksia ovat mm.

1. Muutama vuosikymmen sitten riippuvalaisimet (valaisin riippuu johdon, ketjun tms. varassa katosta) olivat nykyistä yleisempiä. Niitä on toki yhä, mutta aikaisempaa tavallisemmiksi ovat tulleet valaisimet, jotka asennetaan suoraan kattopintaa vasten katossa olevan kojerasian päälle tai kiinteän syöttöjohdon esiintulokohtaa vasten.  

 2. Vanhojen talojen kattovalopisteet varustettiin ns. sokeripalalla. Uudemmissa taloissa käytetään yleensä kiinteästi asennettuja valaisinpistorasioita.

3. Vanhemmissa taloissa olohuoneiden kattovalopisteet varustettiin tavallisesti ns. kruunukytkennällä. Jos myös liitettävä valaisin oli kruunukytkentäinen, voitiin valotehoa säätää kytkemällä kaksiosaisella kytkimellä joko puolet tai kaikki kruunuvalaisimen lamput päälle. 

4. Aiemmin tavallisten asuinhuoneiden pistorasiat olivat suojamaadoittamattomia, ja myös kattovalopisteet olivat ilman suojajohdinta. Uusissa taloissa kaikki pistorasiat ovat suojamaadoitettuja (sukoja), ja vastaavasti myös valaisinpistorasiat suojamaadoitettuja ja suojajohtimella varustettuja.

5. Johdinvärit muuttuivat 70-luvun alkuun tultaessa. Nykyisin suojamaadoitusjohdin on keltavihreä, nollajohdin on (vaalean)sininen ja vaihejohdin on tavallisimmin musta tai ruskea, mutta joskus myös valkoinen/vaalean harmaa. Myös eräitä muita värejä voi olla vaihejohtimena. Aiemmin suojamaadoitusjohdin oli tavallisimmin punainen (ei aina) ja nollajohdin (vaalean)harmaa. Yleisin vaihejohtimen väri oli musta, mutta muitakin värejä käytettiin paljon, myös yksiväristä keltaista ja vihreää ja eräissä tapauksissa punaista.

Edellä mainituista syistä pelkästään johdinvärien perusteella ei voi aina varmuudella päätellä, mikä johdin on mikäkin. Pelkästään johdinväreihin ei saisi luottaa senkään takia, että aiemmat kytkennät on voitu tehdä väärin. Vaihejohdin tai -johtimet on syytä aina tunnistaa jännitteenkoettimen avulla ottaen huomioon valaisinta ohjaavan/ohjaavien kytkimien asennot.
 
Huomaa! Tavallinen sähkönkäyttäjä ei saa asentaa/vaihtaa valaisinpistorasiaa.

Yleisiä turvallisuusnäkökohtia

1. Katkaise jännite luotettavasti työkohteesta, ennen liittämistoimenpiteiden aloittamista. Varmistu jännitteettömyydestä esim. jännitteenkoettimella. Huolehdi ettei jännitettä voida epähuomiossakaan kytkeä päälle kesken työskentelyn.  

2. Varmistu siitä, mikä johdin on tarkoitus liittää mihinkin. Jos olet epävarma, pyydä ammattilainen apuun.

3. Älä missään tapauksessa kytke kiinteän asennuksen vaihejohdinta liitettävän valaisimen suojajohtimeen (keltavihreä johdin tai liittimessä maadoitustunnus). Tällöin valaisimen runko tulee jännitteiseksi aiheuttaen välittömän hengenvaaran. 

Ole erityisen tarkkana vanhojen rakennusten kruunuvalopisteissä, joihin tavallisesti tulee kaksi vaihejohdinta ja yksi nollajohdin, mutta ei suojajohdinta ollenkaan.

4. Älä koskaan jätä valaisinta roikkumaan niin, että paino kohdistuu suoraan kuparijohtimien liittimiin. Tällöin johtimet voivat helpostikin ajan kanssa irrota hallitsemattomasti ja vaarallisesti. Ripustamiseen käytetään kattokoukkua niin että paino kohdistuu riippuvalaisimen koko johdinvaippaa puristavaan osaan (vedonpoisto). Raskaammilla valaisimilla johdon rinnalla käytetään erillistä ketjua tms. Kattopintaan asennettavaksi tarkoitettu valaisin kiinnitetään ruuveilla kattoon.

5. Ole huolellinen johdinliitosten teossa ja kiristä ruuviliitokset asianmukaisesti. Valaisin kuumenee ja jäähtyy elinaikanaan satoja tai tuhansia kertoja. Jokaisen lämpenemisjakson aikana liitosten metalli pyrkii aavistuksen laajenemaan ja jäähtyessä vastaavasti supistumaan. Huolimaton liitos voi siksi ajan kanssa löystyä, jolloin liitos kuumenee voimakkaasti, ja voi pahimmillaan aiheuttaa tulipalon.

6. Ole myös huolellinen johtimien kuorinnassa, ettei johdinsäikeitä katkea tai johdineristys vahingoitu päällimmäistä vaippaa kuoriessa. Älä kuori liian pitkältä matkalta.

7. Jos joudut liikuttelemaan tai käsittelemään kiinteän asennuksen johtoja, ole varovainen, ettet vahingoita niitä. Edellisen valaisimen kuumuus on voinut haperruttaa johdineristeitä. Erityisen varovainen on syytä olla 50-luvulla tai sitä ennen rakennettujen talojen alkuperäisjohtimien kanssa.

8. Ennen kuin kytket jännitteen liittämääsi valaisimeen, varmistu että kytkennät, ripustus ja muut kiinnitykset on tehty oikein ja asianmukaisesti. Jos valaisin on suojamaadoitettavaa rakennetta, varmistu erityisesti, ettei verkon mikään vaihejohdin ole kytkettynä valaisimen suojamaadoitusliittimeen tai -johtoon.

Valaisinliittimen eli ”sokeripalan” korvaaminen valaisinliitinpistorasialla
 
Erityisesti vanhoissa sähköasennuksissa kattorasiassa on usein valaisinliitin eli ”sokeripala”, johon valaisinpistotulppaa ei voi kytkeä. Tällöin valaisinliitin on korvattava valaisinliitinpistorasialla, joka on mahdollista kytkeä valaisinliittimen tilalle.

1. Katkaise sähkö luotettavasti työkohteesta.

2. Poista vanha valaisinliitin eli ”sokeripala” kattorasian johtimista.
 

Valaisinpistorasia                 

Valaisinliitinpistorasia

 Valaisinliitin eli ns. sokeripala

Kuva 1. Valaisinliittimen eli ”sokeripalan” korvaaminen valaisinliitinpistorasialla.

Kuva 2. 0-luokan valaisinliitinpistorasian asennus. Kattorasiassa on kaksi johdinta. Vaaleansininen, harmaa tai valkoinen johdin kytketään N:llä merkittyyn liittimeen ja toinen johto (yleensä musta tai ruskea) kytketään viereiseen liittimeen. 

Kuva 3: Kruunukytkentäisen valaisinliitinpistorasian asennus. Kattorasiassa on kolme johdinta, mutta keltavihreä suojajohdin puuttuu. Vaaleansininen, harmaa tai valkoinen johdin kytketään N:llä merkittyyn liittimeen ja kaksi muuta johtoa (yleensä mustat tai ruskeat) kytketään viereisiin liittimiin.

Kuva 4. Suojamaadoitetun valaisinliitinpistorasian asennus. Kattorasiasta tulee kolme johdinta, joista yhden on oltava keltavihreä suojajohdin. Tämä suojajohdin kytketään maadoitusmerkillä varustettuun liittimeen. Vaaleansininen, harmaa tai valkoinen johdin kytketään N:llä merkittyyn liittimeen ja kolmas johto (vaihejohto, yleensä musta tai ruskea) kytketään viereiseen liittimeen.

Jos olet yhtään epävarma, ole yhteydessä sähköalan ammattilaiseen.

VAROITUS! 
Suojamaadoitettua valaisinliitinpistorasiaa ei saa kytkeä maadoittamattoman kruunuvalopisteen valaisinliittimen tilalle, koska kytkennästä saattaa aiheutua hengenvaara, sillä suojamaadoitetun valaisimen keltavihreä johdin on kytketty valaisimen runkoon. Asennettava valaisinliitinpistorasia on aina valittava olemassa olevan kiinteän asennuksen perusteella.
 

Valaisinpistotulpan asentaminen ja vaihto 
 

Suojamaadoitetun valaisinpistotulpan asentaminen 

Suojamaadoitetun valaisinpistotulpan saa asentaa suojamaadoitetun valaisimen kolmejohtimiseen liitäntäjohtoon sekä tunnuksella varustetun suojaeristetyn valaisimen 2-johtimiseen liitäntäjohtoon, jolloin valaisinpistotulpan suojamaadoitusliitin jätetään kytkemättä.

1. Valaisinpistotulpan kuoren avaus: Avaa valaisinpistotulpan kuori ja vedonpoistin ruuvimeisselillä ja löysää liitinruuvit.

2. Johdon sijoitus valaisinpistotulppaan: Aseta johto kuvan osoittamalla tavalla valaisinpistotulppaan. Tee merkki johdon vaippaan nuolen osoittamaan paikkaan.
   

3. Johdon kuoriminen: Leikkaa johdon päähän pitkä viilto, jotta voit vetää vaipan puolikkaat juuri tehtyyn merkkiin saakka. Varo vahingoittamasta johtimien eristystä.
 

4. Johtimien merkitseminen: Aseta johto niin, että vaippa ulottuu vedonpoistimen ohi. Taivuta johtimet niin kuin ne tulevat valaisinpistotulppaan. Merkitse johtimien kuorintakohdat. Jätä keltavihreä suojajohdin niin pitkäksi, että se irtoaa viimeisenä, mikäli johto luistaa vedonpoistimesta.

5. Johtimien kuoriminen: Poista johdineristys merkin kohdalta vahingoittamatta johtimen säikeitä.

6. Paljastettujen johdonpäiden käsittely: Katkaise kuoritut kuparijohtimet niin, että paljaan osan pituus on 6 –7 mm. Kierrä säikeet huolellisesti yhteen samaan suuntaan kuin ne on valmistusvaiheessa kierretty. Älä tinaa johtimien päitä, koska tinattu johdin saattaa löystyä ruuviliitoksessa tai katketa tinauksen rajapinnassa.
 

7. Johtimien liittäminen valaisinpistotulpan liitinruuveihin: Työnnä keltavihreä suojajohdin suojamaadoitusmerkillä varustettuun liittimeen ja kaksi muuta johdinta reunimmaisiin liittimiin. Johtimen kuorittu pää on työnnettävä riittävän syvälle liittimeen. Katso, ettei yksikään säie jää vapaaksi liittimen ulkopuolelle. Kiristä liitinruuvit. Aseta johdon vaippa kunnolla vedonpoistimen alle. Kiristä vedonpoistin. Kokeile kevyesti vetämällä, että johto pysyy vedonpoistimessa.

8. Valaisinpistotulpan viimeistely. Aseta valaisinpistotulpan kuori paikalleen ja kiristä kuoren ruuvit. Valaisinpistotulppa on valmiiksi asennettu.

VAROITUS! 
Kelta-vihreä suojajohdin on kytketty valaisimen runkoon. Sen kytkeminen muuhun kuin valaisinpistotulpan maadoitusliittimeen on hengenvaarallinen virhekytkentä. 

 0-luokan valaisinpistotulpan asentaminen

0-luokan valaisinpistotulpan asentaminen tapahtuu samalla tavalla kuin edellä esitetyn suojamaadoitetun. Erona on vain, että

• johdosta puuttuu keltavihreäraitainen suojajohdin
• valaisinpistotulpasta puuttuu suojamaadoitusliitin.

0-luokan valaisinpistotulppa.       

 Kruunukytkentäinen valaisinpistotulppa.

Kruunukytkentäisen valaisinpistotulpan asentaminen 

Kruunukytkentäisen valaisinpistotulpan asentaminen tapahtuu samalla tavalla kuin suojamaadoitetun, paitsi että keltavihreäraitainen suojajohdin puuttuu.

Valaisimen kolme liitäntäjohtoa kytketään seuraavasti: Vaaleansininen, harmaa tai valkoinen johdin kytketään N:llä merkittyyn liittimeen ja kaksi muuta johtoa (yleensä mustat tai ruskeat) kytketään viereisiin liittimiin. Mikäli valaisimessa on kelta-vihreäraitainen suojajohdin, siihen ei saa laittaa kruunukytkentäistä valaisinpistotulppaa, vaan on käytettävä suojamaadoitettua valaisinpistotulppaa.

Jos valaisimessa on neljä johdinta, joista yksi on kelta-vihreäraitainen suojajohdin, on käytettävä valaisinliitintä eli ”sokeripalaa”.

HUOMAA! 
Kruunukytkentäinen valaisinpistotulppa sopii liitettäväksi ainoastaan kruunukytkentäiseen valaisinpistorasiaan. Vanhoissa asunnoissa kruunukytkentäisiä valaisinpistorasioita on yleensä olohuoneessa.

Uusissa asunnoissa kaikki valaisinpistorasiat ovat maadoitettuja.

Rikkinäisen valaisinpistotulpan vaihto

Rikkoutuneen valaisinpistotulpan tilalle on vaihdettava samanlaista rakennetta oleva valaisinpistotulppa.

1. 0-luokan valaisinpistotulpan tilalle 0-luokan pistotulppa (johto 2-johtiminen).

2. Suojamaadoitetun valaisinpistotulpan tilalle suojamaadoitettu, jonka tunnistaa siitä, että pistotulpassa on reikä, johon valaisinpistorasian maadoitustappi sopii (johto 3-johtiminen, joista yksi kelta-vihreäraitainen).

3. Kruunukytkentäisen tilalle kruunukytkentäinen (johto 3-johtiminen, mutta kelta-vihreäraitainen johdin puuttuu).

4. Poikkeuksena sallitaan suojaeristetyn valaisimen (tunnus  valaisinpistotulpan (tai pistotulpan) korvaaminen suojamaadoitetun valaisimen valaisinpistotulpalla (tai suojamaadoitetulla pistotulpalla). Tällöin maadoitusliitin jätetään kytkemättä.

Jos et ole varma rakenteesta, ota koko valaisin mukaan sähköliikkeeseen ja kysy neuvoa. Valaisinpistotulpan vaihdossa tehdään samoja toimenpiteitä, jotka on esitetty suojamaadoitetun valaisinpistotulpan asentamisen kuvasarjassa. Jos vaihdon yhteydessä toteat vanhan johdon päät hyväkuntoisiksi, niitä ei tarvitse kuoria uudelleen. Jos päät ovat huonot, esim. kuparisäikeitä on katkennut, katkaise johto ja toimi suojamaadoitetun valaisinpistotulpan asentamisen kuvasarjan mukaisesti.

Suojamaadoitetun valaisimen liitäntäjohdon kelta-vihreäraitainen suojajohdin kytketään aina suojamaadoitusmerkillä   varustettuun liittimeen.

Välikytkimen asentaminen

Välikytkin on tarkoitettu lähinnä siirrettävien valaisinten kytkimeksi. Välikytkimiä on yleensä 0-luokan pistotulpalla ja suojaeristetyllä pistotulpalla liitettävän valaisimen liitäntäjohdossa sekä joissain suojamaadoitetulla pistotulpalla liitettävissä valaisimissa. Yhä useammat välikytkimet ovat kiintojohtoisia, eli niitä ei saa auki. Tällöin välikytkintä vaihdettaessa on johdot katkaistava.

Suojaeristetyn valaisimen välikytkimen asentaminen

1. Irrota pistotulppa pistorasiasta ennen työhön ryhtymistä. Avaa ruuvikiinnitteisen välikytkimen kotelo.

2. Avaa vedonpoistin, löysää liitinruuvit sekä vedä johto pois välikytkimestä.
 

3. Kuori johto. Leikkaa johdon päähän riittävän pitkä viilto, jotta voit vetää vaipan puolikkaat erilleen. Varo vahingoittamasta johtimien eristystä.
 

4. Kuori johtimien eristykset vahingoittamatta johtimien säikeitä.
 

5. Katkaise johtimet niin, että paljaan kuparijohtimen pituus on 6–7 mm ja kierrä säikeet huolellisesti yhteen. Älä tinaa johtimien päitä.

6. Taivuta johtimet ja vie ne liittimiin. Kytke liittimeen molemmille puolille samanvärinen johto. Varmista, että yhtään säiettä ei jää liittimen ulkopuolelle. Kiristä liitinruuvit kunnolla. 

7. Varmista, että vaippa tulee kunnolla vedonpoistimen alle. Kiristä vedonpoistin kunnolla. Kokeile kevyesti vetämällä, että johto pysyy vedonpoistimessa.

8. Kiinnitä kotelon kansi paikalleen.

Suojamaadoitetulla pistotulpalla varustetun valaisimen välikytkimen asentaminen

Muilta osin vastaavanlaisesti kuin suojaeristetyn välikytkimen kohdalla, mutta keltavihreän suojamaadoitusjohtimen kytkennässä tulee huomioida, että keltavihreät johtimet jäävät niin pitkiksi, että ne irtoavat vedonpoistimen pettäessä aina viimeisinä. Ole erityisen tarkkana, että johdinvärit kummallakin puolella ovat oikeilla paikoillaan. Väärinkytkentä voi aiheuttaa hengenvaaran.
 

5. Himmentimen sulakkeen vaihto

Valaistuksen säädössä käytetään himmentimiä eli ns. valonsäätimiä, jotka ovat yleensä sijoitettu valaisinta ohjaavan kytkimen tilalle. Himmentimen sisäiset komponentit on usein suojattu mahdollisia vikoja ja ylikuormitusta vastaan sulakkeella.

Hehkulampuille suunnitellut himmentimet eivät aina ole yhteensopivia led-lamppujen kanssa, vaan himmentämiseen voi liittyä useita ongelmia: valo saattaa välkkyä, säätöalue saattaa olla pieni, himmennin tai lamppu saattaa pitää ääntä, tai lamppu ei toimi ollenkaan. Lampun soveltuvuus omaan himmentimeen kannattaa selvittää esimerkiksi valmistajien ja maahantuojien nettisivuilta. Mikäli led-himmentimessä ei ole vaihdettavaa sulaketta, sen ylikuormitussuojaus on tehty elektronisesti.

Himmentimissä on useimmiten käytössä suuren katkaisukyvyn keraaminen sulake. Tästä sulaketyypistä ei välttämättä huomaa päältä päin, onko se palanut.

Himmennin, jossa on kierrettävä säätönuppi. 

       Himmentimen pienoissulake.

HUOMAA! 
Keraamista pienoissulaketta ei palovaaran takia saa korvata läpinäkyvällä lasiputkisulakkeella. Sulakkeen koko on ilmoitettu sulakkeen päässä olevassa metalliosassa ja sulakepesän vieressä esim. F 4 A/250 V, joka tarkoittaa nopeaa (fast, F) 4 ampeerin sulaketta, joka on tarkoitettu käytettäväksi enintään 250 V:n jännitteellä. Tarkista himmentimien pienoissulakkeiden jännitearvo. Uutta sulaketta hankkiessa on hyvä ottaa vanha malliksi, sillä liian suuri sulake ei suojaa himmennintä esim. lampun palaessa loppuun. 

Himmentimen sulakkeen voi vaihtaa itse vain, jos on varma siitä, että osaa tehdä sen oikein.
 

1. Katkaise sähkö luotettavasti työkohteesta (ks. osa III, kpl 3. Mitä tehdään ennen töiden alkua?).

2. Poista himmentimen säätönuppi. Nuppi on yleensä asennettu painamalla himmentimen akseliin, jolloin se irtoaa vetämällä tai esim. ruuvimeisselillä reunoista varovasti kohottamalla. Hipaisuohjattavissa himmentimissä ei ole erillistä säätönuppia.

3. Poista himmentimen suojakansi tai säätölevy. Suojakansi on kiinnitetty yleensä kiristysmutterilla, ruuveilla tai jousilla. Säätölevyn voi irrottaa ruuvimeisselillä varovasti säätölevyn reunoista kohottamalla. 

4.  Poista himmentimen sulake. Sulake on sijoitettu näkyvään paikkaan suojakannen alle sulaketelineeseen ja se voidaan poistaa telineineen esim. pienellä ruuvimeisselillä.

5. Suojakannen alla saattaa olla myös varasulake. Sulake saattaa olla myös pystyasennossa erillisen muovikannen alla, joka avataan ruuvimeisselillä kiertämällä

6. Tarkista, että sulakkeen virta-arvot (A) ja jännitearvot (V) ovat samat.

Vaihda palaneen sulakkeen tilalle samanlainen suuren katkaisukyvyn sulake.

7.  Asenna himmentimen suojakansi tai säätölevy sekä säätönuppi huolellisesti paikalleen.

8. Kytke sähkö.  
 

6. Liitäntäjohdon vaihto ja korjaus

Liitäntäjohdon vaihto ja korjaaminen on sähkötyötä. Tavallinen sähkönkäyttäjä saa vaihtaa ja korjata yksivaiheisten sähkölaitteiden (liitäntäjännite 230 V) liitäntäjohtoja. Tekijällä on vastuu vaihtamastaan tai korjaamastaan liitäntäjohdosta. Väärin vaihdettu tai korjattu liitäntäjohto voi aiheuttaa hengenvaaran.

Milloin liitäntäjohdon vaihto on mahdollista?

Sähkölaitteen liitäntäjohdon vaihto on useimmiten mahdollista. Sähkölaitteen huolto-ohjeissa voi olla maininta siitä, että liitäntäjohdon vaurioiduttua se on korvattava erikoiskaapelilla tai kokoonpanolla, joka on hankittava valmistajalta tai valmistajan huoltoedustajalta. Liitäntäjohto voi myös olla tarkoitettu ainoastaan valmistajan tai valmistajan huoltoedustajan tai vastaavan pätevän henkilön vaihdettavaksi vaaran välttämiseksi. Joidenkin laitteiden verkkoliitäntäjohtoa ei voi vaihtaa, vaan johdon vaurioituessa laite on romutettava.

Milloin liitäntäjohdon voi korjata?

Vioittuneen liitäntäjohdon voi korjata, kun

• johto on irtoamassa pistotulpasta tai laitteesta (esim. vedonpoistin on irronnut tai löystynyt) 
• johto on vaurioitunut, mutta sitä voidaan käyttää katkaisemalla vioittunut osa pois. 

Sähkölaitteen liitäntäjohto tai pistotulppa on vaihdettava, kun

• johdossa on murtumia, viiltoja tai muita johdon turvallisuutta heikentäviä vaurioita
• johto lämpenee (mustuu) voimakkaasti paikallisesti tai laitteessa on toimintakatkoja; tämä on yleensä merkki siitä, että johtimien kuparisäikeitä on katkennut
• pistotulpassa on palaneita tai sulaneita kohtia tai halkeamia
• punoksella suojatun johdon punos on kulunut rikki (silitysraudat).

HUOMAA! 

• Tee sähkötyöt aina jännitteettöminä, eli irrota pistotulppa pistorasiasta.
• Ole erityisen huolellinen kytkiessäsi suojajohtimellista liitäntäjohtoa. Väärinkytketty suojajohdin (kelta-vihreä) aiheuttaa välittömän hengenvaaran.
• Suojamaadoitetun laitteen tai johdon maadoituspiirin jatkuminen on hyvä tarkistaa toimenpiteiden jälkeen esim. yleismittarilla.
• Älä paikkaa vioittunutta liitäntäjohtoa. Teipattu tai muulla tavoin paikattu johto ei vastaa ominaisuuksiltaan alkuperäistä, eikä pysy turvallisena käytössä.
• Älä muuta sähkölaitteen rakennetta. Laitteen suojien tai tiivisteiden asentaminen tai poisjättäminen voi aiheuttaa sähköiskun vaaran.
• Älä muuta pistotulpan rakennetta. Jos 0-luokan pistotulpan rakennetta muutetaan viilaamalla, tai se vaihdetaan suojamaadoitettuun tai suojaeristettyyn pistotulppaan, on mahdollista kytkeä suojamaadoittamaton laite suojamaadoitettuun pistorasiaan. Tällöin aiheutuu vakava vaaratilanne, jos laitteen metallirunko tulee vikatilanteessa jännitteiseksi. Koskiessa jännitteistä valaisimen runkoa voi saada hengenvaarallisen sähköiskun, jos koskettaa samanaikaisesti esim. jonkin maadoitukseen yhteydessä olevan muun laitteen runkoa.
• Vaihtaessasi liitäntäjohtoa käytä alkuperäisen kaltaista johtoa. Käyttöpaikasta tai rakenteesta johtuen laite saattaa vaatia tietynlaisen johdon ollakseen turvallinen. (sisä- vai ulkokäyttöön)
• Jos olet epävarma jostain toimenpiteestä, käänny sähköalan ammattilaisen puoleen.

Suojamaadoitetun sähkölaitteen pistotulpan tai liitäntäjohdon vaihto

Pistotulpan vaihto

Suojamaadoitetussa laitteessa on kolmijohtiminen liitäntäjohto ja pistotulpassa on suojakosketinliuskat. Suojakosketinliuskoihin on kytketty keltavihreä suojajohdin, joka estää vaaratilanteet vikatapauksissa. Pistotulpan tilalle on vaihdettava suojakosketinpistotulppa (sukotulppa).

Avaa pistotulpan kuori ruuvimeisselillä. Avaa vedonpoistin ja löysää liitinruuvit. Vedä johto pois rikkinäisestä pistotulpasta.

Suojajohdin on jätettävä niin pitkäksi, että se irtoaa viimeisenä, jos johtimet irtoavat liittimistä johdosta vedettäessä.

Asenna uusi pistotulppa siten, että keltavihreä suojajohdin tulee suojamaadoitusmerkillä varustettuun liittimeen ja kaksi muuta johdinta muihin liittimiin.

Kiristä liitinruuvit huolellisesti, sillä löysä liitos voi aiheuttaa liittimen ylikuumenemisen. Katso, ettei yksikään johdinsäie jää vapaaksi liittimen ulkopuolelle

Aseta johto vaippoineen kunnolla vedonpoistimen alle ja kiristä vedonpoistimen ruuvit. Kokeile kevyesti vetämällä, että johto pysyy paikallaan.

Aseta pistotulpan kuori paikalleen ja kiristä ruuvit. 

VAROITUS!
Suojajohtimen kytkentä muuhun kuin suojamaadoitusliittimeen  on hengenvaarallinen virhekytkentä.

Liitäntäjohdon vaihto (käyttöohjeiden salliessa)

1. Muista ennen liitäntäjohdon vaihtamista tai korjaamista irrottaa pistotulppa pistorasiasta. Tämän jälkeen sähkölaitteen voi avata, jolloin johdon liittimet saadaan näkyviin.

2. Katso ennen vanhan johdon irrottamista, kuinka eriväriset johtimet on kytketty. Suojajohtimen tulee olla kytketty suojamaadoitusmerkillä varustettuun liittimeen. Irrota vanha johto sähkölaitteesta.

3. Kuori uuden liitäntäjohdon vaippa ja johdineristykset käyttäen mallina vaihdettavaa johtoa.

4. Kierrä johtimien päiden säikeet yhteen.

5. Asenna pistotulppa johdon toiseen päähän kohdan ”Pistotulpan vaihto” mukaisesti.

6. Jos liitäntäjohto on suojattu sisäänvientiaukon kohdalla johdon ympärille asennetulla murtumissuojalla, laita tämä suoja paikalleen ennen johtimien kytkemistä.

7. Asenna uusi liitäntäjohto sähkölaitteeseen siten, että keltavihreä suojajohdin tulee suojamaadoitusmerkillä varustettuun liittimeen ja kaksi muuta johdinta muihin liittimiin. Suojajohdin on jätettävä niin pitkäksi, että se irtoaa viimeisenä, jos johtimet irtoavat liittimistä johdosta vedettäessä.

8. Kiristä liitinruuvit huolellisesti, sillä löysä liitos voi aiheuttaa liittimen ylikuumenemisen.

9. Katso, ettei yksikään johdinsäie jää vapaaksi liittimen ulkopuolelle.

10. Aseta johto vaippoineen kunnolla vedonpoistimen alle ja kiristä vedonpoistin. Kokeile kevyesti vetämällä, että johto pysyy paikallaan.

11. Varmista, että laitteessa mahdollisesti olevat tiivisteet ja muut suojat tulevat alkuperäisille paikoilleen.

12. Aseta sähkölaitteen kotelo paikalleen ja kiristä ruuvit.

VAROITUS! 
Suojajohtimen kytkentä muuhun kuin suojamaadoitusliittimeen   on hengenvaarallinen virhekytkentä.

 
Esimerkkejä suojaeristetyistä laitteista 

Suoristusrauta,  (pistotulppa 2,5 A)
 

Tehosekoitin, (pistotulppa 16 A)

0-luokan pistotulpalla varustetun liitäntäjohdon tai pistotulpan vaihto

0-luokan pistotulpalla varustetun liitäntäjohdon tai pistotulpan vaihdossa noudatetaan edellä esitettyä ohjetta sillä erolla, että johdosta puuttuu keltavihreä suojajohdin ja laitteesta sekä pistotulpasta suojamaadoitusliitin

VAROITUS! 
Suojaeristettyyn laitteeseen tarkoitettua liitäntäjohtoa (ks. seuraava kappale) ei saa laittaa laitteeseen, jonka alkuperäinen johto on varustettu 0-luokan pistotulpalla, eikä 0-luokan pistotulppaa saa korvata suojamaadoitetulla pistotulpalla.

Suojaeristetyn laitteen liitäntäjohdon tai pistotulpan vaihto

Suojaeristetyn laitteen pistotulppa on valettu tai yhteen puristettu liitäntäjohtoon valmistusvaiheessa (pistotulppaa ei voi avata sitä rikkomatta). Mikäli pistotulppa vaurioituu, sen voi vaihtaa suojamaadoitettuun pistotulppaan, jolloin suojamaadoitusliitin jätetään kytkemättä.

Suojaeristetyn laitteen liitäntäjohdon tai pistotulpan vaihdossa noudatetaan edellä esitettyä ohjetta sillä erolla, että johdosta puuttuu keltavihreä suojajohdin ja laitteesta suojamaadoitusliitin.

Liitäntäjohdon valinta

Kun vaihdat sähkölaitteen liitäntäjohdon, sen tulee olla alkuperäisen kaltainen. Käyttöpaikasta tai rakenteesta johtuen laite saattaa vaatia tietynlaisen johdon ollakseen turvallinen. Varminta on ottaa alkuperäinen johto mukaan sähköliikkeeseen, kun ostat uutta johtoa. Liitäntäjohtoa valittaessa tulee ottaa huomioon seuraavat asiat:

Johtimien lukumäärä

Suojamaadoitetun sähkölaitteen liitäntäjohto on kolmijohtiminen. Yksi johtimista on suojajohdin. Suojajohtimen väri on keltavihreä. 

Johtimen poikkipinta-ala

Johtimen poikkipinta-ala eli paksuus määrää liitäntäjohdon kuormitettavuuden. Mikäli poikkipinta-ala on liian pieni, johto kuumenee liikaa.

Liitäntäjohdon vaippa

Johdon päällys eli vaippa voi olla esim. muovia, kumia tai tekstiilipunosta. Vaippa on valittu sähkölaitteen käyttötarkoituksen ja käyttöolosuhteiden mukaan. 

7. Jatkojohdon teko ja korjaus

Jatkojohdon teko ja korjaaminen on sähkötyötä. Tavallinen sähkönkäyttäjä saa tehdä ja korjata yksivaiheisia jatkojohtoja (jännite 230 V), joita ovat:

• 0-luokan jatkojohto
• suojamaadoitettu eli suko-jatkojohto
• läpällinen eli roiskevedenpitävä jatkojohto, joka on aina myös suojamaadoitettu.

Tekijällä on vastuu valmistamastaan tai korjaamastaan jatkojohdosta. Väärin tehty tai korjattu jatkojohto voi aiheuttaa hengenvaaran. Turvallisinta on ostaa uusi valmis jatkojohto rikkoutuneen tilalle.

Jatkojohto ja sen osat

Jatkojohto on tarkoitettu vain tilapäiseen käyttöön. Kuvissa on esitetty ne jatkojohdot, joita tavallinen sähkönkäyttäjä saa tehdä tai korjata itse.
 

0-luokan jatkojohto

• Kuivissa tiloissa voi käyttää muovieristeistä (muovipäällysteistä) johtoa.
• Johdossa on oltava 2 johdinta, joiden poikkipinta-alan on oltava vähintään 1,0 mm².

Suojamaadoitettu jatkojohto kuiviin tiloihin

• Suojajohdin on keltavihreä. 
• Kuivissa tiloissa voi käyttää muovieristeistä tai kumieristeistä johtoa.
• Johdossa on oltava 3 johdinta, joiden poikkipinta-alan on oltava vähintään 1,5 mm².

Suojamaadoitettu roiskevedenpitävä jatkojohto kosteisiin tiloihin.

• Suojajohdin on keltavihreä.
• Tunnusomaista on jousella varustettu läppäkansi.
• Käytä aina kumieristeistä johtoa, koska vain tällainen johto sopii käytettäväksi ulkona kosteassa ja kylmässä. 
• Johdossa on oltava 3 johdinta, joiden poikkipinta-alan on oltava vähintään 1,5 mm².

Korjaa ja tee jatkojohto oikein

Älä koskaan käytä rikkinäisiä jatkojohtoja. Hävitä huonokuntoinen ja hanki tilalle uusi tai korjaa se vaihtamalla rikkoutuneen osan tilalle uusi, ehjä, samanlainen pistotulppa, johto tai jatkopistorasia.

Jatkojohdoissa ei saa käyttää kiinteään asennukseen tarkoitettuja tarvikkeita (johtoja ja pistorasioita). Käytä sisäkäyttöön tarkoitetussa jatkojohdossa vain turvasuluilla varustettuja jatkopistorasioita.

Jos johdon (vaipan) eristys on rikki, siinä on viiltoja, halkeamia tai murtumia, sitä ei saa korjata teippaamalla. Jos vaipan sisällä olevien johtimien eristys tai metalliset johdinsäikeet näkyvät, johto on vaihdettava tai katkaistava niin, että käyttöön jää vain ehjä osa.

Jatkopistorasiassa ja -pistotulpassa on vedonpoistin, joka estää vedon kohdistumisen liittimille. Ajan myötä saattaa vedonpoistinkin löystyä, jolloin johtimet saattavat tulla ulos pistotulpasta tai
jatkopistorasiasta. Tällöin johtimet on kiinnitettävä takaisin paikoilleen ja kaikki löystyneet ruuvit kiristettävä.

Erityisesti suojamaadoitetun johdon maadoituspiirin jatkuminen on hyvä tarkistaa toimenpiteiden jälkeen esim. yleismittarilla. Mittaamalla on syytä myös varmistaa, että vaihe- tai 0-johtimet eivät ole yhteydessä maadoituspiiriin.

Suojamaadoitetun jatkojohdon korjaaminen

Vanhan rikkinäisen johdon irrotus pistotulpasta ja jatkopistorasiasta: Avaa pistotulpan tai jatkopistorasian kuori ruuvimeisselillä. Avaa vedonpoistin ruuvimeisselillä ja löysää liitinruuvit. Vedä rikkinäinen johto pois pistotulpasta ja jatkopistorasiasta.

Uuden ehjän johdon sijoitus pistotulppaan ja jatkopistorasiaan: Aseta ehjä johto oheisen kuvan osoittamalla tavalla pistotulppaan ja jatkopistorasiaan. Tee merkki vaippaan nuolen osoittamaan paikkaan.
   

Johdon kuoriminen: Leikkaa johdon päähän riittävän pitkä viilto, jotta voit vetää vaipan puolikkaat erilleen juuri tehtyyn merkkiin saakka. Varo vahingoittamasta johtimien eristystä.

Johtimien merkitseminen: Aseta johto niin, että vaippa ulottuu vedonpoistimen ohi. Taivuta johtimet niin kuin ne tulevat pistotulppaan ja jatkopistorasiaan. Merkitse johtimien kuorintakohdat. Jätä keltavihreä suojajohdin niin pitkäksi, että se irtoaa viimeisenä, mikäli johto luistaa vedonpoistimesta.

Johtimien kuoriminen: Poista johdineristys merkin kohdalta vahingoittamatta johtimien säikeitä.

Paljastettujen johdinpäiden käsittely: Katkaise kuoritut kuparijohtimet niin, että paljaan osan pituus on 6–7mm. 

Kierrä säikeet huolellisesti yhteen samaan suuntaan kuin ne on valmistusvaiheessa kierretty. Älä tinaa johtimien päitä.

Katso, ettei yksikään säie jää vapaaksi liittimen ulkopuolelle. Kiristä liitinruuvit ruuvimeisselillä. Kantaruuviliittimessä ennen kiristystä johdin on asetettava ruuvin vasemmalle puolelle ja kierrettävä ruuvin ympäri. Johdin ei tällöin kiristettäessä pyri ulos liittimestä. Tuppiloliittimessä on johtimen kuorittu pää työnnettävä riittävän syvälle. Aseta johdon vaippa kunnolla vedonpoistimen alle. Kiristä vedonpoistin. Kokeile kevyesti vetämällä, että johto pysyy vedonpoistimessa.
 

Jatkojohdon viimeistely: Aseta pistotulpan ja jatkopistorasian kuori paikalleen ja kiristä kuoren ruuvit. Jatkojohto on valmis.

Johtimien liittäminen pistotulpan ja jatkopistorasian liitinruuveihin: Työnnä keltavihreä suojajohdin suojamaadoitusmerkillä varustettuun liittimeen ja kaksi muuta johdinta reunimmaisiin liittimiin.

0-luokan jatkojohdon korjaaminen

0-luokan jatkojohdon korjaaminen tapahtuu samalla tavalla kuin edellä esitetyn suojamaadoitetun. Erona on vain, että
• johdosta puuttuu keltavihreä suojajohdin
• pistotulpasta ja jatkopistorasiasta puuttuvat suojamaadoitusliittimet.
Käytä 0-luokan jatkojohtoon vain 0-luokan pistotulppaa ja jatkopistorasiaa sekä 2-johtimista johtoa.

Roiskevedenpitävän eli läpällisen jatkojohdon korjaaminen 

Roiskevedenpitävän jatkojohdon johtojen kytkennät tehdään samalla tavalla kuin suojamaadoitetun jatkojohdon. Keltavihreä suojajohdin kytketään suojamaadoitusmerkillä varustettuun liittimeen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kaikkien osien tiiviyteen. Sekä pistotulpan että pistorasian tulee olla varustettuja IP 44 -merkillä tai muulla ulkokäytön sallivalla merkinnällä.

Käytä roiskevedenpitävään eli läpälliseen jatkojohtoon vain jatkopistorasiaa, jossa on jousella varustettu läppä, IP 44 tai muulla ulkokäytön sallivalla merkinnällä varustettua suojamaadoitettua pistotulppaa sekä kumieristeistä 3-johtimista johtoa.

VAROITUS! 
Keltavihreän suojajohtimen kytkeminen muuhun kuin pistotulpan tai jatkopistorasian maadoitusliittimeen on hengenvaarallinen virhekytkentä!

Älä käytä jatkojohdossa suojaeristetyn laitteen pistotulppaa Sähkölaitteissa on 0-luokan ja suojamaadoitettujen pistotulppien lisäksi myös kolmatta tyyppiä olevia, suojaeristettyjen laitteiden pistotulppia. Nämä on valettu yhteen johdon kanssa eikä niitä voi purkaa osiin. Suojaeristetyn laitteen pistotulpat kuuluvat vain sähkölaitteiden liitäntäjohtoihin. Tällainen pistotulppa sopii sekä 0-luokan että suojamaadoitettuun pistorasiaan.

Jos johto tulppineen irrotetaan suojaeristetystä sähkölaitteesta ja johdosta tehdään jatkojohto, tulppa sopii suojamaadoitettuun pistorasiaan. Johdossa on kuitenkin vain kaksi johdinta ja suojajohdin puuttuu. Jos tällainen jatkojohto kytkettäisiin suojamaadoitettuun pistorasiaan, sulake ei toimisi vikatilanteessa eikä vaarallinen jännite katkeaisi. Suojaeristetyn laitteen tunnistaa laitteessa olevasta  -merkinnästä.

Suojaeristetyn laitteen pistotulpat: älä käytä näitä jatkojohdoissa. Huomaa erityisesti vasemmanpuoleisen pistotulpan ero suojamaadoitettuun pistotulppaan verrattuna: metalliset kosketinliuskat puuttuvat.

Rikkinäisen pistotulpan tai jatkopistorasian vaihto 

Rikkoutuneen pistotulpan tai jatkopistorasian tilalle on vaihdettava samanlaista rakennetta oleva pistotulppa tai jatkopistorasia seuraavasti:

• 0-luokan pistotulpan tai jatkopistorasian tilalle 0-luokan tulppa tai rasia (johto 2-johtiminen
• suojamaadoitetun pistotulpan tai jatkopistorasian tilalle suojamaadoitettu, jonka tunnistaa metallisista kosketinliuskoista (3-johtiminen)
• läpällisen eli roiskevedenpitävän jatkopistorasian tilalle läpällinen, pistotulpan tilalle IP 44 tai muulla ulkokäytön sallivalla merkinnällä varustettu suojamaadoitettu pistotulppa (johto kumieristeinen 3-johtiminen).

Jos et ole varma rakenteesta, ota koko jatkojohto mukaan sähköliikkeeseen ja kysy neuvoa.

Pistotulppa ja jatkopistorasia vaihdetaan edellisen kuvasarjan mukaisesti. Jos vaihdon yhteydessä toteat vanhan johdon päät hyväkuntoisiksi, niitä ei tarvitse kuoria uudelleen. Jos päät ovat huonot, esim. kuparisäikeitä on katkennut, katkaise johto ja toimi kuvasarjan mukaisesti. Jatkojohto voidaan tehdä myös kokonaan itse kuvasarjan ohjeiden mukaan. Käytä vain yhteensopivia osia. Suojamaadoitetun ja roiskevedenpitävän läpällisen jatkojohdon keltavihreä suojajohdin kytketään aina suojamaadoitusmerkillä   varustettuun liittimeen.

Valmiina myytävä jatkojohto, jossa on suojaeristetyn laitteen pistotulppa ja toisessa päässä pelkästään litteitä, europistotulppia varten tarkoitettuja ulosottoja. 
 

8. Suojajännitteellä toimivien sähkölaitteistojen asentaminen

Tavallinen sähkönkäyttäjä saa tehdä enintään 50 V:n vaihtojännitteellä ja enintään 120 V:n tasajännitteellä toimivien sähkölaitteistojen asennus- ja korjaustöitä, jos hän on näihin tehtäviin sekä niitä koskeviin turvallisuusvaatimuksiin perehtynyt tai opastettu.

Suojajännitteellä toimivia laitteistoja ovat mm. akkukäyttöiset järjestelmät niitä varaavine aurinkokennoineen sekä suojajännitemuuntajalla syötetyt valaistusjärjestelmät ja lämmityskalvot. Näissä järjestelmissä on erityisesti otettava huomioon valokaarivioista, ylivirroista tai löysistä johdinliitoksista johtuva palovaara.

Hankkiessasi suojajännitteellä toimivan järjestelmän, turvallisin vaihtoehto on antaa sen asentaminen sähköalan ammattilaisen tehtäväksi.

Jos kuitenkin haluat tehdä asennustyön itse

• noudata laitevalmistajan antamia ohjeita
• käytä laitteiston kokoamisessa ainoastaan kyseiseen järjestelmään tarkoitettuja rakenneosia.

Lisätietoja sähköturvallisuusasioista

• sähköliikkeistä ja sähköalan ammattilaisilta
• jakeluverkkoyhtiöiltä
• Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry:stä
• Motivasta
• vakuutusyhtiöistä.
   

Termit
 

Sähkövirta (ampeeri, A)
Sähkövirran yksikkö on ampeeri (A). Jokainen sähkölaite ottaa sähköverkosta virtaa. Mitä suuremman virran laite ottaa, sitä suuremman tehon se kuluttaa. Joidenkin laitteiden arvokilvessä on ilmoitettu laitteen virta.

Jännite (voltti, V)
Jännitteen yksikkö on voltti (V). Suomessa sähköverkon vaihejännite on 230 V. Pistorasiaan saa kytkeä vain sellaisia laitteita, joiden arvokilvestä löytyy merkintä tästä jännitteestä. Joissakin maissa, esim. USA:ssa, vaihejännite on 115 V. Siellä käytettävissä laitteissa on tästä merkintä.

Teho (watti, W)
Tehon yksikkö on watti (W). Mitä suurempi on laitteen teho, sitä enemmän se myös kuluttaa sähköä. Suuritehoisia laitteita ovat esim. sähköliesi ja -kiuas, kun taas televisio ja radio ovat pienitehoisia laitteita.

Sähköenergia (kWh)
Sähköenergian yksikkö on kilowattitunti (kWh). Energia kuvaa sähkönkulutusta. Teholtaan 1000 W:n sähkölämmitin kuluttaa yhden tunnin (h) aikana energiaa yhden kilowattitunnin. Mitä tehokkaampia sähkölaitteesi ovat ja mitä kauemmin niitä käytät, sitä enemmän sähköenergiaa kulutat. Sähkön laskutusperiaatteena on kulutettu sähköenergia.

Valovirta (luumen, lm)
Valovirran yksikkö on luumen (lm). Valovirta kuvaa valon määrää. 

Värilämpötila (kelvin, K)
Värilämpötilan yksikkö on kelvin (K). Värilämpötila eli lampun värisävy vaikuttaa suuresti valaistavan tilan tunnelmaan. Mitä korkeampi kelvin-arvo on, sitä kylmempi ja sinertävämpi lampun tuottaman valon väri on. Perinteisen hehkulampun värilämpötila on 2700 K (lämmin valkoinen), kun kirkkaan päivänvalon eli auringon värilämpötila on 6000 K. Nykyään saatavilla on paljon erisävyisiä lamppuja sekä myös lamppuja säädettävällä värisävyllä.