Kiertotalouden turvallisuusriskit hallintaan
Kiertotalous on nopeasti yleistyvä talousmalli. Materiaalit ja jalostusarvo halutaan säilyttää kierrossa mahdollisimman pitkään. Tavaroiden kierrättäminen ja jätteen vähentäminen on välttämätöntä, jotta maapallon resurssit riittävät jatkossakin. Kiertotalous merkitsee kuitenkin myös kiertomateriaaleja ja tuotantoprosesseja, jotka tuovat myös haasteita turvallisuuden takaamiseksi teollisuuslaitoksissa.
Tukes käynnisti keväällä 2017 hankkeen, jonka tavoitteina olivat muun muassa bio- ja kiertotalouden riskien tunnistaminen sekä säädösten kehittämiskartoitus turvallisen kiertotalouden vauhdittamiseksi. Kiertotalouslaitosten turvallisuusriskit -hanke toteutettiin yhteistyössä Neste Engineering Solutionsin kanssa.
Kiertotalous muuttaa talousmallin
Jos luonnonvarojen kulutus ja väestönkasvu jatkuvat ennusteiden mukaan, vuonna 2050 väestön ruokkimiseen ja muuhun ylläpitoon tarvittaisiin neljä maapalloa. Tilanne on siis kestämätön, jos luonnonvarojen käyttöä jatketaan nykyisellä tavalla.
Resurssipulan lisäksi kasvava ongelma on jätevuorien paisuminen. Mitä enemmän esimerkiksi tuotepakkauksia käytämme, sitä enemmän niistä syntyy jätettä. Eräs keino jätteiden hävittämiseen on polttaminen, mutta se ei ole kestävän kehityksen mukaista.
- Kiertotaloudessa ollaan muuttamassa koko talousmallia. Nyt vain 9 % talouden materiaalivirroista käytetään useammin kuin kerran. Kiertotalous voi vähentää luonnonvarojen käyttöä jopa 28 % ja kasvihuonepäästöjä jopa 72 %, luettelee asiantuntija Heikki Sorasahi Sitrasta.
Materiaalivirtojen kierrossa ollaankin siirtymässä yhä voimakkaammin kiertotalousmalliin, jossa tuotteet sekä niiden pakkaukset ja tuotantoprosessien sivuvirrat hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti ja pitkäjänteisesti. Tulevaisuudessa korostuu materiaalien kierrätettävyyden huomiointi jo suunnittelussa.
Euroopan komission kannan mukaan kiertotalous pohjautuu kestäviin materiaalivirtoihin, ja toimintamalli on tiedostettu myös Suomessa. Tavoitteena on pitää tuotteet kierrossa mahdollisimman pitkään, ja syntyvälle jätteelle on löydettävä uusia käyttötarkoituksia.
Kiertotalouslaitoksiin liittyy erityisiä riskejä
Kiertotalouden yleistyminen vaikuttaa myös teollisuuslaitosten tuotantoprosesseihin. Kiertotalouden laitokset ovat monesti tyypillistä prosessiteollisuutta, mutta niihin liittyy omantyyppisiään riskejä. Näitä ovat esimerkiksi tuntemattomat aineet materiaalivirrassa, altistuminen haitallisille aineille, tulipalo- ja räjähdysvaara, uudet teknologiset ratkaisut sekä toimijoiden kokemattomuus ja turvallisuuskäytäntöjen puutteet.
Tukes käynnisti Kiertotalouslaitosten turvallisuusriskit -hankkeen keväällä 2017, jolloin tavoitteiksi määriteltiin mm. riskien tunnistaminen sekä turvallisuussäädösten kehittämistarpeet. Laitostyypit valittiin Tukesin kemikaaliturvallisuusvalvonnan alueelta. Mukana oli muun muassa nestemäisiä biopolttoaineita, biokaasua ja jätettä käyttäviä laitoksia. Työssä huomioitiin myös prosessiteollisuuden yleiset riskit, jotta kiertotalouslaitosten turvallisuusriskeistä syntyi kokonaiskuva.
- Ihmisillä ja ympäristöllä on oikeus turvalliseen teollisuustuotantoon. Tukes lähti tähän hankkeeseen, koska asiakas on toimintamme keskiössä ja toimintaa säädetään asiakkaiden tarpeista lähtien. Siksi meillä on tarpeen olla yhteinen näkemys siitä mitä teollisen tuotannon turvallisuudelta tältä osin odotetaan, toteaa Tukesin pääjohtaja Kimmo Peltonen.
- Turvallisuus on tapa ajatella, asenne. Se vaatii jatkuvaa kehittämistä ja kyseenalaistamista. Meidän on myönnettävä, että emme osaa kaikkea ja voimme tehdä virheitä, sanoo Senior Associate Pertti Karinen Neste Engineering Solutionsilta.
Onnettomuuksiin varautumisessa käytetään mm. suojauskerrosmallia, joka alkaa prosessikonseptista ja etenee alueellisiin pelastusvalmiuksiin. Varautumiskeinot sisältävät ehkäiseviä keinoja, kuten laitoksen suunnitteleminen turvalliseksi ja mekaaniset turvalaitteet. Valikoimassa on myös seurausten vakavuutta vähentäviä keinoja, kuten palosuojaukset, tehdaspalokunnat ja pelastussuunnitelmat. Tukesin hankkeessa tunnistettiin laitostyyppikohtaisesti vakavimpia ja tyypillisimpiä turvallisuusriskejä ja esitetään suosituksia niihin varautumiseksi laitoksia suunniteltaessa ja käytettäessä.
Riskeinä haitalliset aineet ja tulipalot
Pertti Karinen lähestyy asiaa käyttämällä case-esimerkkinä muovin kierrättämistä. Jos muovijätteen mukana on haitallisia tai allergisoivia aineita, niitä siirtyy materiaalikiertoon. Pahimmillaan haitalliset aineet päätyvät kierrossa kotitalouksissa käytettäviin materiaaleihin. Haasteena on muun muassa teollisuudessa käytettävien muovimateriaalien erittäin laaja kirjo.
Toinen kiertotalousprosessin yksittäinen haaste on metalliromun kierrätys, jossa kierrätykseen voi romun mukana joutua esimerkiksi litiumioniakkuja. Tulipalot ovat hyvin yleisiä metallin kierrätyksessä, ja seuraukset voivat olla vakavia. Tältä osin turvallisuuteen voidaan vaikuttaa huolellisella jätteen lajittelulla.
Jätteenpolton riskeistä Pertti Karinen mainitsee jätteiden itsesyttymisen, joka voi pahimmillaan aiheuttaa haitallisten savukaasujen leviämistä lähiympäristöön ja siten myös henkilövahinkoja. Jätteiden mukana polttoon voi mennä myös vaarallisia jakeita, syinä joko huolimattomuus tai jopa ilkivalta.
- Laitosta on myös käytettävä turvallisesti. Se tarkoittaa esimerkiksi ajantasaisia prosessin käyttöohjeita ja pelastussuunnitelmaa. Toimintaa on valvottava, ja prosessin turvajärjestelmiä on testattava säännöllisesti. Myös kriittisiä laitteita on testattava, ja toiminnan on perustuttava riskiarviointirutiineihin. Esimerkiksi huolto- ja kunnossapitotöiden osalta haasteena on ulkopuolisten toimijoiden osaamisen varmistaminen. Siksi ohjeistuksen pitää olla kunnossa myös esimerkiksi laitosalueella liikkumiseen ja muihin oheistoimintoihin liittyen, täydentää Pertti Karinen.
Tuotantolaitoksen riskienhallinnassa voi käyttää apuna hankkeessa laadittua avainsanatyyppistä tarkistuslistaa, , joka auttaa tunnistamaan laitoksen sijaintiin ja erityyppisiin tuotantoprosesseihin liittyviä turvallisuusriskejä järjestelmällisesti. Esimerkiksi, onko välittömässä läheisyydessä kouluja, sairaaloita tai muita teollisuuslaitoksia ja aiheutuuko laitoksesta merkittäviä melu-, lämpö- tai muita seurauksia laitosalueen ulkopuolelle. Myös merkittävimmät onnettomuusskenaariot on kartoitettava.
Biokaasun kysyntä kasvussa
Eräs kiertotalouden keskeisistä soveltamisaloista on energiantuotanto, kuten biokaasun valmistaminen. Biokaasua voidaan hyödyntää esimerkiksi kulkuneuvojen polttoaineena ja teollisuudessa.
Suomessa biokaasulaitoksia on noin 90, ja rakenteilla on yli 250 GWh uutta biometaanin tuotantokapasiteettia. Meillä biokaasun tuottamisessa käytetään paljon jätettä, kuten elintarviketeollisuuden sivuvirtoja ja pakkausjätettä. Biokaasun kysyntää kasvattavat muun muassa kiertotaloustavoitteet sekä hiilineutraaliustavoitteet energiantuotannossa.
- Biokaasun valmistuksessa ja jakelussa syntyvät onnettomuudet murentavat kaasun mainetta, kuten on kaikkien energialähteiden osalta. Riskejä ovat esimerkiksi vuoto lastauslaitteistossa ja jätteen käsittely sisätiloissa, joka voi aiheuttaa altistumisen. Biokaasualalla on paljon uusia toimijoita, joiden ohjaus ja perehdyttäminen on tärkeää turvallisuuskulttuurille, sanoo Head of Consulting Outi Ervasti Neste Engineering Solutionsilta.
Turvallisuusriskien ennakoinnin merkitys korostuu erityisesti uusien tuotantoprosessien ja teknologioiden käyttöönotossa. Turvallisuusriskien tunnistamisen merkitys jo suunnittelussa korostuu, jotta mahdolliset virheet voidaan korjattavissa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Muutoin lopputuloksena voi olla osin toimimaton ja käytön kannalta vaarallinen tuotantoprosessi, jonka korjaaminen on kallista tai jopa mahdotonta ilman uudelleen suunnittelua ja merkittäviä lisäinvestointeja.
Materiaalien kierto huomioon jo suunnittelussa
Kiertotalouden täysimääräisen hyödyntämisen kannalta on tärkeää myös, että lainsäädäntöä ja valvontaa pystytään uudistamaan kiertotalous huomioiden. Esimerkiksi kaavoituksessa on otettava huomioon materiaalien keräykseen, käsittelyyn ja tuotantokäyttöön liittyvät erityiset riskit.
Toinen kokonaisuus on taloudellisten ohjauskeinojen valikoima kiertotalouden vauhdittamiseksi. Tällaisia keinoja ovat esimerkiksi turvallisuusriskien huomioiminen yritystuista päätettäessä sekä kiertomateriaalien käyttöön kannustava verotus.
- Tämän hetken haasteena on, että materiaalien kiertoa ei huomioida järjestelmällisesti suunnitteluvaiheessa. Siksi hankkeemme tulokset ovat kansallisesti ja kansainvälisestikin merkittäviä. Tuloksia voidaan hyödyntää kiertotalouden laitosturvallisuutta koskevan osaamisen kasvattamisessa. Tarkoitus on laatia Kiertotalouslaitosten turvallisuus -verkkomateriaalia, jota voi käyttää esimerkiksi korkeakouluissa. Lisäksi viranomaisille ja muille alan toimijoille kohdistetaan koulutusta ja viestintää, sanoo Tukesin kehitysjohtaja Kirsi Levä.
- Tuotteiden kierrättämisessä syntyvä oppi on siirrettävä materiaalikehitys- ja tuotesuunnitteluvaiheeseen. Suomessa tarvitaan kiertotalousajattelun tuomista kaikille koulutusasteille varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Tavoitteena on luoda ihmisille ymmärrys kierrätyksen merkityksestä, linjaa Sitran Heikki Sorasahi.
- Yhdessä tekemistä tarvitaan, jotta tulokset saadaan jalkautettua ja turvallista kiertotaloutta edistettyä. Jatkamme työtä muun muassa tarkastelemalla pienten biokaasulaitosten turvallisuuskysymyksiä ja laatimalla ohjeistusta. Tavoitteena on myös koota tietopaketti prosessisuunnittelua tekeville yrityksille, jatkaa Kirsi Levä.
Suomi kiertotalouden kärkimaaksi
Kiertotalouden kehittämisessä on perinteisesti ollut vahva talousnäkökulma. Yritysten kannalta vain taloudellisesti kannattava ja markkinaehtoinen kiertotalous luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Muitakin näkökulmia on silti syytä pitää mukana kiertotalouden edistämistä pohdittaessa.
- Meillä Suomessa on teemaan liittyvää osaamista, mutta sen hyödyntäminen ei vielä välttämättä ole taloudellisesti kannattavaa. Voisiko teollisen toiminnan velvoitteeksi tulla hyödyntää kiertotalousnäkökulmaa myös ilman kannattavuusvaatimusta? miettii Kimmo Peltonen.
Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että Suomi on kiertotalouden globaali kärkimaa vuoteen 2025 mennessä. Myös vuoteen 2023 ulottuva valtakunnallinen jätesuunnitelma sisältää siirtymän kierrätyksestä kiertotalouteen. Ohjelmassa todetaan muun muassa, että jätteiden lajittelua ja uudelleenkäyttöä on lisättävä. Tavoitteiden takia koko käsittelyketjuun tarvitaan innovaatioita.
- Innovaatioiden onnistumisen kannalta on olennaista osata kytkeä turvallisuuden ennakointi osaksi innovaatioiden suunnittelua ja rakentamista, korostaa Kirsi Levä.
EU rajoittaa muovin käyttöä
Toimia tehdään myös Euroopan tasolla. Euroopan komission kiertotalouspaketti annettiin vuonna 2015. Siinä on listattu 54 toimenpidettä, joihin EU-tasolla on ryhdyttävä kiertotalouden edistämiseksi. Tämän vuoden alussa julkistettiin komission toinen minipaketti, joka sisältää muun muassa EU:n muovistrategian.
Toukokuussa 2018 hyväksytty EU:n jätesäädöspaketti merkitsee muun muassa olennaisia muutoksia jätelakiin. Paketilla tähdätään jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen, kierrätyksen lisäämiseen ja kaatopaikkakäsittelyn vähentämiseen.
- Varsinkin muovista puhutaan kierrätyksessä paljon. Eräiden ennusteiden mukaan muovin tuotanto tuplaantuu 20 vuodessa. EU on aktivoitunut asiassa, ja muovin käyttöä rajoitetaan jatkossa nykyistä enemmän. Suomessa muovipakkausjätteestä kierrätetään 24 %, vuonna 2030 osuuden on oltava jo 55 %. Toisaalta EU:ssa kierrätetyn muovin kysyntä on vain 6 % kaikesta muovin kysynnästä, luettelee ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio ympäristöministeriöstä.
Tähtäimessä kestävä ja turvallinen kiertotalous
Erikoistutkija Sari Kauppi Suomen ympäristökeskuksesta muistuttaa, että vaikka kiertotalouden toimintamalli auttaa ympäristökuormituksen vähentämiseen ja riskienhallintaan tulevaisuudessa, muutos on pitkä prosessi. Vielä vuosikymmenten ajan meidän on pystyttävä käsittelemään ”vanhoja” materiaaleja kiertotaloudessa.
- Olemme olleet toteuttamassa SIRKKU-hanketta, joka tähtää kestävään ja turvalliseen kiertotalouteen. Hankkeeseen liittyvässä kyselytutkimuksessa nousi esiin muun muassa standardien laatimistarve kierrätysmateriaaleille sekä tieteelliseen tutkimukseen perustuvan ohjeistuksen kehittäminen kiertotalousajattelun edistämiseen.
- Kierrätysmateriaalin käyttöön liittyy monia työturvallisuusriskejä; onko materiaalia työstävällä esimerkiksi tietoa raaka-aineen ainesosista? mainitsee Kauppi.
- Suomi näyttää selvästi pystyneen verkostoitumaan tehokkaasti kiertotalouden turvallisuuden edistämiseksi. On tärkeää pitää mielessä, että emme ole asenteellisesti vastaan kiertotaloutta vaan yritämme tunnistaa haasteet, jotta niihin voidaan ajoissa vastata. Näin myös me Tukesissa voimme parhaiten auttaa asiakkaitamme, tiivistää pääjohtaja Kimmo Peltonen.
Lisätietoja: kehitysjohtaja Kirsi Levä, Tukes