Tukesille on tullut paljon kyselyitä siitä, miten valvontakohteinamme olevien laitosten ja laitteistojen turvallisuus hoidetaan poikkeusoloissa. Tälle sivulle on koottu lainsäädännön velvoitteita, jotka määrittelevät toiminnanharjoittajan vastuita ja käytönvalvojien tehtäviä.
Kemikaalilaitosten turvallisuus poikkeusoloissa
Kemikaaliturvallisuuslainsäädännössä on vaarallisia kemikaaleja teollisesti käsitteleville ja varastoiville tuotantolaitoksille turvallisuusvaatimuksia, jotka on täytettävä myös poikkeusoloissa, kuten koronapandemian tai lomautusten aikana. Tuotantolaitoksen koosta riippumatta toiminnanharjoittajan on huolehdittava laitoksen turvallisuudesta ja onnettomuuksien ehkäisystä. Laitoksen toiminnan keskeytyminen ei poista velvoitteita, jos laitoksessa on edelleen vaarallisia kemikaaleja. Toiminnanharjoittaja, käytännössä yrityksen johto, on vastuullinen laitoksen turvallisesta toiminnasta myös poikkeusoloissa.
Toiminnanharjoittajan on huolehdittava vähintään seuraavista asioista:
– Tuotantolaitoksen ollessa toiminnassa on paikalla riittävä, toiminnanharjoittajan määrittämä miehitys toiminnan ylläpitämiseksi ja kemikaaleista aiheutuvien vaarojen hallitsemiseksi. Riittävän miehityksen määrittämisessä on otettava huomioon myös tuotannossa tapahtuvien poikkeustilanteiden turvallinen hallinta sekä laitoksen turvallinen alas- tai ylösajo.
– Paikalla oleva henkilöstö on saanut koulutuksen ja ohjauksen juuri siihen tehtävään, jota he kulloinkin tekevät. Koulutuksessa on läpikäyty myös sisäistä pelastussuunnitelmaa kyseisen työpisteen ja tehtävän osalta.
– Laajamittaisessa laitoksessa on nimettynä yksi tai useampi vastuuhenkilö (kemikaalien käytönvalvoja), joilla on asianmukainen Tukesin tutkinto suoritettuna. Virustartunnan tai eristyksen varalta on mietitty, missä tilanteessa vastuuhenkilöllä ei ole enää mahdollista vastata laitoksen turvallisesta toiminnasta. Tarve tutkinnon suorittaneiden useamman käytönvalvojien kouluttamiseen ja nimeämiseen on mietitty. Vastuun siirtymisessä käytönvalvojalta toiselle on selkeä menettely. Vastuuhenkilöllä on riittävät oikeudet tehtävänsä asianmukaiseen hoitamiseen.
– Eri tehtäviä hoitavien vastuut ja vastuualueet on selkeästi määriteltynä.
– Tuotantolaitoksen toiminnan ollessa keskeytyneenä, mutta kemikaalien ollessa edelleen laitoksessa, on varmistettu laitoksen pysyminen turvallisessa tilassa, tarvittavien turvatoimintojen (kuten security, sähkö, lämmitys ja ilmanvaihto) sekä hälytys- ja sammutusjärjestelmien toimintakunnossa pysyminen. Vastuut näiden varmistusten hoidosta on tiedossa kaikilla vastuullisilla osapuolilla.
– Ennen keskeytyneenä olleen tuotannon uutta käynnistämistä on varmistettu, että kaikki laitteet ovat edelleen toimintakuntoisia. Laitteiden kunnossapidosta on huolehdittu myös toiminnan keskeytyksen aikana.
Lisätietoja:
Ylitarkastaja Matti Peippo, p.029 5052 059
Ylitarkastaja Kati Hietamäki, p.029 5052 011
Maakaasu-, biokaasu- ja LNG-kohteiden turvallisuus poikkeusoloissa
Kemikaaliturvallisuuslaissa ja sen alaisessa maakaasuasetuksessa on esitetty turvallisuusvaatimuksia, jotka on täytettävä myös poikkeusoloissa. Maakaasu-, biokaasu- tai LNG-kohteen koosta riippumatta, toiminnanharjoittajan on huolehdittava kohteen turvallisuudesta ja onnettomuuksien ehkäisemisestä. Kohteen toiminnan keskeyttäminen ei poista velvoitteita, jos kohteessa on edelleen varastoituna tai putkistoissa on maakaasua tai biokaasua. Toiminnanharjoittaja on vastuussa kohteen turvallisuudesta myös poikkeusoloissa.
Toiminnanharjoittajan on huolehdittava vähintään seuraavista asioista:
– Maakaasu-, biokaasu- ja LNG-kohteen ollessa käytössä on huolehdittava toiminnan ylläpitämisen ja vaarojen hallinnan kannalta riittävästä käyttöhenkilökunnasta. Lisäksi on otettava huomioon poikkeustilanteiden turvallinen hallinta ja kohteen turvallinen alas- tai ylösajo.
– Henkilöstö on saanut ajantasaisen koulutuksen ja ohjauksen juuri niihin tehtäviin, joita he kulloinkin tekevät.
– Maakaasu-, biokaasu- ja LNG-kohteessa on nimettynä yksi tai useampi Tukesin hyväksymä vastuuhenkilö (maakaasun käytönvalvoja). Virustartunnan tai eristyksen varalta on mietitty, missä tilanteessa vastuuhenkilöllä ei ole enää mahdollista vastata kohteen turvallisesta toiminnasta. Tarve useamman vastuuhenkilön kouluttamiseen ja nimeämiseen on mietitty. Vastuuhenkilöllä on riittävät oikeudet tehtävänsä asianmukaiseen hoitamiseen.
– Eri tehtäviä hoitavien henkilöiden vastuut ja vastuualueet on määritelty selkeästi. Vastuun siirtämisestä vastuuhenkilöltä toiselle on selkeät menettelyt.
– Kohteen toiminnan keskeytyessä, on varmistettu kohteen pysyminen turvallisessa tilassa. Tarvittavat turvatoiminnot ja hälytysjärjestelmät ovat toimintakunnossa. Vastuut näiden varmistusten hoidosta ovat tiedossa kaikilla vastuullisilla osapuolilla.
– Ennen kohteen toiminnan uudelleen käynnistämistä on varmistettu, että kaikki laitteet ovat edelleen toimintakuntoisia. Laitteiden kunnossapidosta on huolehdittu myös toiminnan keskeytyksen aikana.
– LNG-terminaalien osalta on huomioitava myös Tukesin kemikaaliturvallisuuteen liittyvät ohjeet.
Lisätietoja:
ylitarkastaja Arto Jaskari, p. 029 5052 149
Ylitarkastaja Suvi Perälä, p. 029 5052 134
Painelaitteiden ja kattilalaitosten turvallisuus poikkeusoloissa
Painelaitelainsäädännössä on painelaitteita ja kattilalaitoksia koskevia turvallisuusvaatimuksia, jotka on täytettävä myös poikkeusoloissa. Myös tällaisissa tilanteissa lainsäädäntö asettaa laitteiden turvalliselle käytölle mininimivaatimukset, jotka on otettava huomioon, jos laitteiden käyttöä aiotaan jatkaa.
Painelaitelainsäädäntö edellyttää, että:
Painelaite on suunniteltava, rakennettava ja sijoitettava ja sitä hoidettava, käytettävä ja tarkastettava niin, ettei se vaaranna kenenkään terveyttä, turvallisuutta tai omaisuutta.
Painelaitteiden turvallisen käytön varmistamiseksi lainsäädäntö myös edellyttää, että:
– rekisteröitävälle painelaitteelle nimetään käytön valvoja
–nimetään yksi tai useampi käytön varavalvoja, joka toimii käytön valvojana, kun varsinainen käytön valvoja on estynyt hoitamasta tehtäviään
– käytön valvojalle annetaan mahdollisuus hoitaa ja käyttää painelaitetta niin, ettei siitä aiheudu vaaraa ihmisille tai omaisuudelle
– omistaja tai haltija huolehtii, että painelaitetta käyttää ammattitaitoinen, tehtäviinsä perehdytetty henkilökunta.
Painelaitetta ei saa käyttää, elleivät nämä edellytykset täyty. Lomautusten ja tuotannon sopeutuksien yhteydessä on kiinnitettävä huomiota, että lainsäädännön edellyttämät turvallisen käytön edellytykset ovat edelleen voimassa.
Käytön valvojan tehtävänä on:
– Henkilökohtaisesti valvoa painelaitteen käyttöä ja kuntoa sekä huolehtia tarpeellisesta käyttökirjanpidosta.
– Varmistua siitä, että painelaitetta käyttävä henkilökunta tuntee painelaitteen toiminnan ja käyttöohjeet.
Käytön valvojan lomauttaminen ei poista hänen henkilökohtaista vastuutaan, ellei varavalvojaa ole nimetty. Varavalvojan käyttö on muutenkin tarkoitettu lyhytaikaisiin poissaoloihin, esim. lomaan, ei pitkiin lomautuksiin. Lomautetulla käytön valvojalla ei ole lainsäädännön edellyttämää mahdollisuutta huolehtia henkilökohtaisesti painelaitteen turvallisesta käytöstä.
Kaikista kattilalaitoksen käyttöön liittyvistä henkilömuutoksista tulisi neuvotella käytön valvojan kanssa. Hän on kattilalaitoksen käytön ja sen turvallisuuden asiantuntija. Lomautusten yhteydessä päätökset tehdään usein taloudellisista lähtökohdista, eikä turvallisuuteen liittyviä seikkoja oteta riittävästi huomioon. Turvallisuuden varmistamiseksi, kun miehitystä olennaisesti muutetaan, tulisi kattilalaitoksen vaaran arviointi uusia näiltä osin.
Lisätietoja:
Ylitarkastaja Johanna Soppela, p. 029 5052 585
Ryhmäpäällikkö Markus Kauppinen, p. 029 5052 519
Sähkö- ja käyttötöiden sähköturvallisuus poikkeusoloissa
Työnantaja vastaa työntekijöidensä turvallisuudesta yleisen työturvallisuuslain mukaisesti. Sähköturvallisuussäädösten velvoitteet mm. vastuuhenkilöstä sekä asentajien ammattitaidosta ja opastuksesta täydentävät näitä vaatimuksia. Lisäksi sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002 antaa ohjeita sähkö- ja käyttötöiden organisoinnille.
Toiminnasta vastaavan sähkötöiden johtajan on luotava pelisäännöt ja ohjeet erityisesti siitä, että myös poikkeusolosuhteissa sähkötöiden käyttöönottotarkastukset tehdään asianmukaisesti ja kattavasti sekä toimitaan sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 mukaisesti. Sähkölaitteistosta vastaavan käytön johtajan on meneteltävä vastaavasti, jotta tilanteesta riippumatta sähkölaitteiston käyttö on turvallista ja sille laadittua sähköturvallisuuden ylläpitävää kunnossapito-ohjelmaa noudatetaan.
Sähköturvallisuussäädökset eivät suoraan käsittele karanteenia tai lomautusta tai muuta poikkeustilannetta, mutta ne asettavat joitakin rajoituksia. Mahdollisen poissaolon pituuteen viitataan seuraavasti: Uusi sähkötöiden johtaja ja uusi käytön johtaja on nimettävä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun kyseinen johtaja vaihtuu tai on estynyt hoitamasta tehtäväänsä muuten kuin lyhytaikaisen poissaolon vuoksi. Tavallisesti lomautuksesta tai karanteenista ei tarvitse Tukesille ilmoittaa, ellei tuo aika ylity tai se ei ole toistuvaa.
Poikkeustilanteen aikana töiden johtaja ei voi välttämättä itse henkilökohtaisesti huolehtia kaikista säädösten hänelle osoittamista tehtävistä. Tämän vuoksi se voi joissain tapauksissa rajoittaa sähkötöiden tekemistä sekä jopa sähkölaitteiston käyttöä.
Riippuu paljon organisaatiorakenteesta, työntekijöiden ammattitaidosta ja perehtyneisyydestä, miten vastuut on järjestettävä poikkeustilanteen aikana. Kun sähkötöitä tai sähkön käyttötöitä tehdään, normaalien vastuumäärittelyjen on oltava tehtynä ja voimassa sekä töitä tekevien tiedossa. Näitä ovat esimerkiksi sähköturvallisuuden valvojan ja/tai sähkölaitteiston käyttöä valvovan henkilön nimeäminen. Erityisesti on syytä kiinnittää huomiota, miten menetellään, jos vastaan tulee jotain odottamatonta ja jouduttaisiin kysymään menettelyohjeita ylempää. Ääritilanteissa voi tulla vastaan myös työn keskeyttäminen. Selkeät ohjeet on syytä olla esim. päivystystä ja erityistilanteita varten.
Lisätietoja: Ylitarkastaja Timo Iholin. p. 029 5052 594