Usein kysyttyä

  • Pitääkö hississä olla tarkastuskortti?

    Hissitarkastaja kiinnittää tarkastuksen jälkeen hissikoriin tarkastustarran, josta myös hissin käyttäjä voi todeta viimeksi tehdyn ja seuraavan tarkastuksen ajankohdan. Hissin haltijan on huolehdittava, että tarkastukset tehdään ajallaan.

  • Kuka saa tehdä hissitöitä?

    Hissin huolto-, korjaus- ja muutostyöt edellyttävät hissiturvallisuuslain (1134/2016) mukaista hissipätevyyttä. Uuden hissin asentaminen ei edellytä hissipätevyyttä. Hissiturvallisuuslaissa asetetaan kuitenkin vaatimuksia myös uuden hissin asentamiselle. Edellä mainitut asiat pätevät myös liukuportaisiin, liukukäytäviin ja kevythisseihin.

  • Kuinka paljon Suomessa on hissejä?

    Suomessa on noin 60 000 hissiä. Vuosittain otetaan käyttöön noin 1600 uutta hissiä, joista osa menee vanhojen, käytöstä poistettavien hissien tilalle.

    Hisseillä tehdään Suomessa yli viisi miljardia matkaa vuodessa. Yhdellä henkilöhissillä on käyttökertoja noin 150 000 vuodessa, toimisto- ja liikerakennuksen hisseillä jopa 500 000.

     

  • Kuinka usein hissi tarkastetaan?

    Hissille tehdään määräaikaistarkastus ensimmäisen kerran kahden vuoden aikana käyttöönotosta ja sen jälkeen joka toinen vuosi. Hissin haltija on vastuussa siitä, että tarkastukset tehdään. Määräaikaistarkastuksia tekevät valtuutetut laitokset.

  • Miten usein hissiä on huollettava?

    Säädöksissä ei suoraan määrätä, kuinka usein hissiä on huollettava. Sen sijaan säädöksissä vaaditaan, että hissille on laadittu huolto-ohjelma. Huoltotarve määritellään huolto-ohjelmassa hissikohtaisesti, jolloin voidaan ottaa huomioon mm. hissin käyttömäärästä ja käyttöympäristöstä aiheutuvat tarpeet.

    Hissin haltija huolehtii siitä, että hissille on laadittu huolto-ohjelma.  Haltija laatii huolto-ohjelman yhteistyössä hissialan asiantuntijoiden kanssa. Huolto-ohjelman lähtökohtana ovat hissin valmistajan ohjeet hissin huollosta.

    Haltijan tehtäviin kuuluu myös huolehtia siitä, että hissiä huolletaan huolto-ohjelman mukaisesti ja että havaitut puutteet ja viat korjataan riittävän nopeasti.

     

  • Mitä turvallisuuspuutteita on 80-luvun hississämme?

    Uusien hissien turvallisuustaso on parantunut ajan myötä, kun vaatimukset ovat kasvaneet ja standardit kehittyneet. Suurin harppaus tapahtui vuonna 1999, kun hissidirektiivi astui voimaan ja toi tullessaan lukuisia turvallisuusparannuksia.

    Kolme merkittävintä turvallisuuspuutetta vanhoissa hisseissä ovat:

    • hissikorista puuttuu ovi
    • hissin pysähtymistarkkuus kerrostasolle on huono
    • hälytysjärjestelmä ei sisällä yhteyttä pelastuspalveluun, ainoastaan rappukäytävässä soi hälytyskello.
  • Kuka saa tehdä hissitöitä?

    Hissin huolto-, korjaus- ja muutostyöt edellyttävät hissiturvallisuuslain (1134/2016) mukaista hissipätevyyttä. Uuden hissin asentaminen ei edellytä hissipätevyyttä. Hissiturvallisuuslaissa asetetaan kuitenkin vaatimuksia myös uuden hissin asentamiselle. Edellä mainitut asiat pätevät myös liukuportaisiin, liukukäytäviin ja kevythisseihin.

  • On epäselvyyttä, onko hissin muutostöiden yhteydessä tehtävä ratkaisu vaatimusten mukainen. Mistä kysyn neuvoa?

    Ensimmäiseksi neuvoa kannattaa kysyä tarkastuslaitoksilta. Heillä on hyvä tekninen tietämys ja he ovat parhaita arvioimaan hissin vaatimustenmukaisuutta. Tarkastuslaitos tekee joka tapauksessa hissille muutostyön tarkastuksen ennen kuin hissi otetaan käyttöön. Epäselvät asiat kannattaa selvittää jo muutostöiden suunnitteluvaiheessa.

  • Onko taloyhtiömme pakko modernisoida aivan toimintakuntoinen 70-luvun hissi?

    Ei ole. Säädökset edellyttävät, että hissin pitää olla hissin rakentamisaikana voimassa olleiden vaatimusten mukainen.

    Hissin uudistamista aletaan yleensä harkita, jos hississä on käyttökatkoksia vikaantumisten takia, jos kunnossapitokustannukset nousevat tai jos käyttäjiä harmittaa hissin epätarkka pysähtyminen tai hissistä aiheutuva melu. Hissin uudistaminen parantaa turvallisuutta ja esteettömyyttä.

  • Omakotitalossani on sähkökäyttöinen autotallin nosto-ovi. Onko sille tehtävä määräaikaistarkastuksia?

    Ei, sillä hissiturvallisuuslakia ei sovelleta yksityiskäytössä oleviin nosto-oviin. Yksityiskäytössä oleva ovi on sellainen, jonka alta kulkee lähinnä vain oven omistaja. Erityisesti omakotitalojen nosto-ovet katsotaan yksityiskäytössä oleviksi. Yritysten, julkisten rakennusten, autotalli- ja varasto-osakekiinteistöjen ja maatilojen nosto-ovet eivät ole yksityiskäytössä.

  • Mitä tarkastuksia tehdään liukuportaille, liukukäytäville, kevythisseille ja nosto-oville?

    Liukuportaille, liukukäytävälle ja kevythissille tehdään määräaikaistarkastus ensimmäisen kerran kahden vuoden aikana käyttöönotosta ja sen jälkeen joka toinen vuosi.

    Sähkökäyttöiselle nosto-ovelle, jonka ovipinta ei kierry rullalle akselin ympäri ja joka ei ole yksityiskäytössä ja jonka nostokorkeus on suurempi kuin 2,9 metriä, tehdään määräaikaistarkastus ensimmäisen kerran neljän vuoden aikana käyttöönotosta ja sen jälkeen neljän vuoden välein.

    Liukuportaille, liukukäytävälle ja kevythissille tehdään varmennustarkastus kolmen kuukauden kuluessa käyttöönotosta. Nosto-ovelle varmennustarkastus tehdään kuuden kuukauden kuluessa käyttöönotosta. Varmennustarkastus on uusittava, jos laite siirretään uuteen käyttöpaikkaan.

    Määräaikaistarkastuksia ja varmennustarkastuksia tekevät Tukesin hyväksymät valtuutetut laitokset (linkki http://www.tukes.fi/Tiedostot/sahko_ja_hissit/rekisterit/Valtuutetut_tarkastajat_ja_laitokset_hissit_ja_nostolaitteet.xls ). Nosto-ovia voivat tarkastaa myös valtuutetut tarkastajat.

     

  • Onko kaikki hissin määräaikaistarkastuksen pöytäkirjassa mainitut viat korjattava?

    Kyllä. Hissin haltijan on huolehdittava siitä, että kaikki pöytäkirjassa mainitut viat ja puutteet korjataan riittävän nopeasti. Hissin haltija ei voi oman harkintansa mukaan jättää korjauttamatta tarkastuksessa havaittuja vikoja ja puutteita, vaan muutosta tarkastuspöytäkirjaan on haettava pöytäkirjan mukana toimitettavan muutoksenhakuohjeen mukaisesti.

  • Pitääkö hississä olla tarkastuskortti?

    Hissitarkastaja kiinnittää tarkastuksen jälkeen hissikoriin tarkastustarran, josta myös hissin käyttäjä voi todeta viimeksi tehdyn ja seuraavan tarkastuksen ajankohdan. Hissin haltijan on huolehdittava, että tarkastukset tehdään ajallaan.

  • Kuinka usein hissi tarkastetaan?

    Hissille tehdään määräaikaistarkastus ensimmäisen kerran kahden vuoden aikana käyttöönotosta ja sen jälkeen joka toinen vuosi. Hissin haltija on vastuussa siitä, että tarkastukset tehdään. Määräaikaistarkastuksia tekevät valtuutetut laitokset.

  • Usein kysyttyä - Mitä vaatimuksia on hissistä pelastamisessa?

    Hissin haltijan on huolehdittava siitä, että matkustajat pelastetaan mahdollisen käyttöhäiriön takia kerrosten väliin jääneestä hissikorista turvallisesti ja riittävän nopeasti.

    Hissistä pelastaminen vaatii perehtymistä, ammattitaitoa ja hissitekniikan riittävää tuntemusta. Väärin tehdyssä pelastustyössä pelastettava ja pelastaja ovat alttiina vakaville vaaroille. Turvallisinta ja varminta on, että hissin haltija sopii asian järjestämisestä hissin huoltoliikkeen kanssa. Kun on tarve nopeampaan pelastustoimeen kuin mihin hissihuoltoliike voi sitoutua, esimerkiksi kun kyseessä on sairaala tai hoitolaitos, voidaan perehdyttää myös muu henkilö hissistä pelastajaksi. Tukes-ohjeessa 18/2017 on annettu asiaan liittyviä menettelyohjeita.

  • Hissin korin valaisin on pimeänä. Olen kiinteistön talonmies, voinko vaihtaa itse lampun?

    Voit, jos osaat tehdä sen turvallisesti ja jos lampun vaihto tehdään korin sisäpuolella. Samoin voit huolehtia hissikorin sisäpuolen puhdistuksesta.

  • Kuinka paljon Suomessa on hissejä?

    Suomessa on noin 60 000 hissiä. Vuosittain otetaan käyttöön noin 1600 uutta hissiä, joista osa menee vanhojen, käytöstä poistettavien hissien tilalle.

    Hisseillä tehdään Suomessa yli viisi miljardia matkaa vuodessa. Yhdellä henkilöhissillä on käyttökertoja noin 150 000 vuodessa, toimisto- ja liikerakennuksen hisseillä jopa 500 000.

  • Kuka saa huoltaa, korjata tai asentaa nosto-ovia?

    Nosto-oven sähkölaitteiden korjaaminen ja huoltaminen edellyttävät sähköturvallisuuslain (1135/2016) mukaisesti sähköpätevyyttä 1, 2 tai 3. Uuden nosto-oven asentaminen ja kokoaminen toimivaksi kokonaisuudeksi ei edellytä erillisiä urakointipätevyyksiä, lukuun ottamatta kiinteään sähköverkkoon liittyviä sähkötöitä ja kytkentöjä (vähintään sähköpätevyys 3).