Kestävän kasvinsuojelun kansallinen toimintaohjelma III 2023–2027

Kestävän kasvinsuojelun kansallisen toimintaohjelman tavoitteena on vähentää kasvinsuojeluaineiden käytöstä aiheutuvia riskejä ihmisten terveyteen ja ympäristöön. Lisäksi tavoite on ohjata käyttämään integroidun kasvinsuojelun eli integroidun torjunnan (IPM) menetelmiä kasvinsuojelussa.

Suomen kolmas kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön toimintaohjelma (National Action Plan, NAP III) koskee vuosia 2023–2027.

Lue koko ohjelma (pdf, 530 kb)

Tällä sivulla esitellään ohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä. Toimet on jaoteltu torjunta-aineiden kestävän käytön puitedirektiivin artiklojen mukaisesti.

Kansallisen toimintaohjelman yleistoimenpiteet (Art. 4)

Tavoitteet

  • Vähennetään kasvinsuojeluaineiden käytöstä ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia riskejä ja vaikutuksia toteuttamalla tässä ohjelmassa suunniteltuja toimenpiteitä. 
  • Edistetään vähäriskisten kasvinsuojeluaineiden markkinoille pääsyä, jotta uudet vähemmän haitalliset kasvinsuojeluaineet korvaisivat haitallisempia.

Jatkuvat toimenpiteet

  • Kansallinen toimintaohjelma toimeenpannaan ja toiminta raportoidaan. (Tukes)
  • Toimintaohjelman toteutusta seuraa ohjausryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti. (Tukes)
  • Tehdään kasvinsuojeluaineiden riskinarviointia ja päätöksiä, seurataan alan kehitystä ja osallistutaan EU-tasolla kasvinsuojeluaineiden riskinarvioinnin kehitystyöhön. (Tukes)
  • Erityisesti tarkkailtaviksi tunnistettujen tehoaineiden käyttö ohjataan ainoastaan välttämättömiin käyttökohteisiin, niiden käyttöä valvotaan ja analyysimahdollisuuksia kaupallisissa laboratorioissa selvitetään. (Tukes, Syke)

Kasvinsuojelukoulutus (Art. 5)

Tavoitteet: 

  • Kaikki kasvinsuojeluaineita ammattitoiminnassaan käyttävät henkilöt, mukaan lukien jakelijat ja neuvojat, ovat perehtyneet kasvinsuojeluaineiden turvalliseen käyttöön ja niistä aiheutuvien riskien vähentämiseen suorittamalla kasvinsuojelututkinnon. 
  • Kaikki kasvinsuojelukouluttajat ja tutkinnonjärjestäjät ovat osallistuneet jatkokoulutukseen vähintään kerran viidessä vuodessa.

Jatkuvat toimenpiteet

  • Perus- ja jatkokoulutuksia on tarjolla säännöllisesti kasvinsuojeluaineiden ammattimaisille käyttäjille, jakelijoille ja neuvojille. (Tukes, koulutuksen ja tutkintojen järjestäjät)
  • Kaikki ammattikäyttäjät suorittavat tutkinnon viiden vuoden välein. (käyttäjät)
  • Tutkintovaatimus koskee kasvinsuojeluaineiden ammattimaisia käyttäjiä ja jakelijoita.
  • Muissa EU-maissa suoritettu kasvinsuojelututkinto hyväksytään Suomessa. (Tukes)
  • Koulutuksen ja tutkinnonjärjestäjien tiedonvaihtotilaisuuksia ja neuvottelupäiviä järjestetään säännöllisesti alan toimijoiden yhteistyönä niin etäyhteyksillä kuin läsnäolotapahtumina. (Tukes, koulutuksen ja tutkintojen järjestäjät)
  • Koulutusmateriaaleja suomeksi ja ruotsiksi päivitetään säännöllisesti. (Tukes)

Kasvinsuojeluaineiden myyntiä koskevat vaatimukset (Art. 6)

Tavoitteet: 

  • Kaikilla ammattikäyttöön hyväksyttyjen valmisteiden myyjillä on riittävästi tutkinnon suorittanutta henkilökuntaa.
  • Ammattikäyttöön hyväksyttyjen valmisteiden myyjä tarkastaa aina, että ostajalla on voimassa oleva kasvinsuojelututkinto.

Jatkuvat toimenpiteet

  • Ammattikäyttöön hyväksyttyjä valmisteita myyvissä myymälöissä on oltava vähintään yksi tutkinnon suorittanut henkilö. (myyjät ja jakelijat)
  • Kasvinsuojeluaineiden myyjät ja jakelijat antavat ostajille säännönmukaisesti tietoa kuluttajakäyttöön hyväksytyistä valmisteista. Tukes ja Kaste tuottavat ohjeita tällaisten tietojen sisällöstä. (Tukes, Kaste)

Tiedottaminen ja tietoisuuden lisääminen (Art. 7)

Tavoitteet:

  • Ymmärrys hyvistä kasvinsuojelukäytännöistä sekä kasvinsuojeluaineiden käytön hyödyistä, riskeistä, vaikutuksista ihmisten terveyteen ja ympäristöön lisääntyy. Tietoa on tarjolla niin ammattikäyttäjien kuin kuluttajien tarpeita palvelevista aiheista. 
  • Kuluttajien tietoisuus suomalaisten elintarvikkeiden ja rehujen alhaisista jäämätasoista lisääntyy.
  • Kasvinsuojeluaineiden myyntipäällystekstit ovat sisällöltään selkeitä ja käyttäjäystävällisiä.
  • Akuutteja ja kroonisia kasvinsuojeluaineiden myrkytystapauksia ei esiinny.

Jatkuvat toimenpiteet

  • Ohjausryhmässä suunnitellaan ja toteutetaan eri viestintäteemoja. Viestinnässä käytetään monipuolisesti eri viestintäkanavia. (NAP-ohjausryhmä)
  • Kasvinsuojeluaineiden turvallisesta käytöstä, terveys- ja ympäristöriskeistä sekä vaihtoehtoisista kasvinsuojelumenetelmistä viestitään aktiivisesti suurelle yleisölle sekä harraste- ja ammattikäyttäjille. (kaikki NAP-toimijat)
  • Viestitään luomutuotannon kasvusta ja rinnakkainelosta tavanomaisen tuotannon kanssa. Luomuliitto, Luomuinstituutti)
  • Akuuteista ja kroonisista myrkytystapauksista kerätään tietoa. (TTL)
  • Kasvinsuojeluaineiden jäämävalvontaohjelmaa ja viestintää jäämistä elintarvikkeissa ja rehuissa jatketaan. (Ruokavirasto, Puutarhaliitto (GLOBALG.A.P-ohjelma))
  • Kasvinsuojeluaineväärennöksien riskeistä annetaan tietoa ammattikäyttäjille ja väärennöksiä valvotaan. (Kaste, Tukes, tulli)
  • Kasvinsuojeluaineiden myyntipäällystekstejä ja käytön rajoituksia kehitetään edelleen EU:n ja pohjoisen vyöhykkeen yhteistyönä. (Tukes)

Ruiskuntestaus (Art. 8)

Tavoitteet:

  • Ammattikäyttäjät huolehtivat levitysvälineiden kunnosta säännöllisesti siten, että levitykset ovat ihmisten terveyden ja ympäristön kannalta turvallisia. 
  • Kaikki ammattikäytössä olevat ruiskut on testattu.
  • Kaikkien ruiskuntestaajien toimintaa on tarkastettu vähintään kertaalleen 2027 mennessä.

Jatkuvat toimenpiteet

  • Ammattimaisessa käytössä olevat ruiskut testataan säännöllisesti. (Tukes, ruiskuntestaajat)
  • Tukesin hyväksymiä testaajia toimii eri puolilla Suomea eri kalustotyypeille. (Tukes)
  • Ruiskuntestaajille on saatavilla koulutusta. Ruiskuntestaajien toimintaa valvotaan. Ruiskuntestaajien virtuaalikoulutus on toiminnassa ja sitä päivitetään tarvittaessa mm. uusien levitysteknologioiden osalta. (Tukes)
  • Muissa EU-maissa tehty ruiskuntestaus hyväksytään Suomessa. (Tukes)
  • Eräille ruiskutyypeille on annettu poikkeavia testausaikatauluja tai vapautus testauksesta (Liite 2). (Tukes)

Lentolevitys (Art. 9)

Tavoite:

  • Kasvinsuojeluaineiden lentolevitystä tehdään vain erityisissä perustelluissa tapauksissa, joihin on myönnetty poikkeuslupa maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 8/2012 mukaisesti.

Jatkuvat toimenpiteet

  • Kasvinsuojeluaineiden lentolevitys on kielletty. (MMM)
  • Koetoimintaluvat dronelevitykseen tulevat mahdollisiksi, kun muutokset lakiin kasvinsuojeluaineista on tehty. Kerätään tietoa ja kokemuksia dronelevityksen koetoiminnasta ympäristöriskien arvioinnin kehitystä varten. (MMM, Tukes)
  • Tarvittaessa myönnetään poikkeusluvat lentolevitykseen, jos muita torjuntakeinoja ei ole olemassa. Lentolevitykseen on annettu ohjeet tiedottamisesta ja puitedirektiivin mukaisista vaatimuksista. (Tukes, Ruokavirasto)

Tiedottaminen kasvinsuojeluainekäsittelyistä sivullisille (Art. 10) 

Tavoitteet:

  • Kasvinsuojeluaineiden levittämisessä noudatetaan hyvää kasvinsuojelukäytäntöä ja siitä tiedotetaan naapureille ja sivullisille jatkuvana toimintana.
  • Ohjeita sivullisille tiedottamiseksi on käytettävissä ja niistä viestitään jatkuvana toimintana.

Jatkuvat toimenpiteet

  • Ammattikäyttäjille tarjotaan tietoa ja neuvoja siitä, miten sivullisten altistumista kasvinsuojeluaineille voidaan estää käsittelyjen yhteydessä. (Tukes, TTL)
  • Hyvä kasvinsuojelukäytäntö estää kulkeutumisen naapureiden / sivullisten / luomutuotannossa olevien peltolohkojen / mehiläistarhojen jne. puolelle. (Tukes, käyttäjät)
  • Viheralueilla kasvinsuojeluaineilla käsitellyt alueet suositellaan merkittäväksi. (viheraluetyöntekijät)
  • Kasvinsuojeluaineiden myyntipäällysteksteissä annetaan tarkentavat ohjeet suojaetäisyyksistä pihojen, naapurustojen ja muiden viljelysten suojelemiseksi. (Tukes)

Erityistoimenpiteet vesiympäristön ja juomaveden suojelemiseksi (Art. 11)

Tavoitteet:

  • Pinta- ja pohjavesien kemiallinen ja ekologinen tila on hyvä kasvinsuojeluaineiden osalta ja sitä ylläpidetään ja tilan huononeminen ehkäistään.
  • Kasvinsuojeluaineiden jäämien enimmäismäärät ja ympäristönlaatunormit eivät ylity pinta- eikä pohjavesissä.

Jatkuvat toimenpiteet

  • Pohjavesialueiden ja pintavesien suojelu sisältyy valmisteiden riskinarviointiin. Seurataan ja osallistutaan EU:n ja pohjoisen vyöhykkeen riskinarviointi- ja riskienhallintamenetelmien kehittämiseen ja soveltamiseen vesiympäristön riskien vähentämiseksi, esimerkiksi seuraavin tavoin: Vesistöjä suojellaan käyttämällä riskiperusteisia suojaetäisyyksiä ja tuulikulkeumaa alentavaa teknologiaa. (Tukes)
  • Käytössä on suojaetäisyydet kaivoihin, lähteisiin sekä vesistöihin pintavalunnan ehkäisemiseksi.
  • Pintavaluntaa vesistöihin ehkäistään käsittelemättömien kasvipeitteisten suojakaistojen (10 m) avulla.
  • Varmistetaan riittävän kasvinsuojeluaineiden ympäristöseurannan järjestäminen. (Syke, ELY-keskukset, Luke, Ruokavirasto, Tukes)

Kasvinsuojeluaineiden käytön tai riskien vähentäminen viheralueilla (Art. 12)

Tavoite:

  • Ammattimainen käyttö viheralueilla täyttää lainsäädännön vaatimukset terveys- ja ympäristöriskien vähentämiseksi.

Jatkuvat toimenpiteet

  • Riskinarvioinnissa otetaan huomioon mahdollinen sivullisten altistuminen virkistysalueilla ja muutetaan tarvittaessa kasvinsuojeluaineiden hyväksymispäätöksiä, käyttöohjeita ja rajoituksia. (Tukes)
  • Riskinarvioinnissa työntekijöille määritellään käsittelyn jälkeinen työhygieeninen varoaika ja viestitään sen merkityksestä työntekijöiden suojelemiseksi. (Tukes, Viherympäristöliitto)
  • Viheralueilla suositaan vaihtoehtoisia menetelmiä, perusaineita ja vähäisen riskin valmisteita. (Viherympäristöliitto)
  • Viestitään viheraluetyöntekijöille vaihtoehtoisista kasvinsuojelumenetelmistä ja kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämissuosituksista herkkien väestöryhmien käyttämillä alueilla. (Viherympäristöliitto)

Kasvinsuojeluaineiden käsittely ja varastointi sekä pakkausten ja jäännösten käsittely (Art. 13)

Tavoitteet: 

  • Kasvinsuojeluaineiden käyttöohjeiden henkilösuojainohjeet ovat ymmärrettäviä ja suojelevat käyttäjää riittävästi.
  • Kasvinsuojeluaineiden varastot ovat turvallisia ihmisille ja ympäristölle.
  • Vanhentuneet ja käytöstä poistuneet kasvinsuojeluaineet viedään annetuissa aikarajoissa vaarallisen jätteen keräykseen ja tyhjille pakkauksille on olemassa kierrätysjärjestelmä.

Jatkuvat toimenpiteet

  • Kasvinsuojelukoulutuksissa ja tutkinnossa ohjeistetaan kasvinsuojeluaineiden turvallista käsittelyä, varastointia sekä jäämien ja pakkausten käsittelyä. (Tukes, koulutuksen ja tutkinnonjärjestäjät)
  • Ohjeistukseen kuuluu varastoinnin ohjeet ympäristöpäästöjen ehkäisemiseksi. (Tukes)
  • Valmisteet on luokiteltu ammattikäyttöön ja kuluttajakäyttöön. (Tukes)
  • Kuluttajakäyttöön on hyväksytty ainoastaan valmisteita, joiden riski kuluttajalle on vähäinen. (Tukes)
  • Ammattikäyttöön hyväksyttyjen valmisteiden ostajan pitää suorittaa kasvinsuojelututkinto. (ammattikäyttäjät)
  • Henkilönsuojainten ohjeet päivitetään kasvinsuojeluaineiden myyntipäällysteksteihin siten, että suojainten käytöllä voidaan varmistaa käyttäjän turvallisuus. (Tukes, TTL)

Integroidun torjunnan ja luonnonmukaisen kasvinsuojelun (Art. 14) edistäminen

Tavoitteet: 

  • Kaikille kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjäryhmille on käytettävissä sähköinen kirjanpitojärjestelmä, joka on yhteydessä viljelysuunnitteluohjelmistoihin sekä tuleviin IPM-portaaliin ja levitysvälineiden rekisteriin.
  • IPM-tiedon jakamiseen alan toimijoiden välillä on käytettävissä IPM-portaali ja foorumi. 
  • Riippuvuus kasvinsuojeluaineiden käytöstä vähenee otettaessa tehokkaasti käyttöön integroidun kasvinsuojelun toimintatapoja, ml.  vaihtoehtoisia menetelmiä ja tekniikoita.
  • Kasvilaji- ja/tai kasviryhmäkohtaiset IPM-ohjeet ovat aktiivisessa käytössä kaikilla ammattiviljelijöillä.
  • Ammattikäyttäjät siirtyvät käyttämään kasvinsuojelumenetelmiä ja valmisteita, joiden avulla vähennetään riskiä terveydelle ja ympäristölle.
  • Integroidussa kasvinsuojelussa nostetaan tavoitetasoa lainsäädännön vähimmäisvaatimusten täyttämisestä korkeammalle viljelyjärjestelmätasolle.
  • Monipuolinen viljelykierto on kestävän kasvinsuojelun perusta.

Integroidun torjunnan perustoimenpiteet

Integroitu torjunta eli integroitu kasvinsuojelu (IPM) sisältää kaikki tarvittavat toimenpiteet vähän kasvinsuojeluaineita käyttävän kasvintuhoojien torjunnan edistämiseksi. Aina kun mahdollista, IPM antaa etusijan muille kuin kemiallisille menetelmille ja kasvinsuojeluaineille, joista aiheutuu vähäisin riski ihmisten terveydelle ja ympäristölle. 

Integroitu kasvinsuojelu taso I – kasvinsuojeluaineiden käytön tarkentaminen

Integroitu kasvinsuojelu taso II – kemiallisen torjunnan korvaaminen muilla menetelmillä

Integroitu kasvinsuojelu taso III – viljelyjärjestelmän uudelleensuunnittelu

Kasvinsuojelu luonnonmukaisessa tuotannossa

Integroitu ja luonnonmukainen kasvinsuojelu – yhteinen oppiminen

Jatkuvat toimenpiteet

  • Kasvinsuojelukoulutuksissa viljelijöille annetaan tietoa integroidusta kasvinsuojelusta. (koulutuksen järjestäjät)
  • Neuvopalveluissa annetaan neuvontaa integroidusta kasvinsuojelusta ja luomusta. (neuvonta)
  • Integroituun kasvinsuojeluun ja luomuun liittyvää tutkimusta tehdään tutkimuslaitoksissa. (Luke, yliopistot)
  • Kaikille Suomessa yleisesti viljeltäville kasvilajeille ja kasviryhmille on tehty integroidun kasvinsuojelun ohjeet. (Luke, KSS)
  • Vaihtoehtoisia torjuntakeinoja haitallisille vieraslajeille ja viheralueiden rikkakasveille tutkitaan ja viedään käytäntöön neuvonnan avulla. (Luke, neuvonta)
  • Edistetään vähäriskisten ja vaihtoehtoisten torjuntakeinojen käyttöä koulutuksen ja neuvonnan avulla. (koulutuksen järjestäjät, neuvonta)
  • Tehdään vertailevat arvioinnit haitallisimpien kasvinsuojeluaineiden hyväksymispäätösten yhteydessä ja korvataan ne vähemmän haitallisilla valmisteilla niissä käyttökohteissa, joissa se on mahdollista, resistenssinhallinta huomioiden. (Tukes)
  • Taimiaineistoa tarkastetaan ja valvotaan lisäysaineiston laatua kasvintuhoojien varalta. (Ruokavirasto)
  • Edistetään kestävien kasvilajikkeiden jalostusta ja sertifioidun siemenen käyttöä. (Luke, Ruokavirasto, kasvinjalostajat, siemenkauppiaat)
  • Pölyttäjien suojelua edistetään kasvinsuojeluaineiden käyttöohjein ja käytön rajoituksin, viljelijöitä ohjeistamalla sekä neuvonnan ja koulutuksen avulla. (Tukes, neuvonta, koulutuksen järjestäjät)

Indikaattorien kehitys (Art. 15)

Tavoitteet: 

  • Kasvinsuojeluaineiden käytön riskejä kuvaavien indikaattoreiden suunta laskee.
  • Tunnistettujen tiettyjen tehoaineiden käytön suuntaukset laskevat.
  • Indikaattoritiedot ovat helposti saatavilla tutkimusta varten. 
  • Luodaan kasvinsuojeluaineiden ympäristöjäämien seurantaohjelma.
  • Käytössä olevat indikaattorit pohjautuvat tutkittuun tietoon, antavat nykyisiä realistisemman kuvan ja helpottavat viestintää kasvinsuojeluaineiden ympäristö- ja terveysriskien kehityksestä.

Jatkuvat toimenpiteet

  • Seurataan harmonisoitujen riski-indikaattoreiden kehitystä. 
  • Raportoidaan komissiolle ja muille jäsenmaille riski-indikaattorien kehityksestä, erityisesti tarkkailtavien tehoaineiden käytön suuntauksista sekä muista erityistä huomiota vaativista tehoaineista, kasveista, alueista ja käyttötavoista.
  • Tarvittaessa tunnistetaan uusia erityisesti tarkkailtavia tehoaineita entisten poistuessa markkinoilta.
  • Viestitään indikaattorien trendeistä myös Suomessa kansalaisille ja alan asiantuntijoille.

NAP III -indikaattorit ja niiden vastuutahot