Tarkastushavainnot

Tukesin valvomia kemikaalilaitoksia on noin 1350 kappaletta. Laitokset jaetaan toiminnan laajuuden perusteella turvallisuusselvitys- ja toimintaperiaateasiakirjavelvollisiin laitoksiin sekä lupa- ja nestekaasulaitoksiin. Toiminnan laajuus määräytyy kemikaalien määrän ja vaarallisuuden perusteella. Kemikaalilaitosten määrät toiminnan laajuuden mukaan vuoden 2024 lopussa on esitetty kuviossa 1.

Kuvio 1 Lupalaitoksia 55 %, nestekaasulaitoksia 20 %, toimintaperiaateasiakirjalaitoksia 14 % ja turvallisuusselvityslaitoksia 11 %.

Kuvio 1. Tukesin valvomat kemikaalilaitokset toiminnan laajuuden mukaan (yhteensä 1354 kpl).

Tukes valvoo vaarallisten kemikaalien käsittelyä ja varastointia lukuisilla eri toimialoilla. Laitosmääriltään merkittävimmät toimialat ovat kemikaalivarastot, metalli- ja konepajateollisuus, energiantuotanto, kemiantehtaat, maakaasuputkistot ja -laitokset, elintarviketeollisuus, pintakäsittelylaitokset sekä puunjalostusteollisuus. Seuraavassa taulukossa on esitetty Tukesin valvomien kemikaalilaitosten määrän jakautuminen toimialoittain.

Toimiala	Valvottavien laitosten lukumäärä (kpl)
Kemikaalivarastot	134
Metalli- ja konepajateollisuus	102
Energiantuotanto	83
Kemiantehtaat	71
Maakaasuputkistot ja -laitokset	70
Elintarviketeollisuus	61
Pintakäsittelylaitokset	60
Puunjalostusteollisuus	43
Muut (mm. kasvihuoneet, pesulat, kylmälaitokset ja vedenkäsittely)	340
Yhteensä (ei sisällä räjähdekohteita)	964

Tarkastusten määrä ja tarkastushavainnot

Vuonna 2024 Tukes toteutti 376 tarkastusta. Kuviossa 2 on esitetty tarkastusten kohdentuminen lainsäädäntöalueittain kemikaaliturvallisuus-, nestekaasu- ja räjähdekohteisiin.

Kuvio 2 Tarkastuksista 54 % kohdistui kemikaalikohteisiin, 24 % nestekaasukohteisiin ja 22 % räjähdekohteisiin.
Kuvio 2. Tarkastusten määrä lainsäädäntöalueen mukaan vuonna 2024 (yhteensä 376 kpl).

Tarkastusten jakautuminen määräaikais-, käyttöönotto- ja muihin tarkastuksiin on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tarkastustyyppi	Tarkastusten määrä
Määräaikaistarkastus	305
Käyttöönottotarkastus	52
Onnettomuuteen tai ilmoitukseen perustuva tarkastus	17
Konsernitarkastus	2
Yhteensä	376

Käyttöönottotarkastus tehdään ennen kuin uusi tai merkittävästi muutettu laitos voidaan ottaa käyttöön. Käyttöönottotarkastusten määrä vaihtelee vuosittain sen mukaan, kuinka monta investointihanketta etenee käyttöönottovaiheeseen.

Määräaikaistarkastusten määrä riippuu vuosittain tarkastettavien laitosten määrästä. Tarkastustiheyteen vaikuttavat laitoksen toiminnan laajuus, tehdyt valvontahavainnot ja laitokselle määritetty riskiluku. Lainsäädäntö edellyttää, että kaikki Tukesin valvomat kemikaalilaitokset tarkastetaan säännöllisesti. Tukes kohdentaa valvontaresurssinsa riskiperusteisesti edellä mainittujen tekijöiden perusteella. Lisätietoa tarkastusten tiheydestä

Konsernitarkastus on uudentyyppinen menettely, joka voidaan tehdä yritykselle, jolla on yhtenäistä prosessiturvallisuusjärjestelmää noudattavia tuotantolaitoksia. Lisätietoa konsernitarkastuksista

Onnettomuuden perusteella tehtävät tarkastukset Tukes toteuttaa pääasiassa asiakirjavalvontana. Tämä tarkoittaa, että Tukes voi pyytää toiminnanharjoittajalta selvityksiä tuotantolaitoksella tapahtuneesta onnettomuudesta tai vakavasta läheltä piti -tilanteesta, jotka ovat tulleet ilmi toiminnanharjoittajan oman ilmoituksen, median uutisoinnin tai muun viranomaisen tai sivullisen tekemän ilmoituksen perusteella. Vakavista onnettomuuksista tehdään erillinen tutkinta.

Myös ilmoitukseen perustuvat tarkastukset tehdään enimmäkseen asiakirjavalvontana. Ne perustuvat esimerkiksi pelastusviranomaisen tai sivullisen tekemiin ilmoituksiin. Tarkastuksen kohteena voi olla esimerkiksi laitos, jonka toiminta on keskeytynyt konkurssin vuoksi ja jonka toiminta aloitettu uudelleen ilman tietoa kemikaaliturvallisuuslain vaatimuksista.

Tarkastusten havainnot jaotellaan viiteen kategoriaan:

vakavat puutteet, joille edellytetään toimenpiteitä määräajassa
toimenpiteitä vaativa puute, jonka toimenpiteet tarkastetaan seuraavassa tarkastuksessa
muu huomio
kehitysehdotus, joka ei edellytä toimenpiteitä
hyvät käytännöt.

Tarkastushavaintojen jakauma on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tarkastushavainto	Määrä
Vakava puute	255
Toimenpidettä vaativa puute	1082
Muu huomio	416
Kehitysehdotus	388
Hyvä käytäntö	144
Yhteensä	2285

Vuonna 2024 tarkastuksilla kirjattiin yhteensä 2285 havaintoa eli keskimäärin yhdellä tarkastuksella kirjattiin 6 havaintoa. Vakavia tai muita toimenpiteitä vaativia puutteita havaittiin keskimäärin 3,6 yhdellä tarkastuksella.

Tarkastuksilla havaitut puutteet

Eniten puutteita havaittiin seuraavissa osa-alueissa:

Kaikista tarkastuksista, huolloista ja havaituista puutteista on pidettävä systemaattista kirjaa.
Sähköjärjestelmien määräaikaistarkastuksissa havaittujen puutteiden korjaamisesta on laadittava raportti.
Laitoksen kaasujärjestelmän piirustukset ja dokumentaatio tulee päivittää vastaamaan nykyistä tilannetta.

Käytöstä poistettavien laitteistojen purkusuunnitelma ja edistyminen on dokumentoitava ja toimitettava viranomaisille.
Laitoksen teknisestä tilasta ja lainsäädännön kehityskohdista on laadittava arvio ja korjaussuunnitelma.
Kriittisten järjestelmäkomponenttien korjaus- tai uusimissuunnitelmat on dokumentoitava kirjallisesti.

Laitteistojen sijoittelua on arvioitava uudelleen turvallisen pääsyn varmistamiseksi, tarvittaessa rakenteellisin muutoksin.
Kemikaalivarastojen vuotoaltaiden tiiveys tulee todentaa ja dokumentoida.
Polttoainejärjestelmässä tehdyt huoltotoimenpiteet tulee dokumentoida ja niistä raportoitava viranomaisille.
Räjähdysvaarallisten tilojen sähköasennusten tarkastusten on vastattava standardien vaatimuksia.

Vaarallisten kemikaalien käsittelyyn liittyvien laitteiden kunnossapitosuunnitelmat on päivitettävä ja tarkastusvälit määriteltävä.
Prosessiturvallisuuskriittiset laitteet tulee tunnistaa ja niiden seuranta sisällyttää huoltojärjestelmään.
Varoventtiilien tarkastukset on suoritettava valmistajan huolto-ohjeiden mukaisesti.

Kemikaaliputkistojen kunnonvalvontasuunnitelma on laadittava ja tarkastukset toteutettava esimerkiksi NDT-menetelmillä.
CLP-luokiteltujen kemikaalien säiliöille ja putkistoille on laadittava tarkastusohjelma.
Happoputkistojen ja säiliöiden kunto on arvioitava ja kunnossapitotarpeet määriteltävä.

Kaikki kemikaalit kattava ennakkohuoltosuunnitelma on laadittava.
Turva-automaatio- ja hätäseisjärjestelmät tulee sisällyttää kunnossapito-ohjelmaan.
Vaahtonesteiden ja hätäsuihkujen testausohjelma on sisällytettävä ennakkohuoltoon ja seurannan dokumentointiin.

Tarkastuksilla havaitut hyvät käytännöt

Eniten hyviä käytäntöjä havaittiin puunjalostusteollisuudesta (paperin, kartongin ja pahvin valmistus) sekä petrokemian ja öljynjalostusteollisuudesta. Myös elintarviketeollisuus ja metalliteollisuus erottuivat havaintojen määrässä.

Hyviä käytäntöjä havaittiin muun muassa seuraavissa asioissa:

Muutoksenhallintatyökalu (MOC) on otettu käyttöön, jotta kaikki muutokset voidaan käsitellä järjestelmällisesti ja riskit tunnistaa ajoissa.
Muutoksista aiheutuvat toimenpiteet dokumentoidaan selkeästi, jotta niiden toteutumista voidaan seurata ja arvioida turvallisuuden näkökulmasta.
Suurten hankkeiden muutoshallinnassa käytetään kaksivaiheista käsittelyä, jossa varmistetaan, että kaikki riskit on tunnistettu ennen muutoksen toteutusta.
Riskipisteytyksen hyödyntäminen varmistaa, että kriittiset muutokset arvioidaan perusteellisesti ennalta määrätyn riskimallin mukaisesti.

Tapaturma- ja läheltä piti -ilmoitukset analysoidaan järjestelmällisesti ja niiden perusteella tehdään tarvittavat ennaltaehkäisevät toimenpiteet.
Poikkeamien tutkijoille järjestetään juurisyyanalyysikoulutusta, jotta tapaturmista voidaan oppia ja estää vastaavien tilanteiden toistuminen.
Riskienarviointien tuloksia hyödynnetään koulutuksissa esimerkkeinä, jotta turvallisuustietoisuus lisääntyy ja käytännön riskienhallinta kehittyy.
Prosessiturvallisuuskoulutukset päivitetään säännöllisesti uusimman tiedon ja havaintojen perusteella, jotta turvallisuuskäytännöt pysyvät ajantasaisina.

Laitoksella on käytössä ajantasainen ja helposti saatavilla oleva dokumentaatiojärjestelmä, joka tukee prosessien hallintaa ja viranomaisvaatimusten täyttämistä.
Kemikaaliputkien kunnossapitoon on määritetty säännölliset tarkastukset, joissa tunnistetaan mahdolliset kulumat ja vuotoriskit, ja havaitut viat käsitellään viipymättä huolto-ohjelman mukaisesti.
Käytönvalvojan tehtävät on määritelty selkeästi kirjallisessa tehtävälistassa, joka varmistaa vastuiden ja velvollisuuksien täyttämisen.
Vuosikellomainen kunnossapitosuunnitelma varmistaa, että huolto- ja kunnossapitotoimenpiteet toteutetaan ajallaan ja laitteiden toimintavarmuus säilyy.

Poikkeamien tutkintamenettelyt on kehitetty järjestelmällisiksi, jotta niistä voidaan oppia ja estää vastaavien tilanteiden toistuminen tulevaisuudessa.
Laitoksen sisäinen palotarkastus suoritetaan säännöllisesti, ja siinä tarkastetaan sekä viranomaisvaatimukset että laitoksen erityisriskit.
Ulospuhallusputkien vesityksen tarkastukset on aikataulutettu ennalta, jotta talviaikana vältetään jäätymisestä aiheutuvat tukkeumat ja turvallisuusriskit.
Kemikaalisäiliöiden vuotoaltaiden pintaa seurataan ja vuotoanturia testataan säännöllisesti, jotta mahdolliset vuodot havaitaan nopeasti.

Kemikaalien käytönvalvojien yhteistyöryhmä mahdollistaa prosessiturvallisuuteen liittyvien parhaiden käytäntöjen jakamisen ja kehittämisen yhdessä eri toimijoiden kanssa.
Konsernitasoisessa turvallisuustiedon jakamisessa varmistetaan, että turvallisuushavainnot, onnettomuudet ja parannustoimenpiteet jaetaan kaikille yksiköille ja niistä voidaan oppia laajasti.
Sisäiset turvallisuusauditoinnit toteutetaan ristiinarviointien avulla, jolloin eri yksiköt arvioivat toistensa turvallisuuskäytäntöjä ja saavat ulkopuolista näkökulmaa kehityskohteisiin.
Tehtaiden väliset auditoinnit ovat tehokas tapa levittää hyviä käytäntöjä organisaation sisällä ja varmistaa yhtenäiset turvallisuusstandardit kaikissa toimipisteissä.