Sähköpätevyydet ja työalueet
Sähköturvallisuuslaissa on määritelty seuraavat sähköpätevyydet:
- sähköpätevyys 1, eli S1: kaikki sähkötyöt
- sähköpätevyys 2, eli S2: enintään 1000 V sähkötyöt
- sähköpätevyys 3, eli S3: sähkölaitekorjaus.
Aiemmat, ennen vuoden 1996 lakimuutosta myönnetyt pätevyystodistukset A, B, C, D ovat edelleen voimassa annetussa laajuudessaan.
Sähköpätevyystodistuksen myöntämisen edellytykset
Pätevyystodistukset myöntää Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy.
Jotta voit saada pätevyystodistuksen, edellytyksenä on:
- soveltuva sähköalan koulutus
- soveltuva sähköalan työkokemus
- suoritettu sähköturvallisuustutkinto.
Sähköpätevyysluokkien pätevyystodistusten saamisen minimivaatimukset hyväksytysti suoritetun sähköturvallisuustutkinnon lisäksi ovat:
- Sähköpätevyys 2, eli S2: soveltuva perustutkinto, esim. sähköasentaja, ja sen jälkeen hankittu kolmen vuoden työkokemus sähkölaitteistojen rakentamiseen ja töiden johtamiseen perehdyttävistä töistä.
- Sähköpätevyys 3, eli S3: koulutus voidaan korvata soveltuvalla työkokemuksella.
- Sähköpätevyys 1, eli S1: vähintään teknikon tai insinöörin koulutus ja riittävän laaja-alainen kahden vuoden työkokemus
- Rajoitettu sähköpätevyys 1: yliasentajan erikoisammattitutkinto ja vähintään kuuden vuoden työkokemus.
Lue vaatimuksista tarkemmin SETI:n sivulta.
Sähköpätevyys 3 -luokan työalue
Luokan S3 pätevyystodistus on työalueeltaan laitekorjauspätevyys, eikä oikeuta tekemään rakennusten laajoja sähköasennuksia.
Mitä sähkötöitä luokan S3 urakoitsija saa tehdä?
Enintään 1000V:n sähkölaitteiden irrottaminen paikoiltaan, niiden uudelleen kiinnittäminen ja rikkoontuneiden sähkölaitteiden ja -kalusteiden vaihtaminen uusiin ovat S3-urakoitsijan työalueeseen kuuluvia töitä. S3-urakoitsija saa asentaa yksittäisen ryhmäjohdon keskukselta tai asennusrasialta korjattavaa tai uutena asennettavaa laitetta, esim. ilmalämpöpumppu, tai laitekokonaisuutta, esim. nosto-ovi, varten muuttamatta keskuksen rakennetta.
Sähkötyöt, joissa joudutaan asentamaan useita sähkölaitteita ja kaapeleita asennuskokonaisuudeksi, eivät kuulu S3-urakoitsijalle sallittuihin töihin.
Oikeutta tehdä sähkötöitä ei tarvita muutamassa poikkeustapauksessa:
- maallikkotyöt
- eräät muut erityistapaukset tietyin edellytyksin (Sähköturvallisuuslaki 1135/2016, 56 §):
- sähköauton voimajärjestelmän sähkötyöt: töiden tekijän on oltava riittävästi perehtynyt kyseisen ajoneuvomallin sähköjärjestelmään ja sähkön vaaroihin
- maakaapelointiurakoissa kaapelin asentaminen ja peittäminen kaapeliojaan sähköurakoitsijan valvonnassa: työn tekijällä on oltava vähintään kahden vuoden kokemus kyseisestä työstä ja riittävät alan perustaidot
- vähäinen, kertaluonteinen sähkötyö, jos tekijällä on työhön oikeuttava pätevyystodistus, esimerkiksi yksittäisen pistorasian tai valaisinpisteen asennus
- tilapäisen sähkölaitteiston rakentaminen opetustarkoituksessa koulun laboratoriotiloissa, kun työtä ohjaa ja valvoo sähköalan ammattihenkilö
- sähköalan ammattihenkilön omaan tai lähisukulaisensa asuntoon tekemät sähkötyöt, eli niin sanotut kelpoisuustodistuksella tehtävät työt. Kelpoisuustodistuksen myöntää SETI Oy ja työlle on teetettävä varmennustarkastus.
Sähköalan ammattihenkilö
Sähköalan ammattihenkilön katsotaan olevan riittävän ammattitaitoinen valvomaan ja tekemään itsenäisesti koulutustaan ja työkokemustaan vastaavaa sähkö- ja käyttötyötä. Sähköalan ammattihenkilö on henkilö, joka on opastettu sähkötöihin ja lisäksi jokin seuraavista koulutus- ja työkokemusvaatimuksista täyttyy:
- suorittanut soveltuvan tekniikan alan korkeakoulututkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöistä
- suorittanut soveltuvan sähköalan insinöörin tai teknikon tutkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöistä
- suorittanut soveltuvan ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai vastaavan aiemman koulutuksen tai tutkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöissä
- suorittanut soveltuvan ammatillisen perustutkinnon tai vastaavan aiemman koulutuksen tai tutkinnon ja hankkinut vuoden työkokemuksen sähkötöissä
- hankkinut kuuden vuoden työkokemuksen sähkötöissä ja riittävät alan perustiedot.
Jos kyse on samankaltaisiin sähkölaitteisiin tai laitekokonaisuuksiin kohdistuvasta sähkö- tai käyttötyöstä, esimerkiksi elektroniikkalaitteiden huolto- ja korjaustyöt, voidaan edellä luetelluista poiketen soveltaa lievempiä koulutus- ja työkokemusvaatimuksia. Tällöin riittävän ammattitaitoiseksi tekemään kyseisiä töitä itsenäisesti katsotaan henkilö, jolla on kahden vuoden työkokemus kyseisestä sähkötyöstä ja riittävät alan perustaidot. Jos henkilöllä on soveltuva sähköalan koulutus, on hänellä oltava sen lisäksi vuoden työkokemus kyseisistä sähkötöistä.
Usein kysyttyä
-
Ilmalämpöpumppuja asentavalla toimijalla on soveltuvan kylmälaitepätevyyden lisäksi useimmiten oltava myös oikeus sähkötöihin.
Ilmalämpöpumppu on mahdollista liittää sähköverkkoon joko kiinteällä liitännällä tai pistotulppaliitäntäisenä. Kiinteä liitäntä edellyttää tekijältään aina vähintään S3-ryhmän oikeutta sähkötöihin, samoin kuin uuden pistorasian tai turvakytkimen asentaminen, vikavirtasuojan lisäys tai olemassa olevan pistorasian siirto. Ilmalämpöpumpun huolto ja korjaus edellyttää myös oikeutta sähkötyöhön vastaavasti kuten muidenkin sähkölaitteiden.
Ilman oikeutta sähkötöihin voi ilmalämpöpumpun asentaa ja sähköistää pistotulppaliitäntäisenä olemassa olevasta pistorasiasta.
Vaatimusta sähkötyöoikeudelle ei voi ”kiertää” eikä kiinteää asennusta korvata esim. asentamalla pitkä pistotulppaliitosjohto kiinteän asennuksen tavoin siten, että liitosjohtoa joudutaan kiinnittämään kiinteään asennukseen tarkoitetuilla asennustarvikkeilla, kuten kaapelikiinnikkeillä. Sähköasennuksia koskeva standardi ei tunne kyseistä asennustapaa. Pistorasian on sijaittava niin lähellä pumpun sisä- tai ulkoyksikköä, että laitteen syöttö voidaan hoitaa niin lyhyellä liitosjohdolla, ettei johtoa tarvitse kiinnittää rakenteisiin kiinteän asennuksen tapaan.
Asennuksen tekninen toteutus
Ilmalämpöpumppu on maadoitettava laite, joten sitä ei saa sähköistää maadoittamattomasta pistorasiasta pistotulppaliitännällä. Siksi useisiin vanhempiin rakennuksiin on ilmalämpöpumppua varten asennettava joko maadoitettu pistorasia tai kiinteä sähkönsyöttö. Kiinteästi liitetyn ilmalämpöpumpun erotuslaitteeksi on asennettava turvakytkin. Pistorasiasta syötetyn laitteen hyväksyttävänä erotustapana toimii liitosjohdon pistotulppa.
Pistorasiasta syötettäessä on rasian sijaittava ilmalämpöpumpun sen yksikön vieressä, johon laitteen valmistaja on sähköliitännän suunnitellut. Pumpun ulkoyksikköön ei siis voida viedä pistotulppaliitosjohtoa sisäpistorasiasta seinän läpi eikä toisin päin. Joidenkin valmistajien pumput ovat syötettävissä sekä sisä- että ulkoyksikön kautta.
Yksi laitteen liitännässä huomioitava asia on myös oikeanlaisten asennustarvikkeiden valinta. Esimerkiksi pistotulppaliitännällä ulkoyksikön kautta syötettävän laitteen liitosjohdon ja tulpan on oltava ulkokäyttöön soveltuvia mm. uv-säteilyn ja pakkasen keston osalta.
Kiinteä liitäntätapa ei sähköasennusstandardin mukaan vaadi vikavirtasuojausta. Vanhemman rakennuksen pistorasiassa, josta ilmalämpöpumppua on tarkoitus syöttää, ei myöskään välttämättä ole vikavirtasuojausta. Tästä huolimatta ilmalämpöpumpun valmistaja saattaa asennusohjeessaan edellyttää laitteen syötön varustamista vikavirtasuojalla. Asennusohjetta on noudatettava ja vikavirtasuojaus tällöin asennettava.
-
Aurinkosähköjärjestelmiä asentavalla ja niitä verkkoon liittävällä toimijalla on yleensä oltava oikeus sähkötöihin.
Aurinkosähköjärjestelmä muodostaa invertteristä (vaihtosuuntaaja), kojeista, kaapeleista ja paneeleista koostuvan asennus- ja johtojärjestelmäkokonaisuuden, jollaisia asentavilla toimijoilla on yleensä oltava sähkötöihin vähintään S2-ryhmän oikeus. Ilman oikeutta sähkötöihin voi asentaa vain pienoisjännitteisiä (max. 50 VAC tai 120 VDC) aurinkosähköjärjestelmiä, joita käytetään mm. matkailuajoneuvoissa ja veneissä.
Aurinkosähköjärjestelmäkokonaisuuden vaatimustenmukaisuudesta vastaa järjestelmän asentava toiminnanharjoittaja. Asennuksen haltijalle on laadittava ja luovutettava koko järjestelmäkokonaisuuden kattava käyttöönottotarkastuspöytäkirja, jolla urakoitsija vakuuttaa, että asennus ja käyttöönottotarkastus on tehty niitä koskevien standardien mukaan (SFS 6000, SFS-EN 62446-1).
Toiminnanharjoittajan sähkötöiden johtajan on huolehdittava siitä, että aurinkosähköjärjestelmiä asentavilla henkilöillä on tehtävään riittävä opastus ja koulutus.
-
Ryhmän S3 pätevyystodistus on työalueeltaan ns. laitekorjauspätevyys.
S3 pätevyystodistuksella saa:
- irrottaa paikaltaan ja kiinnittää uudelleen alle 1000V:n sähkölaitteen
- vaihtaa rikkoontuneen sähkölaitteen tai -kalusteen uuteen
- asentaa yksittäisen ryhmäjohdon laitetta tai laitekokonaisuutta varten, jos ei muuta keskuksen rakennetta. Esimerkki: saa asentaa ryhmäjohdon keskukselta tai asennusrasialta vaikkapa ilmalämpöpumppua tai nosto-ovea varten.S3 pätevyystodistuksella ei saa:
- rakennusten laajoja sähköasennuksia
- tehdä sähkötöitä, joissa joudutaan asentamaan useita sähkölaitteita ja kaapeleita asennuskokonaisuudeksi. -
Sähkölaitteiden valmistus ei vaadi ilmoitusta Tukesin rekisteriin, mutta niiden huolto- ja korjaustoiminnasta tulee tehdä ilmoitus.
Valmistajan pitää varmistaa, että laitemalli täyttää sekä sähköturvallisuus- että sähkömagneettisen yhteensopivuuden vaatimukset. Sarjatuotannolle tulee tehdä laadunvarmistus: jokaisen valmistetun laiteyksilön tulee täyttää vaatimukset.
Laitteessa pitää olla CE-merkki, joka osoittaa, että laite on sitä koskevien direktiivien vaatimusten mukainen. Valmistaja laatii kirjallisen vaatimustenmukaisuusvakuutuksen. Vakuutuksessa tulee mainita laite, sen valmistaja ja varmistuksessa käytetyt standardit tai muut asiakirjat.
Voit pyytää mallin vaatimuksenmukaisuusvakuutuksesta, puhelin 029 5052 000.