Tukes kerää ja analysoi tietoa Suomessa tapahtuneista hissitapaturmista ja niiden syistä. Laajempaan onnettomuustutkintaan tapaturma johtaa silloin, kun tutkinta katsotaan onnettomuuden syiden selvittämisen tai vastaavien onnettomuuksien ehkäisyn kannalta tarpeelliseksi.
Tapaturmatietoa hyödynnetään valvonnassa, viestinnässä ja turvallisuuden kehittämistyössä.
Tukesille ilmoitetaan vuosittain noin viisi vakavaa hissitapaturmaa ja hieman enemmän vaaratilanteita.
Kuolemaan johtavia hissitapaturmia tapahtuu harvoin, viimeksi vuosina 2021, 2018 ja 2003.
Hissikuolemien määrä on vähentynyt vuosien varrella, koska hissien rakenne on muuttunut turvallisemmaksi säädösvaatimusten ja standardisoinnin kehittyessä. Esimerkiksi vanhimmissa hisseissä ovet ovat ns. veräjäovia. Sen jälkeen hissikoriin ei vaadittu ovia lainkaan, vaan ainoastaan kerrostasoille. Hissidirektiivin voimaantulon jälkeen sekä hissikorissa että kerrostasoilla on pitänyt olla umpinaiset ovet.
Tapaturmavakuutuskeskus (TVK) saa tietoja hissitapaturmista, jotka ovat tapahtuneet työaikana tai työmatkalla. TVK:n rekisterin mukaan tällaisia hissitapaturmia tapahtuu vuosittain 100-130. Hisseillä tapahtuneistä työtapaturmista noin 70% on seurauksiltaan lieviä (0-3 päivää sairauslomaa).
Lähde: Tapaturmavakuutuskeskus
Lähde: Tapaturmavakuutuskeskus
Lähde: Tapaturmavakuutuskeskus
Hissien määräaikaistarkastuksissa havaittujen ns. välittömän vaaran aiheuttavien vikojen määrä on kasvanut korkealle tasolle. Viime vuosina välittömän vaaran vikoja on havaittu 700–800, joka on noin 2,5 % määräaikaistarkastuksista.
Välittömän vaaran vika katsotaan niin vakavaksi, että hissin käyttö on keskeytettävä siihen asti, kunnes vika on korjattu. Yleisimmin havaitut viat liittyvät hissin tarraimeen, hälytysjärjestelmään ja äärirajoihin.
Hissin turvalaitteet on testattava huoltokäynneillä hissin huolto-ohjelman mukaisesti. Jos testaaminen on puutteellista, tulee vikoja enemmän ilmi joka toinen vuosi tehtävässä määräaikaistarkastuksessa. Asianmukainen huolto ja kunnossapito on olennaista hissin turvallisuuden ja toimintavarmuuden kannalta.
Lähde: Tukesille tehdyt tarkastusraportit
Liukuportailla tapahtuneista tapaturmista ilmoitetaan Tukesille melko vähän, vain muutamia tapauksia vuodessa. Tapaturmavakuutuskeskus saa vuosittain tiedon 50–100 liukuportailla työaikana tai työmatkalla tapahtuneesta tapaturmasta.
Kokonaisuudessaan liukuportailla sattuu tapaturmia kuitenkin selvästi enemmän. Esimerkiksi Helsingin metron liukuportailla tapahtuu vuosittain yli 100 tapaturmaa.
Useimmiten liukuportaalla tapahtuneessa tapaturmassa on kyse kaatumisesta. Muita liukuportaille omaisia vaaroja ovat vaatteiden tarttuminen poistumiskohdassa askelman ja kampalevyn väliin, kumisen jalkineen takertuminen askelman ja sivukaidelevyn väliin sekä kaiteen yli putoaminen alempaa kerrokseen.
Liukuportailla sattuu tapaturmia tyypillisesti kiirehtiville, ikääntyneille, lapsille sekä päihtyneille.
Nosto-ovilla tapahtuneista tapaturmista ilmoitetaan Tukesille hyvin harvoin. Tapaturmavakuutuskeskus saa vuosittain tiedon noin 50 nosto-ovilla työaikana tapahtuneesta tapaturmasta.
Nosto-ovien kanssa sattuneet tapaturmat liittyvät lähinnä oven sulkeutumiseen (ovi osuu päähän), nosto-ovelle tehtävään asennus- tai huoltotyöhön, nosto-ovessa olevaan kulkuoveen (kompastuminen) tai avautuvaan nosto-oveen (ovi tarttuu isoon esineeseen, joka kaatuu päälle).
Hissialan yritysten, tarkastuslaitosten ja hissin haltijoiden on ilmoitettava Tukesille vakavasta hissitapaturmasta. Tapaturmaa pidetään vakavana, jos sen seurauksena on kuolema tai vakava henkilövahinko. Käytännössä kyse on vakavasta tapaturmasta, kun tapaturman seurauksena on lääkärin toimenpiteitä vaativa vamma, kuten murtuma tai iso haava.
Tukes saa ilmoituksia myös lievemmistä tapauksista ja vaaratilanteista. Kaikki Suomessa sattuneet hissitapaturmat eivät tule Tukesin tietoon.
Ilmoituksen hissitapaturmasta voi tehdä sähköisellä lomakkeella, joka löytyy Tukesin verkkosivuilta.
Tukes saa tapaturmiin liittyvää tietoa myös muun muassa Tapaturmavakuutuskeskukselta, Pelastuslaitoksilta (Pronto) sekä mediasta.
Tilastotiedot päivittyvät vuosittain keväisin. Työtapaturmia koskevat tiedot päivittyvät kahden vuoden viiveellä.
