Hyppää sisältöön

Kasvinsuojeluaineiden maatalouskäyttö laskussa, urean myynti nostaa metsätalouskäyttöä

Mediatiedote
Julkaisuajankohta 21.10.2020 10.21
Tiedote

Kasvinsuojeluaineiden myynti maatalouskäyttöön Suomessa on viime vuosina tasoittunut reiluun 1500 tehoainetonniin. Kasvinsuojeluaineiden metsäkäyttö sen sijaan on kasvussa, sillä urean käyttö juurikäävän torjunnassa nostaa myyntilukuja. Näin ollen kasvinsuojeluaineiden kokonaismyynti Suomessa on kasvussa.

- Suomessa kasvinsuojeluaineiden maatalouskäyttö on maltillista verrattuna useisiin muihin EU-jäsenmaihin. Maa- ja puutarhatalouskäytössä olevien aineiden myyntimäärät peltohehtaaria kohti ovat alhaisimmasta päästä, noin 0,6 kg tehoainetta / ha, kertoo ryhmäpäällikkö Kaija Kallio-Mannila Tukesista.

Suurimmalla osalla jäsenmaista myyntimäärä on alle 3 kg tehoainetta / ha, mutta enimmillään jopa 9 kg tehoainetta / ha.

Kasvinsuojeluaineiden kokonaismyyntimäärä vuosina 2000-2018 seuraa metsätalouskäyttöön tarkoitettujen aineiden myyntikäyrää. Maataloudessa käytettävien aineiden myynti on viime vuosina ollut noin 1000-2000 tehoainetonnia. Metsätalouskäyttöön tarkoitettujen aineiden myynti on noussut vuodesta 2002 alkaen lähes 4000 tehoainetonniin.

Tavoitteena vähentää kasvinsuojeluaineiden käyttöä

EU-tason Pellolta Pöytään -strategian tavoitteena on vähentää kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä ja niiden aiheuttamaa riskiä 50 % vuoteen 2030 mennessä. EU-tilastoissa ei toistaiseksi eritellä kasvinsuojeluaineiden maa- ja metsätalouskäyttöä erikseen.

Kasvinsuojeluaineiden myyntimäärän kasvun selittää juurikäävän torjunnan yleistyminen. Eteläisen ja keskisen Suomen havumetsiä vioittaa juurikääpä. Se pitää lain mukaan torjua suurelta osalta kasvukauden aikaisista havupuuvaltaisista hakkuista (Laki metsätuhojen torjunnasta). Torjunta tehdään pääasiassa urealla. Se on taloudellisesti kannattavaa ja tarpeen.

- Tukesissa selvitettiin vaihtoehtoja urean käytölle juurikäävän torjunnassa. Ratkaisuna voisi olla juurikäävän torjuntaan hyväksytty biologinen torjunta-aine, mutta urea on osoittautunut käytännöllisimmäksi tavaksi torjua juurikääpää, ryhmäpäällikkö Kaija Kallio-Mannila Tukesista toteaa.

- Haemme ratkaisua siihen, että metsätalouskäyttö pidettäisiin erillään maatalouskäytön tilastoista ja vähennystavoitteista. Urean käyttö metsätaloudessa on tarpeen eikä suinkaan ole suurimman riskin aiheuttaja, Kallio-Mannila jatkaa.

Maatalouskäyttöön myydään eniten rikkakasvien torjunta-aineita

Maa- ja puutarhatalouskäyttöön myytyjen kasvinsuojeluaineiden tilastoja on kerätty vuodesta 1953 lähtien (Kuva 2). Eniten myydään rikkakasvien torjunta-aineita eli herbisidejä. Niiden myyntimäärä on 75 - 80% kokonaismyyntimääristä. Korkeimmillaan kasvinsuojeluaineiden myyntimäärät olivat 80-luvulla ja ne laskivat voimakkaasti 90-luvulle tultaessa.

Kasvinsuojeluaineiden kokonaismyyntimäärä maa- ja puutarhataloudessa on kasvanut vuodesta 1953, jolloin se oli alle 500 tehoainetonnia. Korkeimmillaan myynti oli 80-luvun taitteessa noin 2500 tehoainetonnia. Merkittävä pudotus oli 90-luvun puolivälissä, jolloin myyntimäärä oli alle 1000 tehoainetonnia. Nykyään myynti on noin 1500 tehoainetonnia. Herbisidejä myydään eniten ja niiden myyntimäärä vaikuttaa eniten kokonaismyyntimäärän vaihteluun.

Yksi syy myyntimäärien laskuun 90-luvulla löytyy herbisideistä. Fenoksihappoherbisidien tehoaineesta poistettiin rakenteeltaan hieman erilaiset isomeerit, joilla ei ollut tehoa rikkakasveihin (Kuva 3). Näin myyntimäärä ja samalla kemikaalikuorma käytännössä puolittui. Samoihin aikoihin luotiin ensimmäisiä tavoitteita kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämiseksi. Lisäksi EU:hun liittyminen toi yleistä epävarmuutta, joka vähensi kasvinsuojeluaineiden käyttöä. Sittemmin myyntimäärät ovat asettuneet nykyiselle tasolle reiluun 1500 tehoainetonniin. Vuosittainen vaihtelu johtuu mm. sääolosuhteista ja sato-odotuksista.

Maatalouskäytössä glyfosaatti myyntitilastojen kärjessä

Maatalouskäyttöön myytyjen herbisidien kärkisijaa pitää glyfosaatti, jonka viime vuosien myyntimäärät ovat olleet 500 - 900 tehoainetonnia. Glyfosaatti on maailmalla ja EU:ssa eniten käytetty herbisidi ja sitä on käytetty vuosikymmeniä. Glyfosaatin hyväksyminen EU:ssa on voimassa 15.12.2022 asti. Glyfosaatin käytöstä aiheutuvien riskien uudelleenarviointia tekevät yhteistyössä Ranska, Unkari, Alankomaat ja Ruotsi. Lisätietoja uudelleenarvioinnista on Euroopan Komission nettisivuilla englanniksi.

Summakaavio herbisidien myyntimäärien muutoksista vuosina 1976-2018. Herbisidejä myytiin 80-luvun taitteessa noin 1,5-2 kertaa enemmän kuin nykyään. Punaisella oleva glyfosaatin myyntimäärä on noussut vuoden 1976 lähes nollasta noin 500-900 tehoainetonniin. Harmaalla oleva fenoksihappoherbisidien myyntimäärä on laskenut vuosikymmenten saatossa yli 1000 tehoainetonnista noin pariin sataan tehoainetonniin. Muiden herbisidien osuus on vähäinen.

Myyntitilastot Tukesin nettisivuilta, EU-vertailu Lukesta

Tukes kerää myyntimäärätiedot kaikilta kasvinsuojeluaineiden myyntilupien haltijoilta vuosittain ja julkaisee ne nettisivuillaan.

- Aiemmasta poiketen kuvien taustalla olevat tilastotiedot saa nettisivuiltamme suoraan myös excel-tiedostoina. Liikesalaisuussyistä yksittäisiä tehoaineita koskevien myyntitietojen julkaisua rajoitetaan jonkin verran, korostaa ryhmäpäällikkö Kaija Kallio-Mannila Tukesista.

Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisee vertailutiedot kasvinsuojeluaineiden EU-tason myyntitilastoista maatalouskäytössä olevaa pinta-alaa (ha) kohti. Näissä lukemissa metsätalouskäyttö ei ymmärrettävästi ole mukana.

Lisätietoja

ryhmäpäällikkö Kaija Kallio-Mannila, p. 029 5052 036

johtava asiantuntija Eija-Leena Hynninen, p. 029 5052 049

sähköpostit muotoa: [email protected]
 

 
Sivun alkuun