Glyfosaatin käyttö kasvinsuojelussa puhuttaa

 

 Glyfosaatin käyttö on herättänyt paljon keskustelua sen jälkeen kun IARC julkaisi raportin, jossa esitetään glyfosaatin luokittelemista todennäköisesti syöpävaaralliseksi tehoaineeksi. Mikä on glyfosaatin tilanne tällä hetkellä? Poistuuko se markkinoilta, rajoitetaanko sen käyttöä ja onko sille vaihtoehtoja?

Glyfosaatti on eniten myyty kasvinsuojelussa käytettävä tehoaine Suomessa. Glyfosaattivalmisteita käytetään rikkakasvien torjuntaan viljelysmailla, puutarhoissa, pelloilla, metsänviljelyssä ja viljelemättömillä alueilla. Glyfosaatti tuli markkinoille 1970-luvun alussa ja Suomessa sitä on käytetty vuodesta 1976.

Glyfosaatin terveysvaikutuksista on keskusteltu paljon ja myös vaatimuksia aineen kieltämisestä kokonaan kasvinsuojelussa on esitetty.

Maailman terveysjärjestön (WHO) alainen Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC on julkaissut raportin, jossa se esittää yleisesti käytössä olevan kasvinsuojelutehoaineen glyfosaatin luokittelemista todennäköisesti ihmiselle syöpävaaralliseksi (IARC:n luokitus 2A). Elinympäristössä ja ravinnossa esiintyy myös muita yhdisteitä, jotka kuuluvat samaan luokkaan. Ihmiselle yksiselitteisesti syöpää aiheuttavia, eli ryhmään 1 kuuluvia aineita, ovat mm. asbesti, puupöly, tupakansavu sekä alkoholijuomat.

Glyfosaatin hyväksyminen tehoaineena on voimassa EU:ssa vuoden 2015 loppuun saakka. Hyväksymisen uusimista varten Saksa on valmistellut arviointiraportin, jossa ei tullut esille vakavia huolia glyfosaatin terveysriskeistä. Samaan tulokseen päätyi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n järjestämä asiantuntijakokous helmikuussa 2015. Euroopan komissio valtuutti huhtikuussa 2015 EFSA:n arvioimaan IARC:n raportissa esiintyneet karsinogeenisuusväitteet ennen kuin glyfosaatin hyväksyttävyys otetaan käsittelyyn.

  Usein esitettyjä kysymyksiä glyfosaatista

Poistuvatko glyfosaattivalmisteet markkinoilta?

Glyfosaatin hyväksyttävyydestä päätetään jäsenmaiden pysyvässä komiteassa komission päätösehdotuksen perusteella. Tukes seuraa aktiivisesti glyfosaatin arviointiprosessia ja osallistuu päätöksentekoon, kun arviointi on saatettu loppuun. Tämän jälkeen tehdään arvioinnit valmisteista ja päätetään kansallisesti niiden hyväksynnästä.

Aineita, jotka luokitellaan (EU-luokitus) syöpävaarallisuuden perusteella kategorioihin 1A (näyttö ihmisellä) ja 1B (eläinkoenäyttö) ei hyväksytä käytettäväksi kasvinsuojeluaineina. Kategoriaan 2 luokiteltavat kasvinsuojeluaineet, joiden epäillään aiheuttavan syöpää ihmiselle, voidaan hyväksyä vain ammattikäyttöön.  

Rajoitetaanko glyfosaattivalmisteiden käyttöä kotipuutarhoissa?

Haitallisimpien glyfosaattivalmisteiden ostamiseen ja käyttöön tarvitaan 26.11.2015 lähtien todistus kasvinsuojeluainetutkinnon suorittamisesta. Rajaus vain ammattikäyttöön perustuu glyfosaattivalmisteilla toistaiseksi niiden sisältämien muiden komponenttien vaaraominaisuuksiin. Ne saattavat esimerkiksi aiheuttaa vakavan silmävaurion vaaran. Tukes jaottelee kaikki muutkin Suomessa hyväksytyt kasvinsuojeluaineet joko ammatti- tai kuluttajakäyttöön soveltuviksi. 

Kuinka paljon tavallinen kuluttaja altistuu glyfosaatille?

Evira ottaa näytteitä kotimaisista elintarvikkeista ja niiden raaka-aineista ja Tulli vastaavasti ulkomaisista. EFSA (Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen) on koonnut yhteen kaikkien jäsenmaiden toimittamat analyysitulokset. Nykyisiin ravinnon välittämän altistuksen turvarajoihin verrattuna EFSAn keräämät tulokset osoittavat, että pitkäaikaisaltistus jää hyvin vähäiseksi. Lisäksi tällä hetkellä katsotaan, ettei glyfosaatilla ole akuutteja vaaraominaisuuksia. Sen perusteella EU:n riskinarvioinneissa ei ole tarvinnut ottaa huomioon akuuttia altistumista.

Kotipuutarhuri voi vähentää altistumistaan valitsemalla valmisteita, jotka ovat käyttövalmiita tuotteita, joita ei tarvitse laimentaa. Käyttöohjeita noudattamalla ja käyttämällä kasvinsuojeluaineita vain todelliseen tarpeeseen altistuminen voidaan pitää kotipuutarhurille ja sivullisille (lapset, naapurit) hyväksyttävällä tasolla.

  Saako Suomessa käyttää glyfosaattia ennen puintia?

Useita glyfosaattivalmisteita on hyväksytty juolavehnän torjuntaan rehuohra-, rehukaura-, rypsi- ja rapsiviljelyksiltä ennen puintia. Käsittely voidaan tehdä vain tuleentuneeseen kasvustoon, eli Suomessa ei ole hyväksytty kasvuston pakkotuleennuttamista (kuivattamista) glyfosaatilla.

Saako lasten leikkipaikoilla käyttää glyfosaattia ja onko glyfosaatista vaaraa lemmikeille?

Lasten leikkipaikoilla kannattaa käyttää rikkakasvien torjuntaan mekaanisia menetelmiä. Glyfosaatilla käsitellyt alueet (puistot, piha-alueet) on hyvä merkitä, ja alueille menemiseen suositellaan 7 vrk:n varoaikaa. Lasten/lemmikin satunnaisesta liikkumisesta glyfosaatilla käsitellyllä alueella ei kuitenkaan aiheudu suurta riskiä, kunhan valmiste on ehtinyt kuivua kasvien pinnalta.  

Voitaisiinko glyfosaatti korvata jollain vähemmän haitallisella valmisteella/menetelmällä?

Vastaavaan käyttötarkoitukseen hyväksyttyjen valmisteiden välillä ei tämänhetkisen tiedon mukaan ole merkittäviä eroja, kun otetaan huomioon niiden kaikki ominaisuudet. Glyfosaattivalmistetta ostaessaan ammattikäyttäjäkin voi aina valita luokittelemattoman (ei mm. terveys- tai ympäristövaaraa osoittavia varoitusmerkkejä) tuotteen. Kitkeminen, liekitys ja esimerkiksi pienten alueiden peittäminen mustalla muovilla ovat varteenotettavia menetelmiä erityisesti kotipuutarhoissa ja leikkipaikoilla. 

Voiko glyfosaatin jatkuva käyttö johtaa "superrikkaruohojen" syntymiseen?

Glyfosaattia on käytetty pitkään ja sitä kestäviä rikkakasveja on löytynyt jo maailmalta. Suomessakaan ei olla ilmiöltä turvassa, joten asia tulee ottaa huomioon etenkin suorakylvetyillä pelloilla, kun käytetään hyvin pieniä glyfosaattiannoksia useana vuonna peräkkäin.


Onko glyfosaatin hajoamista tutkittu Suomen oloissa?

Glyfosaatin hajoamista on tutkittu muun muassa Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtamissa yhteistutkimuksissa sekä Helsingin ja Kuopion yliopistoissa tehdyissä tutkimuksissa. Suomalaisissa kenttäkokeissa glyfosaatin häviämisen puoliintumisajaksi pintamaassa laskettiin kasvukaudella 8–55 vuorokautta (keskimäärin noin kolme viikkoa) ja talviaikana 7–8 kuukautta. Kahdessa suomalaisessa metsämaassa glyfosaatin puoliintumisaika on ollut yli vuoden. Tulokset ovat hyvin lähellä muissa Pohjoismaissa saatuja puoliintumisaika-arvoja, mutta Keski-Euroopassa saatuja arvoja suurempia.  

Miten pitää toimia, jos haluaa päästä eroon vanhoista glyfosaatti- tai muista kasvinsuojeluainevarastoista?

Ylijäänyt tai käyttökelvoton kasvinsuojeluaine tulee viedä vaarallisen jätteen keräyspisteeseen.

Kysymyksiin ovat vastanneet Tukesin kasvinsuojeluaineryhmän asiantuntijat.

Tiedot Suomessa hyväksytyistä kasvinsuojeluaineista löytyvät Tukesin ylläpitämästä kasvinsuojeluainerekisteristä ( www.tukes.fi/kasvinsuojeluainerekisteri ). 

Lue myös 13.11. julkaistu tiedote:  Efsan tieteellinen riskinarviointi glyfosaatista valmistunut

 

Kysymykset ja vastaukset on laadittu Tukesin kasvinsuojeluaineryhmässä.
Kuva: Saara Sivonen