Sähkötöiden johtajilla ja käytön johtajilla on ryhdistäytymisen paikka

Sähkölaitteistojen varmennus- ja määräaikaistarkastuksissa on ilmennyt asennuksiin liittyviä puutteita. Turvalllisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kehottaa sähkötöiden johtajia ja käytön johtajia tehostamaan toimintaansa ja valvomaan annettujen ohjeiden noudattamista. Käyttöönottotarkastukseen on keskityttävä huolellisesti. Huolto- ja kunnossapito-ohjelmaa pitää noudattaa. Tukes ryhtyy valvomaan käytön johtajien toimintaa entistä tiiviimmin mm. dokumenttivalvonnan keinoin.

Tukes teki yhteenvedon valtuutettujen tarkastajien ja laitosten ilmoittamista sähkölaitteistojen varmennus- ja määräaikaistarkastuksista. Ne tekivät 5673 varmennustarkastusta ja 3476 määräaikaistarkastusta vuonna 2018. Uusintatarkastuksia ne määräsivät 94 – varmennuksissa 34 ja määräaikaisissa 60.

Työn etenemistä myötäilevällä vaiheittaisella käyttöönottotarkastuksella olisi monet varmennustarkastuspuutteet saatu karkotettua. Jämptimmällä huollolla ja kunnossapidollakin olisi tilanne määräaikaistarkastushavaintojen osalta ollut huomattavasti parempi.

Sähkötöiden johtajilla ja käytön johtajilla on siis ryhdistäytymisen paikka. Havaintojen perusteella sähkötöiden johtajien ja varsinkin käytön johtajien on otettava hommat paremmin hanskaansa sekä tehostettava toimintaansa ja valvottava annettujen ohjeiden noudattamista. On viipeettä keskityttävä huolellisemmin niin käyttöönottotarkastuksen tekemiseen kuin etenkin huolto- ja kunnossapito-ohjelman noudattamiseen sekä niiden dokumentointiin ja mittaustulosten asianmukaisuuden varmistamiseen.

Sähköturvallisuuden peruselementit ovat asianmukainen käyttöönottotarkastus ja sen jälkeinen suunnitelmallinen huolto ja kunnossapito.

Varmennustarkastuskohteissa tilanne parani, määräaikaistarkastuksissa tilanne ennallaan

Suurin osa varmennustarkastuksista tehtiin luokan 1b sähkölaitteistoihin (> 35 A, mm. pienteollisuus ja toimitilat). Vajaat 30 % tehtiin asuinrakennuksiin sekä noin 25 % käytön johtajaa edellyttäviin laitteistoihin. Myös määräaikaistarkastuksista suurin osa tehtiin luokan 1b laitteistoihin ja ns. käytön johtaja -kohteisiin noin 11 %.

Varmennustarkastuskohteista 61 %:ssa ei todettu merkittäviä puutteita. Parannusta on lähes 10 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna. Noin neljännes havaituista puutteista koski huomattavia käyttöönottotarkastuksen tekemiseen liittyviä puutteita. Saman verran oli huomattavia asennusten dokumentaatiopuutteita – noin puolet oli siis huomattavia asennusvirheitä.

Määräaikaistarkastuskohteista puolestaan 26 %:ssa ei todettu merkittäviä puutteita. Lukema on aiempien vuosien tasolla. Havaitut puutteet jakautuivat seuraavasti:

• noin viidennes koski huomattavia asennusten dokumentaatiopuutteita
• noin neljännes huoltoon ja kunnossapitoon liittyviä laiminlyöntejä
• noin 40 % huomattavia asennuspuutteita
• 15 % käyttöönottovaiheeseen liittyviä laiminlyöntejä.

Vakavia asennusvirheitä ja -puutteita todettiin viime vuonna varmennustarkastetuissa asennuskohteissa joka 30:nnessä sekä määräaikaistarkastetuissa sähkölaitteistoissa joka 7. kohteessa. Kohteista, joissa havaittiin puutteita, uusintatarkastukseen määrättiin lähes 18 % varmennustarkastuksissa ja noin 12 % määräaikaistarkastuksissa.

Käytön johtajat tarkempaan valvontaan

Tarkastusmääriin suhteutettuna vakavampia asennuspuutteita ja -virheitä tilastoitiin käytön johtajaa edellyttävissä luokan 2 sähkölaitteistoissa enemmän kuin muissa laitteistoissa. Tämä koski niin määräaikais- kuin varmennustarkastuksiakin. Varmennustarkastuksissa todettiin käyttöönottotarkastuksien tekemiseen liittyviä huomattavia puutteita enemmän kuin muissa.

Määräaikaistarkastuksissa huoltoon ja kunnossapitoon liittyviä huomattavia puutteita oli reilusti yli kolmanneksessa. Määräaikaistarkastuksen runsaat puutteet voidaan useimmissa tapauksissa katsoa osoitukseksi siitä, että käytön johtaja ei ole huolehtinut riittävästi tehtävistään.

Varmennustarkastusten tuloksista ei voi vetää samalla tavalla suoraa johtopäätöstä käytön johtajan tehtävien hoitoon. Voi kuitenkin kysyä, miksi kohteeseen valitun urakoitsijan valinta on epäonnistunut, vaikka tilaajalla on apunaan ammattipätevä vastuuhenkilö, käytön johtaja.

Tukes ryhtyykin valvomaan käytön johtajien toimintaa entistä tiiviimmin, mm. dokumenttivalvonnan keinoin.

Millaisia virheitä varmennustarkastuksissa havaittiin?

Varmennustarkastuksissa todettiin usein asennusvirheitä seuraavissa asioissa:

• vikavirtasuojaus
• jännitteeltään erilaisten johtimien erillään olo
• vedonpoistotja nysien käyttö
• laiteläpivientien tiivistykset
• potentiaalin tasauksien kattavuus ja niiden merkinnät.

Myös ns. alaslaskettujen kattojen yhteydessä johtojärjestelmien asennusteissä/-alustoissa ja rasioiden kiinnityksissä todettiin puutteita. Kaapeleita saattoi olla niputettuna holtittomasti yhteen, jolloin niiden kuormitettavuus ei enää täyttänyt vaatimuksia ja ylipäätänsä kuormitettavuustarkastelut oli jätetty tekemättä. Taajuusmuuttajien kaapelointeja ei aina ollut toteutettu valmistajan ohjeiden mukaan eivätkä kaapeli- ja rasiavalinnat täyttäneet EMC-vaatimuksia.

Käyttöönottotarkastuksista tarkastajien vuosikertomukset mainitsivat etenkin asiattomat mittaustulokset sekä niiden puutteellisen jäljitettävyyden ja kattavuuden, varsinkin, jos kohteessa oli useampi sähköurakoitsija.

Millaisia puutteita määräaikaistarkastuksissa havaittiin?

Määräaikaistarkastuksissa tyypillisimpiä havaintoja asennuspuutteista olivat

• puutteelliset kosketussuojaukset
• rikkoutuneet laitteet
• mekaanisten suojauksien ja palokatkojen puuttuminen.

Tarkastuksissa tavattiin myös vikaantuneita loisteputkia ja vikavirtasuojakytkimiä sekä ylisuuria sulakkeita ja keskuksissa löysiä liitoksia. Muutostöiden yhteydessä kaapelihyllyt oli kuormittavuudenkin kannalta kyseenlaisesti ahdettu kaapeleilla, hyllyille oli jäänyt ylimääräisiä katkottuja kaapeleita suotta ”makaamaan” ja jopa jätetty ne päättämättä ja/tai syöttö luotettavasti erottamatta – jännite oli niihin kytketty tai käyttötoimenpitein kytkettävissä.

Myös tilojen käyttötarkoituksen muutokset oli jätettylaitteiden osalta huomioimatta. Huolto- ja kunnossapitotoiminnasta mainittiin usein, että tarvittava ohjelma puuttui tyystin, keskeiset mittaukset oli laiminlyöty, se ei kattanut koko laitteistoa (erikoistilat, kompensointi) tai toiminnan suunnitelmallisuus ontui.

Lisätietoja:

Ylitarkastaja Timo Iholin, p. 029 5052 594, [email protected]