Valikko

Tukesin lupa Haminan LNG-terminaalille

Mediatiedote 8.10.2020 8.48
Tiedote

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) myönsi elokuussa luvan Haminan öljysatamaan valmistuvalle nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaalille. Haminan terminaali on Suomen kolmas LNG-terminaali, ja sen kaupallinen käyttö alkaa vuoden 2021 alkupuolella.

Kolme LNG-terminaalia kattaa nesteytetyn maakaasun riittävän saannin Suomessa

Suomen kaksi aiempaa käytössä olevaa LNG-terminaalia sijaitsevat Porin Tahkoluodossa ja Tornion Röytässä. Näistä Tornion terminaali on suurempi ja Porin terminaali samaa kokoluokkaa kuin Haminan terminaali.

 Kolmannen LNG-terminaalin ansiosta Suomen nesteytetyn maakaasun tämänhetkinen tarve tulee katettua. Samalla vähenee riippuvuus Venäjän maakaasusta, sanoo Tukesin ylitarkastaja Arto Jaskari.

LNG tuodaan terminaaliin säiliöaluksella esimerkiksi Rotterdamin sataman kautta. LNG:tä toimitetaan terminaalista säiliöautoilla energialaitosten ja teollisuuden käyttöön aina Kainuuseen saakka. Purettavan ja lastattavan LNG:n laatua tarkkaillaan terminaalialueella sijaitsevilla analyysilaitteilla.

Lisäksi LNG:tä toimitetaan höyrystettynä maakaasuna maakaasun jakelu- ja siirtoverkostoon mittausasemien ja rakennettavien yhdysputkistojen kautta. Siirtoputkistoliitännän kautta maakaasua voidaan toimittaa Suomen ja myös Viron maakaasuverkostoihin.

 EU:n energiapolitiikka ja rahoitus ovat viime vuosina vaikuttaneet huomattavasti Suomen maakaasusektoriin. EU:n pääosin rahoittama Viro–Suomi-maakaasuputki muutti Suomen maakaasumarkkinoita merkittävästi. Lisäksi EU on hyväksynyt energiaturvallisuuden ja ympäristönsuojelun vuoksi huomattavan suuruisen valtiontuen, jolla TEM on rahoittanut LNG-terminaalien rakentamista. Haminan LNG-terminaalin rakentamiseen on saatu TEMiltä rahoitusta 27,7 miljoonaa euroa, Jaskari kertoo. 

Tukes myöntää maakaasun varastointia koskevan rakentamisluvan ja valvoo varastoinnin turvallisuutta.

Jättimäisten säiliöiden turvallisuus varmistettu

Haminan LNG-terminaalissa varastoidaan nesteytettyä maakaasua maanpäällisessä säiliössä yhteensä 15 000 tonnia (30 000 m³). Säiliön halkaisija on 39 metriä ja säiliön päällä sijaitsevat rakenteet sijaitsevat yli 50 metrin korkeudessa maatasosta. Alueella on tilavaraus myös toiselle varastosäiliölle, jonka tilavuus olisi 20 000 m³.

LNG-säiliö on rakenteeltaan kaksivaippainen säiliö, jossa sisempi säiliö on 9 % nikkeliterästä ja ulompi säiliö ja katto ovat teräsbetonia. Ulomman ja sisemmän säiliön välitila on eristetty perliitillä. Säiliön betoninen pohjalaatta on lämmitetty ja eristetty alla olevan maapohjan jäätymisen estämiseksi.

Suuronnettomuusvaarojen selvitykset ja riskikartoitukset tehty

Tukesilta haettuun lupahakemukseen liittyen LNG-terminaalille on tehty kattavat suuronnettomuusvaarojen selvitykset vaarojen tunnistamiseksi. Vakavimmat suuronnettomuusvaarat liittyvät mekaanisiin repeämiin tai vuotoihin. Riskiskenaarioita ja niihin varautumista on tarkasteltu erikseen laiturialueella, siirtoputkistossa, säiliöalueella, prosesseissa ja autolastauksessa. Hamina LNG Oy on tehnyt näihin selvityksiin perustuen riskitarkastelujen toimenpideseurannan, jolla varmistetaan terminaalin turvallinen taso. Mallinnukset on tehty Tukesin ohjeistusten mukaisesti ja pelastuslaitoksen ulkoisen pelastussuunnitelman laadintaa varten.

Terminaalialueen turvallisuus varmistettu betonisella suojamuurilla ja erillisillä keräysalueilla

Terminaalialueen ja viereisen vaarallisten kemikaalien varastoinnin väliselle raja-alueelle on rakennettu 4,2 metriä korkea betonirakenteinen suojamuuri suojaamaan terminaalin ulkopuolisia alueita esimerkiksi onnettomuusskenaarioissa määritellyiltä lämpösäteilyvaikutuksilta.

Mahdollisten LNG- ja maakaasuvuotojen laajuutta rajoitetaan terminaalin hätäpysäytysjärjestelmällä (ESD, emergency shutdown), jolloin LNG:tä sisältävän prosessin tilavuus osastoidaan erillisten hätäpysäytysventtiilien avulla. Lisäksi mahdollisten LNG-vuotojen varalta terminaalialue on jaettu kolmeen erilliseen LNG-vuotojen keräysalueeseen: laiturialueeseen, LNG-säiliön alueeseen sekä säiliöautolastaus- ja prosessialueeseen. Jokainen alue on varustettu omilla keräysalueilla, kanaaleilla ja vuotoaltailla. Vuotoaltaiden tilavuudet on mitoitettu onnettomuustilanteiden mallinnusten perusteella.

 Ennen terminaalin käyttöönottoa Tukes tekee käyttöönottotarkastuksen, jossa tarkastetaan muun muassa terminaalin rakentamiseen liittyvät asiakirjat, riskitarkastelujen toimenpideseuranta, organisaatio ja turvallisuusvastuut sekä toimintaohjeet, Jaskari toteaa.

Lisätietoja: Ylitarkastaja Arto Jaskari, p. 029 5052 149
sähköposti muotoa: [email protected]

Linkki päätökseen

Linkki Hamina LNG:n sivuille 

Kuva 1: LNG-säiliö

LIITE

 LNG, (engl. liquefied natural gas) on nesteolomuodossa olevaa maakaasua. Maakaasu voidaan nesteyttää -160 C lämpötilassa.

LNG on fossiilinen polttoaine, jonka hiilidioksidi- ja muut päästöt ovat pienemmät kuin esimerkiksi polttoöljyn. Teollisuuden lisäksi nesteytettyä maakaasua voidaan hyödyntää esimerkiksi raskaan liikenteen ja laivojen polttoaineena.

LNG mahdollistaa maakaasun varastoinnin energiasisällöltään tiiviissä muodossa verrattuna kaasumaiseen maakaasuun.

LNG:lle rakennettu järjestelmä sopii sellaisenaan myös esimerkiksi biokaasusta jalostetulle ja nesteytetylle biometaanille.

LNG on höyrystyneenä erittäin helposti syttyvä kaasu. Nestemäisessä muodossa matala lämpötila ja kaasupilven muodostuminen ovat olennaisia vaaraominaisuuksia.

  Kuva 2: Laiturialue