Vuokrauspalveluiden turvallisuus

Tukes-ohje

Kuvaus: Tämä on Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin ohje vapaa-ajalla käytettävien välineiden vuokraus- ja lainauspalvelujen turvallisuudesta. Ohje perustuu kulutuspalvelujen turvallisuudesta annettuun lakiin 185/2025 (kulutuspalvelulaki, KuPaL).
Kohderyhmät: Tätä ohjetta sovelletaan urheilu-, liikunta- tai harrastevälineiden vuokraamiseen ja lainaamiseen. Vuokraajalla tarkoitetaan tässä ohjeessa sitä tahoa, joka antaa välineen vuokralle asiakkaalle, eli vuokralleantajaa tai vuokraamoa. Vuokraaja on kulutuspalvelulain tarkoittama palveluntarjoaja.
Huomioitavaa: Tätä ohjetta sovelletaan yhdessä Tukesin Kulutuspalvelujen turvallisuus -ohjeen kanssa. Tämä ohje sisältää vuokraus- ja lainauspalveluihin kohdistettuja yksityiskohtaisempia ohjeita kulutuspalvelulain soveltamisesta.
Lainsäädäntö: Ohje käsittelee kulutuspalvelulain vaatimuksia. Tukes valvoo kulutuspalvelulain noudattamista. Palveluntarjoajan pitää selvittää ja noudattaa myös muiden toimintaa koskevien lakien vaatimuksia. Lait ovat kokonaisuudessaan nähtävänä esim. Tukesin Edilex-palvelussa
Päivämäärä: 11.3.2026
Diaarinumero: Tukes 14988/00.00.02/2025

1. Ohjeen tarkoitus

Tässä ohjeessa kuvataan Tukesin tulkinta siitä, miten lakia kulutuspalvelujen turvallisuudesta sovelletaan vuokraus- ja lainauspalveluihin. Urheilu-, liikunta- ja harrastevälineitä asiakkaalle vuokraavien toimijoiden on noudatettava kulutuspalvelulakia tarjoamassaan vuokrauspalvelussa.

Ohjeen tarkoituksena on auttaa vuokrauspalvelujen tarjoajia varmistamaan, että vuokraus- ja lainauspalvelut ovat kulutuspalvelujen turvallisuudesta annetun lain mukaisia ja turvallisia niin palvelua käyttäville asiakkaille kuin myös muille palvelun välittömässä vaikutuspiirissä oleville henkilöille.

Kulutuspalvelulaki koskee vapaa-ajan palvelujen asiakasturvallisuutta. Sen tarkoituksena on varmistaa palvelun turvallisuus ja ehkäistä palvelun käyttäjiin ja sen välittömässä vaikutuspiirissä oleviin henkilöihin kohdistuvia terveysvaaroja, tapaturmia ja onnettomuuksia. Kulutuspalvelulaki ei koske omaisuuteen kohdistuvia vaaroja.

Ohje ei ole lainsäädännön tavoin velvoittava. Tukes esittää ohjeessa esimerkkejä ja vaihtoehtoja siitä, miten palveluntarjoaja voi täyttää kulutuspalvelujen turvallisuudesta annetun lain vaatimukset. Velvoittavat säädöstekstit on ohjeessa merkitty viittauksilla kulutuspalvelujen turvallisuudesta annetun lain pykäliin. Kukin palveluntarjoaja vastaa siitä, että toiminta on lainsäädännön mukaista.

Lisätietoja kulutuspalvelulain vaatimuksista palveluntarjoajille löytyy Tukesin verkkosivuilta: Palveluntarjoajan velvollisuudet.

2. Soveltamisala ja rajaukset

Tämä ohje koskee urheilu-, liikunta- ja harrastevälineiden vuokrauspalveluja. Ohjetta voidaan soveltaa esim. seuraaviin palveluihin:

  • Vapaa-ajalla ja harrastuksissa käytettävien välineiden, tarvikkeiden ja varusteiden vuokrauspalvelut, esim. talviurheiluvälineiden, maastopyörien, retkeily- ja ulkoiluvälineiden, palloiluvälineiden ja pelitarvikkeiden sekä kiipeily- ja seikkailutoiminnan välineiden vuokraus.
  • Kotitalouksien käyttämien koneiden ja laitteiden vuokrauspalvelut, esim. käsityökoneiden ja siivousvälineiden vuokraus.
  • Ohjelmapalveluissa, tapahtumissa ja aktiviteeteissa käytettävien välineiden vuokrauspalvelut,esim. pomppulinnojen, sumopainipukujen tai kuplafutispallojen vuokraus.
  • Muut vastaavat vuokrauspalvelut, esim. käsityö- ja harrastekoneiden ja liikunnan apuvälineiden vuokraus. 

Tätä ohjetta voidaan soveltaa myös tilanteessa, jossa urheilu-, liikunta- tai harrastevälineitä annetaan asiakkaiden käyttöön muun palvelun (esim. majoitustoiminnan) yhteydessä. Lain soveltamisen kannalta ei ole merkitystä, onko välineiden antaminen toisen käyttöön maksullista (vuokraaminen) vai maksutonta (lainaaminen).

Kulutuspalvelulaki ja tämä ohje koskevat yrityksiä ja julkisen sektorin toimijoita, jotka vuokraavat tai lainaavat urheilu-, liikunta- ja harrastevälineitä. Yhdistyksiä laki koskee silloin kun välineitä vuokrataan tai lainataan muillekin kuin pelkästään yhdistyksen omille jäsenille. Jos yksityishenkilöt vuokraavat välineitä elinkeinotoiminnassa, myös heidän on noudatettava kulutuspalvelulakia.

Kulutuspalvelulaki koskee palvelun käyttäjien eli välineitä vuokraavien tai lainaavien asiakkaiden turvallisuuttta ja palvelun välittömässä vaikutuspiirissä olevien henkilöiden, eli esim. sellaisten sivullisten henkilöiden turvallisuutta, joiden terveys tai turvallisuus voi vaarantua vuokraustoiminnan vuoksi.

Tämä ohje ei koske seuraavia vuokraustilanteita: 

  • Tilojen vuokraaminen
  • Vesikulkuneuvojen vuokraaminen: Vesikulkuneuvojen luovuttamisesta ja vuokraamisesta säädetään vesiliikennelaissa (782/2019), jonka toteutumista valvoo Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Vesikulkuneuvoja ovat muun muassa kajakit, kanootit, soutuveneet ja SUP-laudat.
  • Mikroliikkumisen palvelut (esim. sähköpotkulautojen vuokraus): Mikroliikkumisen palveluista on kattava erityislainsäädäntö, eikä Tukes ole asiassa toimivaltainen viranomainen. 
  • Koneiden, laitteiden ja tarvikkeiden vuokraaminen ammattikäyttöön.

Vuokrattavia ja lainattavia välineitä ja niiden käyttöä voivat koskea kulutuspalvelulain lisäksi usean muun eri lain velvoitteet, joita on noudatettava. Vuokrauspalvelun tarjoajan tehtävänä on huolehtia, että vuokrattavat laitteet ovat niitä koskevien vaatimusten mukaisia.

3. Huolellisuusvelvollisuus

Vuokraajan tehtävänä on varmistua palvelunsa turvallisuudesta. Huolellisuusvelvollisuuden noudattamiseksi vaadittavat toimenpiteet vaihtelevat sen mukaan, millaisesta vuokrauspalvelusta on kyse. Palveluntarjoaja voi osoittaa huolellisuusvelvollisuutensa noudattamalla lain vaatimuksia ja tässä ohjeessa kuvattuja toimenpiteitä.

Vuokraaja ei voi vapautua lakisääteisestä huolellisuusvelvollisuudestaan asiakkaan allekirjoittamilla vastuuvapauslomakkeilla tai muilla palvelun käyttäjien antamilla suostumuksilla. Välineen vuokralle ottava tai lainaava palvelun asiakas ei siten käytä välinettä pelkästään omalla vastuullaan, vaan vuokraajan tehtävänä on varmistaa välineen ja palvelun turvallisuus tarkoituksenmukaisella tavalla.

Vaikka välineiden turvallisuuden varmistaminen on vuokraajan tehtävä, myös asiakas voi itse vaikuttaa turvallisuuteen monella eri tavalla. Hänen pitää esim. antaa vuokraustilanteessa palveluntarjoajan pyytämät tiedot. Lisäksi asiakkaan on noudatettava vuokraajalta saamiaan ohjeita ja käyttörajoituksia ja ilmoitettava välineissä havaitsemistaan vioista tai vaaratilanteista.

4. Selvilläolovelvollisuus

Palveluntarjoajalla pitää olla riittävät tiedot vuokraamistaan välineistä ja niiden turvallisuudesta. Tarvittavat tiedot voivat liittyä esim. vuokrattavien välineiden ominaisuuksiin, käyttötarkoitukseen tai käyttöympäristöön, mahdolliseen väärinkäyttöön tai vikatilanteisiin, tarvittaviin henkilönsuojaimiin ja suojavarusteisiin tai välineiden tarkastamiseen ja huoltoon. Palveluntarjoajalla pitää olla riittävä osaaminen asiakkaan perehdyttämiseksi vuokrattavien välineiden turvalliseen käyttöön.

5. Vaarojen tunnistaminen

Palveluntarjoajalla pitää olla selkeä käsitys siitä, millaisia vaaroja vuokrauspalvelun toteutukseen ja vuokrattavien välineiden käyttöön liittyy. Vaarojen tunnistamisen avulla palveluntarjoaja varmistaa, että hän on huomioinut kaikki vuokraamiensa välineiden turvallisuuden kannalta olennaiset asiat. 

Vuokraajan pitää tunnistaa vuokrattavien välineiden käytössä esiintyviä vaaratilanteita siinä laajuudessa, että hän pystyy ennakoimaan ja torjumaan vaaroja mahdollisimman kattavasti jo vuokraustilanteessa. Kattava vaarojen tunnistaminen tuottaa siis tietoa siitä, mihin asioihin vuokraustilanteessa pitää kiinnittää huomiota esim. asiakkaan perehdyttämisessä ja käyttöohjeissa, vuokraussopimuksissa, kullekin asiakkaalle oikean välineen valinnassa, asiakkaalta etukäteen kysyttävissä tiedoissa tai välineiden jälkitarkastuksissa.

Vaarojen tunnistaminen kannattaa tehdä tuoteryhmäkohtaisesti. Käyttötarkoitukseltaan tai käyttötavoiltaan samanlaisten välineiden vaarojen tunnistamisen voi yhdistää. Vaarojen tunnistamista voi jäsentää myös niin, että ensin kaikki vuokrattavat välineet luokitellaan riskitasonsa mukaan korkeariskisiin ja matalariskisiin välineisiin. Mitä korkeariskisemmästä vuokrattavasta välineestä on kysymys, sitä yksityiskohtaisemmin siihen liittyvät vaarat pitää tunnistaa. Korkeariskisten välineiden vuokraaminen tulee myös suunnitella tarkemmin ja asiakkaalle pitää esim. antaa enemmän turvallisuuteen liittyvää tietoa. Yksinkertaisemmista ja matalariskisemmistä välineistä riittää vastaavasti suppeampi menettely.

Koska vuokrauspalvelun tarjoaja ei voi omalla toiminnallaan täysin vaikuttaa kaikkiin käytön aikaisiin vaaroihin, vaarojen tunnistamisessa voi rajautua ennakoitavissa oleviin tai ilmeisiin vaaroihin, eli niihin joihin vuokraaja pystyy vaikuttamaan. Vaarojen tunnistamista pitää kuitenkin päivittää ja tarkentaa asiakkailta kerättävän käyttökokemustiedon ja turvallisuuspalautteiden perusteella.

Vaarojen tunnistaminen on tehtävä ennen vuokrauspalvelun aloittamista. Vaarojen tunnistaminen pitää olla kirjallisessa muodossa (ks. tarkemmin turvallisuusdokumentaatio, kohta 9). Siinä voi käyttää apuna Tukesin lomakkeita vaarojen tunnistamiseen ja kirjaamiseen.

6. Palvelun turvallisuuden suunnittelu ja käytännön toteutus

Käytettävien menetelmien turvallisuus

Vuokrauspalvelu pitää suunnitella alusta asti turvalliseksi. Ennen vuokraustoiminnan aloittamista pitää suunnitella vuokrausprosessi toimivaksi (esim. tietojen antaminen, perehdyttäminen, logistiikka, välineiden käyttöönotto, käyttö, palautus, tarkastukset, yhteydenpito, toiminta ongelmatilanteissa). Jos asiakkaalla on mahdollisuus kokeilla vuokrattavia välineitä vuokraajan tiloissa, siitä on erikseen tunnistettava vaarat ja välinekokeilu on tämän perusteella suunniteltava turvalliseksi.

Vuokrattavien välineiden turvallisuus

Vuokrattavaksi hankittavien välineiden pitää olla vuokrauskäyttöön ja suunnitellulle asiakasryhmälle soveltuvia. Palveluntarjoaja tehtävänä on huolehtia siitä, että vuokralle annettavat välineet ovat vuokraushetkellä turvallisessa käyttökunnossa. Välineiden on sovelluttava tarkoitettuun käyttöön, asiakkaiden taitotasoon ja käyttöympäristön erityispiirteisiin.

Henkilönsuojaimet ja turvavarusteet

Vuokrauspalvelun yhteydessä asiakkaalle pitää antaa ohjeistusta tarvittavien henkilönsuojainten ja muiden turvavälineiden käyttöön. Jos välineiden yhteydessä vuokrataan tai lainataan asiakkaalle myös henkilönsuojaimia, asiakkaat pitää opastaa niiden käyttöön. Vuokrattavien tai lainattavien henkilönsuojaimien ja turvavarusteiden pitää olla tarkoitukseensa soveltuvia.

Asiakkalta pyydettävät ja asiakkaalle annettavat tiedot

Palveluntarjoajan pitää määrittää vuokrattavien välineiden valmistajien antamien ohjeiden perusteella, mitä rajoituksia vuokrattavan välineen käyttöön liittyy. Käyttörajoituksista pitää kertoa asiakkaalle ennen vuokrauksen toteutumista.

Ennen kuin asiakas vuokraa välineen, hänelle pitää antaa riittävät ennakkotiedot, jotta asiakas pystyy arvioimaan soveltuuko kyseinen tuote tarkoitettuun käyttöön ja voiko hän käyttää välinettä turvallisesti. Asiakkaille on lisäksi annettava riittävät tiedot ja ohjeet välineen turvallisesta käytöstä.

Muut vuokraustilanteessa asiakkaalle annettavat tai asiakkaalta kysyttävät tiedot vaihtelevat välinekohtaisesti. Tietojen tarve riippuu esim. välineen käyttötarkoituksesta ja riskitasosta:

  • Jos tuotteen turvallinen käyttö edellyttää sitä, että asiakas perehtyy tuotteen käyttöohjeisiin, ohjeet on annettava asiakkaalle vuokrauksen yhteydessä kirjallisena (esim. käsityökoneet tai sähkölaitteet). Kirjallisten ohjeiden antaminen on erityisen tärkeää silloin, kun vuokraaja ei luovuta välineitä asiakkaalle henkilökohtaisesti (esim. kun asiakas noutaa välineet itsepalveluautomaatista).
  • Joidenkin välineiden kohdalla vuokraajan on syytä kysyä vuokraustilanteessa, mikä on asiakkaan osaaminen tai taitotaso, että hänelle osataan valita sopia väline (esim. laskettelukeskuksen vuokraamossa kysytään asiakkaalta, onko hän aloittelija, harrastaja vai kokenut laskettelija tai lautailija). 
  • Joidenkin välineiden kohdalla välineen oikea koko, istuvuus tai muu soveltuminen juuri kyseiselle käyttäjälle on tärkeä varmistaa jo vuokraustilanteessa (esim. etukäteen kysytään asiakkaan paino oikean henkilönsuojaimen valitsemiseksi).

Palveluntarjoajan pitää määrittää, mitä tietoja juuri hänen vuokraamistaan välineistä annetaan asiakkaalle tai kysytään asiakkaalta, että asiakas voi käyttää välineitä turvallisesti.

Tarkastukset ja huollot

Vuokralle annettavat välineet pitää tarkastaa vuokrausten välillä. Välineiden turvallisesta käyttökunnosta pitää huolehtia vuokrakäytöstä poistamiseen saakka. Vuokraajan tehtäviin kuuluu sen varmistaminen, että vuokralle ei anneta rikkoontuneita tai muuten vaarallisia välineitä.

Vuokrattavien välineiden tarkastusten toteutumisesta on pidettävä kirjaa. Laajemmat tarkastukset ja huollot pitää dokumentoida selkeästi esimerkiksi välinekohtaiseen huoltokirjaan, joka on osa palveluntarjoajan turvallisuusdokumentaatiota. Turvavarusteiden tarkastaminen ja ylläpito vaatii erityistä huolellisuutta ja riittävää osaamista.

7. Turvallisuuden jatkuva seuranta ja parantaminen

Palveluntarjoajan pitää seurata palvelun turvallisuutta ja regoida havaitsemiinsa turvallisuuspoikkeamiin. Palveluntarjoajalla pitää olla kirjanpito palvelussa tapahtuneista onnettomuuksista ja läheltä piti -tilanteista. Tätä varten Tukes suosittelee, että vuokrauspalvelun asiakkaita ohjeistetaan ilmoittamaan palveluntarjoajalle välineissä havaitsemistaan vioista tai niistä johtuneista onnettomuuksista ja lähetä piti -tilanteista. Palveluntarjoajan pitää kirjata onnettomuus- ja läheltä piti -tilanteet omaan onnettomuuskirjanpitoonsa ja hyödyntää sitä turvallisuuden kehittämisessä.

8. Onnettomuuksista ilmoittaminen

Jos vuokrauspalvelussa tapahtuu vakava läheltä piti -tilanne tai vakava asiakastapaturma, palveluntarjoajan pitää ilmoittaa siitä Tukesiin. Ilmoituksen voi tehdä esimerkiksi Tukesin verkkosivuilla. Ilmoituksen vaarallisesta kulutuspalvelusta voi tehdä kuka tahansa, myös palvelua käyttänyt asiakas tai sivullinen. Lomake vaara- tai läheltä piti -tilanteen ilmoittamiseksi

9. Turvallisuusdokumentaatio

Vuokraajan pitää laatia toiminnastaan kulutuspalvelulain mukainen turvallisuusdokumentaatio. Dokumentaation laatimiseen saa apua Tukesin ohjeesta. Vuokrauspalveluissa olennaisia dokumentoitavia tietoja voivat olla esimerkiksi

  • välinekohtainen vaarojen tunnistaminen
  • välineluettelo
  • välineiden käyttöohjeet
  • tiedot vuokratuista välineistä
  • välineiden tarkastuksiin, huoltoihin ja korjauksiin liittyvät tiedot
  • onnettomuuskirjanpito ja muut turvallisuushavainnot. 

Tärkeää on, että koko henkilökunta on tietoinen turvallisuusdokumentaation sisällöstä. Turvallisuusdokumentaatio on palveluntarjoajan työkalu toiminnan turvallisuuden tueksi. Turvallisuusdokumentaatio kannattaa laatia käytännön näkökulmasta ja käyttää sellaista muotoa, että sitä on helppo päivittää.