Tukes ja SUH huolissaan lasten uimataidosta – puutteelliset taidot ovat lisänneet onnettomuuksia vesillä

Kesän aikana tapahtui useita hukkumisia ja vakavia läheltä piti -tilanteita alakouluikäisille lapsille sekä uimarannoilla että uimahalleissa. Yhteistä näille onnettomuuksille on ollut se, että lapset ovat olleet kaikki 10-vuotiaita. Tapahtumat ovat herättäneet huolta lasten uimataidosta ja turvallisuudesta vesillä.

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH), Jyväskylän yliopiston ja Opetushallituksen vuonna 2022 tehdyssä kansallisessa uimataitotutkimuksessa selvisi, että kuudesluokkalaisista peräti 45 % oli heikkouimataitoisia tai osa jopa kokonaan uimataidottomia. 

– Korona-aikana uimahalleihin kohdistuneet rajoitustoimet aiheuttivat sen, että monilla paikkakunnilla lapset ja nuoret jäivät kokonaan vaille koulujen uimaopetusta, eikä vapaa-ajallakaan päässyt välttämättä uimaan halliolosuhteissa. Tätä osaamisvajetta on kuluneen vuoden aikana paikattu, mutta valittavasti meillä on ikäluokkia, joiden uimataidossa on edelleen puutteita. Uimataidon alkeita ei päästy harjoittelemaan silloin, kun se olisi otollisinta alakoulun ensimmäisillä luokilla, sanoo SUH:n uimaopetuksen koulutussuunnittelija Tero Savolainen.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on huomannut tämän myös palveluvalvonnassaan: lapsille tapahtuu veteen liittyviä vakavia vaaratilanteita ja onnettomuuksia.

 –  Tukesille tulleiden ilmoitusten perusteella näyttää siltä, että lasten heikko uimataito on aiheuttanut hukkumisia ja vaaratilanteita myös kuluttajapalveluissa, kuten leiritoiminnassa, uimahallipalveluissa ja uimarannoilla. Tänä kesänä merkillepantavaa on ollut se, että vedessä vaaraan joutuneet lapset ovat olleet jo hieman aiempaa vanhempia. Palveluiden ikärajat eivät välttämättä ota huomioon, että kouluikäisetkin lapset voivat olla uimataidottomia, sanoo ylitarkastaja Anne Hiltunen Tukesista. 

Tukes ja SUH haluavatkin vedota palveluntarjoajiin ja lasten vanhempiin, jotta lasten ja nuorten uimataitoon ja turvalliseen vesillä liikkumiseen kiinnitetään enemmän huomiota. Palveluntarjoajan tulee tiedostaa ja varautua siihen, että palvelussa käy uimataidottomia asiakkaita, joista osa voi olla hieman vanhempia lapsia, eivätkä palveluiden ikärajat välttämättä ota huomioon tätä muutosta.

– Palveluiden ikärajoja määriteltäessä on usein määritelty, että alle 10-vuotias tai uimataidoton pääsee uimaan vain vähintään 15-vuotiaan uimataitoisen kanssa.  Näin ollen esimerkiksi 10-vuotiailta lapsilta ei varmisteta enää heidän uimataitoaan varsinkaan, kun tullaan kaksin tai kolmisin uimaan kavereiden kanssa. Toisaalta myös vanhemmilla on vastuu omasta lapsestaan.  Uimataidotonta lasta ei voi jättää palveluntarjoajan valvonnan varaan tai saman ikäisten kavereiden kanssa esimerkiksi uimahallissa tai uimarannalla, jatkaa Hiltunen.

Tarvittaessa asiakkaalta voi kysyä uimataidosta tai pyytää näyttämään taidot. Valvonnan lisäksi pitäisi miettiä monipuolisia keinoja, joilla myös uimataidottomien turvallisuus varmistetaan palveluissa. 

– Toivoisin myös, että vanhemmat arvioisivat lapsensa uimataidon tasoa ja kykyä toimia turvallisesti vesiympäristöissä harkitessaan, voiko lapsi lähteä yksin uimaan esimerkiksi kavereiden kanssa. Vanhempien ja palveluntarjoajien yhteistyötä tarvitaan, jotta lapset oppisivat uimaan ja turvallisuus lisääntyisi, sanoo Savolainen.

Lisätietoja:
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)
ylitarkastaja Anne Hiltunen, p. 029 5052 209, [email protected] 

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH)
Uinninopetuksen koulutussuunnittelija, Tero Savolainen, p. 050 491 7444
[email protected]

Linkit: Uimataitotutkimus 2022