Asbestia kaasunaamareiden suodattimissa, kadmiumia sormuksissa, PFAS-yhdisteitä kosmetiikassa – Tukes löysi viime vuonna kymmenistä tuotteista vaarallisia kemikaaleja

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) löysi viime vuoden valvonnassa Suomen markkinoilta kymmeniä tuotteita, joissa oli vaarallisia kemikaaleja, kuten asbestia, kadmiumia, lyijyä ja PFAS-yhdisteitä. Asbestia löytyi väestö- ja kaasunaamareiden suodattimista, kadmiumia metallisormuksista ja lyijyä mm. rannekoruista. Yritykset ovat poistaneet vaaralliset tuotteet markkinoilta useimmiten vapaaehtoisesti ja osa tuotteista on kerätty pois myös kuluttajilta. Tietoja markkinoilta poistetuista tuotteista löytyy Vaaralliset tuotteet -sivustolta.

Vanhojen väestö- ja kaasunaamareiden suodattimista löytyi asbestia

Tukes testautti Työterveyslaitoksella kuusi erilaista kaasunaamarin suodatinta, joista kolme sisälsi asbestia. Lisäksi muutama yritys testautti itse kaasunaamareiden suodattimia. Yhteensä viisi eri suodatinmallia ja 37 suodatinta  poistettiin myynnistä yhteistyössä yritysten kanssa. 

–  Kaasunaamarit ovat suosittuja suomalaisten keräilijöiden keskuudessa, ja niitä voi olla myynnissä esimerkiksi verkkokaupoissa, huutokaupoissa ja kirpputoreilla. Terveydelle vaarallisten kaasunaamarin suodatinmallien tunnistaminen on vaikeaa. Jos suodatin on vanha, se saattaa sisältää asbestia. Siksi on parasta, ettei vanhaa kaasunaamaria käytä kasvoilla. Jos sellaisen on hankkinut, se sopii vain koristeeksi tai keräilyesineeksi, kertoo Tukesin ylitarkastaja Elina Vaahtovuo. 

Asbestikuidut luokitellaan syöpävaarallisiksi ja hengitettyinä ne voivat aiheuttaa vakavia hengityselinsairauksia, kuten asbestoosia ja keuhkosyöpää. 

Kiellettyjä PFAS-yhdisteitä kosmetiikassa 

Tukes selvitti valvontaprojektissa yli 2000 verkkokaupassa myynnissä olevan kosmetiikkatuotteen ainesosaluetteloita. 29 tuotetta tilattiin tarkempaan tarkasteluun, ja niistä 23 tuotetta sisälsi kiellettyä PFAS-yhdistettä eli perfluorinonyylidimetikonia. Kiellettyjä aineita löytyi mm. silmänrajauskynistä, huultenrajauskynistä ja hiustenhoitotuotteista. Tuotteet olivat myynnissä verkkokaupassa, ja yritykset poistivat ne vapaaehtoisesti myynnistä Tukesin yhteydenoton jälkeen.

PFAS-yhdisteitä käytetään vettä, likaa ja rasvaa hylkivien ominaisuksien takia muun muassa vaatteiden, pesu- ja puhdistusaineiden, kosmetiikan ja suksivoiteiden valmistuksessa. Yhdisteiden käyttöä on rajoitettu kuluttajatuotteissa niiden aiheuttamien ympäristöriskien vuoksi. Osa PFAS-yhdisteistä saattaa aiheuttaa riskin myös ihmisen terveydelle ja kehitykselle. 

–  Osa PFAS-yhdisteistä on erittäin pysyviä ja ne hajoavat ympäristössä hyvin huonosti. Kun PFAS-yhdisteet joutuvat ympäristöön, ne voivat kulkeutua kauas päästöpaikasta. PFAS-yhdisteitä esiintyy Suomessa yleisesti kaikkialla ympäristössä. Koska PFAS-yhdisteiden käyttö on yleistä, ihmiset altistuvat niille elintarvikkeiden, kulutustuotteiden ja ympäristön kautta, kertoo ylitarkastaja Petteri Talasniemi. 

Metallikoruista löytyi kadmiumia ja lyijyä

Tukes teki noin 40 valvonta- ja neuvontakäyntiä jalometallituotteita ja metallikoruja myyviin kivijalkaliikkeisiin ja verkkokauppoihin. Tarkempiin tutkimuksiin hankittiin yhteensä 73 jalometallituotetta tai metallikorua. Kahdesta metallisormuksista löytyi liian suuria pitoisuuksia kadmiumia ja yksi metallinen rannekoru sisälsi liikaa lyijyä. Tukesin yhteydenoton jälkeen yritykset ovat vapaaehtoisesti lopettaneet korujen myynnin ja ryhtyneet toimenpiteisiin, joilla loppukäyttäjillä olevat tuotteet saadaan kerättyä takaisin. 

Hopeakoruista tutkittiin leimoja ja tarkistettiin, vastaako tuotteen hopeapitoisuus leimassa olevaa pitoisuutta. Yhtä kaulaketjua myytiin hopeakoruna, vaikka se ei ollut hopeaa. Yritys on poistanut kaulaketjun myynnistä vapaaehtoisesti. Vähäisemmistä puutteista annettiin yrityksille 11  huomautusta. Tarkempia tietoja markkinoilta poistetuista koruista löytyy Vaaralliset tuotteet -sivustolta. 

Kasvinsuojeluaineista ei löytynyt kemiallisia puutteita  

Tukes käsitteli viime vuonna yhteensä 41 kasvinsuojeluaineisiin liittyvää valvontatapausta. Kasvinsuojeluaineista hankittiin 21 näytettä maahantuojien varastoista ja myyntipaikoista eri puolilta Suomea. Valmisteille teetettiin kemiallisia analyysejä akkreditoidussa testauslaboratoriossa ja lisäksi tarkistettiin valmisteiden päällysmerkintöjä. Kemiallisten analyysien osalta kaikki testautetut valmisteet täyttivät vaatimukset. Noin kolmasosassa havaittiin vähäisiä merkintäpuutteita. Vastuuyritykset korjasivat puutteet Tukesin yhteydenoton jälkeen. 

Maataloudessa käytettäviä desinfiointiaineita poistettiin myynnistä vapaaehtoisesti 

Biosidivalvontaa kohdennettiin desinfiointiaineisiin ja erityisesti tuotantoeläintaloudessa käytettäviin valmisteisiin, joita käytetään eläinten hygienian hoidossa. Tällaisia ovat esimerkiksi sorkkien desinfiointiaineet. Valvontahankkeessa selvitettiin 39 valmisteen biosidilainsäädännön mukaisuutta  ja selvitettiin, onko valmisteille haettu biosidiasetuksen mukaista lupaa, jos valmisteen tehoaineen tai -aineiden arviointi oli valmistunut. 

Lisäksi valvottiin mm. kemikaalitietojen ilmoittamista sekä valmisteiden päällysmerkintöjen käyttöohjeita sellaisten valmisteiden osalta, joilla käyttöä koskevat ehdot oli vahvistettu luvassa. Tarkastetuille desinfiointiaineille oli pääsääntöisesti haettu lupaa määräaikaan mennessä ja lupien käsittely oli kesken. Seitsemässä tapauksessa yritykset lopettivat vapaaehtoisesti sellaisten valmisteiden myynnin, joilta puuttui vaadittava lupa. Lisäksi neljän valmisteen osalta yritykset korjasivat merkinnöissä havaittuja puutteita. 

Tekstiileissä virheellisiä kuitukoostumusmerkintöjä 

Kuluttajille myytävissä tekstiileissä on EU-säädösten mukaan oltava merkintä, josta ilmenee mistä kuiduista tekstiili koostuu. Suomessa kuitukoostumusmerkintöjen pitää olla suomeksi ja ruotsiksi. Viime vuonna Tukes valvoi kuitukoostumusmerkintöjä 35 tekstiilissä. 19 tapauksessa yritykselle annettiin huomautus kuitukoostumusmerkinnän virheellisyydestä. Suurin osa merkintävirheistä koski termin merinovilla käyttöä ja muutamassa tapauksessa luomupuuvillatermin käyttöä. Lainsäädännön mukainen merkintä on nykyisin esimerkiksi ”villa – merino” tai ”puuvilla – luomu”. 

Tekstiilien kuitumerkinnät antavat kuluttajille hyödyllistä tietoa ostopäätösten tekemiseen.  Osa kuluttajista haluaa esim. välttää keinokuituja ja toisille voi olla tärkeää, ettei tuotteessa ole mitään eläinperäistä. 

Tukes valvoo kemikaalituotteita riskiperusteisesti ja projekteina 

Tukes valvoo markkinoilla olevia kosmetiikka- ja kemikaalituotteita, biosideja, kuten desinfiointiaineita,  kasvinsuojeluaineita, jalometallituotteita, esineiden kemikaaleja  sekä tekstiilien kuitukoostumusmerkintöjä. Tukesin valvonta on riskiperusteista ja projektiluontoista. Vastuu markkinoilla olevien tuotteiden turvallisuudesta on valmistajalla, maahantuojalla ja jakelijalla. Viranomainen ei ennakkotarkasta kosmetiikkaa, kemikaalituotteita, koruja tai tekstiilejä. Poikkeuksena ovat useat biosidit ja kaikki kasvinsuojeluaineet, jotka tarvitsevat Tukesin hyväksynnän ja luvan ennen kuin niitä saa tuoda Suomessa markkinoille.  

Lisätietoja:
Ylitarkastaja Elina Vaahtovuo, p. 029 5052 003  (kaasunaamareiden suodattimien valvontaprojekti)
Ylitarkastaja Petteri Talasniemi, p. 029 5052 104 (PFAS-yhdisteet kosmetiikassa)
Ylitarkastaja Pirjo Säle, p. 029 5052 672  (jalometallituotteet, korut)
Ylitarkastaja Jussi Ollikka (biosidit, esim. desinfiointiaineet, kasvinsuojeluaineet), p. 029 5052 086
sähköpostit muotoa: [email protected]

Linkit: Vaaralliset tuotteet -sivusto