Jyrsijämyrkyt aiheuttaneet lemmikkien myrkytyksiä

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on saanut viime vuosina ilmoituksia kymmenistä kissojen ja muutamista koirien myrkytyksistä, joiden syyksi on epäilty jyrsijämyrkkyjen sisältämää alfakloraloosi-nimistä tehoainetta. Epäilys on saanut vahvistusta pohjoismaisesta tutkimuksesta, jossa mitattiin alfakloraloosipitoisuuksia myrkytysoireisten kissojen verinäytteistä. Tutkimuksessa kaikkien oireilevien kissojen verinäytteistä löytyi alfakloraloosia. Tukes suosittelee välttämään alfakloraloosia sisältävien myrkkyjen käyttöä. Ohjeita vaihtoehtoisista torjuntatavoista löytyy Tukesin verkkosivuilta.

Alfakloraloosimyrkytyksen tyypillinen uhri on maaseudulla vapaasti ulkoileva ja hiiriä saalistava kissa. Kissa voi saada myrkytyksen pyydystämällä ja syömällä hiiriä, jotka ovat syöneet alfakloraloosia sisältäviä jyrsijämyrkkyjä. Kissojen tyypillisimmät myrkytysoireet olivat tärinä, tasapainohäiriöt ja yliherkkyys kosketukselle.  Enemmistö kissoista on toipunut myrkytyksestä parin päivän kuluessa, mutta osa kissoista on menehtynyt tai on jouduttu lopettamaan.  

Kissojen lisäksi myös muut eläimet voivat saada myrkytysoireita, jos ne syövät alfakloraloosilla myrkytettyjä hiiriä. Tukesille on ilmoitettu myös koirien myrkytyksiä, joista kolmasosassa koirat ovat päässeet vahingossa syömään alfakloraloosivalmisteita. Nämä myrkytystilanteet olisi voitu välttää asettamalla myrkkysyötit koirien ulottumattomiin. Lopuissa tapauksissa koira oli syönyt jyrsijän, tai myrkyn lähde ei ole tiedossa. 

Tukesin tietoon ei ole tullut yhtä poikkeusta lukuun ottamatta ilmoituksia luonnonvaraisten eläinten myrkytyksistä. On hyvin todennäköistä, että tällaiset myrkytystapaukset jäävät havaitsematta.  Suomessa viranomaiset eivät tilastoi eläinten myrkytystapauksia.

Myrkytysten takia Tukes on rajoittanut alfakloraloosia sisältävät jyrsijämyrkyt vain ammattimaisille tuholaistorjujille ja kasvinsuojelututkinnon suorittaneille maanviljelijöille. Rajoitukset eivät ole tulleet vielä voimaan, koska rajoituksista on valitettu hallinto-oikeuteen. Ennen rajoitusten voimaantuloa Tukes suosittelee välttämään alfakloraloosia sisältävien jyrsijämyrkkyjen käyttöä.  Niitä ei kannata käyttää ollenkaan paikoissa, missä kissat liikkuvat. 

Jyrsijöiden torjuntaan on muitakin vaihtoehtoja kuin myrkyt. Torjunta kannattaa aloittaa ennaltaehkäisystä, esimerkiksi huolehtimalla siitä, ettei jyrsijöille ole ravintoa saatavilla. Jätteet kannattaa laittaa kannellisiin jäteastioihin ja ruoat varastoida niin, etteivät jyrsijät pääse niihin käsiksi. Talvisin myös lintujen ruokintapaikat houkuttelevat jyrsijöitä, varsinkin jos maahan varissutta ruokaa ei siivota pois säännöllisesti. Jos ennaltaehkäisy ei auta, jyrsijät voi pyydystää loukuilla.

Suomessa saa ostaa ja käyttää vain Tukesin hyväksymiä jyrsijämyrkkyjä, jotka löytyvät biosidirekisteristä. Jyrsijämyrkkyjä ei saa itse tuoda maahan eikä tilata ulkomailta. Suomessa käytettävissä valmisteissa on oltava lupanumero ja suomen- ja ruotsinkieliset etiketit ja käyttöohjeet. Biosidirekisterissä on 17 valmistetta, joissa tehoaineena on alfakloraloosi. Loput kuluttajakäyttöön sallitut jyrsijämyrkyt sisältävät tehoaineena brodifakumia, difetialonia tai flokumafeenia. Myös nämä valmisteet ovat myrkyllisiä muille eläimille, jos ne pääsevät syömään syöttejä tai myrkyttyneitä jyrsijöitä. 

Lisätietoja:
Ylitarkastaja Sanna Koivisto, p. 029 5052 030 
sähköposti muotoa: [email protected]

Linkkejä:

Ohjeita jyrsijöiden torjuntaan kotona ja mökeillä 

Raportti kissojen ja koirien myrkytyksistä 

Pohjoismainen tutkimus kissojen alfakloraloosimyrkytyksistä:  Alpha-chloralose poisoning in cats in three Nordic Countries - the importance of secondary poisoning

Jyrsijämyrkkyjen aiheuttamista eläinten myrkytyksistä voi ilmoittaa Tukesille kyselylomakkeella.